METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 7. MARRASKUUTA 2013 Nro 21 WWW.METSALEHTI.FI Kannot korjataan yhä usemmalta hakkuualalta. Ovatko hyödyt todella suuremmat kuin haitat? Sivut 14 15 Ajankohtaista: Metsäpalvelut uusiksi sivu 3 Puukauppa: Parempi hakata rajojen sisällä sivu 12 Metsänomistaja: Suuri hirvisota sivut 18 19 Kokeiltua: Legendaarinen saha sai seuraajan sivu 22 Sami Karppinen Kannot talteen
2 METSÄLEHTI 21 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA PÄÄKIRJOITUS 7.11.2013 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Metsäammattilaiset opettelevat uusia taitoja Suuri metsälakien uudistus alkaa vihdoin muuttua käytännöksi. Vaikka lakipykäliä ei vielä ole nuijittu kiinni, niiden seurauksiin varaudutaan jo nyt. Myös viime viikolla pidetyn Metsätieteen päivän teemaksi oli valittu metsätaloutta ohjaava sääntely. Metsälain velvoitteet väljenevät ja samalla metsäorganisaatiot uudistuvat. Lakimuutosten aiheuttamaa käännettä kuvattiinkin vaikutuksiltaan suurimmaksi liki sataan vuoteen. Päätösvalta siirtyy entistä enemmän metsänomistajille, joten on kiinnostavaa tietää, mitä he aikovat tehdä. Sitä tutkijat ovat kysyneet useissa kyselytutkimuksissa. Vastausten perusteella metsien käsittelyn uudet vaihtoehdot kiinnostavat. Iso joukko metsänomistajia aikoo ainakin kokeilla, miten puusatoa korjataan ilman avohakkuita. Suuri osa vastaajista arvioi hyödyntävänsä siinä metsänhoitoyhdistyksen asiantuntemusta, mutta kilpailun vapautuessa valinnanvara palvelujen tarjonnassa kasvaa. Nähtäväksi jää, miten kyselytutkimuksissa ilmaistut aikomukset toteutuvat puuta myytäessä. Joka tapauksessa hyville neuvoille ja uusille taidoille on kysyntää, ja siihen metsäammattilaiset valmistautuvat. Tästä osoituksena Metsäntutkimuslaitoksen ja metsäkeskuksen järjestämät eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuskurssit ovat täyttyneet nopeasti. Kentälle odotetaan myös metsänhoidon Helppoa kuin heinänteko Metsämiehet ovat tuskailleet, kuinka vaikeaa jatkuvan kasvatuksen hakkuita on toteuttaa. Höpö höpö! Sain äskettäin professori Timo Pukkalalta aineistoa jatkuvan kasvatuksen perusteista ja toteutuksesta. Perusteet ovat korkealentoista matematiikkaa, mutta käytäntö selväpiirteistä. Suora lainaus Pukkalan raportista: Hyvä metsänhoito on helppoa. Poista hakkuukypsät puut ja jätä kaikki muut puut kasvamaan. Lisämääreenä todetaan, että puu on hakkuukypsä, kun rinnankorkeusläpimitta on 25 senttiä. Eikä kyse siis ole määrämitasta vaan hyvästä metsänhoidosta. Asian oppimiseen ei tarvita kalliita kursseja, oppikirjoja, saati turhanaikaisia tutkimuksia. Tekstari motokuskille riittää. MIKKO RIIKILÄ suosituksia, joita viimeistellään Tapiossa. Kyselytutkimusten tuloksista voi päätellä myös, että metsien käsittelyssä ei haluta siirtyä vanhoista menetelmistä uusiin, vaan nykyistä monipuolisempaan valikoimaan menetelmiä. Metsänomistajat jakaantuvat erilaisiin ryhmiin. Toisessa ääripäässä ovat uudenlaisia hakkuutapoja toivovat metsänomistajat, jotka lakimuutoksen yhteydessä ovat saaneet paljon huomiota. Toista laitaa edustavat puuntuottajat, jotka ovat rakentaneet toimeentulonsa metsätalouden varaan. Heille nykyiset hakkuutavat sopivat hyvin. Muutoksessa avainasemassa ovat metsäammattilaiset, joiden pitää hallita menetelmien koko kirjo. SITAATTI Metsäteollisuus tallaa jatkossakin kivistä polkua. Maltillinen palkkaratkaisu on laiha lohtu vientivetoiselle alalle, joka pyristelee rakennemuutoksen ja kasvavien kustannusten kourissa. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen blogissaan Minkä puun kupeessa pahka on? Ennakkoraivausalueella oli tämä erikoisuus arvattavaksi. Kyseessä on tavallinen harmaaleppä. Pahka on nykyään jokapäiväisessä käytössä, ajaa ovenkahvan asemaa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Hessu Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Amerikkalaisperheet ratkaisevat suunnan Sivut 4 5 Myyrähuippu ensi vuonna Myyräkannat ovat alkaneet vahvistua koko maassa. Sivu 7 Hake ja pelletit hintaseurantaan Suurkäyttäjien pelletinkulutus on kovassa kasvussa. Sivu 9 Liito-orava estää vain harvoin hakkuun Metsänomistajan kannattaa selvittää, onko metsään merkitty liito-oravan reviirialue. Sivut 10 11 METSÄSTÄ Helsinkiläisgraafikko hurahti Lappiin Sivut 16 17 Metsäkoneita kavahdettiin Vuonna 1985 hakkuiden koneellistumisen pelättiin vievän leivän metsureilta ja isänniltä. Sivu 20 Raivurin terä kuntoon koneella Sivu 21 Uutuusmönkijä peruskäyttöön Sivu 23 Tirolissa jahti ei ole halpaa Sivu 24 PILKKEITÄ Lakiesityksessä on valuvika Lukijan mielestä turvemaiden metsien uudistamisvelvoite ei ole taloudellisesti kannattava. Sivu 25 Suomen susista komea kuvateos Sivu 27 Euroopan unioni suoristi banaanit Sivu 30 Seppo Samuli
3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 21 2013 Metsäkeskuksen metsäpalveluyksikön lukuun työskentelevä EJR Bioenergyn hakkuukone harvensi metsänomistaja Jussi Marttisen männikköä viime viikolla Kangasniemellä. Markkinoiden armoille Metsäkeskus ja Tapio ovat uuden edessä, kun kaupallinen ja julkinen toiminta erotetaan lopullisesti toisistaan. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Metsätalouden edistämisorganisaatioissa käy kova myllerrys. Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelut erottuu lopullisesti emostaan, kun se tämän kuun lopulla saa uuden nimen ja logon. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio puolestaan yhtiöitetään ensi vuoden lopulla. Metsäkeskuksen sisällä julkisten palveluiden ja metsäpalveluliiketoiminnan välille on rakennettu selvä sermi. Henkilöstö ja tase ovat erillään. Tietojärjestelmien eriyttämistä viimeistellään. Metsäpalvelut ei ole kahteen vuoteen saanut valtion varoja toimintaansa, metsäpalvelujohtaja Jukka Enarvi korostaa. Ulkoapäin katsoen metsäkeskuksen kaksoisrooli silti hämmentää. Samalla nimellä valvotaan lakia ja jaetaan kemeratukia sekä toisaalta tehdään liiketoimintaa, joita laki ja rahoitus koskevat. Asetelma selkeytyy, kun julkistamme Helsingin metsäpäiville metsäpalveluyksikön uuden nimen ja logon marraskuun lopulla, Enarvi kertoo. Nimeä ei vielä paljasteta. Vain se tiedetään, että sanaa metsä ei siihen liity. Tavoitteena on erottua kilpailijoista. Metsä-alkuisella nimellä se ei onnistuisi. Puukauppa ahdistaa MTK:ta Metsäpalveluyksikkö toimii valtakunnallisesti kuudessa alueyksikössä 38 metsätiiminä. Työntekijöitä on 300. Liikevaihto kohoaa tänä vuonna yli 40 miljoonan euron. Siirtymävaiheen kulujen vuoksi tulos on tap piolla, mutta ensi vuodesta Enarvi lupaa voitollisen. Metsäteiden kunnostus, suometsien hoito ja metsäsuunnittelu ovat tärkeimmät työlajit. Jatkossa tavoitteena on metsänomistajien kokonaispalvelu, joten tarjontaa on lavennettu muun muassa metsänhoitoon, puunkorjuuseen ja puukauppaan. Puukauppaan lähdettiin suometsien kunnostushankkeiden kautta. Korjuuketjuja meidän töissämme on parikymmentä. Toistaiseksi puukauppa on ollut vähäistä, mutta lähivuosina se noussee miljooniin kuutioihin, Enarvi selvittää. Puukauppapalvelut sisältävät leimikoiden välitystä ja hankintapalvelua. MTK:ta tämä närästää. Se ei halua puumarkkinoille uutta valtio-omisteista kilpailijaa. Meille taimikonhoito ja puukaupan avustaminen ovat samanarvoisia palveluita. Tarjoamme niitä asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti, Enarvi vastaa. Tapio tuotteistaa tietoa ja osaamista Myös metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on parin vuoden aikana siirtynyt markkinaehtoiseen toimintaan. Vuoden 2015 alusta se muutetaan osakeyhtiöksi. Johtaja Ritva Toivosen mukaan Tapiosta muodostetaan kaksi yhtiötä. Emo-Tapio tuottaa palveluita valtiolle. Tytär-Tapio palvelee muita asiakkaita. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus säilyy Emo-Tapion toisena tytäryhtiönä. Toimintamme ydin ei muutu, vaikka siirrymme markkinaehtoiseksi. Missiomme on tutkimustiedon muokkaaminen käytäntöä hyödyntäviksi tuotteiksi koko metsäelinkeinolle, Toivonen tiivistää. Tutuin esimerkki tiedon tuotteistamisesta ovat metsänhoitosuositukset, joita Tapio parhaillaan uudistaa uuden metsälain hengen mukaisiksi. Lisäksi Tapio omistaa metsäpuiden siementuotantoa. Viime kevääseen asti Tapio omisti osan taimiyhtiö Taimi-Tapiosta. Tapio-konsernin liikevaihto on 11 12 miljoonaa euroa, josta Metsäkustannuksen osuus on neljä miljoonaa euroa. Toivonen uskoo, että Tapion palvelut tekevät kauppansa jatkossakin. Kokemuksemme mukaan kysyntää on. Metsäala on voimakkaassa muutoksessa, mikä korostaa tutkimustiedon tuomista käytäntöön. Metsäala on voimakkaassa muutoksessa, mikä korostaa tutkimustiedon tuomista käytäntöön. Omistajat haussa Tapiosta muodostetaan valtion yhtiö samaan tapaan kuin energianeuvontaa antavasta Motivasta. Todennäköisesti Tapio Oy:n omistajaksi tulee valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikkö. Yhtiön perustamista ja sen toimintojen määrittämistä varten tarvittaneen vielä täsmentävää lainsäädäntöä, Toivonen arvioi. Myös metsäkeskuksen metsäpalveluyksiköstä muodostettaneen ensi vuoden aikana osakeyhtiö, vaikka tätä ei siirtymälainsäädännössä olekaan todettu. Alustavasti on kaavailtu, että metsäpalveluyhtiön omistajaksi ainakin siirtymävaiheen ajaksi tulisi metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö. Tähän liittyy kaksi ongelmaa. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö ei saa harjoittaa arvonlisäverollista liiketoimintaa, joten ei ole varmaa, voisiko se olla osakkaana tällaisessa yhtiössä. Toisaalta toimintojen eriyttäminenkin palautuisi lähtöruutuun. Toisena omistajavaihtoehtona on pohdittu valtioneuvoston kansliaa.
14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI 21 2013 METSÄNHOITO Kannonnoston monta hyötyä Kantojen nosto vähentää juurikääpää, helpottaa maanmuokkausta ja auttaa tainta lähtemään kasvuun. Ongelmatonta se kuitenkaan ei ole. TIIA PUUKILA, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat Kannonnosto herättää monissa epäilyksiä. Kun kuusen päätehakkuualalta korjataan tukkien lisäksi hakkuutähteet ja kannot, lähtevätkö matkaan myös ravinteet? Entä teettävätkö vesakko ja heinät ylimääräistä työtä? Tutkijat ovat viime vuosien aikana ottaneet kannonnoston suurennuslasin alle ja selvittäneet osan metsänomistajan mieltä painavista kysymyksistä. Tulokset alalta, josta kannot oli nostettu kolmekymmentä vuotta sitten, ovat yllättäviä. Kannonnostoalalla puusto jäi paremmin henkiin ja kasvoi täystiheänä. Myös ravinnetilanne oli sama riippumatta siitä, oliko kannot nostettu tai jätetty, kertoo varttunut tutkija Kristian Karlsson Metsäntutkimuslaitokselta. Tulevan puusukupolven kasvu ei kärsi, päinvastoin. Kannonnosto yhdistettynä hakkuutähteiden keruuseen helpottaa maanmuokkausta. Kun oksia ja kantoja ei tarvitse väistellä, muokkaus on paitsi edullisempaa myös laadukkaampaa. Sopivia istutuspaikkoja löytyy enemmän alalta, josta kannot on nostettu kuin alalta, jonne kannot on jätetty. Huolellinen maanmuokkaus varmistaa taimien kasvuunlähdön. Pelkkä kannonnosto ei kuitenkaan riitä maanmuokkaukseksi, muistuttaa Metsäntutkimuslaitoksen professori Hannu Ilvesniemi. Nykytietämyksen mukaan ravinteetkaan eivät karkaa uudistamisalalta, jos hakkuutähteet kerätään oikeaoppisesti. Hakkuutähteistä ja kannoista kolmannes jätetään korjaamatta, ja neulasten annetaan varista kasvupaikalle. Näin alalle jää kantoja lahopuuksi, eikä lannoituksestakaan tarvitse kantaa huolta. Vesakkoa riittää Haittapuolena kannonnostossa on vesakoituminen. Tilannetta helpottaa hieman se, että kannonnostoalalla vesakko on pääasiassa siemensyntyistä. Se lähtee kasvuun hitaammin Vinkkejä kannonnostoa harkitsevalle Kannonnosto helpottaa uudistamista, ja siitä maksetaan pieni korvaus. Varaudu siihen, että uudistamisketju voi venyä ja vesottuminen teettää lisätyötä. Jos nostat kannot, tarkkaile perkaustarvetta. Mieti, haluatko hyödyntää kannonnostoalalle luontaisesti syntyneen vesakon energiapuuna. Nosta kannot juurikäävän vaivaamista kuusikoista. Se hidastaa lahon leviämistä seuraavaan puusukupolveen. Kannonnostoon sopii kuusivaltainen päätehakkuukohde, joka on lähellä metsätietä. Omiaan se on aloilla, jotka istutetaan ja kitketään koneellisesti. kuin kantojen juurivesoista alkunsa saanut lehtipuusto. Päänvaivaa kuitenkin aiheuttaa uudistamisketjun venyminen. Uudistusala saattaa joutua odottamaan taimiaan yhden kasvukauden, jos kannonnoston, maanmuokkauksen ja istutuksen ketjuttaminen eivät mene nappiin. Jos uudistaminen viivästyy, siemensyntyiset vesat, heinät ja vatukot saavat etumatkaa. Vesakoituminen on ongelma kannonnostoaloilla. Kohteesta riippuen lehtipuuta tulee niille 1,3 1,5-kertainen määrä tavalliseen uudistusalaan verrattuna, sanoo erikoistutkija Timo Saksa Metsäntutkimuslaitokselta. Mitä voimakkaammin kannonnosto paljastaa kivennäismaata, sitä hanakammin lehtipuusto valtaa alaa. Siksi kannonnostotekniikkaa on kehitetty, eikä kantoja enää revitä ylös kokonaisina 2000-luvun alun tapaan. Nykytekniikalla kanto pilkotaan ensin ja nostetaan ylös pienempinä paloina. Nostotekniikka on vähentänyt turhaa hoitotarvetta, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen professori Antti Asikainen. Maltillista energian kasvatusta Metsäyhtiö UPM on nostanut kantoja maillaan 2000-luvun alusta. Yhtiön metsäenergia-asiantuntija Matti Markkilan mukaan varhaishoitotarve ei ole lisääntynyt kantojen noston seurauksena. Tavoitteena on, että se mikä luontaisesti syntyy, hyödynnetään. UPM soveltaa energiapuun ja ainespuun yhdistelmäkasvatusta tällä hetkellä Oiva lähtökohta kasvulle Kuusikko on hyvä kohde Kannonnostoon sopii päätehakkuukuusikko vähäkivisellä kantavalla maalla. Etenkin juurikäävän vaivaamista kuusikoista on syytä napata kannot ylös. männiköissä, mutta tutkii kasvatusmenetelmän mahdollisuuksia myös kannonnostoalojen kuusikoissa. Yhdistelmäkasvatuksessa varhaisperkauksessa taimikkoon jä- Kannonnosto helpottaa maanmuokkausta ja istutusta. UPM:n ensimmäinen kannonnostoala vuodelta 2000 on perattu kerran. 13-vuotias kuusikko on venähtänyt 6 7-metriseksi.
METSÄLEHTI 21 2013 15 Kannot nostetaan paloina. Tämä säästää maanpintaa ja vesakoituminen pysyy aisoissa. Kannot paloiksi Kannonnosto ei riitä maanmuokkaukseksi. Taimi mättääseen Kannattavaa lähellä tietä Nostoalan tulee olla enintään viidensadan metrin päässä metsätiestä. Lehtipuiden kannot säästetään Lahopuuksi jätetään parikymmentä kantoa hehtaarille. Jättökannoissa suositaan lehtipuuta. tetään runsaat kolmetuhatta tainta hehtaarille. Taimikko kasvatetaan tavanomaista tiheämpänä ensiharvennukseen. Näin ensimmäisestä hakkuusta saadaan kuidun lisäksi energiapuuta. Ei tällä tavalla tarvitse kaikkialla pitkien taipaleiden takana kasvattaa, vaan hyvillä paikoilla kangasmailla lähellä teitä ja voimalaitoksia, Markkila sanoo. Maltillisesti hoidettu energiapuumetsikkö on jatkossa mahdollista saada tuottamaan pienemmilläkin tuilla. Pelkkä kannonnosto ei riitä maanmuokkaukseksi. Parisataa euroa hehtaarilta Kantojen keruusta sovitaan puukaupan yhteydessä. Kannonnosto on järkevää kuusen päätehakkuualoilla, joissa maannousemasieni on lahottanut tyviä. Tutkimukset ovat osoittaneet kantojen korjuun hidastavan juurikäävän leviämistä seuraavaan puusukupolveen. Muita sopivia kohteita ovat kuusivaltaiset päätehakkuukohteet kangasmailla. Kohteen tulee olla kooltaan vähintään hehtaari ja sijaita alle viidensadan metrin päässä lähimmältä metsätieltä tai varastointipaikasta. Kosteita ja kivikkoisia paikkoja vältetään ruman korjuujäljen vuoksi. Entä miten metsänomistaja hyötyy kannonnostosta? Metsänomistajalle ei heru kannonnostosta valtion tukia, mutta puunostajat maksavat kannonnosto- ja risujenkeräysoikeudesta pienen korvauksen. Metsäntutkimuslaitoksen varttuneen tutkijan Juha Laitilan mukaan kantojen korjuu tuo noin parinsadan euron lisäyksen puukauppatiliin hehtaaria kohden laskien. Vielä vähäistä TIIA PUUKILA Kantoja nostetaan noin kymmeneltä prosentilta kuusen päätehakkuualoista. Viime vuonna kantoja ja juurakoita kerättiin talteen runsas miljoona kiintokuutiota. 2000-luvulla alkaneen kannonnostobuumin isä löytyy UPM:n palveluksesta. Yhtiön metsäenergian asiantuntija Matti Markkila huomasi, etteivät hakkuutähteet yksin riitä turvaamaan yhtiön tehtaiden ja lämpölaitosten metsäenergiatarvetta. Hän luotsasi kannonnostoa aluksi UPM:n mailla. Hyvien kokemusten siivittämänä kantojen korjuuta tarjottiin puukaupan yhteydessä myös halukkaille yksityismetsänomistajille. UPM on yksi Suomen suurimmista kannonnostajista. Tällä hetkellä juurakot nousevat yhtiön koko puuhankinta-alueella. Uutena on mäntyjen kantojen korjuu aloilla, joissa tyvitervas lahottaa männyn tyviä. Yhtiö tutkii yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa, voidaanko tällä tavalla vähentää männyn tyvitervastautia. Aloitimme männyn kantojen noston yhtiön metsissä pari vuotta sitten, ja nyt olemme olleet yksityismetsissä tänä ja vähän viime vuonnakin, Markkila kertoo. Markkilan mukaan asenteet kannonnostoa kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi ja vain harva metsänomistaja jättää kannot nostamatta, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus. Suurin varjo kannonnostolle ja koko metsäenergialle lankeaa fossiilisten polttoaineiden suunnalta. Tällä hetkellä emme pärjää metsäpolttoaineilla kivihiilelle ollenkaan. Fossiiliset polttoaineet ovat todella halpoja, arvioi professori Antti Asikainen Metlasta.