Suomalais-venäläisen III Päättäjien Metsäfoorumin avaus

Transkriptio

1 Suomalais-venäläisen III Päättäjien Metsäfoorumin avaus Esko Hamilo Alivaltiosihteeri Ulkoasianministeriö Arvoisat päättäjien metsäakatemian osanottajat, Hyvät naiset ja herrat Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara. Ne peittävät kaksi kolmannesta Suomen koko pinta-alasta tuottaen aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä ihmisten moniin eri tarpeisiin. Metsät ovat erityisen tärkeitä Suomen maaseudun elinvoimalle. Ne ovat myös perusta laajalle ja menestyvälle puuhun perustuvalle teollisuudelle ja erilaisille palveluille. Suomen metsien kasvu on nykyisellään noin 100 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsiemme kasvu on lisääntynyt 70-luvun puolivälistä kiihtyvällä vauhdilla hyvän metsien hoidon ansiosta. Raakapuun kokonaiskäyttömme Suomessa on ollut vuosittain noin 70 miljoonan kuutiometrin tasolla, josta energiakäyttöön on ohjautunut viime vuosina noin 8 miljoonaa kuutiometriä. Tuontipuuta on ollut miljoonaa kuutiometriä. Suurin osa tuontipuusta on tullut Venäjältä, josta tuonti on nyt puutullien vuoksi jyrkästi vähentynyt. Metsiin perustuva teollisuus käsittää nykyisin perinteisen metsäteollisuuden, energiateollisuuden ja kemianteollisuuden. Lisäksi metsiin perustuvaa palveluliiketoimintaa edustaa esimerkiksi kasvava luontomatkailu, jonka liikevaihto on ollut viime vuosina kasvussa ja se arvioidaan noin 2,5 miljardiksi euroksi. Perinteinen metsäteollisuus käsittää puutuote- sekä massa- ja paperiteollisuuden. Metsätalous ja -teollisuus muodostavat yhdessä metsäsektorin, joka tuottaa 4 5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja on yksi kansantaloutemme vahvoista tukijaloista. Metsäteollisuuden tuotannon arvo nousi 2010 runsaaseen 19 miljardiin euroon. Tuotannon määrä kasvoi viime vuonna kaikilla metsäteollisuuden sektoreilla. Suomessa tuotettiin sellua 6,7 miljoonaa tonnia, paperia ja kartonkia 11,8 miljoonaa tonnia ja sahatavaraa 9,4 miljoonaa kuutiota. Lisäksi energian tuotantoon käytettiin yli 6 miljoonaa kuutiometriä metsähaketta. 1 (6)

2 Tulevaisuuden biotaloudessa koko metsäsektorilla on mahdollisuus entisestään nostaa kansantaloudellista merkitystään. Biokemian ja energiateollisuuden tuotteet ja metsäalan palvelut tulevat olemaan kasvavia aloja. Odotammekin uusia investointeja puuraaka-ainetta eri tavoin käyttävään teollisuuteen. Suomen hallitus on linjannut osana uusiutuvan energian kokonaispakettia, että vuonna 2020 metsähaketta käytetään energian tuotantoon 13,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kasvutavoite on siis kaksinkertaistaa sen käyttö. Metsäteollisuus ei ole auringon laskun ala; se panostaa edelleen myös kotimaahan. Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedustelun mukaan metsäteollisuus suunnittelee investoivansa Suomeen tänä vuonna kaikkiaan 896 miljoonan euron edestä. Kasvua viime vuoden investointeihin on peräti 41,3 prosenttia, mutta määrä olisi silti pienempi kuin viime vuosikymmenellä keskimäärin. Suurmetsäteollisuuden ohella Suomessa on vahva pienten ja keskisuurten yritysten hallinnassa oleva puutuoteteollisuus, jonka tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Se erityisesti on investoinut tuotannon jalostusarvon kasvattamiseen Suomessa muun muassa puurakentamisessa ja puutuotteissa. Alueellisesti metsä- ja puutuoteteollisuus ovat edelleen hyvin tärkeitä. Meillä on edelleen kuutisenkymmentä paperi-, sellu- ja kartonkitehdasta sekä noin 170 sahaa toiminnassa ympäri maata. Metsäsektorin kehitys viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole ollut pelkästään positiivista. Viennin reaaliarvo on pienentynyt ja kuten kaikki tiedämme, myös tehtaita on Suomessa suljettu erityisesti paperin kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi. Taantuman jälkeen ala on kuitenkin nopeasti toipunut ja kehittää uusia tuotteita laajalla skaalalla paperintuotannosta puutuotteisiin ja biokemian tuotteisiin. Tulevaisuuden kasvumahdollisuudet ovat erinomaiset ja puuraaka-ainevarantomme on erinomainen perusta uusille biotalouden tuotteille ja palveluille. Arvoisat kuulijat, Tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa uusiutuvilla ja karttuvilla luonnonvaroilla, kuten pohjoisen metsillä on iso rooli molemmissa maissa, sekä Venäjällä että Suomessa. Niiden avulla voidaan tuottaa ratkaisuja ihmiskunnan suuriin haasteisiin, kuten ruoan riittävyyteen, kaupungistumiseen ja ilmastonmuutokseen. Älypakkaukset, biopolttoaineet ja muut metsätuotteet sekä metsien käyttö virkistykseen, matkailuun ja hyvinvoinnin ylläpitoon ja lisäämiseen helpottavat yhä enemmän ihmisten arkea. Tästä syystä metsäosaamisen varmistaminen on Suomelle sekä Venäjälle erityisen tärkeää tulevaisuudessakin. Metsäteollisuus ei ole enää valtion omistuksessa, ei Suomessa eikä Venäjällä. Sen kannattavuus ja uudet investoinnit riippuvat yksityisestä pääomasta ja uusista innovaatioista, joita syntyy tutkimuksessa ja alan yrityksissä. Sijoitukset tehdään sinne, mistä saadaan paras tuotto sijoitetulle pääomalle, sellua kannattaa valmistaa siellä, missä puuraaka-aine on 2 (6)

3 helposti saatavilla ja edullista. Paperitehtaat tehdään lähelle alueita, missä tuotteille on suuri kysyntä. Tärkeätä on myös vakaa toimintaympäristö ja riskittömyys, puuraaka-aineen häiriötön saanti sekä infrastruktuurin toimivuus. Erityisesti nämä tekijät ovat meillä Suomessa vahvoja. Suuret investoinnit edellyttävät aina lisää investointeja myös infrastruktuuriin ja metsähoitoon, joiden kustannuksiin valtion on osallistuttava. Suurteollisuuden osalta puunhankinnan pitää toimia luotettavasti, jotta esimerkiksi miljoonan tonnin sellutehdas saa hankittua vuodessa noin viisi miljoonaa kuutiota puuta. Puunhankinnan luotettavuus on tärkeätä myös pienen ja keskisuuren teollisuuden toiminnan kannalta. Korostaisin tässä toimimista liiketalouden periaatteiden mukaan, jolloin hakkuutoiminta ja investoinnit tulevat kannattaviksi. Puun joustava hankinta myös yli rajojen lähialueille luo yhtiöille positiivista kassavirtaa, eikä se estä teollisuuden kehittymistä, päinvastoin. Raakapuun ja tuotteiden pitäisi voida liikkua vapaasti sekä alueiden että valtioiden rajojen yli. Suomalainen suurmetsäteollisuus on investoinut viime vuosina voimakkaasti Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan. Viimeisen 10 vuoden aikana Brasilia on kaksinkertaistanut sellun tuotannon 14 miljoonaan tonniin. Lyhytkuituisen sellun valmistus on siirtynyt jo pääosin eteläiselle pallonpuoliskolle. Indonesiaan on valmistumassa useita isoja sellutehtaita. Vuonna 2009 Kiinan paperin ja kartongin tuotanto ohitti jo USA:n vastaavan tuotantomäärän ja saavutti 85 miljoonaa tonnia. Kiinan tuotannon valtava kasvu huolestuttaa jo paperintuottajia sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Erityisesti paino- ja toimistopaperien ylituotanto jatkaa kasvuaan. Sanomalehtipaperin kulutus kääntyi laskuun ensin Yhdysvalloissa ja sitten Euroopassa. Sama on tapahtumassa myös aikakauslehtipaperille. Lehdet siirtyvät sähköisiin ja digitaalisiin jakelukanaviin. Olemme siis murroksen keskellä etenkin perinteisissä paperituotteissa. Viimeisen 20 vuoden aikana metsäteollisuuden murros voidaan havaita sekä uudessa teknologiassa että uusissa tuotteissa. Uusi teknologia pystyy käyttämään paperin valmistuksessa yhä paremmin kierrätyskuitua ja yhä vähemmän pitkäkuituista havusellua. Lyhytkuituisen sellutonnin valmistaminen maksaa Uruguayssa puolet siitä, mitä Suomessa. Metsäteollisuuden suuret investoinnit tehdään niihin maihin, joissa on kyllin paljon poliittista tahtoa luoda investointiedellytykset pitkäaikaiselle toiminnalle. Raaka-aineen saanti joko luonnonmetsistä tai plantaaseilta pitää olla varmaa ja taloudellisesti kannattavaa sekä kestävällä pohjalla. Valtiovalta voi parantaa investointiedellytyksiä antamalla helpotuksia tulleissa ja veroissa. Esimerkiksi Suomessa metsäteollisuus maksaa energiaveroa, mutta Ruotsissa sitä ei ole. Olkoon investointien lisääminen molemmissa maissa yhteinen haasteemme, johon meidän on tartuttava lujasti ja aktiivisesti. Meidän on yhdessä luotava strategia, miten pohjoisen vyöhykkeen metsävaroista saadaan luotua pohja uusille metsäteollisuuden sekä biotalouden tuotteille ja palveluille. Tietotaitoa molemmista maista kyllä löytyy on vain saatava aikaan 3 (6)

4 yhteinen tahtotila sekä valtiovallan että yritysten kesken ja saatettava alan toimijat saman pöydän ääreen. Molempien maiden asiantuntijat voivat oppia paljon toisiltaan. Valtiovallan ja eri viranomaisten on tuettava näitä kehityshankkeita ennakkoluulottomasti molemmissa maissa. Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa Suomen Metsäntutkimuslaitoksen Metlan tutkijat Hetemäki, Seppälä ja Uusivirta totesivat että metsäala myös jarruttaa omaa uudistumistaan. Koko metsäsektorin täytyisi pystyä uudistumaan nopeammin ja laajemmin. Sen pitää pystyä tuottamaan uusia tuotteita ja uusia palveluita aikaisempaa nopeammassa syklissä. Uudistuminen vaatii uusia yrityksiä, innovaatioita ja uutta pääomaa. Valtio voi myös tukea muulla tavoin kehitystyötä. Suomessa ministeriöt tekevät hyvää yhteistyötä alan kehittämiseksi. Päälinjat löytyvät maa- ja metsätalousministeriön Kansallisesta metsäohjelmasta ja työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisesta ohjelmasta. Molempien ohjelmien osalta muuten teemme hyvää yhteistyötä maidemme välillä ja haemme yhteistyökohteita vertailemalla metsäalan strategioita keskenään. Etenemme Suomessa näiden ohjelmien linjausten mukaisesti ja siitä hyvänä esimerkkinä on muun muassa asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on puukaupan edistäminen Suomen puumarkkinoilla. Siinä ovat mukana metsäteollisuusyhtiöt, yksityiset metsänomistajat, etujärjestöt ja metsäntutkimuslaitos sekä viranomaistahot. Se on käynnistänyt nopeasti toimenpiteitä, joilla parannamme kotimaisen puumarkkinan toimivuutta. Olemme esimerkiksi kehittäneet raakapuun hintatilastointia tarkemmaksi ja luotettavammaksi, jolloin puun myyjät ja ostajat saavat ajankohtaista ja yksityiskohtaista tietoa puun hinnoista. Se auttaa puukaupan osapuolia. Olemme käynnistäneet osana em. ohjelmia useita kehittämishankkeita, joita tänään täällä myöhemmin esitellään. Hyvät osanottajat! Tässä yhteydessä on syytä mainita, että idea suomalais-venäläisistä Päättäjien metsäfoorumeista syntyi Suomessa jo noin kaksi vuotta sitten. Haluan siis korostaa, että ajattelimme jo silloin tulevaisuutta ja suhteidemme kehittämistä edelleen metsäalalla. Virallisen aloitteen venäläisten päättäjien kutsumisesta Suomessa vuonna 2011 järjestettäviin Päättäjien metsäfoorumeihin teki silloinen pääministeri Matti Vanhanen lokakuussa 2009 Pietarin metsähuippukokouksessa. Ehdotus sai kannatusta Venäjän johdossa, pääministeri V.V. Putinin tapaamisen yhteydessä. Päättäjien Metsäakatemian tavoitteena on lisätä päättäjien kiinnostusta metsäasioihin, vahvistaa heidän metsällistä tietämystään sekä luoda vuorovaikutusta metsäsektorin ja muiden alojen päättäjien kesken. Toimintamuotoina ovat keskeisille yhteiskunnallisille vaikuttajille suunnatut kurssit, jatkotilaisuudet ja julkaisut. On myös syytä todeta, että meidän perinteinen Metsäakatemiamme pyrkii ensisijaisesti ratkaisemaan Suomessa olevia ongelmia, kun taas nyt alkavassa suomalais-venäläisessä metsäfoorumissa tarkastelun perustana on koko boreaalinen metsävyöhyke ja se osana globaalia metsäsektoria. Tämän 4 (6)

5 yhteisen Päättäjien Metsäfoorumin tarkoituksena onkin edistää Venäjän ja Suomen välistä metsäalan yhteistyötä ja syventää maiden välistä taloudellista kanssakäymistä. Foorumissa etsitään yhteisvoimin ratkaisuja maiden metsäsektoreiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja edistetään Venäjän ja Suomen yhteisen näkemyksen syntymistä boreaalisten metsävarojen tehokkaasta ja kestävästä käytöstä. Venäjä ja Suomi ovat metsäsektorin suurvaltoja ja metsäsektorimme ovat monella tapaa integroituneet toisiinsa. Maamme ovat harjoittaneet metsäteollisuustuotteiden kauppaa keskenään jo ainakin 150 vuotta. Maidemme välille kehittyneet metsäalan suhteet ovat ainutlaatuiset, vastaavanlaista ei muiden maiden välillä ole. Me istumme samassa veneessä metsäasioissa jo historian ja maantieteen valossa. Yrittäkäämme yhteistyössä edistää molempien maiden metsäsektorien kilpailukykyä. Meidän täytyy etsiä ratkaisuja, joiden avulla voisimme säilyttää nyt olemassa olevan metsäteollisuuden tehtaat maissamme ja luoda edellytykset sille, että metsiin ja puuhun perustuvan elinkeinoelämän investointeja kohdentuisi tulevaisuudessa mahdollisimman paljon tänne pohjoisiin maihin. Luulen, että meillä on kaikki mahdollisuudet siihen. Olemme luonnollisesti kiinnostuneita jakamaan hyviä kokemuksiamme Päättäjien Metsäakatemia -konseptista kaikkiin siitä kiinnostuneisiin maihin. Itse asiassa Suomen Metsäyhdistys on tuotteistanut Päättäjien Metsäakatemia -viestintämallin kansainväliseen käyttöön. Vuosina toteutettiin yhteensä neljä kurssia silloisille uusille EU-kandidaateille, siis lähinnä Itä-Euroopan maille. Uskon vahvasti, että tämä viestintämalli soveltuisi hyvin käytettäväksi myös Venäjällä. Suomessa on toimivaksi havaittu malli, jossa metsäsektorin eri osapuolet käyvät laajaa vuoropuhelua sektorin kehittämiseksi, metsätalouden, metsäteollisuuden ja valtion välillä. Tarvitaan laajaa dialogia viranomaisten, metsäteollisuuden, kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja median välillä, jotta saadaan luotua eri osapuolten hyväksymä pitkäjänteinen metsäpolitiikka. Tässä foorumissa voimme yhdessä tutustua, millainen tämä metsäakatemia sitten käytännössä on. Tänä vuonna foorumeissa on tarjolla alansa parhaiden asiantuntijoiden alustuksia metsäsektorin eri aihealuista yhteisten keskustelujen pohjaksi. Metsäretkeilyllä osallistujat voivat sitten käytännössä tutustua koko arvoketjuun metsästä valmiiksi saha- ja paperiteollisuuden tuotteiksi. Maidemme metsäyhteistyöllä on vankat ja vahvat perinteet, kuten jo viittasin aiemmin metsäteollisuustuotteiden kauppaan. Venäläiset tehtaat toimittavat sanomalehtipaperia suomalaisille painotaloille suuria määriä, noin 30 % kulutuksestamme. Suomalaisten kirjoitus- ja painopapereiden vienti Venäjälle on huomattavassa kasvussa. Metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden sekä metsäkoneiden ja puutavara-autojen viennillä Suomesta Venäjälle on samoin vuosikymmenten historia; harmillisesti pari vuotta sitten iskenyt globaali talous- ja rahoituskriisi hiljensi hyvin kehittynyttä kauppaa, nyt se on lähtenyt uudelleen vahvaan nousuun. 5 (6)

6 Suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat investoineet viimeisten 15 vuoden aikana Venäjälle yli miljardi euroa. Viimeisten 20 vuoden aikana metsätalouden ja luonnonsuojelun yhteistyö on ollut todella aktiivista esimerkkinä venäläis-suomalainen Luoteis-Venäjän kestävän metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden kehittämisohjelma. Vankka pohja yhteistyöllemme on rakennettu maidemme välisessä talouskomissiossa ja sen työryhmissä. Myös koulutus- ja tutkimuspuolella on käynnissä monia yhteisiä hankkeita. Metsäsektorin korkeimman tason keskustelufoorumeina ovat toimineet pääministerien johtamat metsähuippukokoukset, joita on vuosina järjestetty kolme. Viime vuonna käynnistyi Venäjän ja Suomen metsäja metsäteollisuusstrategioiden ja niiden yhtymäkohtien vertailutyö Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriön, Suomen työ- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Laajan yhteistyölistan luettelemista voisi vielä tästäkin jatkaa. Uskon, että metsäyhteistyö tulee jatkumaan laaja-alaisena myös tulevina vuosina. Venäjän WTO- jäsenyys tulee avaamaan uusia mahdollisuuksia metsäteollisuustuotteiden kaupan kasvulle ja luomaan hyvät investointiedellytykset Venäjän metsäteollisuuteen. Uskon, että metsäsektorilla on paljon potentiaalia, ja meidän on yhteisin ponnistuksin taattava sille loistava tulevaisuus. Metsäteollisuus tuo hyvinvointia maillemme jatkossakin, jos kehitämme toimintaympäristöä metsäteollisuudelle kilpailukykyiseksi ja tartumme rohkeasti biotalouden monipuolisiin mahdollisuuksiin. Muun muassa näistä kysymyksistä voimme jatkaa keskustelua Päättäjien metsäfoorumissa. Arvoisat osanottajat! Toivotan menestystä ja onnea tälle hyvin mielenkiintoiselle ja ennakkoluulottomalle hankkeelle, vuorossaan kolmannelle Suomalaisvenäläiselle Päättäjien Metsäfoorumille. Kiitän myös Suomen Metsäyhdistystä, eri ministeriöitä ja muita metsäalan organisaatioita suuresta valmistelutyöstä sekä venäläisiä osanottajia, jotka ovat löytäneet aikaa osallistua tähän tilaisuuteen. 6 (6)