Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä

Samankaltaiset tiedostot
Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä Tampere

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Karhijärven kalaston nykytila

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA 2005

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Puulan kalastustiedustelu 2015

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Hauhon- ja Ilmoilanselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Pyhäjärven kalataloudelliset velvoitetarkkailut + muita selvityksiä

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta

Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Kuhan ala- ja ylämittasäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ

Kuhan kasvu ja sukukypsyys Lummenteella ja Nuoramoisjärvellä

KUHAKANNAT & Niiden kalastus ja kalastuksensäätely Hämeessä

Vanajanselän kuha- ja siikaselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

Drno --/---/2002

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

kalakannan kehittäminen

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Rutajärvellä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Kalastus ja muikkukannat

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Kalastuksen kehitys Koitereella

Puula-forum Kalevi Puukko

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Kuhan lisääntyminen ja kasvu Pirkanmaan järvillä

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Ekologisesti ja evolutiivisesti kestävä kuhan kalastus Oulujärvessä

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi Reposaari

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

TAUSTAMUISTIO 1 lausuntoon kuhan alamitan muutosten vaikutuksista

KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA Ari Westermark Kirjenumero 972/13

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Kalaveden arvottaminen

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Itäisen Suomenlahden kuha tutkimustuloksia vuosilta

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

Puulaveden villi järvitaimen

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Mikkeli

Kuhan kalastuksen ohjaus ja sen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sisävesillä

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

16WWE Fortum Power and Heat Oy

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Heinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Kuhan lisääntymisikä ja -koko Pirkanmaan järvillä

FORTUM POWER AND HEAT OY


Verkon solmuvälin suurentamisen vaikutus Saaristomeren ammattikalastuksen kuhaja ahvensaaliin arvoon

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Transkriptio:

Kuhan kalastus ja säätely Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.214 Jyväskylä

Kalastuksen ekologinen kestävyys? Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä Kalastusvalinta ei saa muuttaa kalakannan perimää Kalakannan kokorakenteen, kasvun ja sukupuolten runsaussuhteen pitäisi säilyä lähellä luontaista Kalastus ei saa vaikuttaa haitallisesti muihin kalalajeihin tai vesiluontoon Kalastus ei saa heikentää vesistön ekologista tilaa

Sopiiko yhden kutukerran periaate ekologisen kestävyyden mittariksi? Käytetään suureksi kasvavien ja myöhään sukukypsyvien lajien kalastuksen ohjauksessa Kieltämällä nuorten kalojen pyynti pyritään varmistamaan riittävä emokalamäärä Välttämään kalakannan valikoitumista nuorempana tai pienempänä sukukypsyväksi Rekrytointi-ikä siis vähintään vuosi sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen

Kuinka toimii kuhan kalastuksen ohjauksessa? Riittävän tarkkaa tietoa sukukypsyyden saavuttamisesta ei yleensä ole Tieto hankittava tai tyydyttävä keskimääräiseen sukukypsyysikään Kasvutiedot tarvitaan, vaihtelu vuosien ja vuosiluokkien välillä asettaa vaatimuksia näytteelle. Näiden tietojen perusteella asetetaan alamitta ja sopiva solmuvälirajoitus

Taloudellinen kestävyys Periaatteessa helppoa mitata Ei saa hukata kalakannan potentiaalista tuottoa, mutta kuinka se mitataan? Kalaa, ruokaa, rahaa vai elämyksiä? Tässäkin avainasemassa eri kalastustapojen ja kalastajaryhmien intressien yhteensovittaminen Kilpakalastus syntyy helposti ja johtaa pahimmillaan ylikalastukseen ja kannan romahdukseen Vakaa kalakanta ja saalistaso helpottaisi, mutta (ihmis-)luonto potkii vastaan

Sosiaalinen kestävyys Tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus Kaikki kalastajat tyytyväisiä? Mutta kalastajaryhmät ovat jo lakiin perustuen eriarvoisia Omistajat, asukkaat, jokamiehet, ammattilaiset

Onko kuhan kalastuksessa kestävyysvajetta? Asetuksen alamitta 37 cm Perustuu kauppakokoon ja 196-luvulla tehtyyn tutkimukseen, usein määrätty 45 mm solmuvälirajoitus tämän perusteella Jos kuha kasvaa nopeasti, 37 cm alamitta on liian pieni Saaliskalat 3-4-vuotiaita, naaraat kutukypsiä vasta viisivuotiaina. Jos kalastus on hyvin tehokasta, niin kutukanta on pieni Lähes koko vuosiluokka pyydetään ennen kuin on ehtinyt lisääntyä kertaakaan Voi johtaa tilanteeseen, jossa vain hidaskasvuisimmat kalat pääsevät lisääntymään Tämä voi valikoida kuhakannan hidaskasvuisemmaksi ajan oloon Jos suuria emokuhia on riittävästi, niin ei vaikuta perimään kasvua hidastavasti Pyyntikoon kasvattaminen parantaisi nopeakasvuisista kuhakannoista saatavaa saalista, hidaskasvuisissa kannoissa vaikutus epävarma Kuha on kaikkien kalastajaryhmien tavoittelema saalis, kilpailu saaliista voi johtaa liian tehokkaaseen pyyntiin

Helsingin yliopiston ja Riistan- ja kalantutkimuksen yhteinen tutkimus 21-12 Tavoitteena arvioida kuhan kalastuksen ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä Vanajanselällä, Pääjärvellä ja Vesijärvellä Tutkia alamitan noston ja solmuvälirajoituksen vaikutuksia kuhakantoihin ja kuhasaaliisiin Antaa suosituksia kuhan kalastuksen ohjauksesta

Kuhanaaraan hedelmällisyys ja mätimunan koko kasvavat kalan koon mukana Pääjärven (=valkoinen pallo) ja Vesijärven (=musta kolmio) emokalojen pituus suhteessa mätimunien määrään Mätijyvän keskimääräinen kuivapaino (mg) suhteessa emokalan pituuteen (cm). Pääjärvi = valkoinen pallo, Vesijärvi = musta kolmio ja Pyhäjärvi = punainen neliö

Järvien välillä suuria eroja kasvunopeudessa Vuosiluokat 2-6 Alamitat ja solmuvälit Vanajanselkä 37 cm, - Vesijärvi 42 cm, 5 mm Pääjärvi 45 cm, 5 mm Naaraiden koko ensimmäisellä kudulla (vuosiluokat 2-6) Vanajanselkä n. 45 cm Vesijärvi n. 47 cm Pääjärvi n. 41 cm Pituus cm Pituus (cm) 7 Kuhan kasvu 6 5 4 Vesijärvi Enonselkä 3 Vanajanselkä 2 Pääjärvi 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Ikä (vuotta) 7 Pääjärvi 212-213 6 Vanajanselkä 211 5 Enonselkä 212 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Pääjärven kuhien kasvu hidastunut selvästi vuosina 21-12 Ikä

214 noin puolet jo > 45 cm, alle 4 cm uistinsaaliissa niukasti (pieni aineisto) Vapapyynnin kuhasaaliin pituusjakaumat Pääjärvellä 21-12 Suurin osa saaliskuhista alle korotetun alamitan Alamitta 45 cm

Kuhien nuolimerkinnät Kaikkiaan 398 kuhaa merkittiin 29-211 Pyydettiin jigillä, merkittiin ja vapautettiin Merkittyjen alamitta noin 3 cm Monipalautettava merkki, voidaan tutkia vapautettujen kalojen eloonjääntiä

Pääjärven kuhien merkkipalautukset 114 palautusta 16 kalasta 8/214 mennessä (27 %) 43 saatu verkoilla, 46 uistimella 18 vapautettu, niistä 8 (44 %) saatu toisen kerran 213 saatiin 31 palautusta, 214 19 kpl, tulossa vielä lisää Näyttävät liikkuvan eri puolilla järveä tai ainakin syvänteen eri reunoilla Merkki toimii, vapautetut näyttävät selviävän

Kuhalle tarjolla olevan ravinnon määrä vaihtelee paljon järvien ja vuosien välillä Alle 15 cm kalat NCPUE/ kuha NCPUE 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Pääjärvi Vanajanselkä Enonselkä Kajaanselkä 21 211 212 Alle 15 cm kalojen määrä Nordic-verkossa yhtä kuhaa kohden

Petokalojen osuus Nordic-verkon yksikkösaaliissa Paino % Lkm % 6 5 4 3 2 1 3 24 18 12 6 Pääjärvi Vanajanselkä Enonselkä Kajaanselkä 21 211 212 21 211 212

Kuhasaaliit kalastustiedustelujen Virkistyskalastajien verkkopyynti ja uistelulupien ostajat Ammattikalastus, viehekortti ja jokamiehenoikeudet puuttuvat näistä arvioista Vanajanselällä vakaa saalistaso 2-3 kg/ha Pääjärvellä on vapakalastajien saalis noussut, kokonaissaalis on kaksinkertaistunut Vesijärvellä voimakas nousu vuoteen 21, sitten saaliit laskuun perusteella Kg/ha Kg/ha Kg/ha 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Vapavälineet Kiinteät pyydykset Vanajanselkä 27 28 29 21 211 Pääjärvi 27 28 29 21 211 Vesijärvi 27 28 29 21 211

Kalastajien käsitykset kuhan alamitasta Kannatus % 6 5 4 3 2 1 Sopiva kuhan alamitta? Vanajanselkä Pääosin vapakalastusta Pääosin kiinteitä pyydyksiä Vapakalastusta ja kiinteitä pyydyksiä Kaikilla järvillä enemmistö kalastajista kannattaa korotettua kuhan alamittaa Kannatus % Kannatus % 6 5 4 3 2 1 6 5 4 3 2 1 37 cm 42 cm 45 cm 5 cm Ei vast. Pääjärvi 37 cm 42 cm 45 cm 5 cm Ei vast. Vesijärvi Pääjärvellä ja Vesijärvellä nykyinen alamitta suosituin Vapakalastajat suosivat korkeampia alamittoja, paitsi Pääjärvellä 37 cm 42 cm 45 cm 5 cm Ei vast.

Solmuvälimielipiteet jakautuvat selvemmin Vanajalla 45 mm saa verkkokalastajilta edelleen eniten kannatusta Vesijärvellä ja Pääjärvellä nykyinen 5 mm säätely suosituin Vapakalastajilla selvästi enemmän halukkuutta korottaa solmuväliä kuin verkkopyytäjillä Kannatus % Kannatus % Kannatus % 6 5 4 3 2 1 6 5 4 3 2 1 6 5 4 3 2 Sopiva harvan verkon pienin solmuväli? Vanajanselkä Pääosin vapakalastusta Pääosin kiinteitä pyydyksiä Vapakalastusta ja kiinteitä pyydyksiä 45 mm 5 mm 55 mm 6 mm Ei vast. Pääjärvi 45 mm 5 mm 55 mm 6 mm Ei vast. Vesijärvi 1 45 mm 5 mm 55 mm 6 mm Ei vast.

Kertooko kalakannan rakenne kalastuksen kestävyydestä? Suomi- Ruotsi maaottelu Standardin mukaisesti koekalastettuja kuhajärviä kummastakin maasta Eri kokoisten kuhien yksikkösaaliit Nordicverkoissa Suomen järvissä enemmän pieniä ja vähemmän suuria kuhia kuin Ruotsin järvissä Selittävätkö erot verkkokalastuksessa? < 1 cm 1-19 cm 18 16 8 7 14 6 12 Suomi 5 1 4 8 6 Ruotsi 3 4 2 2 1 1 5 4 8 16 9 6 14 18 34 23 28 2 36 33 27 35 32 25 37 11 13 4 2 1 5 23 21 22 18 29 35 37 36 26 38 33 31 28 39 5 4 8 1 12 3 137 1811129 15166 17142122192 1 3 2 9 6 117 4 125 8 14161519181222211713 7 3 2-29 cm 3-39 cm 6 5 2 4 3 1 2 1 7 9 2 4 18 14 24 29 26 25 33 37 22 12 28 3 36 34 16 39 4 6 8 2 24 22 9 14 32 13 1 27 38 23 37 36 31 2 16 29 1 4 6 7 2 5 8 9 3 114152221612131821171911 6 5 147 1212 4 161315172113 218 199 18221,7,6 4-49 cm 5-59 cm,6,5,5,4,4,3,3,2,2,1,1 1 5 8 22 7 32 17 27 4 23 3 38 29 11 19 16 34 26 33 39 6 25 5 19 21 31 38 2 9 12 14 16 22 24 27 29 32 34 36 39 61611217 414 5 3152 8 91318192122 1 2 711 17 9 4191215 813116 721 21114 31822 62 5 1,3 6 cm,2,1 8 1 3 5 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 9 221 41317 7 81912141216 1 515 3 6111822

Ongelmia ja kritiikkiä Onko ensimmäisellä kudulla merkitystä? Kuinka varmistaa suurten monikiloisten emokuhien kohtuullinen määrä? Pyyntikoon nosto voi jopa vähentää sitä Alamitan nosto voi hidastaa kasvua varsinkin karuissa vesissä Onko joskus parempi pyytää pieniä ja säästää suuret? Kalastuksen rakennetta voi säädellä, mutta kalastustehon säätely on hankalaa

Kuhaa riittää Pohjois-Karjalassa Höytiäisellä on 45 cm kuhan alamitta ja 55 mm solmuvälirajoitus talviverkoille Pohjois-Karjala 3.7.213 klo 8:4 päivitetty 3.7.213 klo 8:4 Kärsiikö kalastus silppukuhista? Niin sanotut silppukuhat ovat vallanneet Pohjois-Karjalassa Esimerkiksi Höytiäisen ja Koitereen. Esimerkiksi yhdellä vetouistelureissulla on saatu 18 kuhaa, joista puolenkymmentä on ylämittaista. Kokeneen kalastajan mukaan sukukypsien kalojen koko on kutistunut. Kärsiikö kalastus silppuhista? Vieläkö suuria saaliita nousee? Kalastajilla on verkossaan paljon pieniä kuhia Höytiäisellä. Kuva: YLE / Heikki Haapalainen Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan Höytiäisen ja Pielisen kuhien kasvunopeutta sekä sitä, minkä ikäisinä ja kokoisina kalat tulevat sukukypsiksi. Kokenut kalastaja sanoo, ettei verkkokalastajille ole mitään haittaa silppukuhista. Sukukypsien kuhien koko on kuitenkin kutistunut vuosien aikana 1,5 kilosta,5 kiloon. Urheilukalastajat puolestaan ovat kyllästyneet tilanteeseen, jossa saalista riittää, mutta se on alamittaista. Kärsiikö kalastus silppukuhista? Vieläkö suuria saaliita nousee Pohjois-Karjalan järvistä? Pitäisikö kuhan alamittaa laskea? Itä-Suomen yliopisto tutkii Höytiäisen kuhakantaa

Entäs Ruotsissa? Ammattikalastajat esittävät 5 cm alamittaa Fiskare vill höja minimimåttet på Hjälmargösen Publicerat: torsdag 1 augusti kl 16:, Nyheter P4 Örebro Jansson/Scanpix Sweden Foto: Leif R Hjälmarens Yrkesfiskarförbund kommer skicka in en begäran till havs- och vattenmyndigheten för att få minimimåttet på gösen höjd med ytterligare fem centimeter. Hjälmaren kuhan alamitta on 45 cm ja verkon solmuvälirajoitus 6 mm Ammattilaiset pyytävät kuhaa pääasiassa rysillä

Kuhasaaliiden kehitys Ruotsin suurilla järvillä Hjälmaren: alamitta 4 45 cm, solmuväli 5 mm 6 mm Vänern alamitta 4 45 cm, solmuv 5 mm 55 mm Mälaren 212 alkaen samoin kuin Hjälm. Fiskbestånd och miljö i hav och sötvatten. Resurs- och miljööversikt 212. SLU

Rysien ja harvojen verkkojen kuhayksikkösaaliit Ulrika Beier (SLU)

Vesijärven esimerkki 28 alusta 42 cm alamitta ja 5 mm solmuvälirajoitus voimaan koko järvelle 29-1 kuhasaaliit erittäin hyvät (noin 5 t v. 21) Perustui vahvoihin vuosiluokkiin 25-6 Kalastus kiihtyi, myös ammattikalastusta uusille vesialueille Osa kotitarvekalastuksesta muuttui ammattikalastukseksi 211-12 kuhasaaliit romahtivat Vuosiluokat 27-8 heikkoja Kalastajat syyttävät toisiaan, eripuraa myös kalastusalueen toimintaan

Enonselän kuhien pituusikäjakaumia viime vuosilta 25-55 mm verkot loppusyksyllä 26 ja 21 viime vuosien ainoat vahvat vuosiluokat Kaksi peräkkäistä heikkoa vuosiluokkaa romauttaa kuhasaaliit 7väliaikaisesti 6 212 211 21 5 4 3 2 1 29 28 27 26 25 24 16 18 2 22 24 26 28 3 32 34 36 38 4 42 44 46 48 5 52 54 56 58 6 62 64 66 68 7 7 6 213 5 4 3 2 1 16 18 2 22 24 26 28 3 32 34 36 38 4 42 44 46 48 5 52 54 56 58 6 62 64 66 68 7

Solmuvälin vaikutus Vesijärven kuhasaaliin koko- ja ikäjakaumaan 5 mm verkon kuhasaalis 5 mm verkon saaliskuhien ikäjakauma 6 5 4 kpl 3 2 1 naaras koiras nuori kpl 16 14 12 1 8 6 4 2 naaras koiras nuori < 3 3-4 4-42 42-44 44-46 46-48 48-5 5-52 >52 2 3 4 5 Pituus cm Ikä kasvukautta 55 mm verkon kuhasaalis 55 mm verkon saaliskuhien ikäjakauma 6 14 5 12 4 kpl 3 2 1 <42 42-44 44-46 46-48 48-5 5-52 52-54 54-56 56-58 >58 naaras koiras nuori 1 8 kpl 6 4 2 2 3 4 5 6 naaras koiras nuori Pituus cm Ikä kasvukautta

Vesijärven kuhan kasvunopeus ja sukukypsyyskoko puoltavat 5 cm alamittaa ja 6 mm solmuvälirajoitusta 6 mm verkon kuhasaalis 25 2 15 kpl 1 5 naaras koiras nuori <42 42-44 44-46 46-48 48-5 5-52 52-54 54-56 56-58 >58 Pituus cm 6 mm verkon saaliskuhien ikäjakauma 6 5 4 kpl 3 2 1 2 3 4 5 6 naaras koiras nuori Lahden kaupunki korotti omalla vesialueellaan kuhan alamittasuosituksen 5 cm ja verkkojen pienimmän sallitun solmuvälin 6 mm v. 214 alusta ikä kasvukautta

Keski-Suomen kalastusalueiden säätelypäätöksiä Alue Kuhan alamitta Verkon solmuvälirajoitus Kivijärvi 25-54 mm Saarijärvi 45 cm Pääjärvi 4 cm 25-45 mm yli 6 m syv. Keuruu Leppävesi 45 cm 4 cm Pohjois-Päijänne 4 cm 41-54 mm Suontee 45 cm 31-54 mm talvella

Solmuvälin ja kuhan alamitan yhteensovittaminen 45 mm 37 cm saaliskoko noin,6 kg 5 mm 42 cm saaliskoko noin,9 kg 55 mm 45 cm saaliskoko noin 1,2 kg 6 mm 5 cm saaliskoko noin 1,5 kg Näillä yhdistelmillä verkkosaaliissa ei ole merkittäviä määriä alamittaisia kuhia

Johtopäätöksiä Nopeakasvuisten (Vesijärvi, Vanajanselkä) kuhakantojen kalastus ei ole ekologisesti kestävää mikäli alamittaa ei nosteta vähintään 45-5 cm Tällöin myös kuhasaaliit useimmiten paranevat Hidaskasvuisilla kannoilla ja karuissa järvissä voi johtaa kasvun hidastumiseen ravintopulan vuoksi, niissäkin maltillinen korotus on yleensä eduksi (Pääjärvi) Alamitan noston vaikutukset riippuvat myös kalastuksen rakenteesta ja tehosta Jos kalastuspaine on liian kova, niin pyynnin määrää on myös syytä rajoittaa (pyydysmäärät, saaliskiintiöt, rauhoitukset) Kuhakannat vaihtelevat joka tapauksessa, tulosten arviointiin tarvitaan usean vuoden seuranta

Mitä tietoa tarvitaan kuhan kalastuksen ohjaamiseksi? Kuhan kasvunopeus ja sukukypsyysikä- ja koko Parhaiten sopivat syksyllä ja talvella kerätyt näytteet, täydet kasvukaudet ja sukukypsät kalat on helppo erottaa nuorista Mieluusti vähintään 1 suomunäytettä eri kokoisista kuhista, tiedot sukukypsyydestä kerätään samalla Kalastus ja saaliit ja kalastajien käsitykset kalastustiedustelulla Kuhakannan rakenne, petokalojen ja saaliskalojen runsaus ja laatu verkkokoekalastuksella

Päätöksenteko ja vaikutusten seuranta Nykyään kalastusalue saa korottaa alamittaa ja määrätä solmuvälirajoituksen viideksi vuodeksi, ylämittaa voi vain suositella Kalastuksen tehoa voidaan säädellä rauhoitusajoilla ja alueilla, pyydysmääriin ja saaliisiin puuttuminen vaikeampaa Viidessä vuodessa vaikutusten pitäisi jo näkyä Tosin kuhan vuosiluokkien vaihtelut vaikuttavat voimakkaasti tuloksiin Kuhakantaa ja sen rakennetta sekä kalastusta ja saalista pitää seurata, muuten tuloksia vaikea ymmärtää ja tulkita

Kiitokset mielenkiinnosta