Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa Loppuraportti

Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa Loppuraportti Anette Dina Sørensen ja Susanne V. Knudsen ANP 2006:749

Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa Loppuraportti ANP 2006:749 Pohjoismaiden Ministerineuvosto, Kööpenhamina 2006 ISBN 92-893-1351-X Paino: Aka-Print a/s, Århus 2006 Kansi: Gaute Hauglid-Formo, Bergfald & Co Painos: 1500 Painettu ympäristöystävälliselle paperille joka täyttää pohjoismaisen ympäristömerkinnän Joutsenmerkin vaatimukset. Julkaisun voi tilata www.norden.org/order. Muita julkaisuja www.norden.org/publikationer Printed in Denmark Pohjoismaiden Ministerineuvosto Pohjoismaiden Neuvosto Store Strandstræde 18 Store Strandstræde 18 DK-1255 København K DK-1255 København K Telefon (+45) 3396 0200 Telefon (+45) 3396 0400 Fax (+45) 3396 0202 Fax (+45) 3311 1870 www.norden.org Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi vanhimmista ja laajimmista yhteistyöalueista maailmassa. Siihen kuuluu Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi sekä Färsaaret, Grönlanti ja Ahvenanmaa. Yhteistyö vahvistaa Pohjoismaiden yhteenkuuluvuutta, maiden yhtäläisyyksiä sekä niiden erilaisuutta kunnioittaen. Tämä lisää Pohjolan mahdollisuuksia muualla maailmassa ja edistää hyvää naapuruussuhdetta. Yhteistyö formalisoitiin 1952 perustamalla Pohjoismaiden Neuvosto foorumiksi Pohjoismaiden parlamentaarikoille ja hallituksille.vuonna 1962 Pohjoismaat allekirjoittivat Helsingin sopimuksen, joka siitä lähtien on toiminut perustana pohjoismaiselle yhteistyölle. Vuonna 1971 perustettiin Pohjoismaiden Ministerineuvosto viralliseksi yhteistyöelimeksi Pohjoismaiden hallitusten sekä itsehallinnollisten alueiden Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan poliittisen johdon välillä.

Sisältö Alkusanat...7 1. Pro jek tin suunnittelu ja tausta...9 1.1 P ro jek tin suunnittelu...9 1.2 Tutkijaryhmä projektin takana... 1 1 1.3 P orn o grafian massakulttuurillinen main streamin g... 1 2 2. Tutkimustulosten yhteenveto... 1 5 2.1 Pohjolan nuoret katsovat porn o grafiaa...1 5 2.2 Sukupuolisidonnaiset p orn ourat...1 7 2.3 Sukupuolella on yhä merkitystä...19 2.4 Reflek toiva asenne... 2 1 2.5 TV:n ja in ternetin vaikutus... 2 4 2.6 P orn o grafia ja nuorisokulttuuri uudet liittoutumat... 2 6 2.7 P orn o grafian vaikutus?... 2 8 2.8 Puuttuva keskustelu aikuisten kanssa... 3 1 3. Osaprojektien esittely... 3 3 3.1 Med ia-analyysit... 3 3 3.1.1 Suomalainen med ia-analyysi... 3 3 3.1.2 Ruotsalainen media-analyysi... 3 5 3.1.3 Norjalainen media-analyysi... 3 7 3.2 K valitatiiviset tutkimukset... 4 1 3.2.1 Ruotsalainen tutkimus... 4 1 3.2.2 Norjalainen tutkimus... 4 3 3.2.3 Tanskalainen tutkimus... 4 5 3.2.4 Tilanneraportti Färsaarilta... 4 7 3.3 K van ti tatiiviset tutkimukset... 4 9 3.3.1 Yhteispohjoismainen tutkimus... 4 9 3.3.2 Islantilainen tutkimus...5 1 4. Yhteenveto... 5 5 4.1 K o n k lu derende bemærkn inger...5 5 4.2 Co nclu d in g remark s... 5 8 4.3 L o p u k si...6 0 Liitteet...6 5

Alkusanat Pornografiasta on viime vuosien aikana tullut yhä näkyvämpi osa pohjoismaista massakulttuuria. Fenomeenia kutsutaan yleisesti "julkisen tilan pornografisoitumiseksi". Ilmiö on synnyttänyt kiivasta keskustelua koko Pohjolassa ja herättänyt huolta, millainen vaikutus sillä on lapsiin ja nuoriin, että heidät altistetaan yhä enemmän eikä aina vapaaehtoisesti pornografialle. Asian rajoitettu pohjoismainen tieto sai elokuussa 2004 pohjoismaiset tasa-arvoministerit laittamaan aloille tutkimuksen Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa, Pohjoismaiden Ministerineuvoston alaisuudessa (PMN). Tämä käsillä oleva raportti koostuu tutkimuksen loppuraportista ja kokoaa yhdeksän kansallisen ja yhteispohjoismaisen tutkimuksen tulokset, jotka on toteutettu Tanskassa, Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Färsaarilla. Jokainen tutkimus on jaettu kolmeen eri julkaisuun: Mediatutkimus, Kvantitatiivisia tutkimuksia ja Kvalitatiivisia tutkimuksia, jotka voi tilata Pohjoismaiden Ministerineuvoston kautta. Tutkimuksen on rahoittanut Pohjoismaiden Ministerineuvosto, osanottajamaat sekä Pohjoismainen naistutkimusinstituutti (NIKK) sekä tutkijoiden työpaikat. Tutkimuksen kesto on elokuusta 2004 syyskuuhun 2006 ja sen toteuttamisesta on vastannut NIKK. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä pohjoismaisen tutkijaryhmän kanssa, jonka johtajana on toiminut professori Susanne V. Knudsen Vestfoldin Korkeakoulusta ja cand. mag. Anette Dina Sørensen, NIKK. Pohjoismaiden Ministerineuvosto on nimittänyt tutkimuksen taustaryhmän, joka on koostunut seuraavista henkilöistä: Linda Österberg, Ruotsi, Vigdis Bryhn, Norja, Trine Lund Pedersen, Tanska, Margret Maria Sigurðardóttir, Islanti, Vivan Nikula, Ahvenanmaa ja Katrin Gaard, Färsaaret.

1. Projektin suunnittelu ja tausta Projektin päämääränä on ollut tutkia, miten pornografian yleistyminen vaikuttaa poikien ja tyttöjen käsitykseen sukupuolesta, tarkemmin määriteltynä: Luoda käsitys kasvavan vaikutuksen laajuudesta, sen mediarakenteesta ja niistä tilanteista, joissa se tapahtuu, pyrkimyksenä määritellä Pohjolan teini-ikäisten kokemuksia ja asenteita pornografiaa kohtaan. Määritellä millaisia sukupuolinäkemyksiä pornografia Pohjolan teini-ikäisten mielestä kuvaa ja mikä on heidän asenteensa niitä kohtaan. Luoda käsitys millainen vaikutus kasvavalla pornografialle altistamisella on nuorten omaan sukupuolinäkemykseen sekä niihin sukupuolinäkemyksiin jotka muodostuvat yksilötasolla, että niihin jotka muodostuvat ryhmissä. 1.1. Projektin suunnittelu Tutkimus on jaettu kolmeen itsenäiseen tutkimusalueeseen. Suurelta osin jokainen on keskittynyt 14-18- vuotiaisiin nuoriin. Projektin kolme osaa perustuvat: Internetpohjaisiin, kvantitatiivisiin enquete-tutkimuksiin. Kvalitatiivisiin tutkimuksiin nuorten käsityksistä, asenteista ja näkökulmista pornografiaa ja seksuaalistumista kohtaan, perustuen syvä haastatteluihin nuorten kanssa, yksilöhaastatteluissa sekä fokusryhmissä. Mediatutkimuksiin keskittyen mediatuotteiden sisältämään pornografiaan ja seksuaalistumiseen, joiden kohderyhmä ovat nuoret.

1 0 Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa loppuraportti Internetpohjaiset enquete-tutkimukset Tutkimuksessa on tehty kaksi kvantitatiivista, internetpohjaista enquetetutkimusta, yksi Islannissa ja yksi yhteispohjoismainen Tanskassa, Norjassa ja ruotsinkielisessä osassa Suomea. Enquete-tutkimukset pyrkivät antamaan kuvan: Käyttötavoista kuinka paljon pornografiaa, miten usein, minkä median välityksellä, minkä tyyppistä pornografiaa, mihin pornografiaa käytetään jne. Käyttötilanteista vapaaehtoinen/ei vapaaehtoinen altistaminen, missä pornoa katsotaan, yksin tai seurassa jne. Asenteita pornografiaa kohtaan, pornografian välittämiä sukupuoli-, valta- ja seksuaalikuvauksia kohtaan jne. Kvalitatiiviset haastattelututkimukset Tutkimuksessa on käytetty kahden tyyppisiä kvalitatiivisia haastatteluja, jotka pienten ryhmien pohjalta menevät syvemmälle aiheissa kuten: miehisyys, naiseus, käsitys seksuaalisuudesta, pornografian valtakäsitys, rajat pornografian ja pornografisoitumisen välillä, seksuaaliset kokemukset sekä median käyttö. Tämä on tapahtunut: Fokusryhmähaastatteluissa jotka luovat käsityksen pornografiasta, sukupuolesta ja vallasta nuorisokulttuureissa, sillä tavalla kun ne tulevat esiin ryhmätilanteissa. Yksilöllisissä syvähaastatteluissa jotka luovat käsityksen henkilökohtaisesta sisällöstä ja kokemuksista, näkemyksistä ja asenteista pornografiaa, sukupuolta, valtaa ja seksuaalisuutta kohtaan.

Nuoret, sukupuoli ja po rn o g ra fia Pohjolassa loppuraportti 1 1 Mediatutkimus Lapset ja nuoret ovat se ryhmä yhteiskunnassa, joka on laajimmin omaksunut median uudet muodot, ja media luo tärkeän sosiaalistumislähteen heidän identiteettinsä kehitykselle, sekä sukupuolta että seksuaalisuutta koskien. Jotta saataisiin käsitys siitä, miten pornografia tulee esille nuorisokulttuurin mediatuotteissa tai tuotteissa joita varsinkin nuoret käyttävät - on tehty eri tyyppisiä media-analyyseja. - Yleinen tv-tarjonta ja kaupalliset tv-kanavat - Internetsivut, jotka tarjoavat ilmaista pornografiaa - Internetsivut, joissa on esillä nuorten omia esittelyjä - Populaarikulttuuriset viikkolehdet 1.2. Tutkijaryhmä projektin takana Yhdeksässä kansallisessa projektissa mukana olleet tutkijat: Dr. philos Guðbjørg Hildur Kolbeins, Islands Universitet: Kvantitatiivisia tutkimuksia, Islanti. Cand. mag. ja projektipäällikkö Anette Dina Sørensen & MA ja projektikoordinaattori Vigdis Saga Kjørholt, NIKK: Kvantitatiivisia yhteispohjoismaisia tutkimuksia. Etnologi Bjørg Jacobsen & kätilö Karin Dahl: Tilanneraportti, Färsaaret. Cand. polit. ja vanhempi lehtori Willy Aagre & cand. sociol. ja korkeakoululehtori Rønnaug Sørensen, Vestfoldin Korkeakoulu: Kvalitatiivisia tutkimuksia, Norja. PhD ja adjunktti Niels Ulrik Sørensen, Center for Ungdomsforskning, Learning Lab Denmark, DPU: Kvalitatiivisia tutkimuksia, Tanska. PhD ja auktorisoitu kliinisen seksologian spesialisti Lotta Löfgren- Mårtenson ja PhD & sosiaalisen työn professori Sven- Axel Månsson, Malmön Korkeakoulu: Kvalitatiivisia tutkimuksia, Ruotsi. Professori Jeff Hearn & post doc tutkija Marjut Jyrkinen, Svenska handelshögskolan i Helsingfors: Media-analyysi, Suomi.

1 2 Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa - loppuraportti Ph.D. Anja Hirdman, Tukholman yliopisto: Medieanalyysi, Ruotsi. Dr. philos ja professori Susanne V. Knudsen, Vestfoldin Korkeakoulu: Media-analyysi, Norja. 1.3. Pornografian massakulttuurillinen mainstreaming Tutkimushanke sai alkunsa tarpeesta parempaan tietouteen sekä koskien niitä mahdollisia seurauksia, mitä pornografian uusi kulttuurillinen status saattaa aiheuttaa lasten ja nuorten elämässä. Viime vuosien aikana "julkisen tilan pornografisoituminen" on tullut yleiseksi käsitteeksi julkisessa keskustelussa Pohjolassa. Sanonta kuvaa boomia seksuaalisissa viitteissä kaupunkien tiloissa ja meitä ympäröivässä mediamaailmassa. Mutta ilmiö ei ole lainkaan uusi. Tanskassa alastomien ihmisten kuvaaminen ja seksuaalisuuteen viittaaminen on ollut edustettuna katujen kuvissa ja medioissa siitä lähtien kun maa ensimmäisenä maailmassa laillisti kuvapornografian 1969. Vuonna 1971 seurasi Ruotsi. Suomessa on myös vapaa pornolainsäädäntö, Norjassa ja Islannissa rajoitetumpi. Sitten kuvapornografian laillistamisen useissa Pohjoismaissa on seksuaalisuudesta ja alastomuudesta tullut enemmän tai vähemmän pysyvä osa ympäröivää kulttuuriamme. Se mikä on uutta ja joka tällä hetkellä herättää huomiota, ja on synnyttänyt kriittisen keskustelun suuressa osaa koko Pohjolaa, on pornografian leimautuminen meitä ympäröiviin mediatuotteisiin. Voidaan sanoa, että pornografia on saavuttanut uuden massakulttuurillisen statuksen. Se on siirtynyt suhteellisen suljetusta universumista massakulttuurin tilaan ja omaan arkipäiväämme, kuin yleisesti hyväksytty ja usein idealisoitu elementti. Syynä muutokseen ovat pääasiassa pitkäaikaiset kulttuurilliset prosessit, jotka liittyvät perinteisen seksuaalikäsityksen hajoamiseen 1960-luvulta lähtien ja joka on sekoittunut massiivisten markkinavoimien spekulointiin, jossa ihmisten seksuaalisuus esitellään mediassa. Mutta hyvin keskeinen tekijä on informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehitys 1, joka on viimeisen 1 Vuosien 1997 ja 2001 välisenä aikana Pohjoismaissa on ollut suurin piirtein saman suuruinen kasvu yksityistalouksissa internet yhteys liittymissä. 2 (1) 1970-luvulla tavallisen pornografisen selluloidifilmin tuotanto maksoi noin $ 350.000. 1990- luvulta lähtien, jolloin videokamera siirtyi standardi kuvausvälineeksi, maksaa tuotanto esim. Evil Angel Video $ 8.000. (2) Vuonna 1996 USA:ssa julkaistiin

Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa loppuraportti 13 vuosikymmenen aikana pienentänyt pornografisen materiaalin tuotantokuluja ja tehnyt tuotteiden levityksen helpommaksi ja halvemmaksi 2. Tästä johtuen pornografisen materiaalin tarjonta on kasvanut, tuotteet ovat halvempia tai niitä voi hankkia jopa ilmaiseksi, ne ovat jokaisen helposti saatavilla ja käyttö on anonymisoitu internetin avulla. Kehitystä kutsutaan myös nimityksellä "The triple-a-engine" (accessibility, affordability, anonymity) 3. Mukaan kuvaan pornografian muuttuneesta kulttuurillisesta statuksesta kuuluu myös sen massakulttuurillinen mainstreaming mediatutkimuksessa tätä kutsutaan "porn-chic"-ilmiöksi. Tämä jättää jälkensä massakulttuuriin, jossa varsinkin kaksi ilmiötä on merkittävää: Ensimmäinen on "clean-up" tendenssi, joka ilmenee massamedian kasvavassa kiinnostuksessa pornografiaa kohtaan. Pornosta tehdään sisäsiistiä tv-dokumenttien, päivälehtien ja aikakausilehtien artikkeleiden välityksellä. Tähtistatus tai yleinen mediakiinnostus, joka kohdistuu entiseen tai nykyiseen pornomalliin on esimerkki clean-up tendenssistä. Toinen ilmiö, jota voidaan kutsua "fragmenteiksi", on erään lainen spillover- vaikutus, jossa mainos-, muotija musiikkiala käyttää merkkejä, symboleja ja esteettisiä muotoja, jotka eivät välttämättä ole pornografisia, mutta jotka viittaavat pornografiseen universumiin 4. Tällä pornografian valtavirtaistumisella on erityinen vaikutus lapsiin ja nuoriin. Vaikka se on yleinen piirre massakulttuurissa, se tekee läpimurtonsa mediatarjonnassa, jota markkinoidaan lapsille ja nuorille. Toisaalta tv-ohjelmat, lifestyle- lehdet, musiikkivideot ja mainokset kohdistavat nuorille pornografisia koodeja ja kuvauksia. Toisaalta pornoteollisuus keskittyy nuorisokulttuuriin markkinoimalla tuotteitaan nuorisokulttuurin käyttämien kanavien kautta. Tämä kehitys tarkoittaa Pohjolan nuorille sitä, että kaapeli- ja sateliitti tv:n sekä 8.000 pornografista videota, jotka laitettiin levitykseen videoketjuun kuuluvien 25.000 liikkeen välityksellä (US News and World Report, elokuu 1997). Vuonna 1998 vuokrattiin 686 miljoonaa pornovideofilmiä, mikä vastaa yhdeksänkertaistumista 10 vuoden aikana (N ew York Times 21. maaliskuuta 1999). (3) Jotkut kaikkein menestyksekkäimmistä nettisivuista raportoivat 50 miljoonasta osumasta kuukaudessa, ja erään arvion mukaan noin 50 % kaikesta liikenteestä internetillä liittyy seksiä tarjoaviin sivuihin vuonna 2001. Luvut ovat peräisin McNair, Brian (2002): "Striptease Culture sex, media and the democratisation of desire", p. 37-39. 3 Cooper, A. (1998) Sexuality and the Internet surfing its way into the new millenium. CyberPsychology and Behavior 1 (2). Månsson, S.V & Söderlind, P. (2004) Sexindustrin på nätet aktörer, innehåll, relationer och ekonomiske flöden. Egalité. 4 Sørensen, A.D. (2003) Porn Chic køn og mainstreaming af pornografi i massekulturen. In: Perspektiver på ungdom og krop, Hølge-H az elton, B. (red), Roskilde Universitets Forlag.

1 4 Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa - loppuraportti internetin kautta on suurempi mahdollisuus löytää pornografista materiaalia. Se tarkoittaa myös, että he ovat luultavasti ensimmäinen sukupolvi historiassa, joka tutustuu pornografiaan varhaisemmassa iässä, että he löytävät sitä useista eri tiedotusvälineistä, ja että he luultavasti määrittelevät ja asennoituvat pornografiaan eri tavalla kuin vanhemmat sukupolvet ovat tehneet. Kaiken kaikkiaan pornografian muuttunut massakulttuurillinen status voi tarkoittaa, että lasten ja nuorten kokemukset pornografiasta ovat hyvin erilaiset aikaisempiin sukupolviin verrattuna. Mitä luultavammin lapset ja nuoret asennoituvat eri tavalla sukupuolikuvauksiin, jotka sivutuotteena pornografian läpilyönnistä massakulttuurissa, leviävät nuorisokulttuurin mediatarjontaan. Mutta tämän hetkinen tietoutemme lasten ja nuorten kokemuksista ja pornografian käytöstä, heidän asenteistaan sitä kohtaan ja varsinkin pornografian tarjoamaa sukupuolikuvausta kohtaan on toistaiseksi rajoitettua. Erityisesti koskien kysymystä pornografian vaikutuksesta heidän asenteisiinsa ja käytökseensä olemme tietopuolisesti täysin tyhjällä pohjalla. Sen lisäksi suurin osa käsillä olevasta pohjoismaisesta tiedosta tällä alueella koskee yli 18- vuotiaita nuoria. Lasten ja teini-ikäisten suhde pornografiaan on tästä syystä, ryhmänä käsitettynä, tiedonpuolisessa pimeydessä. Nämä yhdeksän pohjoismaista projektia ovat erityisesti pyrkineet kattamaan tämän tyhjiön.

2. Tutkimustulosten yhteenveto Tutkimushanke on jaettu yhdeksään eri osaprojektiin. Jokainen osaprojekti on tuottanut raportin, ja nämä on kerätty kolmeen eri kirjaan, projektin metodisen käytännön mukaisesti. Seuraavassa otetaan esiin joitain pääkohtia kaikista yhdeksästä eri projektista. Yleisesti voidaan mainita, että Pohjolan nuorten pornografian käyttö on läpikäynyt normalisoinnin ja kuvataan "luonnollisena" nuorille. Sen lisäksi nuorilla on reflektoiva asenne pornografiaa kohtaan. Sukupuolella on yhä merkitystä sekä käyttötapoihin että pornografian sisältöön ja pornografisoituun mediasisältöön, ja voidaan puhua sukupuolisidonnaisista pornourista. Tv:n ja internetin vaikutus pyritään selvittämään ja osoitetaan uusia liittoutumia pornografian ja nuorisokulttuurien välillä. Koskien pornografian vaikutusta, kuvaavat tytöt enemmän kuin pojat, että he tuntevat pornografian paineena itseään kohtaan. Viimeiseksi otetaan esille puuttuvat keskustelut pornografiasta aikuisten kanssa. 2.1. Pohjolan nuoret katsovat pornografiaa Käyttö normalisoidaan ja kuvataan "luonnollisena" Pornografian massakulttuurillinen mainstreaming ei ole pelkästään tehnyt siitä helposti saatavaa, mutta on myös tuonut mukanaan jonkin asteisen normalisoinnin sen käyttöä koskien. Löfgren-Mårtensonin ja Månssonin ruotsalainen tutkimus kuvaa nuorten pornografian käyttöä "sallittuna" ja "melko normaalina". Mutta on tärkeää ottaa huomioon, millaisessa tilanteessa ja sosiaalisessa yhteydessä käyttö tapahtuu. Esimerkiksi suurin osa pojista ja tytöistä on sitä mieltä, että on yhä "luonnollisempaa", että pojat ovat kiinnostuneempia pornografiasta kuin tytöt, mm. viitaten

1 6 Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa loppuraportti siihen, että helposti saatavilla oleva pornografia on yleensä miesten tuottamaa ja miehiä varten tuotettua. Löfgren-Mårtensonin ja Månssonin tutkimuksen mukaan on myös sosiaalisesti hyväksytympää, että nuori mies katsoo pornografiaa, kuin että keski-ikäinen mies vuokraa pornofilmin tai ostaa pornolehtiä. Samaan aikaan he toteavat, että pidetään epäilyttävämpänä jos tyttö iästä huolimatta - katsoo pornografiaa yksin, kuin jos poika tekee saman. Jos tyttö kuitenkin katsoo pornografiaa yhdessä poikaystävän kanssa, käsitetään se hyväksyttynä ja sallittuna. Aikainen debyytti, mutta vähäiset käyttäjät yhä suurin ryhmä Samalla Sørensenin ja Kjørholtin yhteispohjoismainen kyselykaavaketutkimus osoitti, että lapset ja nuoret katsovat pornografiaa aikaisesta iästä lähtien. Suurin osa on siis nähnyt pornografiaa ensimmäisen kerran 12-14 vuoden ikäisenä. Materiaali antaa myös ymmärtää, vaikkakin heikosti, että 12-14-vuotiaat pojat ovat tutustuneet pornografiaan aikaisemmin kuin 18-20-vuotiaat pojat. Kolbeinsin islantilaisten kyselykaavaketutkimusten mukaan debyytti-ikä on 11,7 vuotta. Alhainen debyytti-ikä osoittaa, että monet katsovat pornografiaa ensimmäisen kerran, ennen kuin ovat saavuttaneet seksuaalisen kypsyyden ja ovat debytoineet seksuaalisesti. Kaksi kolmasosaa vastaajista Sørensenin ja Kjørholtin tutkimuksen mukaan voidaan kuitenkin luokitella vähäisinä käyttäjinä. Vain yksi kolmasosaa voidaan luokitella pornografian suurkäyttäjinä, joka tapahtuu 'pari kertaa viikossa' tai 'melkein joka päivä'. 11 prosenttia katsoo 'melkein joka päivä'. Suurkäyttäjien ryhmä koostuu yhä pääasiassa pojista. On myös tavallista, että mitä vanhempia he ovat, sitä useammin he käyttävät pornografiaa. Ovat nähneet "kaiken" mutta pääasiassa perinteisiä lajeja Sørensenin ja Kjørholtin tutkimus näyttää myös, että lapset ja nuoret ovat olleet kosketuksissa useimpien pornografisten lajien kanssa. Kuitenkin hyvin pieni osa on ollut tekemisissä kiellettyjen ja sisällöltään ristiriitaisempien pornografisten lajien kanssa, kuten lapsiporno, eläinporno tai väkivaltaporno. Nuoret jotka ilmoittavat mieltymyksistään, katsovat mieluummin perinteisiä hard-core lajeja mies/nainen, oraali/anaali tai ryhmäseksiä. Pojat katsovat myös mielellään "tyttöseksi-pornoa", jossa kaksi naista harrastaa seksiä keskenään. Mutta kokonaiset 23 prosenttia eivät anna erityisiä viitteitä,

Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa loppuraportti 1 7 mikä voi tarkoittaa että "ei toinen toista parempaa", mutta myös, että he eivät pidä "mistään". Tässä yhteydessä on kyse pääasiassa tytöistä. 2.2. Sukupuolisidonnaiset pornourat Yksilöllinen ja kollektiivinen sosialisaatio pornon käyttöä koskien Löfgren-Mårtensonin ja Månssonin ruotsalainen tutkimus osoittaa, että lasten ja nuorten käyttö voidaan karkeasti jakaa kolmeen käyttömuotoon: seurustelutapaan, tiedon lähteeseen sekä seksuaalisen inspiraation lähteeseen. Ikä ja sukupuoli ovat kuitenkin tärkeitä tekijöitä, miten pornografiaa käytetään, sekä mikä käytön syy on. Löfgren-Mårtensonin ja Månssonin mukaan voidaan puhua sukupuolisidonnaisista pornourista. Samaan tapaan viittaa Willy Aagren norjalainen tutkimus, että tyttöjen ensimmäiset kokemukset pornografian parissa ovat luonteeltaan yksityisiä kokemuksia, kun taas poikien kokemukset perustuvat ryhmässä tapahtuvaan pornografisten kuvien ja materiaalin lainaamiseen ja vaihtoon, kuin osana sosiaalista seurustelutapaa poikaryhmässä. Nämä tarkkailut vastaavat Sørensenin ja Kjørholtin tutkimusta, joka toteaa, että tytöt aloittavat katsomalla pornografiaa yksin, mutta iän myötä alkavat katsomaan sitä yhdessä kavereiden tai poikaystävän kanssa, kun taas poikien kohdalla kehitys on päinvastainen. Pojat pornografian suurkäyttäjinä Kun nuoret kertovat pornografiasta, tulevat pojat esiin suurimpina kuluttajina. Luvut yhteispohjoismaisissa kvantitatiivisissa tutkimuksissa näyttävät, että 99 prosenttia 14-18 - vuotiaista pojista on ollut tekemisissä pornografian kanssa. Tyttöjen kohdalla määrä on 86 prosenttia. Luvut vastaavat suurin piirtein islantilaisen tutkimuksen lukuja, jonka mukaan 96 prosenttia pojista ja 89 prosenttia tytöistä on nähnyt pornoa. Nämä luvut ovat hieman korkeampia verrattuna useimpiin muihin olemassa oleviin pohjoismaisiin tutkimuksiin. Luvut näyttävät myös, että pojat muodostavat suurimman osan suurkäyttäjien ryhmästä, ts. joiden käyttö on melkein päivittäistä, vaikka tyttöjen prosentuaalinen osa kasvaa iän myötä. Löfgren-Mårtensonin ja Månssonin tutkimus näyttää, että pojat ovat huomattavasti myönteisempiä, tyttöihin verrattuna, pornografiaa kohtaan ja että he myös käyttävät sitä enemmän kuin tytöt. Niels Ulrik Sørensenin tanskalainen tutkimus

1 8 Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa loppuraportti näyttää, edellisestä jatkaen, että pojat osana omaa nuorisoelämäänsä, etsivät aktiivisesti sekä pornografiaa että "pornon kaltaisia viitteitä" mainoksissa, musiikkivideoissa jne. tutkiakseen uusia ja mahdollisia puolia omassa sukupuolessaan, ruumiissaan ja seksuaalisuudessaan. Yksin tai yhdessä masturbointi, uteliaisuus tai jotain aivan muuta Sukupuolisidonnaiset kaavat näyttävät, että nuoremmat tytöt katsovat pornografiaa yksin ja ovat melko kriittisiä, nuoremmat pojat puolestaan katsovat yhdessä muiden poikien kanssa ja pitävät asiaan humoristisen välimatkan, mutta heillä on kuitenkin yleisesti ottaen myönteinen asenne katsomaansa kohtaan. Niels Ulrik Sørensenin tutkimuksesta ilmenee, että tilanteet, joissa pojat katsovat pornografiaa ryhmässä, ovat täysin ilman seksuaalista ulottuvuutta. Poikien yhdessäolo ei jätä tilaa seksuaaliselle jännitykselle tai tyydytykselle, joka Sørensenin mukaan liittyy yhteen homoseksuaalisten konnotaatioiden kanssa, jotka potentiaalisesti liittyvät tilanteeseen. Yksi tapa käsitellä homoseksuaalisia elementtejä on ottaa käyttöön huumori, jonka avulla pornografiasta tehdään naurettavaa. Mutta Sørensenin mukaan nauru pitää myös yllä normin poikien keskuudessa, jonka mukaan pornografiaa ei saisi ottaa liian vakavasti, koska se vaikuttaisi "luuserimaiselta", kertovat pojat. Nauru edesauttaa siten, Sørensenin mukaan, jokaisen pojan sisään pääsyn normatiiviseen poika yhteisöön. Iän myötä sukupuolisidonnaiset käyttötavat hajoavat eivät häviä, mutta päinvastainen kaava alkaa etsiä muotoaan. Vanhemmat tytöt alkavat katsomaan pornoa yhdessä muiden tyttöjen kanssa tai partnerin kanssa, näyttää usea projektin tutkimuksista. Iän myötä he asennoituvat myönteisemmin pornografiaa kohtaan, vaikka samaan aikaan vanhempien tyttöjen parista löytyvät vahvimmat kriitikot, esittää Löfgren-Mårtenson ja Månsson. Yksi tyttö Aagren norjalaisessa tutkimuksessa motivoi pornon käyttönsä sillä, että hän haluaa tietää millaisia toiveita hänen poikaystävillään on, kun he katsovat pornoa. Aagren mukaan on kysymys eräänlaisesta tiedonhakuprojektista. Saamansa käsityksen hän käyttää, Aagren mukaan, orientoidakseen ympäristönsä poikien realiteetteja, jotta pornografiasta ei tulisi mentaalinen pelikortti heidän käsityksessään seksuaalisuudesta. Jos ei katsota ikää, motiivit pornografian käyttöön ovat yleensä sukupuoleen sidotut, molempien kvantitatiivisten tutkimusten mukaan. Pojille tärkein motiivi on masturbaatio. Tyttöjen mukaan, he katsovat pornoa 'huvin vuoksi' tai 'uteliaisuudesta'. Masturbaatio toimii myös motiivina

Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa loppuraportti 1 9 tytöille, mutta ilman että se luonnehdittaisiin tärkeimpänä motiivina. Lena Bergin ruotsalainen tutkimus vuodelta 1999 näyttää, että tytöillä on ambivalentti suhde seksuaalista syttymistä kohtaan katsoessaan pornografiaa. Ruumis reagoi, mutta heidän on vaikea hyväksyä tunteensa, muun muassa pelosta, että heidät leimattaisiin "lutkamaiseksi" 5. Tämä kuvaus vastaa suurilta osin Löfgren-Mårtensonin ja Månssonin tutkimusta, jonka mukaan pääasiassa pojat raportoivat seksuaalisen kiihottuneisuutensa käyttäessään pornoa. Sen lisäksi Löfgren-Mårtenson ja Månsson löysivät saman tyyppisen ambivalenssin joidenkin poikien kohdalla, vain päinvastaisessa muodossa: pojat eivät syttyneet katsomaansa pornografiaan, mutta tunsivat että heidän olisi tullut tehdä niin. 2.3. Sukupuolella on yhä merkitystä Naiset useimmiten edustettuna pornografiassa, pornografisissa viitteissä sekä soft-pornografiassa Knudsenin analyysi nettisivujen ilmaisesta pornografisesta tarjonnasta kertoo, että muutokset sukupuolikuvauksissa internetin pornografisilla sivuilla ovat rajoitettuja. Kuvamateriaali keskittyy yhä pääasiassa esittelemään alastoman naisvartalon, joka toimii katseiden kiinnekohtana. Naiselliset vartalonmuodot ovat dominoivia ja korostavat miesvartalon samanaikaista poissaoloa, osoittaa Knudsen. Myös pohjoismaisten nuorten verkolle laittamissa itse-esittelyissä, 6 sivuilla www.hotnot.no ja www.deiligst.no, huomioi Knudsen, että naiselliset vartalon merkit ovat yliedustettuja. Esittelyjä ei voi välittömästi kategorisoida pornografisina, mutta osittain alastomien vartaloiden seksuaalinen tapa poseerata siteeraa pornografian tapaa esitellä naisvartalo. Tässä yhteydessä myös Hirdmanin ruotsalainen mediatutkimus näyttää, että painetut viikkolehdet, kohteenaan nuoret miehet ja naiset, sekä nuorten naisten esittelyt sivulla www.snyggast.se, esittelevät pääasiassa naiset koko- tai puolivartalokuvissa. Hirdman kirjoittaa aiheesta "body'ism" ja pornovartalon kehityksestä, 5 Lena Berg (1999) Lagom är bäst. Nuorten naisten kertomuksia heteroseksuaalisesta yhdessäolosta ja pornografiasta.bilda Förlag. 6 Itsestä otettuja valokuvia esille laitettuna internet sivuilla.

2 0 Nuotet, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa loppuraportti jonka mukaan muun muassa rintojen koko ja muoto standardisoidaan. Miehiset itse-esittelyt puolestaan fokusoivat kasvoihin ja ei-vartaloon, jota Hirdman kutsuu "face'ism". Hearnin ja Jyrkisen suomalainen media-analyysi näyttää samaan tapaan, että naiselliset, seksualisoidut vartalot ovat hyvin esillä olevia erityisesti MTV:n videoissa musiikkilajeissa kuten rap, hiphop ja R&B. Aivan tavalliset sukupuoliroolit, ja kuitenkin muuttuneet sukupuoliasemat Pornografia ja pornografisoituminen nuorisokulttuurin mediatarjonnassa näyttää pitävän vahvasti otteessaan perinteisiä sukupuolirooleja, joissa mies toimii subjektina, tarkkailijana ja pysyvästi suorituskykyisenä, kun taas nainen toimii objektina, tarkkailtuna ja tuomitaan ulkonäön ja seksuaalisen palveluhaluisuutensa perusteella. Mutta sukupuoliasemat liikkuvat ja löystyvät reunoilta. Useimmat tytöt antavat ymmärtää kvantitatiivisissa tutkimuksissa, että he ovat katsoneet pornoa. Useimpien kohdalla on kyse vapaaehtoisuudesta ja uteliaisuudesta, joka toimii tärkeänä tekijänä, kuten Aagren norjalainen tutkimus osoittaa, jossa eräs tyttö kertoi järjestäneensä ystäviensä kanssa "porno- maratonin", pääasiassa tutkiakseen ponografian eri muotoja. Löfgren-Mårtensonin ja Månssonin tutkimus viittaa myös perinteisten sukupuolikuvausten hajoamistendenssiin tapauksissa, joissa miesvartalo esitellään esineenä jota arvostellaan, tai jossa "karvaton sukupuoli, (vähäinen karvoitus sukupuolielimissä), tehdään ideaaliksi sekä miesten että naisten parissa. Useat raportit näyttävät, miten pornografia ja pornografisoituminen konstruoivat sukupuolta, ja kaiken kaikkiaan raportit viittavaat siihen, että sukupuoliasemat eivät ole pysyviä ja kestäviä yksiköitä, vaan päinvastoin muuttuvia yksiköitä. Miehet ovat tekemässä tuloaan Raportit näyttävät, että miesvartalot ovat tekemässä tuloaan näkyviksi pornografiassa ja pornografisoitumisessa. Niels Ulrik Sørensenin haastattelut tanskalaisten poikien parissa tuo esiin, että myös miehet ovat tarkkailun alla ja objekteja massakulttuurillisissa esittelyissä. Tällä tavalla häiriintyy perinteinen, heteroseksuaalinen katsesuhde, jota yleensä käytetään massakulttuurillisissa esittelyissä, ja Sørensenin mukaan konstruoidaan katsesuhde, jossa "miehet katsovat miehiä, joita katsotaan", joka potentiaalisesti voidaan koodata "homoseksuaalisena asetelmana". Tällainen asetelma käsitetään poikien keskuudessa

Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa loppuraportti 2 1 epämiellyttävänä ja problemaattisena, mutta yhä kasvavana elinehtona. Sørensen näyttää, miten pojat navigoidessaan käyttävät strategianaan "hypoteettisia sukupuoliasemia", joissa he voivat ottaa käyttöönsä hypoteettisen, naisellisen tarkkailijan aseman ja siten väistää potentiaalisen homoseksuaalisen katseasetelman. Sørensenin mukaan tämä viittaa maskuliinisuuden, miesvartalon ja miehisten seksualiteettimuotojen muutokseen, ja siihen että perinteiset sukupuoliasemat ovat häviämässä ja vaihtumassa suurempaan joustavuuteen. Knudsen näyttää analyysissaan pornoa tarjoavien nettisivujen perusteella, että miesvartalot ovat esillä kuvissa masturboivina, penetroivina ja ejakuloivina malleina. Nuorten omissa esittelyissä internetillä tapahtuu jonkin asteinen seksualisointi, muun muassa lihaksikkaiden vatsojen ja treenattujen ylävartaloiden muodossa. Mutta sekä internetin ilmaisissa tarjouksissa että nuorten omissa esittelyissä ovat seksualisoidut miesvartalot aliedustettuja. Kyseessä on enemmän estetisointi kuin seksualisointi, vastaavat pojat Sørensenin tutkimuksen mukaan. Samalla tavalla näyttää Hirdmanin tutkimus, että pojat omissa esittelyissään eivät käytä eroottisia nimikkeitä, kuten tytöt puolestaan tekevät. 2.4. Reflektoiva asenne Nuoret osaavat erottaa Keskeinen kysymys viime vuosien kriittisessä keskustelussa pornografian uudesta kulttuurillisesta asemasta on koskenut lasten ja nuorten kykyä erottaa pornografisen fiktion ja todellisuuden välillä. Tutkimushankkeen monet projektit näyttävät, että lapset ja nuoret ovat tekemisissä pornografian kanssa melko varhaisesta iästä lähtien. On todennäköistä, että he eivät pelkästään ole passiivisia käyttäjiä, vaan että he iän myötä saavuttavat suuren kyvyn tulkita ja pysyvät reflektoivina pornografian käyttöä kohtaan. He eivät välittömästi hyväksy näkemäänsä. Löfgren-Mårtensonin ja Månssonin tutkimuksen mukaan sekä pojat että tytöt ilmaisevat, että omien myönteisten seksuaalisten kokemusten hankkiminen toimii kuin vastalääkkeenä "liioiteltuja" kuvia ja ideaaleja vastaan. He jatkavat, että nuoret ovat tietoisia siitä, että tulee erottaa ja he erottavat - pornografian tarjoamat kuvaukset siitä sosiaalisesta todellisuudesta, jossa he itse elävät.

2 2 Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa loppuraportti " vaikuttaa liioitellulta verrattuna siihen millaista seksi oikeasti on ", sanoo 16-vuotias poika Niels Ulrik Sørensenin tutkimuksessa. Se, että pornografia väittää olevansa todellisuutta, vahvistaa Sørensenin tutkimuksen poikien mukaan pelkästään käsitystä, miten epärealistista ja kaukana todellisuudesta pornografia on. Pornografian seksuaaliset kuvaukset, jotka nuorten mielestä tuntuvat selvästi median konstruoimilta, ovat kohteita nuorten jatkuvalle irvailulle. Samaan tulokseen päätyy myös Aagren norjalainen tutkimus. Löfgren-Mårtensonin ja Månssonin mukaan pornografia toimii "lähteenä seksuaaliselle tiedolle" joillekin nuorille. He kertovat, että pornografiasta voi saada vinkkejä vaihtoehtoisista asennoista ja siitä miten tyydyttää partneri seksuaalisesti. Mutta se seksuaalinen tietous, jota haetaan pornografiasta, suodatetaan voimakkaasti, arvioivat Löfgren-Mårtenson ja Månsson, sitä ei niellä raakana eikä se sitä paitsi tapahdu sosiaalisessa ja kulttuurisessa tyhjiössä. Huomioivat sekä myönteiset että kielteiset puolet Monilla tutkimuksen nuorilla on monisäikeinen ja ambivalentti suhde pornografiaa kohtaan, joka tekee, että he ilmaisevat samaan aikaan myönteisiä asenteita sekä kielteisiä mielipiteitä. Kun nuoret pojat käyttävät pornografiaa sosiaalisena seurustelumuotona, he ottavat siitä, kuten aikaisemmin mainittu, humoristisen etäisyyden, jonka avulla he yhdessä muiden kanssa nauravat näyttelijöille ja seksuaalisille aktiviteeteille, mutta samaan aikaan heillä on yksityisellä tasolla vakavampi ja halu-pitoisempi käyttösuhde pornografiaan. Aagren tutkimus viittaa tyttöön, jolla on myönteinen asenne pornografiaa kohtaan, niitä uhreja kohtaan, jotka hänen mielestään ovat osa seksiteollisuutta. Hänen mukaansa jotkut pornomallit näyttävät voivan henkisesti huonosti filmeissä, mutta sanoo samaan aikaan, että monet luultavasti valitsevat ammatin ilman, että he olisivat erityisen resurssiheikkoja tai että heillä ei olisi muita vaihtoehtoja. Niels Ulrik Sørensenin tutkimuksesta selviää, että monet pojat ovat erityisen kriittisiä pornoteollisuuden naismalleja kohtaan. He ovat poikien mielestä hyvännäköisiä, mutta "90 % muovia" ja ilman mitään yhteyttä siihen, miltä suurin osa maailman naisista näyttää. "Rintojen pitää olla pehmeitä", korostavat pojat ja päättävät, että he haluavat tyttöystävikseen "luonnollisia naisia". Molempien sukupuolten parissa on hyvin yleinen kahteen jakautunut tapa ajatella, että pornografia voi toimia seksuaalisena inspiraationa, samaan aikaan, että sen tarjoamat seksuaaliset kuvaukset hylätään vääristävinä kuvauksina siitä mitä seksuaalisuus todellisuudessa on.

Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa loppuraportti 2 3 Tytöt kriittisempiä kuin pojat Vaikka monisäikeinen ja ambivalentti katse on yleinen sekä tyttöjen että poikien parissa, löytyvät suurimmat kriitikot kuitenkin tyttöjen parista. Sørensenin ja Kjørholtin kvantitatiiviset yhteispohjoismaiset tutkimukset tuovat esiin, että tytöt ovat kriittisempiä kuin pojat arvostellessaan työtä pornoalalla ja alalla olevia pornomalleja. Vaikka alle puolet tutkimuksen henkilöistä on sitä mieltä, että 'pornografia voi johtaa raiskaukseen', 'voi olla vahingollista seksielämälle 'tai on 'inhottavaa', ovat tytöt lukumääränä suurempi kuin pojat. Myös tyttöjen parista löytyy myönteisiä mielipiteitä ja hyväksyviä asenteita pornografiaa kohtaan, mutta tytöt pysyvät yleisesti skaalan kriittisessä päässä, kun pornografiaa arvostellaan. Tämä kriittinen katse tyttöjen puolelta on selvästi saman luonteinen kuin Aagren ja Löfgren- Mårtensonin ja Månssonin kvalitatiiviset tutkimukset sekä färsaarelainen tilanneraportti. Ei kieltoa, mutta rajoituksia Sørensenin ja Kjørholtin kvantitatiivisen tutkimuksen mukaan suurin osa nuorista on sitä mieltä, että pornografiaa on hyvin helppo saada käsiin. Lähes kukaan (5 %) ei kuitenkaan tarkoita, että pornografia tulisi kieltää sen sijaan suuri osa (68 %) on sitä mieltä, että sitä tulisi rajoittaa. Nämä mielipiteet heijastavat monella tapaa sitä monisäikeistä ja ambivalenttia näkemystä, jonka monet tutkimuksen nuorista ilmaisevat suhteessaan pornografiaan. Toisaalta varsinainen lainvoimainen kielto tuntuisi liian rankalta heidän mielestään, koska he näkevät pornografiassa monia myönteisiä puolia. Toisaalta heidän toiveensa rajoituksesta voi liittyä siihen epämiellyttävyyden tunteeseen, jonka monet nuoret ovat ilmaisseet tilanteissa, joissa he eivät itse voi hallita kohtaamistaan massakulttuurillisen mainstream-pornografian kanssa kaupunkitiloissa, tv:ssä tai internetillä, kuten Niels Ulrik Sørensenin tutkimus näyttää. Vaikka Sørensenin ja Kjørholtin tutkimus esittää, että nuoret popupikkunoista, (ponnahdusikkunoista), ja spam-maileista huolimatta eivät tunne olevansa pakotetusti altistettuja suhteessa tavalliseen pornoon, näyttää Niels Ulrik Sørensenin tutkimus, että he mieluummin kohtaisivat massakulttuurillisen mainstream-pornografian enemmän itse valitulla tavalla, kuin mitä nykyisissä olosuhteissa on mahdollista. Pääasiassa mainstream-pornografia on se pornografian muoto, joka koetaan uhkaavana ja yksityisyyden rajoja rikkovana, viittaa Niels Ulrik Sørensen.

2 4 Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa loppuraportti 2.5. Tv:n ja internetin vaikutus Kvantitatiiviset tutkimukset näyttävät, että nuoret kohtaavat pornografian laajan mediaverkoston kautta. Mutta tv ja internetti vaikuttavat mediamuodoilta, joiden kautta useimmat nuoret ovat tutustuneet pornografiaan. Tv- pornografian profilointi Hearnin ja Jyrkisen tutkimuksessa kertovat suomalaisen television edustajat, että yhteiskunnan "yliseksuaalistumisella" on kielteinen vaikutus siihen mitä lähetetään. Hearn ja Jyrkinen näyttävät, että erilaiset pornografian muodot ovat yleisiä varsinkin kaupallisilla, kansallisilla sekä kansainvälisillä tvkanavilla, kun taas valtiollisilla suomalaisilla kanavilla on vähemmän esimerkkejä pornografiasta ja pornografisoitumisesta. He toteavat, että usein viitteitä pornografiaan löytyy sarjoista ja dokumentaarisista lähetyksistä. He jatkavat, että chat, peli-ohjelmat, mainokset, reality-tv ja urheilulähetykset sisältävät, vähemmän, mutta yhä esimerkkejä pornografisoitumisesta. He korostavat, että tiettyjen musiikkilajien musiikkivideoissa käytetään erityisesti naisvartalon seksualisointia ja pornografisoitumista. Suurin osa tutkituista tv-kanavista seuraa ohjelmapolitiikkaa, jossa katsojia varoitetaan väkivaltaisesta tai seksuaalisesta sisällöstä erityisten merkintästandardien välityksellä ennen ohjelmien lähetystä. Rapportti korostaa, että nuoret ovat tiettyjen aikuisille kohdistettujen ohjelmien pääasiallinen käyttöryhmä. Tutkimuksessa kaupallisista kanavista käytetään nimitystä "commercial television-internet", joka korostaa tv:n ja internetin kasvavaa yhteensulautumista, ja nuorten mahdollisuutta käyttää tiedotusvälineitä ja siten myös pornografiaa. Internetti muurin rikkojana Ei ole epäilystäkään, että internetin laajeneminen on helpottanut ja lisännyt pornografian käyttöä. Aikaisemmat tutkimukset näyttävät, että internetti on laskenut pornografisen materiaalin tuotantohintoja ja että tuotanto on moninkertaistunut. Internetti on myös tehnyt anonyymiksi tuottajan, tuotteiden levittäjän sekä käyttäjän.

Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa loppuraportti 2 5. Knudsenin mukaan pornografian saanti on lisääntynyt, eikä ota huomioon ikää. Hän osoittaa huomion myös suureen määrään ilmaista pornografiaa. Kvantitatiiviset tutkimukset osoittavat, että pornografialle altistaminen tapahtuu usein spam-mailien ja popup-ikkunoiden muodossa. Knudsen osoittaa, että sensurointi on sekä riittämätöntä että loputonta. Internetin globaali laajeneminen tarkoittaa, että Islanti ja Färsaaret eivät enää ole pornovapaita alueita, Kolbeinsin kvantitatiivisten tutkimusten sekä Jacobsenin ja Dahlin tilanneraportin mukaan. Ja vaikka Norjalla on suhteellisen rajoitettu pornolainsäädäntö, voi pornoa periaatteessa katsoa ilmaiseksi ja tarjolla on suuria määriä kaikille, joilla on internet yhteys. Internetilla näyttää myös olevan vaikutus niihin tapoihin, joilla kommunikoidaan nuorten verkolle asettamissa itse-esittelyissä norjalaisilla ja ruotsalaisilla nuorisosivuilla. Valokuvat ovat yhä rohkeampia esitellessään osittaista alastomuutta. Nuorten nettiyhteisöissä on mahdollista laittaa itsensä esille suuren joukon edessä, itse otettujen kuvien muodossa. Knudsenin ja Hirdmanin tutkimukset norjalaisten ja ruotsalaisten nettisivujen esittelyistä näyttää, että on monia mahdollisuuksia lisätä useita ilmaisumuotoja luodakseen oma seksuaalinen esiintyminen. Kuten pornografiassa, tytöt esiintyvät yhä poikia useammin seksuaalisina tekijöinä, esittää Hirdman ja Knudsen. Navigointitaitoja Useat raportit tuovat esiin, että nuoret, sukupuolesta ja iästä huolimatta, ovat taitavia navigoimaan pornografisilla nettisivuilla. He etsivät aktiivisesti ja käsittelevät pornografisia tarjouksia strategisesti, osoittaa Löfgren- Mårtenson ja Månsson. Eräs strateginen tapa käsitellä asiaa, on asettaa omat kokemukset vastapainoksi pornografialle. Toinen tapa on perustaa pornovastaliikkeitä, kun taas kolmas strategia tapahtuu yhteistyössä ystävien ja esikuvien kanssa, jotka voivat olla vanhemmat tai vanhemmat sisarukset. Niels Ulrik Sørensen korostaa, että nuoret pojat sekä käyttävät pornografiaa, että ottavat siitä välimatkaa. Vaikeinta heille on hyväksyä "pornon kaltaiset viitteet", ts. kulttuurillinen mainstream-pornografia, koska se tulee esiin kutsumatta joka paikassa ja tuntuu uhkaavalta. He yrittävät käsitellä tätä "ei vähäpätöisen epämiellyttävää" kohtaamista

2 6 Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa - loppuraportti tällaisten viitteiden kanssa kahdella ristiriitaisella tavalla. Osittain he käyttävät kulttuurioptimistista tapaa, jolla he työstävät sukupuolen, vartalon ja seksualiteetin merkityksen pornografiassa ja pornon kaltaisissa viitteissä, jolloin asian ristiriitainen luonne vähenee. Toisaalta he käyttävät kulttuuripessimististä tapaa, jolla he yliproblematisoivat pornografian ja pornon kaltaisten viitteiden esittelemän kuvan sukupuolesta, vartalosta ja seksuaalisuudesta. Tästä johtuen etabloidaan kriittinen välimatka kuvauksiin, joilla poikien mielestä on vaikutus nuoriin, vaikka pojat kuitenkin näkevät itsensä poikkeuksena tässä yhteydessä. Vapaaehtoinen ja ei-vapaaehtoinen altistaminen Molempien kvantitatiivisten tutkimusten mukaan lapset ja nuoret joutuvat tekemisiin pornografian kanssa popup-ikkunoiden ja spam-mailien välityksellä surffatessaan internetillä. Kolbeinsin islantilainen tutkimus näyttää, että 42 prosenttia nuorista on nähnyt pornoa spam-mailien kautta, kun taas 68 prosenttia on nähnyt sitä popup-ikkunoiden välityksellä internetissä. Tutkimukset näyttävät myös, että kaikki nuoret eivät välttämättä definoi spam-maileja ja popup-ikkunoita pakollisena altistamisena, vaan "nähdä pornoa ilman että itse on valinnut". Vain 21 prosenttia nuorista yhteispohjoismaisen tutkimuksen mukaan kertoo nähneensä pornoa eivapaaehtoisesti. Se, että he eivät välittömästi kuvaile spam-maileja ja popupikkunoita pakollisena altistamisena, antaa kuvan, että he ehkä käsittävät ne yhtenä internetin käytön ehtona. 2.6. Pornografia ja nuorisokulttuuri uudet liittoutumat Yksityiset ja intiimit kokemukset, varsinkin seksuaaliset, ovat tuttua tavaraa monissa mediatarjouksissa: nuorisolehdissä, musiikkivideoissa, reality-tv:ssä, "dating" ohjelmissa. Hirdman kutsuu tätä ilmiötä "median intimisoimis prosessiksi" tai "medialisoiduksi seksualiteetiksi". Hän näkee julkisuuden fokusoinnin yksityisyyteen ja intimiteettiin kasvaneen 1900-luvun lopulta lähtien ja näyttää, miten seksualiteetin teema tunkee yhä lähemmäksi julkisuutta erityisesti suunnattuna nuoria kohtaan, nuorisokulttuuristen mediatarjousten välityksellä.

Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa loppuraportti 2 7 Verkolle laitetut itse-esittelyt Nuorten itse-esittelyt alkavat esiintymään ilmiönä nuorten nettisivuilla Pohjoismaissa vuoden 2000 paikkeilla, USA:n inspiroimana. Nettisivuilla kuvia ei pelkästään kategorisoida. Ne jaetaan hierarkioihin seurauksena sukupuoli, etusijalla sukupuoliset vartalot. Tässä tutkimushankkeessa tutkitaan nettisivuja www.deiligst.no, www.hotnot.no ja www.snyggast.se. Näillä sivuilla esiintyy ensimmäisenä kategoria "tyttövartalo", seuraavana kategoria "poikavartalo" jne. Kategoriassa "tyttövartalo" esittelevät monet tytöt itsensä osittain riisuttuna ja seksuaalisissa asennoissa, rinnat eteen työnnettyinä, fokus rintojen välissä (kavaljeerinkujassa) tai takapuolessa. Hirdmanin mukaan tytöt käyttävät tässä yhteydessä soft-core-pornografisia viitteitä, jossa he soft-core-pornografian perinteen mukaan pyrkivät korostamaan rintoja ja etsivät tällä tapaa katsesuhdetta tarkkailijaan, jota hän ei löydä poikia esittävistä kuvista. Knudsenin mielestä nettisivujen esittelyjä ei voida kategorisoida pornografiana, puolipornografiana tai pornografisoitumisena. Nuoret eivät käytä heteroseksuaalisia kuvauksia, kuten ne ilmenevät ilmaisilla pornosivuilla. He eivät myöskään esiinny masturboivissa, penetroivissa ja ejakuloivissa kuvissa, kuten pornografiassa. Esille laitetut kuvat näyttävät, Knudsenin mukaan, sen sijaan itse tarkkailtuja ja itseä esitteleviä vartaloita. Samaan aikaan hän sanoo, että esittelyjen osittain alastomat vartalot ja seksuaaliset tavat poseerata voidaan sanoa viittaavan pornografian alastomaan esitykseen. Hän osoittaa myös päinvastaisen näkemyksen, että nettisivujen ilmainen pornografia viittaa nuorten esittelyihin, koska pornografiset nettisivut käyttävät osittaista alastomuutta ja pelaavat tietoisesti nuoruudella ja amatöörimäisyydellä. Arvostelu- ja kilpailukulttuuri Nuorten verkolle laittamat esittelyt ovat osa kilpailu- ja arvostelukulttuuria, väittävät Hirdman ja Knudsen. Nuoret esittelevät itseään julkisuudessa tarkoituksenaan kerätä pisteitä ja tulla arvostelluksi muiden, samanikäisten nuorten välityksellä, yleensä käyttäen skaalaa 1-10, jossa 10 on korkein arvosana. Lyhyet kuvatekstit vetoavat tarkkailijaan myönteisen arvosanan toivossa. Arvostelun ja kilpailun elementit ovat yleisiä ilmiöitä mediakulttuurissa, erityisesti doku-sarjoissa, reality-tv:ssa, talkshow:ssa ja keskusteluohjelmissa, ja tällä tavalla itsensä esittelystä tulee osa jo etabloitua

2 8 Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa - loppuraportti mediatendenssiä. Arvostelukulttuurin ja pornografian välinen yhteys nuorten esittelyissä on yleinen, erityisesti tyttöjen käyttämissä seksualisoiduissa koodeissa ja viittauksissa. Viittaukset ovat Hirdmanin mukaan toisaalta saaneet alkunsa soft-core-pornografiasta ja löytyvät monista nuorten mediatarjouksista, ja toisaalta ne ovat ulkomaailman kannustamia, koska ne antavat myönteisen arvostelun. Knudsen viittaa materiaalissaan pornografisiin nettisivuihin, jotka samalla tapaa käyttävät pisteitä ja arvojärjestystä. 2.7. Pornografian vaikutus? Pornografian mahdollinen vaikutus lasten ja nuorten asenteisiin ja seksuaaliseen käyttäytymiseen, on ollut keskeinen teema pohjoismaisessa keskustelussa pornografian uudesta kulttuurisesta statuksesta viime vuosien aikana. Projektin tutkimukset tuovat esiin, että nuorten mielestä pornografia vaikuttaa asenteisiin ja käyttäytymiseen, mutta on suuria yksilöllisiä eroja, kuinka kielteisenä tämä koetaan. Nuoret Löfgren-Mårtensonin ja Månssonin tutkimuksessa kertovat, että he itse selviävät ilman suuria kielteisiä vaikutuksia, mutta antavat tällä tapaa ymmärtää, että "ne muut" ovat vaikutuksen alaisia. Sørensenin ja Kjørholtin kvantitatiivisten tutkimusten mukaan 16 prosenttia ei tunne, että pornografialla olisi vaikutusta heihin. Suurin osa heistä on tyttöjä. Kolbeinsin islantilaisen tutkimuksen mukaan luku on 25 prosenttia, vastaajaryhmä on kylläkin jonkin verran nuorempi kuin yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa. Yleisesti ottaen näyttää olevan sukupuolisia eroavaisuuksia, kuinka käsitetään oma tai muiden riski olla kielteisen vaikutuksen alaisena. Jotkut tytöt tuntevat olevansa paineen alla vartaloihanteiden ja seksuaalisten aktiviteettien vuoksi Hirdman osoittaa tutkimuksessaan, että ne julkiset keskustelut, jotka koskevat median vaikutusta tyttöjen epärealistisille vartaloihanteille, ovat poikien osalta lähes puuttuvia. Hän näkee myös enemmän tai vähemmän näkyvän huolen nuorten tyttöjen seksualiteettia kohtaan ja sitä tapaa kohtaan, jolla se ilmenee muodissa ja mediassa, joka luultavasti heijastaa halua suojella tyttöjä seksualisoinnin mahdollisilta seurauksilta, mutta joka harvoin koskee poikien seksualiteettia herättäen saman kaltaista

Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa loppuraportti 2 9 huomiota ja huolestuneisuutta. On vaikea päätellä käsillä oleviin tutkimuksiin perustuen, mitä täysin tyttöihin kohdistuva kulttuurillinen ja yhteiskunnallinen huoli aiheuttaa tytöissä itsessään ja heidän käsityksessään ja puheessaan seksuaalisuudesta ja pornografiasta. Mutta etupäässä tytöt, sekä kvantitatiivisissa että kvalitatiivisissa tutkimuksissa, ilmaisevat, että pornografian vartalokuvaukset antavat heille epävarmuuden tunteen omasta ruumistaan. Löfgren-Mårtensonin ja Månssonin tutkimuksen mukaan osa tytöistä on sitä mieltä, että pojat saavat suuremman inspiraation pornografiasta kokeillakseen erilaisia seksuaalisia aktiviteetteja, muun muassa anaaliseksiä. Tyttöjen mukaan useimmiten pojat haluavat kokeilla anaaliseksiä. Tytöt ovat huolestuneita siitä, että pojat odottavat, että heidän tulee muistuttaa naisellisia pornomalleja ja toimia seksuaalisesti samalla tavalla. Usea aikaisempi kvantitatiivinen tutkimus näyttää yhteyden kokemusten pornografian ja anaaliseksin välillä - ilman että voidaan puhua kausaalisesta yhteydestä. Se osa, jolla on kokemuksia anaaliseksistä on suurempi niiden parissa, jotka ovat nähneet pornografiaa, kuin niiden jotka eivät ole nähneet pornografiaa. Saman tendenssin löytää Kolbeins islantilaisessa tutkimuksessaan. Kuinka yleistä on, että pojat tekevät aloitteen aktiviteettiin, ei kuitenkaan ole mahdollista määritellä käsillä olevan tutkimuksen pohjalta. Poikien parissa kysymys pornografian vaikutuksesta monisäikeinen Tutkimukset näyttävät, että kysymys pornografian vaikutuksesta poikiin on varsin monisäikeinen. Löfgren-Mårtensonin ja Månssonin tutkimuksesta ilmenee, että pojat harvoin tuntevat pornografian ulkonäköä tai seksuaalista suorituskykyä koskevat ideaalit kielteisenä vaikutuksena itseään kohtaan. Samalla tavalla väittävät pojat Niels Ulrik Sørensenin tutkimuksessa, että he toisaalta eivät lainkaan vertaa itseään pornografian mittoihin, sekä peniksen kokoa, että seksuaalista suorituskykyä koskien. Toisaalta he sanovat, että on suuri ero tyttöjen välillä, joiden kanssa he ovat tekemisissä ja niiden, jotka esitellään massakulttuurissa ja pornografiassa. On kuitenkin suuri ero missä ja milloin he tekevät eron sosiaalisen todellisuutensa ja massakulttuurin/pornografian välillä, ja kuinka taitavia he ovat tekemään sen, osoittaa Sørensen. Muun muassa ovat pojat itse sitä mieltä, että ikä on hyvin keskeinen tekijä, kuinka riskialttiita nuoret ovat vaikutukselle. Itse he eivät ole vaarassa, he väittävät.