KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.12.2015 COM(2015) 652 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Kansalaisten Eurooppa -ohjelman (2007 2013) toteutuksesta, tuloksista ja yleisestä arvioinnista {SWD(2015) 286 final} {SWD(2015) 287 final} FI FI

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Kansalaisten Eurooppa -ohjelman (2007 2013) toteutuksesta, tuloksista ja yleisestä arvioinnista Neuvoston päätöksen N:o 1904/2006/EY 1 mukaisesti ja ulkopuolisen jälkiarvioinnin päätelmiä 2 tukena käyttäen tässä kertomuksessa esitetään yleiskatsaus Kansalaisten Eurooppa -ohjelman (2007 2013) toteutukseen, tuloksiin ja yleiseen arviointiin. 1. TAUSTA 1.1. Johdanto Euroopan unioni (EU) on useaan otteeseen todennut, että unioni olisi tuotava lähemmäs jäsenvaltioiden kansalaisia ja heille olisi annettava mahdollisuus osallistua täysipainoisesti yhä tiiviimmän unionin rakentamiseen. Samalla tulisi korostaa Euroopan kansalaisten keskeisiä yhteisiä arvoja. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi joulukuussa 2006 perustettiin Kansalaisten Eurooppa -ohjelma seitsemän vuoden kaudeksi (1.1.2007 31.12.2013). Ohjelma nähtiin ensimmäisenä askeleena kohti johdonmukaisempaa strategiaa ja toimintatapaa kansalaisvaikuttamisen alueella. Se suunniteltiin tukemaan monenlaisia toimia ja aktiivista kansalaisuutta edistäviä organisaatioita yksittäisten kansalaisten, paikallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen avulla ja näin edistämään Euroopan yhdentymisprosessia. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma (jäljempänä myös ohjelma ) perustuu aiemmista toimista saatuihin kokemuksiin, erityisesti kokemuksiin yhteisön toimintaohjelmasta unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi (2004 2006) 3. Toimintaohjelmassa vahvistettiin tarve kehittää vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen ja kuntien kanssa sekä tarve tukea kansalaisvaikuttamista. 1.2. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman (2007 2013) tavoitteet Ohjelman tavoitteet olivat seuraavat: tarjotaan kansalaisille mahdollisuus toimia vuorovaikutuksessa ja osallistua yhä tiiviimmän, demokraattisen ja maailmalle avautuneen sekä kulttuurisen monimuotoisuuden yhdistämän ja rikastuttaman Euroopan rakentamiseen kehittäen näin Euroopan unionin kansalaisuutta kehitetään yhteisiin arvoihin, historiaan ja kulttuuriin perustuvan eurooppalaisen identiteetin tunnetta myötävaikutetaan siihen, että kansalaiset tuntevat Euroopan unionin omakseen 1 2 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1904/2006/EY, tehty 12 päivänä joulukuuta 2006, aktiivisen Euroopan kansalaisuuden edistämiseksi vuosina 2007 2013 toteutettavasta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta, EUVL L 378, 27.12.2006, s. 32 40. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman jälkiarviointi, Coffey International ja Deloitte, 2015. Neuvoston päätös 2004/100/EC, tehty 26 päivänä tammikuuta 2004, yhteisön toimintaohjelmasta unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi (kansalaisosallistuminen). 2

lujitetaan unionin kansalaisten suvaitsevaisuutta ja keskinäistä ymmärtämystä kunnioittaen ja edistäen kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta edesauttamalla samalla kulttuurien välistä vuoropuhelua. Ohjelman erityistavoitteet olivat seuraavat: saatetaan yhteen eri puolilla Eurooppaa sijaitsevien paikallisyhteisöjen jäsenet jakamaan ja vaihtamaan kokemuksia, näkemyksiä ja arvoja, jotta voidaan oppia menneestä ja rakentaa tulevaa varten; edistetään Euroopan kansalaisuuteen ja demokratiaan, yhteisiin arvoihin sekä yhteiseen historiaan ja kulttuuriin liittyvää toimintaa, keskustelua ja pohdintaa Euroopan tasolla toteutettavalla kansalaisjärjestöjen yhteistyöllä; tuodaan Eurooppa lähemmäksi kansalaisia edistämällä eurooppalaisia arvoja ja saavutuksia vaalien samalla Euroopan menneisyyden muistoa; rohkaistaan kaikkien osallistujamaiden kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä vuorovaikutusta, edistäen näin kulttuurien välistä vuoropuhelua ja korostaen Euroopan monimuotoisuutta ja yhtenäisyyttä, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään toimiin, joilla pyritään kehittämään tiiviimmät yhteydet Euroopan unionin sellaisena kuin se oli 30 päivänä huhtikuuta 2004 jäseninä olleiden ja siihen mainitusta päivästä lukien liittyneiden jäsenvaltioiden kansalaisten välille. Komissio tai koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto eivät käyttäneet suurta päätäntävaltaa ohjelman toteuttamisen suhteen, sillä ohjelman yleiset ja erityiset tavoitteet sekä toimet määriteltiin päätöksessä Kansalaisten Eurooppa -ohjelman 2007 2013 perustamisesta. 2. KESKEISET TOIMET JA OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelmasta tuettiin taloudellisesti monenlaista toimintaa, joka ryhmiteltiin neljään toimeen. 2.1. Ohjelman neljä toimea Toimi 1: Aktiivisten kansalaisten Eurooppa Tämä toimenpide tarjosi rahoitusta ystävyyskuntien verkostoille ja kuntien asukkaiden tapaamisten järjestämiseen sekä kansainvälisille sektorirajat ylittäville kansalaishankkeille. Kaikkien näiden toimintojen tarkoituksena oli lujittaa eri kunnista ja kulttuureista tulevien kansalaisten välistä keskinäistä tietämystä ja ymmärtämystä. Tähän toimeen sisältyi myös tukitoimenpiteitä, joiden tarkoituksena oli parantaa ystävyyskuntatoiminnan ja kansalaishankkeiden laatua. Toimi 2: Aktiivinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta Tämä toimenpide tarjosi rakenteellista tukea eurooppalaisille ajatushautomoille ja kansalaisjärjestöille sekä kansalaisjärjestöjen käynnistämille hankkeille. Toimenpiteen tavoitteena oli vahvistaa kyseisten toimijoiden kykyä toimia Euroopan tasolla ja siten edistää Kansalaisten Eurooppa -ohjelman yleistavoitteiden saavuttamista. Toimi 3: Yhteinen Eurooppa Näkyvyyttä lisäävät tapahtumat Tällä toimenpiteellä tuettiin Euroopan komission järjestämiä tapahtumia, jotka organisoitiin toisinaan yhteistyössä jäsenvaltioiden tai muiden kumppaneiden kanssa. Toimen 3

tarkoituksena oli saada Euroopan kansalaiset tietoisiksi Euroopan historiasta sekä EU:n saavutuksista ja arvoista. Tutkimukset, tiedotus ja viestintä Lisätäkseen aktiivista kansalaisuutta koskevaa ymmärtämystä Euroopan tasolla komissio toteutti seuraavat tutkimukset: Vapaaehtoistyö Euroopan unionissa (2010) Liikkuvuuden potentiaalin hyödyntäminen eurooppalaisen identiteetin muodostamisessa ja kansalaisosallistumisen edistämisessä (2011) Kansalaisten osallistuminen Euroopan unionissa (2012) Kansalaisten Eurooppa -ohjelman vaikutusten arviointi (2013) Tietoa ohjelman toimista ja kansalaisuuteen liittyvistä muista aloitteista annettiin internetsivuston ja muiden viestintävälineiden kautta (esitteet, lehtiset, DVD-levyt). Euroopan kansalaisuuden yhteyspisteet Yhteyspisteitä luotiin vähitellen vuodesta 2008, ja niiden avulla voitiin levittää ohjelman täytäntöönpanoa, toimintaa ja rahoitusmahdollisuuksia koskevia käytännön tietoja sekä avustaa ohjelman hakijoita ja tuensaajia. Vuonna 2013 ohjelmaan osallistuvissa maissa oli käytössä yhteensä 28 Kansalaisten Eurooppa -yhteyspistettä, joista 22 sai toiminta-avustusta Euroopan komissiolta. Toimi 4: Euroopan aktiivinen muistiperintö Tämä toimenpide tarjosi rahoitusta hankkeisiin, joiden tarkoituksena on vaalia joukkotuhon ja pakkosiirtojen uhrien muistoa sekä säilyttää aiheeseen liittyviä muistiperintökohteita, muistomerkkejä ja arkistoja. 2.2. Määrärahat Rahoituspuitteet ohjelman täytäntöönpanoa varten ajalle 1.1.2007 31.12.2013 olivat 215 miljoonaa euroa. Määrärahoja arvosteltiin laajasti liian vaatimattomiksi suhteessa ohjelman kunnianhimoisiin tavoitteisiin ja suuriin odotuksiin sen lopputuloksista. Koko budjetti jaettiin ohjelman eri toimien välillä seuraavasti: 78 280 miljoonaa euroa myönnettiin kaupunkien ja kuntien ystävyyshankkeille, 14 203 miljoonaa euroa muistiperintöhankkeille, 35 077 miljoonaa euroa kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten hankkeille sekä 49 935 miljoonaa euroa toiminta-avustuksina ajatushautomoille ja eurooppalaisille kansalaisjärjestöille. 2.3. Vastaanotetut hakemukset Kaudella 2007 2013 jätettiin lähes 20 000 tukihakemusta. Tärkeimmät ohjelmassa toteutetut toimet olivat ystävyyskuntien asukkaiden tapaamiset (YKT), ystävyyskuntien verkostot (YKV) muistiperintöhankkeet (MP) ja kansalaisyhteiskuntahankkeet (KY). 4

Hakemusten kokonaismäärä (2007 2013) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 MP KY YKT YKV MUUT TOIMET Hakemukset 1 630 3 205 11 384 1 259 1 893 Lähde: EACEA:n toimintakertomus vuosilta 2007 2013 Ohjelmaan lähetettyjen hakemusten määrä kasvoi tasaisesti yli 45 prosenttia vuosina 2007 2013. Lähes kaksi kolmasosaa hakemuksista koski ystävyyskuntatoimintaa. Komissio ja toimeenpanovirasto ryhtyivät toimenpiteisiin, jotta hakemusten kasvanut määrä pystyttiin hoitamaan tehokkaasti. Näitä toimenpiteitä olivat etenkin hakemusten sähköinen käsittely ja arviointimenettely, sisäisten menettelyjen yksinkertaistaminen, sopimuksen teon nopeuttaminen ja maksuehtojen lyhentäminen. Hakemusten määrän kasvun seurauksena kilpailusta hakijoiden välillä tuli yhä tiukempaa ja hakemusten hyväksymisaste laski. Esimerkiksi ohjelman viimeisen vuoden (2013) aikana kansalaisyhteiskuntahankkeilla oli ainoastaan 4,5 prosentin hyväksymismahdollisuus, kun vielä vuonna 2007 rahoitusta oli ollut mahdollista antaa 48 prosentille esitetyistä hankkeista. Vähiten valikointia oli ystävyyskuntahankkeiden välillä, joiden osalta rahoitusta myönnettiin yli 20 prosentille hakijoista. Hankkeiden budjetit sekä osallistujien, yhteistyökumppaneiden ja -maiden määrät kasvoivat ohjelman jälkipuoliskolla, mikä kuvasti hakijoiden kasvanutta kunnianhimoa. 2.4. Hankkeiden maantieteellinen alkuperä Jäsenvaltioista Saksa ehdotti eniten hankkeita (2 791), sen jälkeen tulivat Ranska (2 537), Unkari (2 434), Italia (2 265) ja Puola (1 219). Vuonna 2007 näiden viiden maan osuus oli yli 70 prosenttia ehdotetuista hankkeista, kun taas vuonna 2013 niiden osuus oli 54 prosenttia. Samaan aikaan kun Ranskan ja Saksan sekä lievemmässä määrin Puolan osuudet vähenivät merkittävästi, Italian ja Unkarin osuudet kasvoivat huomattavasti. Unkari jättikin eniten hakemuksia ohjelman viimeisen vuoden aikana. Ohjelman ensimmäisen ja viimeisen vuoden välillä hakemusten suhteellinen osuus Itä- Euroopan ja Balkanin maista kasvoi jyrkästi, kun taas Keski- ja Pohjois-Euroopan maiden jättämien hakemusten suhteellinen osuus laski. Ei ainoastaan Unkarin, vaan myös Slovakian, Romanian ja Slovenian osuudet kasvoivat merkittävästi. Samalla jaksolla Baltian maiden jättämien hakemusten määrä kolminkertaistui, kun taas Luxemburg, Tanska ja Portugali 5

osallistuivat ohjelmaan vain vähäisessä määrin. Näiden kolmen maan vähäinen osallistuminen saattaa selittyä osittain sillä, ettei kyseisissä maissa ollut Euroopan kansalaisuuden yhteyspisteitä. Hakemusten prosenttiosuus vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2007 (maittain) 25% 20% 15% 10% 5% 0% AL AT BA BE BG CY CZ DE DK EE EL ES FI FR HR HU IE IT LT LU LV MEMKMT NL PL PT RO RS SE SI SK UK Hakemukset 2007 Hakemukset 2013 Lähde: EACEA:n toimintakertomus vuosilta 2007 2013 2.5. Osallistujat ja kumppanit Rahoitusta hakeneiden hankkeiden osallistujamäärä kasvoi vuosien mittaan. Kaiken kaikkiaan hankkeiden suora osanottajamäärä kasvoi ohjelman ensimmäisen vuoden 700 000 osallistujasta viimeisen vuoden 1 175 000 osallistujaan. Kasvun taustalla oli kansalaisyhteiskuntahankkeisiin osallistuneiden tasaisesti kasvanut määrä ja osallistujamääriltään suhteellisen pienten ystävyyskuntatapaamisten asteittainen väheneminen. Kussakin hankkeessa mukana ollut kumppaneiden määrä lisääntyi myös huomattavasti. Esimerkiksi vuosien 2007 ja 2013 välillä kansalaisyhteiskuntahankkeisiin ja ystävyyskuntatoiminnan verkostoihin liittyneiden kumppaneiden määrä kaksinkertaistui. Vaikuttaa siltä, että vuosien myötä hakijat osasivat kokemustensa perusteella esittää monimutkaisempia hankkeita, joissa oli mukana enemmän osallistujia. 2.6. Hankkeiden laatu Ohjelman täytäntöönpanon ensimmäisenä vuonna (2007) ystävyyskuntahankkeiden toteutukseen kuului usein eri maista tulevien ihmisten välisiä tapaamisia, joissa käsiteltiin yleisiä aiheita, kuten kulttuuria, nuorisoa, koulutusta, urheilua, matkailua tai partiotoimintaa. Komission ja toimeenpanoviraston toteuttamien kohdennettujen ja strategisten toimien kautta ohjelmasta rahoitettujen ystävyyskuntahankkeiden ja kuntaverkostojen hankkeista tuli 6

vähitellen laajempia, paremmin jäsenneltyjä ja kunnianhimoisempia. Lisäksi ne vastasivat tarkemmin ohjelman tavoitteita sekä sen vuosittaisia työohjelmia ja hankkeisiin tuli mukaan enemmän kuntia sekä kaupunkeja. Hankkeet keskittyivät myös konkreettisempiin kysymyksiin, kuten finanssi- ja talouskriisiin, ympäristöongelmiin tai maahanmuuttajien ja liikkuvien työntekijöiden kotouttamiseen. Edellä luetellun kaltaisilla hankkeilla oli todennäköisemmin suurempi vaikutus kansalaisiin. Lisäksi hankkeiden sisältöä koskevia vaatimuksia tiukennettiin muistiperintö- sekä kansalaisja kansalaisyhteiskuntahankkeiden osalta. Tämän ansiosta kyseisten aihealueiden hankkeet vastasivat paremmin ohjelman tavoitteita. Yhä useammat laaja-alaiset järjestöt esittivätkin innovatiivisia hankkeita, joilla oli laajempi eurooppalainen ulottuvuus. 2.7. Organisaatioiden toiminta-avustukset Ohjelmasta tehdyn päätöksen mukaisesti toiminta-avustusten rahoitusmekanismia muutettiin ohjelmakauden aikana. Vuosina 2007 2009 toiminta-avustusta osoitettiin useille ajatushautomoille ja kansalaisjärjestöille 4, kun taas ohjelman jälkimmäisellä puoliskolla toiminta-avustuksia myönnettiin ehdotuspyyntöjen perusteella. Siirtyminen kilpailuun perustuvaan valintamenettelyyn kasvatti hakijoihin ja tuensaajiin kohdistuvaa painetta, mikä sai heidät kehittämään kunnianhimoisempia ja vaikutuksiltaan merkittävämpiä työohjelmia. 3. MITÄ KANSALAISTEN EUROOPPA -OHJELMA SAI AIKAAN? 3.1. Haasteellinen poliittinen tilanne Kahdentoista uuden jäsenvaltion liittyminen unioniin vuosina 2004 2007 toi merkittäviä haasteita Euroopan yhdentymisen syventämiselle. Uusien jäsenvaltioiden liittyminen toi ilmi erityisesti tarpeen vahvistaa yhteistä käsitystä eurooppalaisesta kulttuurista ja arvoista, mutta myös tarpeen helpottaa kansalaisten osallistumista Euroopan yhdentymishankkeeseen ja edistää kansalaisvaikuttamista Euroopassa. Vuosina 2007 2013 myös EU:n toimielimet kohtasivat talouskriisin seurauksia, jotka vaikuttivat moniin Euroopan kansalaisiin ja heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Koska Euroopan yhdentymisen hyödyt kyseenalaistavat populistiset virtaukset saivat kasvavaa vaalimenestystä, EU:n oli tärkeää osoittaa unionin lisäarvo ja ottaa EU:n kansalaisten päähuolenaiheet huomioon. 3.2. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman merkitys Ohjelma auttoi lisäämään tietoisuutta EU:n toimista ja saavutuksista, edistämään tunnetta EUasioiden kuulumisesta kansalaisille sekä parantamaan keskinäistä ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta hankalassa tilanteessa. 4 Seuraavat organisaatiot olivat korvamerkittyjä toiminta-avustusten saajia: Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto, Notre Europe -säätiö (Groupement d'études et de recherche Notre Europe), Eurooppa-politiikan instituutti (Institut für Europäische Politik), Euroopan sosiaalialan kansalaisjärjestöjen foorumi, Eurooppa-liike, Euroopan pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöjen neuvottelukunta, Jean Monnet -yhdistys (Association Jean Monnet), Robert Schuman -keskus (Centre Européen Robert Schuman) ja Maisons d'europe -yhdistykset. 7

Toisin kuin useimmat EU:n rahoitusohjelmat, jotka ovat suoraan yhteydessä tiettyihin EU:n toimintalinjoihin, Kansalaisten Eurooppa -ohjelma täytti aukon vastaamalla komission yleiseen tavoitteeseen lähentää kansalaisia unioniin seuraavin keinoin: - kansalaisosallistumista edistävät toimet - kansalaisten osallistumista kansalaisyhteiskuntaan edistävät hankkeet - kiinnostusta kaikkiin EU:n identiteettiä ja kehittämistä koskeviin kysymyksiin herättävät hankkeet - kansalaisvuoropuhelulle tarkoitettu foorumi, johon osallistuu laaja joukko maailmanlaajuisessa poliittisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa toimivia organisaatioita. Ohjelma toimi tärkeänä kanavana tavallisille kansalaisille, jotka halusivat keskustella ja tehdä yhteistyötä EU:n kanssa, minkä lisäksi ohjelma toimi kansalaisjärjestöjen ja paikallisviranomaisten välisen yhteistyön dynaamisena toimintakehyksenä kansalaistoiminnan kehittämisessä (ks. esimerkit liitteessä). Kansalaisten Eurooppa -ohjelma oli tarpeeksi erilainen verrattuna muihin EU:n ohjelmiin soveltamisalan, toimien ja kohderyhmien suhteen ja oli näin täydentävä vaihtoehto muille EU:n aloitteille. Tämän lisäksi ohjelmalla oli kansallisen tason merkitys, sillä jäsenvaltioilla ei juurikaan ollut käynnissä samankaltaisia aloitteita samalla ajanjaksolla. 3.3. Arvojen edistäminen Merkittävä osa ohjelman hankkeista edisti eurooppalaisten yhteiskuntiemme perusarvoja, kuten rauhaa, suvaitsevaisuutta, keskinäistä ymmärtämystä ja solidaarisuutta. Näiden arvojen edistäminen, Euroopan kansalaisten osallistuminen Euroopan yhdentymiseen ja Euroopan muistiperintö ovat olennainen osa Euroopan yhdentymishanketta. Nämä ovat yhteistä etua koskevia asioita, joihin yhteiset resurssit tuovat lisäarvoa. Ohjelman toteutuksen arvioinnista käy ilmi, että eurooppalaisten yhteen tuominen eri jäsenvaltioista keskustelemaan ja tekemään yhteistyötä yhteistä etua koskevissa asioissa lisäsivät osallistujien tietoisuutta perusarvoista, osallistumista yhteiskunnan toimintaan ja viime kädessä osallisuutta Euroopan unioniin. Samoin keskinäistä ymmärtämystä, monimuotoisuutta, vuoropuhelua ja muiden ihmisten kunnioittamista edistävät toimet voivat auttaa kehittämään yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eurooppalaista identiteettiä, joka perustuu yhteiseen käsitykseen eurooppalaisista arvoista, kulttuurista, historiasta ja perinnöstä. Näillä aloitteilla on mahdollisuus muuttaa osallistujien suhtautumista muita eurooppalaisia kohtaan ja lisätä heidän osallistumistaan demokraattisiin prosesseihin sekä tietämystä ja mielenkiintoa Euroopan unionia, EU:n toimielimiä ja niiden prosesseja kohtaan. Nämä asiat olivat perusteluina lähes kaikille ohjelman hankkeille. Samoja perusteluja käyttivät niin pienet kertaluonteiset ystävyyskuntahankkeet, joihin osallistui suhteellisen pieni määrä kansalaisia ja maita, kuin suuret toiminta-avustukset, jotka auttoivat kansalaisjärjestöjä ajamaan kansalaisuuteen painottuvia päämääriä poliittisella ja institutionaalisella tasolla 5 (esimerkkejä liitteessä). 3.4. Vaikutukset osallistujaorganisaatioihin Ohjelma auttoi edistämään ystävyyskuntatoimintaa kannustamalla kaupunkeja ja kuntia temaattisempaan ja poliittisempaan ajatteluun. Ystävyyskuntaverkostot olivat uusi 5 Ecorys, Kansalaisten Eurooppa -ohjelman 2007 2013 väliarviointi, 2011. 8

toimenpide, jonka komissio otti käyttöön pian Kansalaisten Eurooppa -ohjelman 2007 2013 käynnistymisen jälkeen. Verkostojen tarkoituksena oli täydentää perinteisiä ystävyyskuntatoimintaan liittyviä toimenpiteitä uudenlaisilla laajamittaisilla hankkeilla, joiden tarkoituksena oli lisätä toimien vaikutusta ja kestävyyttä. Kyseessä oli innovatiivinen uutuus, joka tarjosi osallistuville kunnille mahdollisuuden luoda pysyviä siteitä, saada aikaan huomattavia tuotoksia ja osallistua päätöksentekoon. Ystävyyskuntien verkostot -toimenpiteitä koskevien hakemusten määrä kasvoikin yli 50 prosenttia vuosien 2007 ja 2013 välillä. Kansalaisjärjestöille ohjelma suunnattiin sekä toiminta-avustusten että hankerahoituksen kautta. Ohjelma tavoitti useita EU-asioihin keskittyneitä järjestöjä, jotka edistivät aktiivista kansalaisuutta monin eri tavoin. Näin varmistettiin jatkuva huomion kiinnittäminen keskeisiin aihealueisiin ja riippumattomien ajattelijoiden osallistuminen EU-politiikasta käytäviin keskusteluihin. Lisäksi ohjelmaan osallistuminen antoi kansalaisjärjestöille ja niiden kumppaneille mahdollisuuden kehittää valmiuksiaan, saada kansainvälisiä kokemuksia, oppia toisiltaan ja luoda kestäviä verkostoja. Muistiperintötoimen merkitys kasvoi ohjelman toteutusaikana. Holokaustiin ja kansanmurhiin liittyvillä herkillä aihealueilla komission väliintulo auttoi kannustamaan vapaata ajatustenvaihtoa ja ottamaan huomioon muiden näkökulman, mikä toi aiheesta käytyihin keskusteluihin huomattavaa arvonlisää. Kaudella 2013 2007 toteutetussa Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa oli noin 7 miljoonaa suoraa osallistujaa. Ohjelma saavutti lähes 25 000 eurooppalaista kuntaa sekä kaupunkia ja loi niiden yhteisten aihealueiden ympärille 350 kunta- ja kaupunkiverkostoa. Kansalaisten huolenaiheita aktivoitui käsittelemään 4 250 kansalaisjärjestöä. Yli 500 organisaatiota osallistui kansalaisten hyväksi tarkoitettuihin muistiperintötoimiin. 3.5. Vaikutukset päätöksentekoon Poliittisten vaikutusten kannalta ohjelman onnistui laajentaa kattavuuttaan ja osallistaa kansalaisia paikallis- ja aluetasolla. Oli kuitenkin suhteellisen epätodennäköistä, että pienissä kansalaisille kohdistetuissa paikallistason hankkeissa olisi ollut mukana tarpeeksi asiantuntemusta ja kunnianhimoa poliittisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Suurimittaiset hankkeet, kuten ystävyyskuntien verkostot sekä kansalaisyhteiskuntahankkeet ja niiden tukitoimenpiteet, taas tarjosivat keinon vaikuttaa politiikkaan ja samalla osallistaa kansalaisia. Näillä hankkeilla oli kuitenkin vaikeuksia tavoittaa sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet ennestään aktiivisesti mukana politiikassa. Osallistujien mahdollisuudet vaikuttaa olivat suurimpia silloin, kun heille tarjoutui mahdollisuus luoda yhteyksiä päätöksentekoprosessiin. Toiminta-avustusten ja kansalaisyhteiskuntahankkeiden pyrkimyksenä oli vaikuttaa päätöksentekoon Euroopan tasolla. Pyrkimykset tuottivat osittain tulosta, mikä riippui avustusten ja hankkeiden käyttämistä erityisistä menetelmistä, kohderyhmistä ja keinoista. Merkityksellisiksi tekijöiksi osoittautuivat muun muassa kestävien verkostojen luominen (esimerkiksi Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssi) ja tiettyjen kohderyhmien sisällyttäminen ohjelmaan (kuten lapset, nuoret tai muita heikommassa asemassa olevat ryhmät, esimerkiksi syrjäisten maaseutualueiden asukkaat). 9

Lisäksi ohjelma myötävaikutti osaltaan päätöksentekoprosessiin EU:n tasolla niin kutsutun jäsennellyn vuoropuhelun 6 kautta, joka varmisti riippumattomien kansalaisyhteiskunnan näkemysten esittämisen EU:n keskusteluissa, suoritti tutkimuksia kansalaisuuteen liittyvistä asioista ja tarjosi foorumin komission ja muiden toimielinten väliselle vuoropuhelulle. Konkreettinen poliittinen vaikutus saatiin aikaan Euroopan vapaaehtoistyön teemavuotena 2011 ja Euroopan kansalaisten teemavuotena 2013, jolloin ohjelman rahoittamilla hankkeilla onnistuttiin lisäämään tietoisuutta EU:n roolista vapaaehtoistyön ja kansalaisuuden alueilla ja siten vahvistamaan synergiaa Euroopan poliittisen toimintaohjelman kanssa kyseisillä aloilla. 4. PÄÄTELMÄT Kansalaisten Eurooppa -ohjelma 2007 2013 herätti paljon kiinnostusta kansalaisten keskuudessa, minkä hakemusten määrän tasainen kasvu ohjelman aikana selvästi osoittaa. Kansalaiset ovat innokkaita osallistumaan keskusteluihin ja ilmaisemaan mielipiteensä EU:n toimista, joilla on vaikutus heidän arkeensa. Euroopan komissio katsoo kansalaisuuden olevan tärkeä tekijä Euroopan yhdentymisprosessin lujittamisessa sekä turvaamisessa ja halusi siksi tämän ohjelman kautta antaa kansalaisille tilaisuuden ilmaista mielipiteensä sekä yleisemmin kannustaa heitä osallistumaan Euroopan yhdentymishankkeeseen. Tämä lähestymistapa perustui siihen ajatukseen, että osallistuminen auttaa vahvistamaan tietoisuutta EU-asioista, lisäämään keskinäistä ymmärtämystä sekä eurooppalaista identiteettiä ja siten osaltaan lujittamaan Euroopan pitkäkestoista yhdentymisprosessia. Vaikka ohjelman pitkän aikavälin vaikutuksia on vaikea arvioida, se kuitenkin edisti tehokkaasti kansalaisvaikuttamista sekä demokraattiseen toimintaan osallistumista ja saavutti suuren määrän sellaisia kansalaisia, jotka eivät muutoin olisi ottaneet osaa Euroopan yhdentymishankkeeseen. Ainoana kansalaisille suoraan kohdistettuna EU:n ohjelmana Kansalaisten Eurooppa -ohjelma tarjosi ainutlaatuisen foorumin tavallisten kansalaisten osallistamiseksi EU:hun käyttämällä alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Ohjelman aikaansaamat vaikutukset vahvistuivat sen kolmen viimeisen toimintavuoden aikana, jolloin hankkeet olivat laadukkaampia ja laajempia, niillä oli tiiviimmät yhteydet kansalaisuuden ja kansalaisvaikuttamisen tärkeimpiin aiheisiin ja niihin osallistui monia ensikertalaisia. Tulevaisuudessa, budjettivaatimukset huomioon ottaen, ohjelmaa kehitetään edelleen niin, että sen vaikutukset voitaisiin maksimoida ja sen varoja voitaisiin hyödyntää strategisesti keskittymällä suoraan kansalaisille kohdennettavaan toimintaan. Kansalaisten Eurooppa -seuraajaohjelman 2014 2020 joulukuussa 2017 julkaistavan väliarvioinnin avulla tarkistetaan, missä määrin jälkiarvioinnin esittämiä suosituksia on noudatettu. 6 Jäsennelty vuoropuhelu käsitti säännöllisiä tapaamisia komission yksiköiden ja noin 50:n aktiivisesti Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa mukana olleiden keskeisten eurooppalaisen järjestöjen välillä. Tapaamisten tarkoituksena oli keskustelu kaikista ohjelmaan ja sen täytäntöönpanoon liittyvistä asioista. 10

LIITE LIITE 1: KANSALAISTEN EUROOPPA -OHJELMA: ESIMERKKEJÄ HYVIÄ TOIMINTATAPOJA KÄYTTÄNEISTÄ HANKKEISTA YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA JA YSTÄVYYSKUNTIEN VERKOSTOT Vapaaehtoistyö Euroopan hyväksi EUR-VOL Euroopan vapaaehtoistyön teemavuotena 2011 Kroatiassa sijaitseva Trogirin kaupunki toimi isäntänä nelipäiväiselle tapahtumalle, johon osallistuivat seitsemän eurooppalaisen kumppanikaupungin edustajat. Vapaaehtoistyön arvoa käsittelevässä tapahtumassa pyrittiin löytämään keinoja parantaa kansalaisten tietoisuutta siitä, millainen rooli vapaaehtoisjärjestöillä on yhteiskunnassa sekä lisätä osallistumista vapaaehtoistyöhön. Konferenssi viitoitti tietä uusien yhteistyöverkostojen luomiselle ja yhteisten tulevien vapaaehtoistoimien suunnittelulle ympäristön, taiteen ja kielten oppimisen alueilla. Konferenssin päätteeksi kaupunkien edustajat allekirjoittivat virallisen yhteistyösopimuksen. Charter of European Rural Communities (Eurokuntaverkosto) Vuodesta 1989 lähtien Eurokuntaverkosto on tuonut yhteen 28 maaseutuyhteisöä kaikista EU:n 28 jäsenvaltiosta. Tämä laaja verkosto on päättänyt keskittyä elämänlaatuun Euroopan yhteisöissä ja tarkastelemaan siihen kuuluvia eri osa-alueita, kuten koulutusta, työllisyyttä, vammaisten integroitumista, osallistumista paikallisdemokratiaan ja nuorten osallistamista yhteisön elämään. Verkoston motto on ihmiset kohtaavat ihmisiä, mikä näkyy tavassa, jolla verkoston jäsenten välisiä tapaamisia järjestetään. Verkosto kokoontuu yhteen vuosittain ja järjestää samalla tietyille kohderyhmille erityisaiheisiin liittyviä tapaamisia. Yksi hankkeen tuloksista on yhteenveto siitä, miten paikallisdemokratiaan osallistuminen järjestetään eri Euroopan maissa. KANSALAISHANKKEET Waves of legality, waves of citizenship ( Laillisuuden aallot, kansalaisuuden aallot ) Vuonna 2011 italialainen säätiö Giovanni e Francesca Falcone yhdessä neljän muun maan kumppanijärjestön kanssa järjesti kaksi kansainvälistä tapahtumaa, joiden tavoitteena oli vahvistaa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan roolia rikollisuuden torjunnassa ja ehkäisyssä. Pariisissa järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa tarkasteltiin nuorten asemaa. Yli 2 000 nuorella oli mahdollisuus osallistua Boat of legality -tapahtumaan ja matkustaa sen mukana Napolista Palermoon sekä ottaa osaa laivamatkan jälkeisiin kaupunkitapahtumiin. Hankkeella oli erinomainen näkyvyys tiedotusvälineissä, ja se edisti yleistä tietoisuutta kansalaisyhteiskunnan roolista järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisyssä ja torjunnassa. 11

EUROOPAN MUISTIPERINTÖÖN LIITTYVÄT HANKKEET Train of Remembrance ( Muistamisen juna ) The Train of Remembrance -hankkeen tarkoituksena on muistella monista Euroopan maista tulleita lapsia ja nuoria, jotka karkotettiin keskitys- ja tuhoamisleireille toisen maailmansodan aikana. Höyryveturin vetämän junan vaunuihin perustettu näyttely kertoo kahdeksasta maasta tulleiden nuorten uhrien tarinan. Se antaa tunnustusta myös liittoutuneille natsienvastaisille joukoille tuhansien lasten ja nuorten hengen pelastamisesta. Juna vieraili yli sadalla rautatieasemalla ja houkutteli 380 000 kävijää. Erilaisen näkökulman holokaustiin antanut näyttely sai useat nykyeurooppalaiset tietoisiksi lasten ja nuorten karkotuksesta ja tuhoamisesta. 12