HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605
Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus tavoitteena on tuottaa psyykkisesti sairastuneille kuntoutumista tukevia palveluja sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja vuodesta 1982 lähtien päärahoittaja: RAY vuosittain noin 40 kurssia yhteistyökumppani mukana noin puolella kursseista kursseille osallistuu vuosittain noin 500 ihmistä sopeutumisvalmennus on mukana myös erilaisissa tapahtumissa ja koulutuksissa toiminta on valtakunnallista Olen saanut rohkeutta elämääni.
Sopeutumisvalmennuksen tavoitteet Pyritään löytämään mielenterveyttä ja toimintakykyä tukevia, Ymmärsin omien valintojeni tärkeyden kuntoutumista edistäviä polkuja. Työskennellään voimavarakeskeisesti hyvinvointia ja jaksamista lisäävien asioiden parissa. Kerrotaan psyykkisten sairauksien vaikutuksista perheen arkeen. Lisätään tietoisuutta psyykkisten ongelmien siirtymisestä sukupolvelta toiselle. Kerrotaan keinoista katkaista ylisukupolviset ongelmat. Toteutetaan kolmen asiantuntijuuden mallia (ammattilainen, kuntoutuja ja kokemusasiantuntijuus puolisot, omaiset). Työotteen (vertaistuki ja kolme asiantuntijuutta: ammattilainen, kuntoutuja ja vertainen) näkyväksi tekeminen ja juurruttaminen osaksi yhteistyökumppaneiden toimintaa.
Sopeutumisvalmennuksen kohderyhmä Kuntoutuminen on mahdollista kaikille Mielenterveyskuntoutujat, jotka jäävät julkisen sektorin, yksityisten palveluntuottajien ja Kelan tarjoaman kuntoutus- ja sopeutumisvalmennustoiminnan ulkopuolelle työelämän ulkopuolella olevat työikäiset yli 65-vuotiaat nuoret aikuiset (18-35 -vuotiaat) lapsiperheet pariskunnat
Sopeutumisvalmennuksen vahvuuksia Tarvelähtöisyys ja joustavuus Valtakunnallisuus ja paikallisuus Kehittäminen ja yhteistyö Kolmen asiantuntijuuden kohtaaminen Ryhmämuotoisuus ja vertaisuus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE TAUSTAA Hyvä arki lapsiperheille -malli perustuu Mielenterveyden keskusliiton toimintaa ohjaavien käsitysten ja kuntoutumisen edistämisessä hyödynnettyjen menetelmien kokonaisuuteen. Keskeisimpiä näistä ovat aiempien RAY:n tuella toteutettujen kehittämishankkeiden tulokset: TRIO 2001 2005 kehitetty kolmen asiantuntijuuden malli, jossa yhdistyvät: vertaisuus ammatillisuus kokemukseen perustuva asiantuntemus. Perttu perheprojekti 2006 2009 Pallo haltuun! kehittämishanke Kelan kanssa nuorten aikuisten kuntoutumisen tukemiseksi 2006 2009 Lasinen lapsuus Sirpaleinen mieli (A-klinikkasäätiön hallinnoima yhteistyöhanke) Sopeutumisvalmennus yhdistää kolme asiantuntijuutta (ammattilaisen tieto-taito, kokemusasiantuntijuus ja perheen oma asiantuntijuus). Pyrimme vastaamaan perheen tarpeisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Toiminnassa on lähtökohtana perheen ainutkertainen elämäntilanne perheenjäsenten kokemukset ja käsitykset. Vertaisuus, ammatillisuus ja kokemukseen perustuva asiantuntemus toimii arjen tukena perheen itse toivomalla tavalla. Toiminnassa ei korosteta kolmea asiantuntijuutta erillisinä toimijoina, vaan pyritään luomaan edellytykset eri näkökulmien ja tulkintojen yhdistymiselle. Ryhmissä nämä kolme asiantuntijuutta yhdistyvät toimintaa ohjaavaksi avoimeksi dialogiksi. KOHDERYHMÄ Kohderyhmänä ovat lapsiperheet, joissa toisella tai molemmilla vanhemmista on jokin psyykkinen sairaus. Se voi näkyä esim. vanhemmuuteen liittyvinä vaikeuksina sosiaalisten tilanteiden pelkoina taloudellisina huolina voimavarojen riittämättömyytenä arjessa parisuhdepulmina väsymyksenä ja jaksamattomuutena huolehtia perheestä ja kodista ihmissuhteiden ja sosiaalisten verkostojen vähyytenä TAVOITTEENA ON Perheiden omaa asiantuntemusta kunnioittaen löytää heille sopiva ja riittävä tuki arjessa jaksamiseen. Lisätä ymmärrystä psyykkisen sairauden vaikutuksesta vanhemmuuteen ja lapsiin sekä kertoa keinoista, joiden avulla vanhemmat voivat tukea lastensa kehitystä. Perheet oppivat tunnistamaan ne asiat, jotka aiheuttavat vaikeuksien kasaantumisen. Löytää polku opintoihin tai työelämään. Omaisten ja läheisten tukeminen. Jakaa perheiden ja mielenterveyden parissa työskentelevien osaamista.
Mistä on kysymys? Ryhmämalli perustuu Mielenterveyden keskusliiton kuntoutustoimintaa ohjaavien käsitysten ja kuntoutumisen edistämisessä hyödynnettyjen menetelmien kokonaisuuteen. Toiminnan lähtökohtana jokaisen perheen ainutkertainen elämäntilanne. Pyrimme luomaan toimintaympäristöjä, joissa perheet omista lähtökohdistaan käsin löytävät vertaisuuden, ammatillisuuden ja kokemukseen perustuvan asiantuntemuksen arkensa tueksi. Ryhmissä nämä kolme asiantuntijuutta yhdistyvät toimintaa ohjaavaksi vuoropuheluksi ja yhteistyöksi.
Esimerkki monimuotoisesta ryhmästä LÄHIJAKSOT: Esimerkiksi : 3 x 3 päivää LÄHIJAKSOT voivat olla esim. 3 6 tunnin pituisia riippuen kohderyhmästä LÄHIJAKSOT voi olla myös vähemmän esim. 2 x 3 päivää tai enemmän esim. 4 x 2 päivää LÄHIJAKSOJEN välissä järjestetään * Ryhmätapaamisia (ulkoilua, retkiä, liikuntaa, teatteria ym. ym.) * Henkilökohtaista ohjausta, jonka voi hoitaa esim. yhteistyökumppani tai kokemusohjaajat * Perheiden kanssa voidaan tehdä esim. Lapset puheeksi keskustelu VÄLITAPAAMISTEN TAVOITTEENA ON: - omien voimavarojen ja vahvuuksien löytyminen - arjen hallinnassa tarvittavien kykyjen ja taitojen vahvistuminen - tuki vanhemmuuteen ja lasten sairastumisen ennaltaehkäisy OMAISILLE OMA RYHMÄ Kesto sovittavissa (4 10 tuntia) Tavoite: Omaisten tukeminen ja ymmärryksen lisääminen psyykkisten sairauksien merkityksestä ja vaikutuksesta parisuhteessa, perheessä ja perheen arjessa. - internaatti perjantaista sunnuntaihin (tai joku muu noin 3 vuorokautta) - koko perhe osallistuu - vertaistuki - tukea vanhemmuuteen - puolisoiden välisen vuorovaikutuksen ja suhteen vahvistuminen - lapsille omaa toimintaa (isommille lapsille vertaisryhmä) LÄHIJAKSOJEN välissä perheviikonloppu:
Ryhmiin osallistuneiden oivalluksia Ennen ajattelin, että ylisukupolvisuus on katkaistu vain sillä, etten juo, nyt ymmärrän, miten paljon enemmän siihen liittyy On ollut helpottavaa kuulla, etten mä välttämättä päädykään alkoholistiksi ja muutenkaan elämäni ei ole varmasti pilalla lapsuuden kokemusten takia. Luulin aina, että kun lapsuus oli mitä oli, niin peli on tavallaan menetetty. Aika upeeta kuulla, että näitä juttuja voi ikään kuin korvata myöhemmin.
avun tarpeen ymmärtämisestä Yllättävää, miten avaamalla ovea menneeseen varovasti, ei sinne uppoa kokonaan vaan oikeastaan oppii päästämään siitä irti Olen ryhmän aikana ymmärtänyt, että minun on itseni takia haettava apua, terapiaa tai jotain, jotta voin ottaa oman elämäni omaan haltuuni Matka on vasta alussa, mutta ryhmässä se oli turvallista aloittaa
vanhemmuudesta Voin opetella omanlaisen tavan olla paras mahdollinen äiti. Omalle lapselle haluaa antaa sitä läheisyyttä ja lämpöä, mitä jäin itse lapsena vaille. On uskaltanut puhua lapsen kanssa isovanhempien alkoholin käytöstä että miksi pappa juo, tai miksi meillä ei ole mummolaa. Ja että jos on itse välillä poissaoleva, niin se ei johdu lapsista. Voi olla väsynyt ja ärtynyt eikä se ole niin vakavaa. Ei tarvitse olla täydellinen. Lasten tunteita on myös helpompi ottaa vastaan, olivatpa ne millaisia tahansa, itse olin hyväksytty vasta kun olin kiltti ja helppo.
Hyvä arki lapsiperheille -ryhmät ovat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa. Yhdessä enemmän