VALTIMON KUNTA TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE Voimassa 1.10.2013 alkaen Perusturvalautakunta 3.10.2013 38
1 SISÄLTÖ 1.TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN 2 1.1 Säännökset 2 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen rakenne 2 1.3 Hakemismenettely 3 1.4 Oleskelukunta 3 1.5 Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan (TTL 23) ja perintä (TTL 21) 4 2. TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN 5 2.1 Tulojen huomioon ottaminen 5 2.2 Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen 6 2.3 Tulojen jaksottaminen, takautuva toimeentulotuki ja tuloylijäämän siirtäminen 7 2.4 Tulot, joita ei oteta huomioon 7 3 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT 8 3.1 Perusmenot 8 3.1.1 Perusosa. 8 3.1.2 Alennettu perusosa 8 3.2 Muut perusmenot 9 3.2.1 Vuokramenot 9 3.2.2 Muut asumismenot 10 3.2.3 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 11 3.2.4 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut 11 32.5 Hammashoitokustannukset 12 3.2.6 Silmälasit 12 3.2.7 Fysikaalinen hoito ja apuvälineet 12 3.2.8 Psykiatrinen hoito 12 3.3 Vankien käyttövarat 13 4 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT 13 4.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut 13 4.2 Lasten luonapito ja elatusapu 14 4.3 Lasten harrastusmenot 14 4.4 Kodinhankinnat 14 4.5 Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot 15 4.6 Vuokravakuus 15 4.7 Muuttokustannukset 16 4.8 Vaatemenot 16 4.9 Jäännösverot 16 4.10. Opintolainan korkomenot 16 4.11 Hautauskustannukset 17 4.12 Perhejuhlat 17 4.13 Passit ja kansalaisuushakemukset 17 5 OPISKELIJAT 17 6 YRITTÄJÄT 18 7 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI 19
2 8 KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ 20 1.TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN 1.1 Säännökset Nämä ohjeet eivät rajoita sosiaalityöntekijän tai etuuskäsittelyä hoitavan työntekijän oikeutta käyttää harkintaa päättäessään perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen. Tämä perusturvalautakunnan hyväksymä ohje on tarkoitettu tarkentamaan ja täydentämään toimeentulotukilain säädösten tulkintaa, soveltamaan hallintotuomioistuinten ratkaisuja ja sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan ohjeita sekä turvaamaan toimeentulotuen hakijoille yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen toimeentulotukiasioiden käsittelyssä. Tätä perusturvalautakunnan antamaa ohjetta ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisena päätöksen perusteluna, eikä ohjeistuksella voi sivuttaa lain säännöksiä, vaan päätökset on aina perusteltava toimeentulotukilailla. Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyä ohjaavat mm. seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen. Hallintolaki 434/2003. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Laki lapsen elatuksesta 704/1975. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999. Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuki on toimeentulotukilain mukainen viimesijainen henkilön tai perheen välttämätöntä toimeentuloa turvaava etuus. Toimeentulotukea on oikeus saada, jos ei voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavoin. Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Perustoimeentulotukeen oikeuttavina menoina huomioidaan toimeentulotuen perusosan lisäksi asumistukilaissa tarkoitetut asumismenot, vähäistä suuremmat ja välttämättömät julkisen terveydenhuollon menot sekä kotivakuutusmaksut ja taloussähköstä aiheutuvat menot. Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot; lasten päivähoitomenot, muut kuin asumistukeen oikeuttavat asumismenot ja erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot.
Asiakkaalle tehdään erikseen perustoimeentulotuen normilaskelma ja täydentävän toimeentulotuen normilaskelma erikseen. Mikäli perustoimeentulotuen laskelman perusteella ei ole oikeutta perustoimeentulotukeen, siirretään perustoimeentulotuen laskelman normiylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. 1.3 Hakemismenettely Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti Valtimon kunnan toimeentulotukihakemuksella. Hakemuksen voi esittää myös suullisesti. Tarvittaessa voidaan tehdä kotikäynti toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus perusteluineen. Mikäli hakemuksesta ei ilmene, mihin asiakas hakee toimeentulotukea, on hakemusta siltä osin pyydettävä täydentämään. Hakijan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Toimeentulotuen hakijan on esitettävä tositteet kaikista niistä välttämättömistä tiedoista, jotka vaikuttavat toimeentulotukeen. Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotustiedot omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi sekä hakijan kaikkien pankkitilien tiliotteet kahdelta edelliseltä kuukaudelta. Pelkkä pikapankin tiliote ei pääsääntöisesti riitä. Verotustodistus on esitettävä vuosittain joulukuussa. Lasten tiliotteet on esitettävä vähintään kerran vuodessa joulukuussa. Toimeentulotuen saajan on välittömästi ilmoitettava toimielimelle em. tiedoissa tapahtuneista muutoksista. Sosiaalityöntekijän vastaanotolla asioivien on täytettävä toimeentulotukihakemus. Uuden asiakkaan on aina todistettava henkilöllisyytensä esittämällä henkilöllisyystodistus tai passi. Ulkomaalaisen henkilön passi ja muut matkustusasiakirjat tarkistetaan hänen henkilöllisyytensä toteamiseksi sekä sen arvioimiseksi, onko hakijalla oikeutta toimeentulotukeen Suomessa. Päätös annetaan aina kirjallisena. Tilannearvioon kirjataan tarkasti kaikki ne asiat, joihin asiakas hakee toimeentulotukea. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Päätös perustellaan aina asianomaisilla lainkohdilla. Myös osittain hylättyyn hakemukseen tulee tehdä päätös perusteluineen. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee mainita ja perustella. Jos asiakkaalla on voimassa oleva myönteinen toimeentulotukipäätös, mutta jokin asiakkaan esittämä vaatimus hylätään, tehdään siitä erillinen päätös ja perustellaan se asianomaisilla lainkohdilla. Päätöksentekijän huolehtii siitä, että henkilö- ja perhetiedot sekä osoite- ja pankkitiedot ovat atk-järjestelmässä oikein. Erityisesti perhetilanteen muuttuessa tai lasten aikuistuessa, on tilanne tarkistettava. 1.4 Oleskelukunta 3 Toimeentulotukilain 14 mukaan toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe varsinaisesti oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin
yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Toimeentulotuen hakijalla on selvitysvelvollisuus omista olosuhteistaan. Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää muuttokustannuksista ja mahdollisesta takuuvuokrasta lähtökunta. Mikäli takuuvuokra ja/tai muuttokustannukset erääntyvät maksettavaksi silloin, kun henkilö tai perhe jo oleskelee uudessa asuinkunnassaan, päätetään takuuvuokran myöntämisestä kuitenkin siellä. Ensimmäisen vuokran kustannus erääntyy maksettavaksi lähes poikkeuksetta tulokunnassa henkilön tai perheen senhetkisenä oleskelukuntana, joten ensimmäisen kuukauden vuokrasta päättää tulokunta. Mikäli henkilö sijoitetaan palvelu- tai hoitokotiin kotikuntansa ulkopuolelle ja hän joutuu toimeentulotuen tarpeeseen, vastaa toimeentulotuen myöntämisestä hoito- tai palvelukodin sijaintikunta. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi satunnaiset terveydenhuoltomenot tai erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat täydentävän toimeentulotuen menot. Asumis- ja palvelumaksuista sekä säännöllisestä lääkityksestä aiheutuvista menoista vastaa sijoittajakunta toimeentulotukeen nähden ensisijaisen lainsäädännön perusteella. Milloin tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa hakemus tehdään. Tällöin kysymykseen tulevat lähinnä matkalipun myöntäminen vakinaiseen oleskelukuntaan tai mahdollisen maksusitoumuksen myöntäminen kiireellisiin lääkehankintoihin. Niiden kiireellisten terveydenhoitomenojen osalta, esimerkiksi poliklinikkamaksu, jotka erääntyvät maksettavaksi myöhemmin, päätöksen tekee se kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti. Asiakkaan oikeutta toimeentulotukihakemuksen vireillepanoon Valtimolla ei saa rajoittaa. Mikäli toimeentulotukihakemusta vastaanotettaessa tai toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä käy ilmi, että toimeentulotuen käsittely kuuluu toiselle kunnalle toimeentulotukilain perusteella, tulee asia/hakemus liitteineen hallintolain mukaisesti siirtää toisen kunnan käsiteltäväksi viranomaisteitse ja tiedottaa asiasta toimeentulotuen hakijaa. Viime kädessä lopullisen kustannusvastuun ratkaisee hallinto-oikeus hallintoriita-asiana.. Asiassa tulee huolehtia siitä, ettei hakija jää vaille tarvitsemaansa toimeentulotukea sen vuoksi, että kunnat ovat eri mieltä kustannusvastuusta. 4 1.5 Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan (TTL 23) ja perintä (TTL 21) Myönnettäessä perustoimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan ja / tai perinnällä, tehdään perintäpäätös perustoimeentulotuesta Myönnettäessä perustoimeentulotukea ja täydentävää toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan ja / tai perinnällä, tehdään perintäpäätös sekä perustoimeentulotuesta että täydentävästä toimeentulotuesta Myönnettäessä pelkkää täydentävää toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan ja / tai perinnällä, tehdään perintäpäätös täydentävästä toimeentulotuesta. Toimeentulotukea voidaan periä takaisin myös omaisuudesta, joka ei ole välttämätöntä tuensaajan ja hänen perheensä toimeentulon kannalta. Esimerkiksi kesämökki tai osuus kuolinpesän varoista ovat sellaista omaisuutta, josta myönnettyä toimeentulotukea voidaan periä takaisin. Myös jos elatusvelvollisuus on lyöty laimin, voidaan tukea periä takaisin (Toimeentulotukilain 20 ). Jos hakija on
tahallaan antanut erehdyttäviä tietoja tai ei ole ilmoittanut muita olosuhteiden muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet tulojen tai tuen myöntämiseen, toimeentulotukea voidaan periä takaisin. (Toimeentulotukilain 20 ). Toimeentulotukea voidaan periä takaisin kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että toimeentulotukipäätökseen sisältyy päätös perinnästä. Perintäasioita hoidetaan sosiaaliviraston laki- ja perintäyksikössä. Lisätietoja voi kysyä toimeentulotukipäätöksen tekijältä. 5 2. TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN 2.1 Tulojen huomioon ottaminen Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Tuloina otetaan huomioon kaikki käytettävissä olevat tulot riippumatta tulolähteestä. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Toimeentulotuen käsittelijän on huolehdittava siitä, että asiakas hakee hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Toimeentulotuesta päätettäessä on tarkistettava hakijan viimeisten kahden kuukauden tiliotteet. Tuloina huomioidaan kaikki hakijan muilta henkilöiltä tai tahoilta saadut avustukset ja suoritukset. Yli 65-vuotiailla voidaan säästöjen ja realisoimatta jäävän omaisuuden osalta jättää huomioimatta 1000. Vähäisiksi katsottavat yhteenlaskettuna alle 50 euron/kk suuruiset satunnaiset avustukset ja ansiotulot jätetään huomioimatta (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 11 ). Yleissäännös vähäisten tulojen huomioon ottamatta jättämisestä koskee myös lapsia. Palkkatuloista tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyvät rahapalkan lisäksi maksetut erilliskorvaukset ja luontaisetuudet sekä tehdyt palkanpidätykset. Kilometrikorvauksia ja työnantajan maksamia päivärahoja ei huomioida tulona. Vastaavasti, mikäli kilometrikorvausta maksetaan, ei huomioida työmatkakuluja menona. Myöskään muita työnantajan maksamia kulukorvauksia ei oteta huomioon siltä osin, kun ne korvaavat työntekijälle työstä aiheutuneita kuluja. Palkasta tehdyt pidätykset, kuten maksetut palkkaennakot, asuntokorvaukset ja ostot, lisätään tulona huomioitavaan palkkaan. Toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen nettoansiotuloista vähennetään ns. etuoikeutettuna tulona 150 e kuukaudessa toimeentulotuen saajataloutta kohden. Tuensaajataloudella tarkoitetaan yhden henkilön taloutta tai toimeentulotukilain 3 :n mukaista perhettä. Vähennys on siten kotitalouskohtainen. Pitkäaikaisesti työttömyysturvaa saavia tulee tarvittaessa kehottaa hakemaan veroviranomaisilta muutosta ennakonpidätykseen, jotta heidän suoritettavakseen ei tulisi lopulliseen verotukseen nähden ylisuurta ennakonpidätystä. Veronpalautukset huomioidaan pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona 100 euron ylittävältä osalta / ruokakunta + 50 euroa / lapsi ylittävältä osalta, tavoitteena itsenäisen suoriutumisen edistäminen. Muiden asiakkaiden osalta veronpalautukset huomioidaan kokonaan tuloksi.
Jäännösveroja ei huomioida toimeentulotuessa hyväksyttäväksi menoksi. Hakijaa ohjataan jäännösveron osalta hakemaan maksun lykkäystä, huojennusta tai poistamista. Tuloina huomioidaan mahdollisen ulosmittauksen jälkeen jäävä tulonosa, mikäli ulosotto on tehty suoraan tuloista tai ulosottomies on vahvistanut asiakkaalle kirjallisen maksusuunnitelman, jonka mukaisesti velallinen lyhentää velkaansa ulosottoon. Mikäli toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi, tulee asiakasta ohjata kääntymään ulosottoviranomaiseen puoleen sen selvittämiseksi, voidaanko ulosottomaksua pienentää tai voidaanko asiakkaalle myöntää vapaakuukausia. Samalla tavoin menetellään siinä tapauksessa, että Kela perii aiemmin liikaa maksamaansa etuutta suoraan jostain etuudesta. Mikäli asiakas vapaaehtoisesti lyhentää ulosotossa olevaa velkaansa ilman em. maksusuunnitelmaa tai maksaa Kelalle velkaansa, suoritukseen suhtaudutaan kuten muihinkin velanhoitomenoihin, eikä niitä huomioida toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Asiakasta tulee tarvittaessa ohjata talous- ja velkaneuvonnan piiriin. Velkajärjestelyn saaneen henkilön tai perheen toimeentulotuki määräytyy toimeentulotukea koskevien säännösten mukaisesti. Velkajärjestely nähdään kuitenkin eräänlaisena ensisijaisena toimeentulotuen turvaamismuotona. Harkittaessa velkajärjestelyn saaneen henkilön tai perheen toimeentulotuen tarvetta, on oltava käsillä selvitys (käräjäoikeuden maksuohjelma) siitä, kuinka maksuvara ja välttämättömiin elinkustannuksiin varattu rahamäärä on velkajärjestelyssä määrätty. Toimeentulotukipäätöstä tehtäessä on otettava huomioon se, että velkajärjestelyn vahvistettu maksuvara ei ole hakijan tai perheen toimeentuloon käytettävissä olevaa tuloa. Velkajärjestelyn saaneen henkilön tai perheen kohdalla toimeentulotukea tulee pääsääntöisesti myönnettäväksi vain ennalta arvaamattomiin suurehkoihin toimeentulotuen piiriin kuuluviin menoihin (esimerkiksi terveydenhuollon menot). Mikäli esimerkiksi velallisen maksukyky on maksuohjelman vahvistamisen jälkeen heikentynyt ja hän on vaarassa jäädä ilman välttämätöntä toimeentuloa, ei velkajärjestelyä voida katsoa esteeksi tilapäisen toimeentulotuen myöntämiselle. Näissä tapauksissa velallista on kuitenkin ohjattava hakemaan maksuohjelman muuttamista. Ateriakorvaus/-etu ja puhelinetu huomioidaan tulona sillä perusteella, että kyseessä olevat menot sisältyvät perusosaan ja niitä vastaava etuus saadaan näissä tapauksissa muulla perusteella. Autoetu huomioidaan kokonaisuudessaan tulona. Sikäli, kun hakijan ansiotulo ei riitä hänen toimeentuloonsa, on ensisijaista luopua autoedusta ja ottaa etuus rahapalkkana oman toimeentulonsa turvaamiseksi. 6 2.2 Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen Toimeentulotukilain 12 :ssä säädetään varojen huomioimisesta toimeentulotukea myönnettäessä. Helposti realisoitavissa oleva omaisuus, kuten pankkitalletukset, puhelinosake, osakkeet obligaatiot on otettava heti käyttöön, ja ne huomioidaan normilaskelmassa tulona. Mikäli asiakkaalla ei ole omaisuudesta tuloja käytettävissään, tulee hänelle myöntää toimeentulotukea siihen saakka, kunnes omaisuuden realisoitava arvo on tiedossa. Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista
asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon. Hakemus voidaan hylätä toistuvasti käytettävissä olevan varallisuuden perusteella. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Alle 1.000 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi. Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus on perikunnan yhteinen tai hakijalla on kesämökki, metsä- tai maapalsta), voidaan toimeentulotukea tilapäisesti myöntää ja myönnetystä toimeentulotuesta voidaan tehdään perintä (L toimeentulotuesta 20 ja 21 ). Omaisuuden myyntituloista huomioidaan vain velkojen tai muiden kulujen jälkeenjäävä tulo. 2.3 Tulojen jaksottaminen, takautuva toimeentulotuki ja tuloylijäämän siirtäminen Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, 11 jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Suuremmat kertaluontoiset tulot jaksotetaan huomioitavaksi yksinäisellä henkilöllä 600 /kk ja perheellisellä 1000 /kk. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suurena kertakorvauksena esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. Tulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 15 3 mom.). Säännöksen mukaan tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. Tämä tehdään kirjaamalla asia toimeentulotuki päätökseen. Jälkikäteen ei kuitenkaan oteta huomioon vähäisiä yksityisiä avustuksia tai muita vähäisiä tuloja, elleivät ne tosiasiallisesti ole hakijan käytettävissä sen kuukauden aikana, jonka toimeentulotuesta tehdään päätöstä. Eläkeläisille tai muille säännöllisillä tuloilla eläville, jotka hakevat tilapäistä toimeentulotukea esimerkiksi sairauskuluihin, tehdään kahden kuukauden laskelma, jossa kyseinen menoerä huomioidaan. Työttömyyspäiväraha huomioidaan pääsääntöisesti 21,5 vuorokaudelta kuukaudessa. Kuitenkin työttömyyden alkaessa, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan muuttuessa Kelan maksamaksi peruspäivärahaksi tai työmarkkinatueksi sekä työttömyyden päättyessä tai asiakkaan saadessa suhteutettua työttömyyspäivärahaa, huomioidaan laskelmassa tulona tosiasiallisesti saadut työttömyyspäivärahat. On huomioitava, että Kela maksaa ensimmäisen työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen 10 päivän erässä. Alle kuuden kuukauden työharjoittelussa oleville huomioidaan työmarkkinatuki työharjoittelun tukemiseksi tosiasiallisesti maksettujen työmarkkinatukierien mukaan. Kertoimen 21,5 käyttöä ei voida aloittaa ennen kuin henkilö on tosiasiallisesti saanut kaksi työttömyysturvan suoritusta saman kuukauden 7
aikana. Kahden saman kuukauden aikana maksettavan päivärahasuorituksen on täytynyt tapahtua silloin, kun henkilö on saanut toimeentulotukea. Ryhdyttäessä käyttämään kerrointa 21,5 on sitä käytettävä johdonmukaisesti toimeentulotukiasiakkuuden aikana. 8 2.4 Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotukea myönnettäessä ei äitiysavusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa oteta huomioon. Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Sairauden tai vamman johdosta saatavaa kansaneläkelain (347/1956) mukaista hoitotukea ja vammaistukilain (124/1984) mukaista vammaistukea, ei oteta tulona huomioon toimeentulotukilaskelmassa, mutta vastaavasti menoja joihin em. tuet on tarkoitettu, ei huomioida laskelmassa menoksi. Toimeentulotukihakemuksen liitteeksi on toimitettava em. tuesta päätös, josta näkyy mihin se on myönnetty. Matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja. Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Kelan etuuksien takaisinperintää ei huomioida tuloja vähentävästi jos asiakas on itse omalla toiminnallaan aiheuttanut perinnän. Etuudet otetaan huomioon myönnetyn määrän suuruisena. Asiakasta tulee ohjata tarvittaessa myös talous- ja velkaneuvonnan palveluiden piiriin. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen toimeentulotuessa hyväksyttävät menonsa, koska alaikäisellä lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden. 3 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT 3.1 Perusmenot Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti. 3.1.1 Perusosa (Laki toimeentulotuesta 7 a ja 9 ) Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosan suuruuteen vaikuttavat mm. kuntaryhmä, talouden koko ja henkilön ikä. Perusosien suuruudet vahvistaa valtioneuvosto. Poste restante -osoitteen ilmoittavilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä selvitys osoitteesta, missä ja kenen luona tosiasiallisesti oleskelevat. Perusosa määritellään pääsääntöisesti yhteistaloudessa asuvan mukaan. 3.1.2 Alennettu perusosa
Perusosan määrää voidaan alentaa enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidystä ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota; 2) maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa 493/1999) tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia; 3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. Perusosaa voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentamisen alkaessa varataan toimistoaika kuntouttavasta työtoiminnasta vastaavalle työntekijälle, joka huolehtii suunnitelman laatimisesta ja tarkastamisesta. 9 3.2 Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) kotivakuutusmaksu; sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. 3.2.1 Vuokramenot
Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Asumismenoista on esitettävä maksutositteet elleivät ne näy toimitetuissa tiliotteissa. Asumismenoja ei jatkossa hyväksytä menoksi jos niitä ei tosiasiallisesti makseta. Mikäli asunto on kuitenkin kohtuuttoman suuri ja kallis (esimerkiksi kolmen huoneen asunto yksinäiselle), on asiakasta kehotettava hakemaan pienempää ja edullisempaa vuokra-asuntoa. Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle annetaan riittävä aika (3 kk), kuitenkin tilannekohtaisesti arvioiden, hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Vuokrameno huomioidaan todellisena niin kauan kuin pienempi asunto on löytynyt, jos asiakas todistettavasti on hakenut pienempää ja edullisempaa asuntoa. Mikäli opiskelijalle on tarjottu asuntolapaikka, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena asumisensa turvaamisen keinona ottamaan tarjottu asuntolapaikka vastaan. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: vuokra erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut asunnosta Kohtuullisiksi katsottavat asumiskustannukset: (sisältäen kaikki asumiseen liittyvät tavanomaiset kulut) 10 yksi henkilö enintään 500 /kk kaksi henkilöä enintään 600 /kk kolme henkilöä enintään 700 /kk neljä henkilöä enintään 750 /kk viisi henkilöä 800 /kk ja kustakin seuraavasta henkilöstä enintään 50 lisää edelliseen. Vesimaksua voidaan huomioida enintään sidotusti kansaneläkelaitoksen käyttämään valtioneuvoston asetuksessa määriteltyihin kohtuullisiin asumismenoihin. Omakotitalossa jätevesimaksua huomioidaan samalta kuutiomäärältä vesimaksun lisäksi. Autopaikkamaksut eivät ole toimeentulotuessa huomioitavia menoja. Sähkön ja veden lukemalaskut huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa, mikäli ne ovat kohtuulliset asiakkaan kokonaisasumismenot huomioiden. Asumismenoja huomioidaan niiltä kuukausilta jolloin hakija on ollut toimeentulotuen piirissä. Jos laskelmissa on jo huomioitu maksimikulut, ei tasauslaskuja hyväksytä menoksi. Mikäli asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana on ilman perusteltua syytä muuttanut kohtuuhintaisesta asunnosta asumiskustannuksiltaan kalliimpaan asuntoon, eikä muutolle ole esitetty hyväksyttävää syytä (esimerkiksi häätö, terveydelliset syyt, lisätilan tarve), huomioidaan vuokramenot välittömästi edellä mainitun taulukon mukaisesti. Vanhempiensa luona asuville nuorille voidaan huomioida asumismenot silloin, kun nuori itse on todistettavasti aikaisemmin maksanut asumiskuluistaan vanhemmilleen ja hänellä on ollut siihen myös taloudelliset mahdollisuudet, tai nuori on välillä asunut muualla ja muuttanut takaisin vanhempiensa
luokse. Pelkkä ruokarahan maksaminen kotiin ei vielä edellytä asumiskulujen huomioimista. Mikäli asumiskulut huomioidaan, lasketaan nuorelle korkeintaan pääluvun mukainen osuus kustannuksista. Vankeusrangaistustaan kärsivien vankien vuokramenot voidaan huomioida korkeintaan kolmen kuukauden ajalta. Tällöin on huomioitava vankien oma mahdollisuus osallistua vuokranmaksuun vankilasta saamillaan työtuloilla. Vastaavasti vankeusrangaistustaan kärsivien mahdolliset kodinirtaimistoaan varten vuokraamat varastojen vuokrat huomioidaan korkeintaan kolmen kuukauden ajalta. Poikkeustapauksissa, asiakkaan vapautumisen jälkeisen asumisen turvaamisen ja itsenäisen suoriutumisen edistämisen perusteella, voidaan edellä mainituista määräajoista poiketa korkeintaan muutamalla kuukaudella. 3.2.2 Muut asumismenot Omakotitalon juoksevat asumiskulut: normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike) vesimaksut vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään sidotusti kansaneläkelaitoksen käyttämään valtioneuvoston asetuksessa määriteltyihin kohtuullisiin asumismenoihin. Omakotitalossa jätevesimaksua huomioidaan samalta kuutiomäärältä vesimaksun lisäksi. asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus ja osaomistusasuntoja) kiinteistön jaksotettavat hoitomenot, joita ovat mm. taloussähkö koti- ja palovakuutus tontin vuokra kiinteistövero nuohous jätehuolto lämmitysöljy, max. 2500 litraa/vuosi lämmityspuut Huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla koko lasku laskun erääntymiskuukautena. Menoja ei hyväksytä kuukausiksi etukäteen. Polttopuiden hankintaa varten voidaan myöntää maksusitoumus toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkaille, 1-2 henkilön perheille 1 kuutio/kk ja yli 2 henkilön perheille 1,5 kuutiota/kk, enintään 40 /kuutio + alv. Harmaata yritystoimintaa ei tueta. Jos asiakkaalla on mahdollisuus saada edullisemminkin puita, niin myönnetään todellisten kustannusten mukaan. Satunnaisesti asioiville polttopuiden osuus huomioidaan menoksi laskelmaan kuukausiosuudeltaan. Koti- ja palovakuutuksena huomioidaan kodin perusturvan mukainen vakuutus. Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot. 3.2.3 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Tämän ylimenevältä osin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, lääkinnälliset 11
tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmaan. Apuvälineiden osalta tulee selvittää onko niitä mahdollisuus saada lääkinnällisen kuntoutuksen palveluna. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon, jolloin asiasta on toimitettava erillinen lääkärinlausunto. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen maksettujen omavastuuosuuksien ylittäessä kansaneläkelaitoksen määrittelemän omavastuuosuuden. Lisäkorvaus on 100 % 1,50 euron omavastuun ylittävältä osalta lääkettä kohti. Oikeus lisäkorvaukseen tulee tarkistaa Kelasta. Reseptivapaisiin lääkkeisiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli asiakas toimittaa lääkärinlausunnon sairauden hoidosta. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Reseptilääkkeistä on esitettävä resepti ja kuitti. Hyväksyttävänä yksityisen terveydenhuollon menona voidaan huomioida ainoastaan silmälääkärin ja yksityisen hammaslääkärin kustannukset, kun käynti johtuu silmälasien tai hammasproteesien hankinnasta. Peruuttamatta jääneiden (terveydenhuollon) käyntien maksuja ei huomioida. 3.2.4 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa poliklinikkamaksut ja sairaalamaksut. Yksityisten terveyspalvelutuottajien maksuista huomioidaan se osuus laskelmaan menoksi, mikä olisi aiheutunut vastaavan palvelun käytöstä julkisen terveydenhuollon puolella. Silloin, kun lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittyy 2 vrk, ruokaetuna huomioidaan toimeentulotukea vähentävänä perusosaan sisältyvä ruoan osuus/päivä. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukainen käyttövara. Käyttörahan lisäksi otetaan huomioon sellaiset hoidon aikana erääntyvät perusosaan sisältyvät menot, jotka eivät sisälly laitoshuoltoon ja tarpeellisen suuruisina täydentävällä toimeentulotuella katettavat menot. 3.2.5 Hammashoitokustannukset Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikuluja voidaan huomioida ainoastaan silloin, kun kyse on hammasproteeseihin liittyvästä asiasta eikä julkinen terveydenhuolto ole pystynyt järjestämään palvelua. Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan, tai jos kustannuksia ei ole maksettu, annetaan maksusitoumus. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden ja hakemiskuukauden tai hakemiskuukauden ja kahden seuraavan kuukauden (proteesikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hankinta hoitamaan, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. 12 3.2.6 Silmälasit Silmälääkärin tai optikon terveydellisistä syistä määräämät silmälasit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Perussilmälasit huomioidaan tukilaskelmassa terveydenhuoltomenona kolmen vuoden välein, ellei silmälääkäri tai optikko määrää silmälaseja
13 uusittaviksi edellistä useammin erityisistä terveydellisistä syistä. Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien hankintaan ovat kehykset enintään 100 ja linssit ilman käsittelyä todellisen suuruisina. Asiakkaalta pyydetään hankittavista silmälaseista kustannusarvio, josta ilmenee käsittelemättömien linssien hinta. Vaihtoehtoisesti optikko voi antaa selvityksen halvemmasta pakettitarjouksesta, siten että tarjous tulee halvemmaksi kuin peruslinssit ja kehyksien enimmäismeno olisi. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (silmälasit eivät laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (silmälasikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan ei-kiireellinen hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei sen hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Piilolinssit huomioidaan vain terveydellisistä syistä (lääkärin määräys). 3.2.7 Fysikaalinen hoito ja apuvälineet Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon tai julkisen terveydenhuollon ostopalveluna järjestämästä hoidosta aiheutuvat kustannukset. Apuvälineitä ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukena vaan asiakasta ohjataan hakemaan tarvitsemansa apuvälineet terveyskeskuksen kuntoutuksen apuvälipalveluista. 3.2.8 Psykiatrinen hoito Mikäli toimeentulotukeen oikeutetulla on oikeus saada psykoterapia Kelan kustantamana kuntoutuksena, voidaan psykoterapian omavastuuosuuteen myöntää toimeentulotukea. Mikäli psykoterapian tarve jatkuu vielä sen jälkeen kun Kelan myöntämä kuntoutus loppuu, tulee asiakas ohjata terveyskeskuksen aikuisten mielenterveyspalvelujen yksikköön jatkohoitoa varten. Toimeentulotukea ei myönnetä yksityisen psykoterapian tai yksityisen psykiatrin hoidosta aiheutuviin kustannuksiin siinä tapauksessa, että asiakas ei saa terapiaan tukea Kelan kuntoutusvaroista. Mikäli henkilöllä ei ole mahdollisuutta saada Kelan kuntoutusta varten tarvittavaa lausuntoa julkisen terveydenhuollon lääkäriltä, voidaan lausuntoa varten tarvittava yksityisellä psykiatrilla käynti huomioida toimeentulotukeen oikeuttavana menona. 3.3 Vankien käyttövarat Vankilassa saatava valtion toimivaltaan kuuluva ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Ellei vangilla ole käytettävissään muita tuloja tai varoja ja hänellä on perusosalla katettavia menoja, joita ei ole voinut kattaa vankilassa saadulla ylläpidolla, huomioidaan vangille kuukausittain lain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista mukainen pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaan käyttövara (v.2013 99,00 ). Vastaavasti vangin tulona huomioidaan vangit mahdolliset muut tulot, kuten vankilasta saatava työ- ja toimintakorvaus tai ns. makuuraha sekä vangit varat ja yksityiset tilillepanot.
14 4 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Täydentävä toimeentulotuki jakaantuu toimeentulotuen lisäosaan ja harkinnanvaraiseen osaan. Harkinnanvaraisen toimeentulotuen osalta päätöksen tekee sosiaalityöntekijä. Täydentävä toimeentulotuki perustuu pääsääntöisesti perustoimeentulotuen laskelmaan ja päätökseen. Toimeentulotuesta annetun lain 7 c : Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot; 2) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Elatusapua ei hyväksytä menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. Asiakasta ohjataan elatusavun huojentamisasiassa, mikäli asiakkaan maksukyky on alentunut olennaisesti ja hänellä on muu kuin satunnainen toimeentulotuen asiakkuus. Saatu elatusapu/elatustuki huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa käytettävissä olevaksi tuloksi. Työttömyyskassan jäsenmaksu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. 4.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus tai alennus päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää. Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot voidaan huomioida laskelmassa menona. 4.2 Lasten luonapito ja elatusapu Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukilaskelmaan lapsen norminmukainen ruoan osuus/pv, joka on lapsen iän mukaisesta perusosasta 49 % (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:11 s. 60), kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu. Pääsääntöisesti menot huomioidaan jälkikäteen. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan puoliksi vanhempien kesken. Jos luonapito ylittää tavanomaisena pidettävän luonapitoajan 4 vrk, tulee pääsääntöisesti sen vanhemman, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun, vastata lapsen elantomenoista ns. tavanomaisena pidettävän luonapitoajan ylimenevältä ajalta. Lasten tapaamisista aiheutuvat kustannukset; ruokanormi 2 viikonlopulle 4 vrk/kk
15 pääsiäiskuukautena 6 vrk joululomalla 7 vrk kesälomalla 14 vrk kyydeistä omalla paikkakunnalla ei makseta mitään Kyydeistä toiselle paikkakunnalle omalla autolla maksetaan kansaneläkelaitoksen käyttämän matkakorvauksen/kilometrikorvauksen mukaisesti. juna- tai linja-autoliput korvataan kuittia vastaan Ylimenevistä kustannuksista tehdään päätös harkinnanvaraisena. Matkakustannukset tulee puolittaa vanhempien kesken. Ylimenevistä lapsen tapaamiskustannuksista voi hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea. Lapselle maksettavaan elatusapuun ei lähtökohtaisesti myönnetä toimeentulotukea. Maksettu elatusapu voidaan kuitenkin ottaa tilapäisesti menona huomioon. Mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi, on asiakasta ohjattava hakemaan elatusmaksun alentamista ja / tai lapsesta huolta pitävää vanhempaa elatustukea. 4.3 Lasten harrastusmenot Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaana olleelle perheelle enintään 200 /lapsi/vuosi maksusitoumuksella tai tositteita vastaan (sisältäen kaikki harrastuksiin sis. menot). 4.4 Kodinhankinnat Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodinhankintoihin kuten sänkyyn, patjaan, vuodevaatteisiin, pöytään, tuoleihin, valaisimiin sekä astioihin. Ns. alkuavustus on yksinasuvalle enintään 300, lapsettomalle avio- tai avoparille 400 ja lapsiperheelle tai yksinhuoltajalle enintään 600. Alkuavustukseen on oikeutettu pitkään toimeentulotuen varassa elänyt henkilö tai perhe, pitkään asunnottomana ja toimeentulotuen varassa ollut henkilö tai erityistä tukea tarvitseva nuori. Lastenvaunut tai -rattaat hyväksytään menoksi perheelle vain kerran. Mikäli alkuavustuksen myöntämisestä on jo kulunut pitkä aika tai henkilö hakee avustusta vain tiettyihin huonekaluihin, voidaan avustus myöntää seuraavan taulukon mukaisesti hankintojen enimmäishintojen ollessa: pöytä ja tuolit 150 sänky 100 parisänky 150 patja 50 lastensänky 90 lastenvaunut 135 rattaat 90 yhdistelmävaunut ja kaksosten rattaat 400 lasten syöttötuoli 20 e jääkaappi 220, ellei sisälly keittiön kalustukseen
16 pakastin 150 liesi (omistusasunnossa olevat) 300 pesukone 300, enintään (pääasiassa lapsiperheille) pölynimuri 50 e Muihin kodinkoneisiin kohdistuvia menoja ei pääsääntöisesti huomioida laskelmassa menona. 4.5 Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot Hakijan tulee hakea tulojen ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi, jonka jälkeen menot voidaan huomioida. Verottajan hyväksymiä työmatkamenoja oman auton käytöstä huomioidaan verottajan ohjeistuksen mukaisesti. Kuntouttavasta työtoiminnasta ja työpajatoiminnasta aiheutuvia matkakuluja huomioidaan menona edullisimman matkustustavan mukaan. Toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997)11 :n 2 mom. 3 kohdan mukaan tuloja, siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja, ei oteta tulona huomioon. Työmatkamenot huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman julkisen kulkemistavan mukaisesti. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvat menot voidaan ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Pääsääntöisesti käytetään verottajan ohjeistusta oman auton käytöstä Työharjoittelussa, työkokeilussa ja työelämänvalmennusjaksolla huomioidaan matkakulut menona enintään kansaneläkelaitoksen käyttämän matkakorvauksen/kilometrikorvauksen mukaisesti. 4.6 Vuokravakuus Asunnonvälityspalkkioon ei myönnetä toimeentulotukea. Vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti kirjallisena sitoumuksena, mikäli asiakkaalla on toimeentulotukeen kuukausittainen oikeus, kunnan vuokra-asuntoihin. Yksityisiin vuokra-asuntoihin myönnetään vuokravakuus vain, mikäli asiakasta muutoin uhkaa asunnottomuus. Asiakkaan on oltava tällöin hakijana kunnan vuokra-asuntoon ja asunnon saannin mahdollisuus on tarkistettava. Vuokravakuutena voidaan hyväksyä enintään kahden (2) kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava vakuus. Vuokravakuudesta on esitettävä vuokrasopimus tai muu luotettava asiakirja. Vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti yhden kerran. Uuteen asuntoon vakuus myönnetään, jos edelliseen asuntoon myönnetty vakuus palautuu. Muuton perusteen on oltava hyväksyttävä, esim. perheen koon tai rakenteen muutos, halvempi asunto, työ, opiskelu, asunnon kunto tai sijainti. Vuokravakuus myönnetään vuokravakuussitoumuksena, ja siinä on takaisinperintä ehtona, Mikäli vakuuden saaja tahallisesti aiheuttaa vuokravakuuden maksun, voidaan vakuusmaksu periä vakuuden saajalta sosiaalilautakunnalle kulujen korvaukseksi. Vuokravakuuden tullessa maksuun perinnästä/perimättä jättämisestä on tehtävä erillinen päätös.
Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään vuokravakuuteen tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta. Mikäli kahden edellisen kuukauden (vuokravakuus eivät laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (vuokravakuus mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan vuokravakuus, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Toimeentulotuen käsittely vuokravakuuteen kuuluu erääntymispäivän mukaiselle oleskelukunnalle. 4.7 Muuttokustannukset Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea tarveselvityksen perusteella mikäli perhetilanne tai työnsaanti sitä edellyttää ja mikäli muualta (esim. työvoimatoimisto) ei hakijalle myönnetä korvausta. Mikäli muutto tehdään omalla autolla, kustannukset enintään kansaneläkelaitoksen käyttämän matkakorvauksen/kilometrikorvauksen mukaisesti. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikaistai toistuvaisasiakas pelkästään muuttokustannuksiin, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta. Mikäli kahden edellisen kuukauden (muuttokustannukset eivät laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (muuttokustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan muuttokustannukset, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Toimeentulotuen käsittely muuttokustannuksiin kuuluu erääntymispäivän mukaiselle oleskelukunnalle. Kunnan sisäisiin muuttokustannuksiin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. 4.8 Vaatemenot Vaatteiden hankinnan ja niiden huollon katsotaan sisältyvän laajaan perusosaan. Romaninaisen hameeseen voidaan myöntää avustusta yleensä kahden vuoden välein 300, muut romaniväestön vaatehankinnat sisältyvät perusosaan. Hameen hinta lasketaan kahden kuukauden toimeentulotukilaskelmaan. Odottaville äideille huomioidaan vaatehankintoja menona korkeintaan 100. 4.9 Jäännösverot Jäännösverot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Vapautuksen hakeminen ja lykkäyksen anominen ovat ensisijaisia keinoja. 4.10. Opintolainan korkomenot Mikäli asiakas hakee toimeentulotukea opintolainan korkomenoihin, tulee häntä ohjata ensisijaisesti hakemaan korkoavustusta Kelalta ja esittämään korkoavustuksesta päätös. Kelan korkoavustukseen ovat oikeutettuja kaikki pienituloiset edellyttäen, että opintotuen viimeisestä saamisesta on kulunut riittävän pitkä aika. Opintolainan korkoja ei pääsääntöisesti hyväksytä menona kuin erityisperusteluin harkinnanvaraisena toimeentulotukena. (KHO:2005:20). 17
18 4.11 Hautauskustannukset Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset kustannukset siltä osin kuin vainajan jättämät varat eivät riitä hautajaiskuluja kattamaan. Kuolinpesän varat otetaan huomioon hautausavustusta myönnettäessä, samoin lesken tulot ja varat (ei avopuolison tuloja ja varoja). Tältä osin selvityksenä on esitettävä perukirja. Mikäli omaiset ilmoittavat pesän olevan varaton ja toimittavat tositteet vainajan tileistä, voidaan kohtuulliset hautajaiskulut maksaa laskuja vastaan jo ennen perunkirjan valmistumista. Tällöin kuolinpesästä tehdään perintä hautajaiskulujen osalta. Mikäli perunkirja osoittaa pesän olevan varaton, tehdään tämän jälkeen perinnästä luopumispäätös. Vainajan ollessa varaton, myönnetään hautajaiskuluihin edullisimman mukaan: arkku enintään 500, uurna 150, pukimet 80, kukat arkun päälle enintään 50, vainajan kuljetus Valtimon alueella ja hautapaikka sekä seurakunnan hautausmaksu. Lähiomaisen surukukkiin myönnetään maksusitoumuksella enintään 50. Hautausavustus voidaan tarvittaessa myöntää ennen kuin perukirja on käytettävissä. Tällöin laskelmassa tulona huomioidaan vainajan kuolinpäivänä tilillä olleet varat ja tehdään perintä mahdollisista kuolinpesän varoista. Maksamattomia laskuja, esim. sairaalalaskuja, ei huomioida normilaskelmassa, vaan ne jäävät kuolinpesälle maksettavaksi, tai mikäli kuolinpesä on varaton, kuolinpesän veloiksi. Mikäli vainajalla on ollut realisoitavissa olevaa varallisuutta, voidaan hakemus hautausmenoihin hylätä Lähiomaisten (vanhemmat, sisaret, puoliso, lapset ja isovanhemmat) hautajaisiin osallistumista varten voidaan myöntää toimeentulotukea kukkavihkon hankintaan korkeintaan 50 /talous tai ruokakunta. Pitkään toimeentulotuen varassa eläneille henkilöille voidaan lisäksi myöntää avustus hautajaisvaatteisiin 80 /henkilö. 4.12 Perhejuhlat Perhejuhlien (ristiäiset, rippijuhlat, lakkiaiset, valmistujaiset, häät) järjestämiseen voidaan pitkään toimeentulotuen varassa eläneelle henkilölle tai perheelle myöntää 100 ja tarvittaessa pukuun 80. 4.13 Passit ja kansalaisuushakemukset Passin ja oleskeluluvan hankkimisesta aiheutuneet kulut hyväksytään menoksi ulkomaalaisille, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa (A status). Oleskeluluvasta ja sen uusimisesta aiheutuvat kulut huomioidaan toimeentulotuessa tositteita vastaan, mikäli muut toimeentulotuen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Kansalaisuushakemuksia ja siitä aiheutuneita kuluja ei hyväksytä toimeentulotuessa menoksi. 5 OPISKELIJAT Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyytää hakijalta erillinen selvitys (kotona asuvat). Mikäli toimeentulotuen hakija saa vanhemmiltaan
varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevana tulona 50 ylittävältä osuudelta kuukaudessa. Toisella paikkakunnalla oleskelevien alle 18 -vuotiaiden opiskelijoiden, joiden vanhemmat asioivat ja saavat toimeentulotukensa Valtimolla, on haettava toimeentulotukea oleskelupaikkakunnaltaan. Opiskelijan tuloja ja menoja ei tuolloin huomioida Valtimolla vanhempien laskelmassa. Toiselta paikkakunnalta Valtimolle opiskelemaan tulleelle alle 18 -vuotiaalle nuorelle toimeentulotuen myöntää Valtimo. Tuolloin on esitettävä selvitys vanhempien taloudellisesta tilanteesta. (ks. Keski-Suomen LO 26.3.1997 Dnro 706/4010/96) Olosuhteet huomioon ottaen täysi-ikäiselle opiskelijalle katsotaan opintolaina tuloksi. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut elatuksensa muulla tavoin. Käyttämätön lainaosuus huomioidaan hakijalle tosiasiallisesti käytettävissä olevina varoina/kuukausi kokonaisuudessaan. Muulta paikkakunnalta tulevalle opiskelijalle on asuntola ensisijainen omaan asuntoon nähden. Jos asuntolapaikkoja on vapaana, ei oman asunnon vuokraa hyväksytä menoksi. Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, jossa hän ei ole nostanut opiskelukuukausille valtion takaamaa opintolainaa, johon hänellä olisi ollut oikeus, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle ja jaksottaa sitä seuraaville kuukausille. Opintolaina on nostettavissa 31.7. asti. Mikäli opintolainaa em. tapauksessa ei ole haettu, voidaan hakija velvoittaa vielä 31.5. asti hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä saada. Alaikäisen opiskelijan tai lastensuojelulain mukaisessa jälkihuollossa olevan nuoren ei edellytetä ottavan opintolainaa. Samoin lukio-opintoihin ei edellytetä haettavan opintolainaa. Opiskelijan perusosaa voidaan alentaa, mikäli opiskelijasta itsestään johtuvista syistä opinnot ovat viivästyneet/pitkittyneet tai hänellä ei ole riittävästi opintosuorituksia ja opintoetuudet ovat katkenneet. Opiskelija ohjataan sosiaalityöntekijälle tai sosiaalipalveluohjaajalle ja hänen kanssaan tehdään suunnitelma siitä, missä ajassa opiskelijan on mahdollista saada opintonsa loppuun suoritettua tai opintososiaaliset etuudet takaisin. Mikäli suunnitelma ei toteudu sovitusti, ohjataan opiskelija tarvittaessa uudelleen sosiaalityöntekijälle tai etuuskäsittelyä hoitavalle työntekijälle suunnitelman uudelleen arvioimista varten. Opiskelijaa on aina ohjattava/neuvottava, miten hänellä on muutoin kuin toimeentulotuella mahdollisuus rahoittaa opiskelunsa tai vaihtoehtoisesti ohjattava hakeutumaan muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin. Ohjaus/neuvonta tulee kirjata asiakirjoihin. Yksityistä koulutusta, johon ei voi saada opintotukea ei pääsääntöisesti tueta. Yksityisen koulutuksen maksut eivät kuulu toimeentulotuella erikseen korvattaviin menoihin. 19 6 YRITTÄJÄT Yrittäjän saama tulo yrittäjätoiminnastaan on toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa. Yksityisotot yritystoiminnasta, vaikka toiminta olisi tappiollista, ovat huomioon otettavaa tuloa. Käytettävissä olevien tuloja arvioitaessa voidaan selvityksenä käyttää esimerkiksi yrityksen tilinpäätöstä ja