KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin. Osa jäi Ruotsiin, osa palasi takaisin Suomeen. Suurten ikäluokkien eläköityessä kymmenillätuhansilla Ruotsista Suomeen palanneilla suomalaisilla on edessään monivaiheinen eläkeprosessi. Eläketurvakeskuksen mukaan viime vuonna (2010) hakemuksia ulkomaille lähetettiin noin 9 200, ja näistä reilut 70 prosenttia lähti Ruotsiin. Eläketurvakeskuksen ennusteen mukaan vuosi 2014 tulee olemaan hakemusten huippuvuosi. Arvion mukaan silloin hakemuksia Ruotsiin lähtee vuositasolla noin 9 000. Järjestelmän ongelma on se, että lopullinen eläkesumma muodostuu Ruotsin ja Suomen eläkejärjestelmistä. Lopullinen eläke muotoutuu monimutkaisen järjestelmän kautta. Päätöksenteko Ruotsin päässä voi kestää jopa puoli vuotta. EU-lainsäädäntö edellyttää, että väliaikaisen eläkkeen maksun pitäisi olla mahdollista. Ongelmana on eläkkeen määrä. Jos Ruotsista saatavan eläkkeen osuus on suurempi kuin Suomesta saatavan, eläkettä voidaan joutua perimään Suomessa takaisin. Ruotsissa eläkepäätöksen teko voi viedä useita kuukausia, koska henkilöiden työ- ja asumishistoriaa joudutaan tutkimaan jopa 40 vuoden takaa. Tällöin odotus muodostuu asiakkaan näkökulmasta kohtuuttoman pitkäksi. Tällä hetkellä keskimääräinen käsittelyaika on noin neljä kuukautta. Eläketurvakeskuksen mukaan tulevaisuudessa työ tehostuu, kun tietojen vaihto EU-maiden välillä muuttuu sähköiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen jatkossa sen, etteivät Ruotsissa työskennelleiden suomalaisten henkilöiden eläkepäätösten odotusajat veny kohtuuttoman pitkiksi? Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2011 Paavo Arhinmäki /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Paavo Arhinmäen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1362/2010 vp: Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen jatkossa sen, etteivät Ruotsissa työskennelleiden suomalaisten henkilöiden eläkepäätösten odotusajat veny kohtuuttoman pitkiksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Euroopan unionin sosiaaliturvalainsäädännössä eli asetuksessa 883/2004 ja 987/2009 on säännökset EU-maiden välillä noudatettavasta eläkehakemusprosessista. Eläkeasioiden käsittely kestää usein pitkään sen vuoksi, että käsittelyyn osallistuu eri jäsenvaltioiden laitoksia, joista tarvitaan tietoja toisessa maassa täyttyneistä vakuutuskausista, eläkkeen alkamisajasta, erilaisten etuuksien määristä sekä mahdollisista EU-lainsäädännön piiriin kuulumattomista eläkkeistä. Hakemusprosessi alkaa normaalisti henkilön asuinmaasta, jossa tehdyllä hakemuksella eläkkeen hakeminen tulee vireille myös muissa EUmaissa. Suomessa asuva ja Ruotsissa työskennellyt henkilö jättää eläkehakemuksen joko Kansaneläkelaitokseen tai työeläkelaitokseen, jotka toimittavat hakemukset toisilleen käsittelyä varten. Eläketurvakeskus (ETK) on yhteyslaitos, joka lähettää eläkehakemuksen Ruotsiin käsiteltäväksi ja huolehtii tietojen välityksestä Suomen ja Ruotsin välillä. Käsittelyajat Ruotsissa ovat vaihdelleet huomattavasti. Vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla vanhuuseläkkeiden käsittely kesti noin kahdeksan kuukautta, työkyvyttömyyseläkkeiden noin 11 kuukautta ja perhe-eläkkeiden noin kuusi kuukautta. Kaikkia eläkelajeja koskeva koko vuoden keskimääräinen käsittelyaika Ruotsissa oli noin 11 kuukautta. Prosessi Ruotsissa on nopeutunut koko ajan, joten uudet eläkehakemukset käsitellään siellä jo jonkin verran näitä aikoja nopeammin. Suomen ja toisen EU-maan lakisääteisten eläkkeiden yhteensovittaminen on EU-säännösten mukaan mahdollista vain rajoitetusti. Näin ollen työeläkelaitos voi pääsääntöisesti antaa lopullisen Suomen työeläkettä koskevan päätöksen jo ennen hakemusaineiston lähettämistä Ruotsiin. Sen sijaan kansaneläkkeen niin sanotun pro rata -eläkkeen määrään laskemiseksi tarvitaan tiedot muissa jäsenmaissa täyttyneistä vakuutuskausista, mikä usein vie pitkä ajan. Kansaneläkelain 71 :n mukaan kansaneläke voidaan myöntää väliaikaisesti siksi ajaksi, jonka asian käsittely kestää. EU-tasolla on kiinnitetty jo useita vuosia huomiota eläkeasioiden käsittelyaikojen pituuteen. Tämän vuoksi unionin lainsäädäntöön tuli 2010 säännös, jonka mukaan jäsenmaat siirtyvät sähköiseen tietojenvaihtoon kahden vuoden siirtymäajan jälkeen eli 1.5.2012 lukien. Euroopan komissio ja jäsenmaat ovat panostaneet huomattavasti resursseja sähköisen tietojenvaihdon vaatimaan infrastruktuuriin ja sen edellyttämään määrittelytyöhön. Tämä niin kutsuttu EESSI-järjestelmä (Electronic Exchange of Social Security Information) tähtää siihen, että kaikki sosiaaliturvaetuuksien ratkaisussa tarvittavat tiedot vaihdetaan sanomamuotoisena. EESSI-järjestelmän avulla voidaan säästää tiedonkulkuun kuluvaa aikaa. Olennaista käsittelyaikojen osalta on kuitenkin se, miten eri jäsenmaat integroivat sanomamuotoisena saamansa 2
Ministerin vastaus KK 1362/2010 vp Paavo Arhinmäki /vas tiedot omiin käsittelyjärjestelmiinsä. Tätä prosessien kehittämistyötä tehdään parhaillaan myös Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön johdolla Suomen kansallisessa EESSI-hankkeessa. Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus ja työeläkelaitokset käyvät parhaillaan läpi eläkehakemusprosessia ja sähköisen tietojenvälityksen muutoksia nykyiseen prosessiin. Uudessa järjestelmässä jokainen toimija muun muassa saa yhtä aikaa eläkehakemusprosessissa liikkuvat tiedot käyttöönsä. Tulevaisuudessa ei tarvitse enää odottaa esimerkiksi vakuutuskausien vahvistamista, koska tietoja voidaan lähettää toiseen jäsenmaahan osissa eikä koko hakemusaineistoa tarvitse enää koota ennen ulkomaille lähettämistä. Tämä muutos voi lyhentää prosessia hakijan näkökulmasta 1 2 kuukaudella. Sähköinen tietojenvaihto on yksi tapa nopeuttaa käsittelyprosessia. Hyvin tärkeäksi on osoittautunut Suomen ja Ruotsin toimeenpanevien laitosten välinen yhteistyö. Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos neuvottelevat Ruotsin eläkelaitosten kanssa vuosittain, jolloin EU-lainsäädännön tulkintakysymykset ja prosessin hoitamisessa esiin tulleet epäkohdat tulevat yhteiseen keskusteluun. Neuvottelujen ja yhteistyön kautta saatu tieto ja kokemus Ruotsin käytännöistä on pyritty siirtämään asiakaspalveluun Suomessa asuvien eläkkeenhakijoiden eduksi. Eläkehakemusprosessia on kehitetty määrätietoisesti, jotta eläkepäätösten käsittelyajat lyhenisivät. Sosiaali- ja terveysministeriö osaltaan tulee jatkamaan työtä ja pyrkii erityisesti yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa kehittämään keinoja väliaikaisen kansaneläkepäätöksen antamisen nopeuttamiseksi. Esillä oleva ongelma on erityisen merkittävä silloin, kun henkilön työura on pääosin tehty ulkomailla, jolloin myös pääosa kokonaiseläketurvasta tulee muualta kuin Suomesta. Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1362/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Paavo Arhinmäki /vänst: Vad tänker regeringen göra för att i fortsättningen se till att de finländare som arbetat i Sverige inte behöver vänta oskäligt länge på sina pensionsbeslut? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Europeiska unionens lagstiftning om social trygghet, dvs. förordningarna nr 883/2004 och 987/2009, innehåller bestämmelser om förfarandena för pensionsansökningar mellan EU-länderna. Handläggningstiderna för pensionsärenden är ofta långa för att pensionsanstalter i olika medlemsländer deltar i handläggningen och de behöver sända in uppgifter om fullgjorda försäkringsperioder i de berörda länderna, pensionens begynnelsetidpunkt, belopp på olika förmåner och eventuella pensioner som ligger utanför EU-lagstiftningen. Ansökningsprocessen börjar normalt i det land där den berörda personen bor. Ansökan som lämnas in där inleder pensionsansökan också i andra EU-länder. En person som är bosatt i Finland och har arbetat i Sverige ska lämna in sin pensionsansökan antingen till Folkpensionsanstalten eller till en arbetspensionsanstalt. Dessa utbyter ansökningar för handläggning. Pensionsskyddscentralen (PSC) är den kontaktinstitution som sänder pensionsansökningarna till Sverige för handläggning och ser till att informationen förmedlas mellan Finland och Sverige. Handläggningstiderna i Sverige har varierat stort. Under den andra hälften av 2010 var handläggningstiden i fråga om ålderspension cirka åtta månader, i fråga om sjukpension cirka elva månader och i fråga om familjepension cirka sex månader. Om man ser till alla olika pensionsformer var den genomsnittliga handläggningstiden i Sverige för hela året omkring elva månader. Processen i Sverige har hela tiden blivit snabbare, så nya pensionsansökningar handläggs redan något snabbare än så. Det är enligt EU-bestämmelserna bara i begränsad utsträckning möjligt att samordna lagstadgade pensioner i Finland och ett annat EUland. Därmed kan arbetspensionsanstalten i regel meddela det slutliga beslutet om arbetspensionen från Finland redan innan ansökningsdokumentationen skickas till Sverige. Däremot behövs det uppgifter om fullgjorda försäkringsperioder i andra medlemsländer för uträkning av folkpensionens s.k. pro rata-pension, och detta är ofta tidskrävande. Enligt 71 i folkpensionslagen kan folkpensionen beviljas temporärt för den tid ärendets behandling varar. På EU-nivå har man redan i flera år ägnat uppmärksamhet åt de långa handläggningstiderna för pensionsärenden. Därför införde man 2010 en bestämmelse i EU-lagstiftningen enligt vilken medlemsländerna ska gå över till elektroniskt informationsutbyte efter en övergångsperiod på två år, dvs. den 1 maj 2012. Europeiska kommissionen och medlemsländerna har satsat omfattande resurser på den infrastruktur som det elektroniska informationsutbytet kräver och på det tillhörande analysarbetet. Detta system för elektroniskt utbyte av sociala trygghetsuppgifter (EESSI) siktar på att all information som behövs för att avgöra sociala trygghetsärenden ska utbytas i meddelandeläge. 4
Ministerns svar KK 1362/2010 vp Paavo Arhinmäki /vas Genom EESSI går det att spara tid när det gäller informationsutbytet. Det väsentliga med avseende på handläggningstiderna är ändå hur de olika medlemsländerna integrerar den information de får i meddelandeläge i sina egna hanteringssystem. Också i Finland håller man på att utveckla denna process under social- och hälsovårdsministeriets ledning inom det nationella EESSI-projektet. Folkpensionsanstalten, Pensionsskyddscentralen och arbetspensionsanstalterna håller på att gå igenom processen för att ansöka om pension och hur elektroniskt informationsutbyte påverkar den nuvarande processen. I det nya systemet kommer varje aktör bland annat att samtidigt få tillgång uppgifterna inom en pensionsansökningsprocess. I framtiden behöver man exempelvis inte längre vänta på att försäkringsperioderna fastställs, eftersom uppgifterna kommer att kunna skickas till ett annat medlemsland i delar och då behöver man inte längre samla ihop alla ansökningshandlingar innan man sänder dem utomlands. En sådan förändring kan förkorta processen med 1 2 månader sett ur den sökandes synvinkel. Elektroniskt informationsutbyte är ett sätt att påskynda handläggningsprocessen. Samarbetet mellan de verkställande myndigheterna i Finland och Sverige har visat sig vara mycket viktigt. Pensionsskyddscentralen och Folkpensionsanstalten förhandlar årligen med de svenska pensionsmyndigheterna, och då tar man också gemensamt upp frågor om hur EU-lagstiftningen ska tolkas och de missförhållanden som uppdagats i processen. Den information och erfarenhet som förhandlingarna och samarbetet ger om praxis i Sverige har man sedan inom kundservicen strävat att omsätta i praktiken så att pensionssökande bosatta i Finland ska ha nytta av den. Pensionsprocessen har målmedvetet utvecklats för att handläggningstiderna för pensionsbesluten ska bli kortare. Social- och hälsovårdsministeriet kommer för sin del att fortsätta arbetet och försöker i synnerhet i samarbete med Folkpensionsanstalten utveckla metoder för att besluten om temporär folkpension ska fattas snabbare. Det problem som frågan gäller blir särskilt stort när en person huvudsakligen jobbat utomlands, dvs. när också merparten av det totala pensionsskyddet kommer från andra länder än Finland. Helsingfors den 28 mars 2011 Social- och hälsovårdsminister Juha Rehula 5