Suomalais-venäläisen Päättäjien Metsäfoorumin avaus Sirkka-Liisa Anttila Maa- ja metsätalousministeri Arvoisat suomalais-venäläisen Päättäjien Metsäfoorumin osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Haluan aluksi tuoda teille terveiset Suomen pääministeri Mari Kiviniemeltä, joka on kutsunut teidät tähän foorumiin. Hän ei valitettavasti päässyt tänään paikalle, mutta halusi kuitenkin välitykselläni toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi Päättäjien Metsäfoorumiin. Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara. Ne peittävät kaksi kolmannesta Suomen koko pinta-alasta tuottaen aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä ihmisten moniin eri tarpeisiin. Metsät ovat erityisen tärkeitä Suomen maaseudun elinvoimalle. Ne ovat myös perusta laajalle ja menestyvälle puuhun perustuvalle teollisuudelle ja erilaisille palveluille. Suomen metsien kasvu on nykyisellään noin 100 miljoonaa kuutiota vuodessa ja edelleen kasvussa hyvän metsien hoidon ansiosta. Metsiemme kasvu on lisääntynyt 70-luvun puolivälistä kiihtyvällä vauhdilla. Koska metsien poistuma on ollut kasvua pienempi, noin kaksi kolmasosaa kasvusta, metsien puuvaranto on jatkuvasti kasvanut ja on nykyisin 2,2 miljardia kuutiometriä. Metsävarantomme on kasvanut noin puoli miljardia kuutiometriä viimeisen 40 vuoden aikana. Raakapuun kokonaiskäyttömme Suomessa on ollut vuosittain 70 80 miljoonan kuutiometrin tasolla, josta energiakäyttöön on ohjautunut viime vuosina noin 8 miljoonaa kuutiometriä ja josta tuontipuuta on ollut 10 15 miljoonaa kuutiometriä. Suurin osa tuontipuusta on tullut Venäjältä. Metsiin perustuva teollisuus käsittää nykyisin perinteisen metsäteollisuuden, energiateollisuuden ja kemianteollisuuden. Lisäksi metsiin perustuvaa palveluliiketoimintaa edustaa esimerkiksi kasvava luontomatkailu, jonka liikevaihto on ollut viime vuosina kasvussa ja se arvioidaan noin 2,5 miljardiksi euroksi. Arvoisat kuulijat, Tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa uusiutuvilla ja karttuvilla luonnonvaroilla, kuten pohjoisen metsillä on iso rooli molemmissa maissa, sekä Venäjällä että Suomessa. Niiden avulla voidaan tuottaa ratkaisuja 1 (5)
ihmiskunnan suuriin haasteisiin, kuten ruoan riittävyyteen, kaupungistumiseen ja ilmastonmuutokseen. Älypakkaukset, biopolttoaineet ja muut metsätuotteet sekä metsien käyttö virkistykseen, matkailuun ja hyvinvoinnin ylläpitoon ja lisäämiseen helpottavat yhä enemmän ihmisten arkea. Tästä syystä metsäosaamisen varmistaminen on Suomelle sekä Venäjälle erityisen tärkeää tulevaisuudessakin. Metsäteollisuus ei ole valtion omistuksessa, ei Suomessa eikä Venäjällä. Sen kannattavuus ja uudet investoinnit riippuvat yksityisestä pääomasta ja uusista innovaatioista, joita syntyy tutkimuksessa ja alan yrityksissä. Sijoitukset tehdään sinne, mistä saadaan paras tuotto sijoitetulle pääomalle, sellua kannattaa valmistaa siellä, missä puuraaka-aine on helposti saatavilla ja edullista. Paperitehtaat tehdään lähelle alueita, missä tuotteille on suuri kysyntä. Tärkeätä on myös toimintaympäristön vakaus ja riskittömyys, puuraaka-aineen häiriötön saanti sekä infrastruktuurin toimivuus. Erityisesti nämä tekijät ovat meillä Suomessa vahvoja. Suuret investoinnit edellyttävät aina lisää investointeja myös infrastruktuuriin ja metsähoitoon, joiden kustannuksiin valtion on osallistuttava. Suurteollisuuden osalta puunhankinnan pitää toimia luotettavasti, jotta esimerkiksi miljoonan tonnin sellutehdas saa hankittua vuodessa noin viisi miljoonaa kuutiota puuta. Puunhankinnan luotettavuus on tärkeätä myös pienen ja keskisuuren teollisuuden toiminnan kannalta. Korostaisin tässä toimimista liiketalouden periaatteiden mukaan, jolloin hakkuutoiminta ja investoinnit tulevat kannattaviksi. Puun joustava hankinta myös yli rajojen lähialueille luo yhtiöille positiivista kassavirtaa, eikä se estä teollisuuden kehittymistä, päinvastoin. Raakapuun ja tuotteiden pitäisi voida liikkua vapaasti sekä alueiden että valtioiden rajojen yli. Viimeisen 10 vuoden aikana Brasilia on kaksinkertaistanut sellun tuotannon 14 miljoonaan tonniin. Lyhytkuituisen sellun valmistus on siirtynyt jo pääosin eteläiselle pallonpuoliskolle. Indonesiaan valmistuu useita isoja sellutehtaita. Kiinan paperin ja kartongin tuotanto ohitti jo vuonna 2009 USA:n vastaavan tuotantomäärän, saavuttaen 85 miljoonaa tonnia. Kiinan tuotannon valtava kasvu huolestuttaa jo paperintuottajia sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Erityisesti paino- ja toimistopaperien ylituotanto jatkaa kasvuaan. Sanomalehtipaperin kulutus kääntyi laskuun ensin Yhdysvalloissa ja sitten Euroopassa. Sama on tapahtumassa myös aikakauslehtipaperille. Lehdet siirtyvät sähköisiin ja digitaalisiin jakelukanaviin. Olemme siis murroksen keskellä etenkin perinteisissä paperituotteissa. Olkoon investointien lisääminen yhteinen haasteemme, johon meidän on tartuttava lujasti ja aktiivisesti. Meidän on yhdessä luotava strategia, miten pohjoisen vyöhykkeen metsävaroista saadaan luotua pohja uusille metsäteollisuuden sekä biotalouden tuotteille ja palveluille. Tietotaitoa molemmista maista kyllä löytyy on vain saatava aikaan yhteinen tahtotila sekä valtiovallan että yritysten kesken ja saatettava alan toimijat saman pöydän ääreen. Molempien maiden asiantuntijat voivat oppia paljon toisiltaan. Valtiovallan ja eri viranomaisten on tuettava näitä kehityshankkeita ennakkoluulottomasti molemmissa maissa. 2 (5)
Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa Suomen Metsäntutkimuslaitoksen Metlan tutkijat Hetemäki, Seppälä ja Uusivirta totesivat että metsäala myös jarruttaa omaa uudistumistaan. Koko metsäsektorin täytyisi pystyä uudistumaan nopeammin ja laajemmin. Sen pitää pystyä tuottamaan uusia tuotteita ja uusia palveluita aikaisempaa nopeammassa syklissä. Uudistuminen vaatii uusia yrityksiä, innovaatioita ja uutta pääomaa. Valtio voi myös tukea muulla tavoin kehitystyötä. Suomessa ministeriöt tekevät hyvää yhteistyötä alan kehittämiseksi. Päälinjat löytyvät maa- ja metsätalousministeriön Kansallisesta metsäohjelmasta ja työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisesta ohjelmasta. Molempien ohjelmien osalta muuten teemme hyvää yhteistyötä maidemme välillä ja haemme yhteistyökohteita vertailemalla metsäalan strategioita keskenään. Etenemme Suomessa näiden ohjelmien linjausten mukaisesti ja siitä hyvänä esimerkkinä on muun muassa asettamani työryhmä, jonka tehtävänä on puukaupan edistäminen Suomen puumarkkinoilla. Siinä ovat mukana metsäteollisuusyhtiöt, yksityiset metsänomistajat, etujärjestöt ja metsäntutkimuslaitos sekä viranomaistahot. Se on käynnistänyt nopeasti toimenpiteitä, joilla parannamme kotimaisen puumarkkinan toimivuutta. Olemme esimerkiksi kehittäneet raakapuun hintatilastointia tarkemmaksi ja luotettavammaksi, jolloin puun myyjät ja ostajat saavat ajankohtaista ja yksityiskohtaista tietoa puun hinnoista. Se auttaa puukaupan osapuolia. Olemme käynnistäneet osana em. ohjelmia useita kehittämishankkeita, joita tänään täällä myöhemmin esitellään. Hyvät osanottajat! Kuten tervetulosanoissa kuulimme, Päättäjien Metsäakatemian tavoitteena on lisätä päättäjien kiinnostusta metsäasioihin, vahvistaa heidän metsällistä tietämystään sekä luoda vuorovaikutusta metsäsektorin ja muiden alojen päättäjien kesken. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että idea suomalais-venäläisistä Päättäjien metsäfoorumeista syntyi Suomessa jo reilut puolitoista vuotta sitten. Haluan siis korostaa, että ajattelimme jo silloin tulevaisuutta ja suhteidemme kehittämistä edelleen metsäalalla. Virallisen aloitteen venäläisten päättäjien kutsumisesta Suomessa vuonna 2011 järjestettäviin Päättäjien metsäfoorumeihin teki silloinen pääministeri Matti Vanhanen lokakuussa 2009 Pietarin metsähuippukokouksessa. Ehdotus sai kannatusta Venäjän johdossa, pääministeri V.V. Putinin tapaamisen yhteydessä. On myös syytä todeta, että meidän Metsäakatemiamme pyrkii ensisijaisesti ratkaisemaan Suomessa olevia ongelmia, kun taas nyt alkavassa ensimmäisessä suomalais-venäläisessä metsäfoorumissa tarkastelun perustana on koko boreaalinen metsävyöhyke ja se osana globaalia metsäsektoria. Tämän yhteisen Päättäjien Metsäfoorumin tarkoituksena onkin edistää Venäjän ja Suomen välistä metsäalan yhteistyötä ja syventää maiden välistä taloudellista kanssakäymistä. Foorumissa etsitään yhteisvoimin ratkaisuja maiden metsäsektoreiden kilpailukyvyn 3 (5)
parantamiseksi ja edistetään Venäjän ja Suomen yhteisen näkemyksen syntymistä boreaalisten metsävarojen tehokkaasta ja kestävästä käytöstä. Venäjä ja Suomi ovat metsäsektorin suurvaltoja ja metsäsektorimme ovat monella tapaa integroituneet toisiinsa. Maamme ovat harjoittaneet metsäteollisuustuotteiden kauppaa keskenään jo ainakin 150 vuotta. Maidemme välille kehittyneet metsäalan suhteet ovat ainutlaatuiset, vastaavanlaista ei muiden maiden välillä ole. Me istumme samassa veneessä metsäasioissa jo historian ja maantieteen valossa. Yrittäkäämme yhteistyössä edistää molempien maiden metsäsektorien kilpailukykyä. Meidän täytyy etsiä ratkaisuja, joiden avulla voisimme säilyttää nyt olemassa olevan metsäteollisuuden tehtaat maissamme ja luoda edellytykset sille, että metsiin ja puuhun perustuvan elinkeinoelämän investointeja kohdentuisi tulevaisuudessa mahdollisimman paljon tänne pohjoisiin maihin. Meillä on kaikki mahdollisuudet siihen. Olemme luonnollisesti kiinnostuneita jakamaan hyviä kokemuksiamme Päättäjien Metsäakatemia -konseptista kaikkiin siitä kiinnostuneisiin maihin. Uskon vahvasti, että tämä viestintämalli soveltuisi hyvin käytettäväksi myös Venäjällä. Suomessa on toimivaksi havaittu malli, jossa metsäsektorin eri osapuolet käyvät laajaa vuoropuhelua sektorin kehittämiseksi, metsätalouden, metsäteollisuuden ja valtion välillä. Tarvitaan laajaa dialogia viranomaisten, metsäteollisuuden, kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja median välillä, jotta saadaan luotua eri osapuolten hyväksymä pitkäjänteinen metsäpolitiikka. Ensimmäisessä foorumissa voimme yhdessä tutustua, millainen tämä metsäakatemia sitten käytännössä on. Vuoden 2011 aikana Suomessa on tarkoitus järjestää kolme metsäfoorumia. Rohkaisenkin venäläisiä päättäjiä ilmoittautumaan ennakkoluulottomasti mukaan yhteisiin foorumeihin. Tänä vuonna foorumeissa on tarjolla alansa parhaiden asiantuntijoiden alustuksia metsäsektorin eri aihealuista yhteisten keskustelujen pohjaksi. Metsäretkeilyllä osallistujat voivat sitten käytännössä tutustua koko arvoketjuun metsästä valmiiksi saha- ja paperiteollisuuden tuotteiksi. Maidemme metsäyhteistyöllä on vankat ja vahvat perinteet. Venäläiset tehtaat toimittavat sanomalehtipaperia suomalaisille painotaloille suuria määriä, noin 30 % kulutuksestamme. Suomalaisten kirjoitus- ja painopapereiden vienti Venäjälle on huomattavassa kasvussa. Metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden sekä metsäkoneiden ja puutavaraautojen viennillä Suomesta Venäjälle on samoin vuosikymmenten historia; harmillisesti pari vuotta sitten iskenyt globaali talous- ja rahoituskriisi hiljensi hyvin kehittynyttä kauppaa, nyt se on lähtenyt uudelleen vahvaan nousuun. Suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat investoineet viimeisten 15 vuoden aikana Venäjälle yli miljardi euroa. Viimeisten 20 vuoden aikana metsätalouden ja luonnonsuojelun yhteistyö on ollut todella aktiivista esimerkkinä venäläis-suomalainen Luoteis-Venäjän kestävän metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden kehittämisohjelma. Vankka pohja 4 (5)
yhteistyöllemme on rakennettu maidemme välisessä talouskomissiossa ja sen työryhmissä. Myös koulutus- ja tutkimuspuolella on käynnissä monia yhteisiä hankkeita. Metsäsektorin korkeimman tason keskustelufoorumeina ovat toimineet pääministerien johtamat metsähuippukokoukset, joita on vuosina 2002 2009 järjestetty kolme. Viime vuonna käynnistyi Venäjän ja Suomen metsäja metsäteollisuusstrategioiden ja niiden yhtymäkohtien vertailutyö Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriön, Suomen työ- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Laajan yhteistyölistan luettelemista voisi vielä tästäkin jatkaa. Uskon, että metsäyhteistyö tulee jatkumaan laaja-alaisena myös tulevina vuosina. Venäjän WTO- jäsenyys tulee avaamaan uusia mahdollisuuksia metsäteollisuustuotteiden kaupan kasvulle ja luomaan hyvät investointiedellytykset Venäjän metsäteollisuuteen. Uskon, että metsäsektorilla on paljon potentiaalia, ja meidän on yhteisin ponnistuksin taattava sille loistava tulevaisuus. Metsäteollisuus tuo hyvinvointia maillemme jatkossakin, jos kehitämme toimintaympäristöä metsäteollisuudelle kilpailukykyiseksi ja tartumme rohkeasti biotalouden monipuolisiin mahdollisuuksiin. Muun muassa näistä kysymyksistä voimme jatkaa keskustelua Päättäjien Metsäfoorumissa. Arvoisat osanottajat! Toivotan menestystä ja onnea tälle hyvin mielenkiintoiselle ja ennakkoluulottomalle hankkeelle, Suomalais- venäläiselle Päättäjien Metsäfoorumille. Kiitän myös Suomen Metsäyhdistystä, eri ministeriöitä ja muita metsäalan organisaatioita suuresta valmistelutyöstä sekä venäläisiä osanottajia, jotka ovat löytäneet aikaa osallistua tähän tilaisuuteen. 5 (5)