KASELY/268/2016 Liite 5 23.2.2016 LIPPU JA MAKSUJÄRJESTELMÄN KUVAUS Yleistä Sopimuksen mukaisessa liikenteessä on käytössä viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmä Waltti. Tilaaja ei vielä kuitenkaan itse ole liittynyt Waltti-järjestelmään vaan liikenteessä käytetään kyseisen järjestelmän mukaista Lappeenrannan kaupungin liikennemallia ja taksavyöhykkeitä. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtuuttanut Lappeenrannan kaupungin ylläpitämään puolestaan liikennemallia, tuotteita, tariffeja sekä pysäkki- ja aikataulutietoja. Lappeenrannan kaupunki vastaa tietojen tallentamisesta Waltti-järjestelmään, mutta liikennöitsijä toimittaa tilaajalle ja kaupungille tarvittavat pysäkkikohtaiset aikataulutiedot. Waltti-järjestelmä itsessään ei käsittele lipputuloja, vaan lipputulot tuloutuvat suoraan joko toimivaltaiselle viranomaiselle tai liikennöitsijöille. Varsinaisen clearingin eli rahojen maksatuksen tekevät toimivaltaiset viranomaiset tai heidän valitsemansa toimijat Waltti-järjestelmän tuottamien raporttien pohjalta. Viiveaikana, ennen kuin tilaaja on myös siirtynyt Waltti-järjestelmään ja sen mukaisiin lipputuoteisiin Etelä- Karjalan alueella, sopimuksen mukaisessa liikenteessä ovat käytössä myös nykyiset seutuliput, joilla on matkustettu liikenteessä merkittävästi ja jotka ovat näin muodostaneet merkittävän osan liikenteen lipputuloista. Tämä tarjouskilpailu ei siten aiheuta muutoksia jo voimassaoleviin seutulippuja koskeviin sopimuksiin. Seutulippujen lippu- ja maksujärjestelmästä vastaa tällä hetkellä Oy Matkahuolto Ab (Matkahuolto), jolloin liikenteessä hyväksytään viiveaikana myös muut Matkahuollon tämän liitteen kohdassa Lipputuotteet ja asiakashinnat mainitut km-pohjaiset lipputuotteet. Näitä lipputuotteita ovat myös Lappeenrannan ja Imatran kaupunkilipputuotteet, jotka ovat sopimuksen alkaessa käytössä. Viiveaika päättyy tilaaja siirtyessä käyttämään viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmää, aikaisintaan kesällä 2017. Lippu- ja maksujärjestelmien kustannukset Liikenteenharjoittaja vastaa seutulippujen ja muiden liikenteessä hyväksyttyjen km-pohjaisten lipputuotteiden lippu- ja maksujärjestelmän (Matkahuollon) myynti-, ylläpito- ja clearing-kustannuksista. Kertalippujen osalta käytössä on vain Waltti-järjestelmä. Nykyisessä vastaavassa sopimusliikenteessä oli vuonna 2015 toteutunut Matkahuollon sarja- ja kausilipputuotteilla n. 130 000 matkaa, joista tuloja n. 500.000 euroa. Näissä luvussa ovat mukana myös lappeenrantalaiset kaupunki-, seutu- ja opiskelijaseutulippumatkustajat, joiden osalta on odotettavissa siirtymistä Waltti-lippujen käyttöön. Esimerkiksi tammikuussa 2016 Imatra-Joutseno-Lappeenranta liikenteessä tehtiin Lappeenrannan kaupungin Matkahuollon järjestelmän mukaisilla kausilipuilla noin 6.700 matkaa, joista hiukan alle 2.000 Lappeenrannan kaupungin tukemilla seutulipuilla. Oletettavaa on, että Lappeenrantalaisten osalta Matkahuollon kausilippujen käyttö käytännössä loppuu 2016 syksyyn mennessä, kun Waltti-kausi- ja arvoliput tulevat käyttöön koko kaupungin alueella. Lisäksi lappeenrantalaiset voivat ostaa jatkossa kaupungin liikennemallin mahdollistamana Matkahuollon seutulipun sijaan 2- tai 3 vyöhykkeen Waltti-kausilipun Lappeenranta-Joutseno-Imatra liikenteeseen. Tilaaja vastaa viranomaisten Waltti-järjestelmän myynti-, ylläpito- ja clearing-kustannuksista sekä Waltin liikennemallin ylläpitokustannuksista tämän liikenteen osalta. Liikenteenharjoittaja vastaa kaikista autolaitteisiin ja varikkojärjestelmiin sekä tiedonsiirtoon liittyvistä kustannuksista sekä käteis-, sekä pankki- ja luottokorttimaksamiseen liittyvistä kustannuksista.
Lipputuotteet ja asiakashinnat Lappeenranta-Joutseno-Imatra liikenteessä siirrytään Lappeenrannan kaupungin Waltti-liikennemallin kautta järjestelmän mukaiseen kolmen vyöhykkeen kausilippuun sekä arvolippuun, jotka korvaavat suurelta osin Lappeenranta-Imatra liikenteessä kaupungin nykyisen seutulipun. Myös Joutsenosta voidaan jatkossa matkustaa Imatralle Waltin kahden vyöhykkeen kausilipuilla tai arvolipuilla, jolloin siirtymää on odotettavissa seutulipusta Waltti-korttiin. Liikenteessä perityt asiakashinnat noudattavat Waltti-järjestelmän mukaisia hintoja. Tilaaja vahvistaa liikenteessä käytössä olevat lipputuotteet ja niiden asiakashinnat 1.5.2016 mennessä. Tilaaja tai tilaajan vastuuttama taho ylläpitää erillistä ohjetta lipputuotteista ja lippujen hinnoista kuljettajia sekä myynti- ja palvelupisteitä varten. Sopimuksen alkaessa Lappeenrannan kaupunki toimittaa liikennöitsijälle Walttiin- ja sen lipputuotteisiin sekä lippujen hintoihin liittyvät ohjeet. Kuntien tukemista lipputuotteista Etelä-Karjalan seutulippu jää toistaiseksi käyttöön kunnes maakunnan alueella siirrytään Waltti-järjestelmään. Lisäksi käytössä on vielä kaupunkien kilometripohjaisia kaupunkilipputuotteita. Kuntakohtaisten tuettujen kausilippujen so. seutulippujen asiakashinnat määritellään saman menettelyn mukaisesti kuin kunnan ja tilaajan välisessä siirtymäajan lippuyhteistyösopimuksessa on sovittu. Käytössä ovat lisäksi Matkahuollon seuraavat km-pohjaiset tuotteet: - Lappeenrannan ja Imatran kaupunkilipputuotteet - 44 matkan vuosilippu, aikuinen/lapsi - 44 matkan Kelan opiskelijavuosilippu - Kelan opiskelijaseutulippu - peruskoululaisen kausilippu, alle 12 v/12 v täyttäneet 6/13 - alueellinen peruskoululaisen kausilippu, alle 12 v/12 v täyttäneet - 22 matkan vuosilippu, aikuinen/lapsi - arvokortti - liikematkakortti - varusmiehen matkakortti/litterat Sarjaliput (44 matkaa) kilometrit enintään aikuinen lapsi 4-11v euroa / euroa / henkilö henkilö 6 100,40 66,90 9 109,60 73,10 12 123,10 82,30 16 136,70 91,10 20 159,80 106,50 25 185,20 123,70 30 215,20 143,50 35 243,30 162,40 40 268,70 179,10 45 293,40 195,80 50 316,50 211,20 60 370,60 247,30 70 422,10 281,60 80 470,60 313,80 90 515,80 344,10 100 557,40 371,80
Lipputuotteiden myynti- ja palvelupisteet Sopimuksen mukaisissa vuoroissa on voitava lisäladata ainakin Waltti-korteille lisää kautta tai arvoa. Autolaitteen tulee kyetä myös päivittämään asiakkaan kortille nettimyynnin kautta ostetun lisäkauden tai arvon seuraavan asiakkaan matkustustapahtuman yhteydessä. Lisälatauksesta ei makseta liikenteenharjoittajalle erillistä korvausta. Waltti-järjestelmän mukaisten lippujen myynti- ja palvelupisteiden järjestämistä vastaa tilaaja tai tilaajan vastuuttama taho. Sopimuksen alkaessa Waltti-kortteja voidaan perustaa tai niille voi ostaa lisää arvoa tai matkustuspäiviä Lappeenrannan kaupungin palvelupisteessä Winkissä ja yliopiston kampuskaupassa sekä Waltti-nettikaupasta. Myös Joutsenoon perustettavasta palvelupisteestä on jo alustavasti sovittu. Seutulippujen myynti ja lisälataus tapahtuu nykyisten olemassa olevien Matkahuollon myynti- ja palvelupisteiden kautta. Palvelupisteessä perustetaan asiakkuuksia, myydään matkakortteja sekä selvitetään matkustajien ongelmatilanteita. Myyntipisteessä ladataan kausi- ja sarjalippuja sekä tehdään myyntitilityksiä. Viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmä Waltti Lippujärjestelmä koostuu maksuvyöhykkeistä, lipputuotteista, käyttäjäryhmistä ja lippujen hinnoista. Lipputuotteita ovat esimerkiksi kertalippu, arvolippu, kausilippu ja koululaislippu. Lipputuotteet voivat olla joko haltija- tai henkilökohtaisia. Tilaajalla on oikeus muuttaa ja kehittää lippujärjestelmää sopimuskauden aikana. Maksujärjestelmä muodostuu lippujärjestelmän tarkoitusta ja tehtäviä toteuttavista tietoteknisistä ohjelmista, sovelluksista ja laitteista. Maksujärjestelmän osat ovat taustajärjestelmä, palvelupistesovellus, myyntisovellus, matkakortit, matkakorttisovellus, ajoneuvojen rahastuslaitteet, varikkojärjestelmät sekä useat sisäiset ja ulkoiset tiedonsiirron rajapinnat. Rahastuslaitevaatimukset on kuvattu tarkemmin alaliitteessä Rahastuslaitevaatimukset. Tilaajan vastuut, tehtävät ja oikeudet: Tilaaja tai tilaajan vastuuttama taho vastaa maksujärjestelmän taustajärjestelmästä, taustajärjestelmän ja liikenteenharjoittajien laitejärjestelmien välisten tiedonsiirtorajapintojen määrityksistä, matkakorteista, matkakorttisovelluksesta sekä palvelu- ja myyntipistesovelluksista. Rajapintakuvaukset ja tiedonsiirtoon liittyvät ohjeistukset ovat liitteen "Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus" alaliitteinä. Niiden avulla liikenteenharjoittajat voivat arvioida tarkemmin nykyisiin maksujärjestelmiin vaadittavat muutokset ja päivitysten kustannukset tai uusien laitteiden hankintakustannukset. Tilaaja tai tilaajan vastuuttama taho vastaa siitä, että sopimuksen perustiedot kuten sopimusnumero on tallennettu oikein taustajärjestelmään. Tilaaja tai tilaajan vastuuttama taho määrittelee käytettävät pysäkkitunnisteet (pysäkin nimi ja ID) sekä pysäkkien sijaintitiedot ja vastaa siitä, että nämä tiedot on tallennettu ja niitä tarvittaessa päivitetään taustajärjestelmään sekä vastaa tietojen oikeellisuudesta. Tilaaja tai tilaajan vastuuttama taho tallentaa ja päivittää taustajärjestelmään lippujärjestelmän maksuvyöhykkeet eli tiedon siitä, mihin vyöhykkeeseen kukin pysäkki kuuluu sekä vastaa tietojen oikeellisuudesta. Tilaaja tai tilaajan vastuuttama taho tallentaa ja päivittää lipputuotteet ja lippujen asiakashinnat taustajärjestelmään ja vastaa tietojen oikeellisuudesta sekä siitä, että liikenteenharjoittajan on mahdollista hakea tiedot taustajärjestelmästä tilaajan määrittämän rajapinnan ja ohjeiden mukaisesti liikenteenharjoittajan omiin järjestelmiin. Tilaajan tulee tallentaa tiedot taustajärjestelmään kuukautta ennen liikenteen aloittamista ja sen jälkeen tietojen muuttuessa vähintään kuukautta ennen niiden voimaanastumista. Tilaaja tai tilaajan vastuuttama taho tallentaa ja päivittää liikenteen aikataulut ja reitit taustajärjestelmään sekä vastaa tietojen oikeellisuudesta. Tilaaja tallentaa tiedot taustajärjestelmään kuukautta ennen liikenteen aloittamista ja aikataulujen voimaanastumista siten, että liikenteenharjoittaja on tarkistanut tiedot ja ilmoittanut mahdollisista havaitsemistaan virheistä. Myös sopimuskauden aikana tehtävät muutokset on
tilaajan tai tilaajan vastuuttaman tahon tallennettava taustajärjestelmään kuukautta ennen muutosten voimaanastumista. Tilaajalla on oikeus auditoida ja tarkastaa liikenteenharjoittajan ajoneuvojen rahastuslaitteet ja varikkojärjestelmät. Tilaajaa vastaa auditoinnin kustannuksista. Jos liikenteenharjoittajan ajoneuvojen rahastuslaitteissa tai varikkojärjestelmissä ilmenee virheitä, on liikenteenharjoittaja velvollinen välittömästi korjaamaan virheet omalla kustannuksellaan sekä korvaamaan tilaajalle aiheutuneet vahingot ja kustannukset. Mahdollisen uuden auditoinnin kustannuksista vastaa liikenteenharjoittaja. Jos lippu- ja maksujärjestelmää muutetaan sopimuskauden aikana yksinomaan tilaajan tarpeen takia siten, että siitä aiheutuu liikenteenharjoittajalle lisäkustannuksia esimerkiksi uusien laitehankintojen vuoksi, korvaa tilaaja muutoksista aiheutuneet kustannukset liikenteenharjoittajalle. Tilaaja tai tämän valtuuttama taho vastaa lippu- ja maksujärjestelmän raportointiosion koulutusaineiston toimittamisesta liikenteenharjoittajalle. Liikenteenharjoittaja sopii ajoneuvolaitetoimittajan kanssa ajoneuvolaitteisiin liittyvien ohjeiden laatimisesta ja toimittaa valmiit ohjeet tilaajalle. Tilaajalla on rajoittamaton ja pysyvä hyödyntämis-, käyttö- ja luovutusoikeus käyttöoikeussopimuksen mukaisen liikenteen tietoihin, jotka tallennetaan järjestelmään (mm. reitti-, aikataulu- ja matkustajatiedot) tai joita järjestelmä hyödyntää (mm. mahdollinen ajoneuvojen paikannustieto). Tilaajan tarkoituksena on kehittää tulevaisuudessa viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmän yhteensopivuutta muiden maksujärjestelmien, esimerkiksi VR:n ja Helsingin Seudun Liikenteen (HSL), kanssa sekä edistää joukkoliikenteen informaatiopalveluja matkustajille. Kehittämistoimien tavoitteena on helpottaa matkustamista ja siltä osin parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Liikenteenharjoittajan vastuut, tehtävät ja oikeudet Liikenteenharjoittaja sitoutuu käytössään olevin keinoin myötävaikuttamaan siihen, että Waltti-järjestelmän käyttöönotto etenee suunnitellusti ensi vaiheessa Lappeenrannan kaupungin lipputuotteiden osalta ja myöhemmässä vaiheessa myös tilaajan lipputuotteiden osalta. Liikenteenharjoittaja vastaa kustannuksellaan ajoneuvon rahastuslaitteista ja varikkojärjestelmästä sekä niiden huollosta ja toimivuudesta. Rahastuslaiteilta vaadittavat ominaisuudet mukaan lukien liitynnät varikkojärjestelmiin on selitetty alaliitteessä Rahastuslaitevaatimukset, jota sovelletaan sopimuksen alkaessa Lappeenrannan kaupungin lipputuoteisiin sekä myöhemmin sopimuskaudella tilaajan lipputuotteisiin. Liikenteenharjoittajan tulee myydä Waltti-lipputuotteita (kertalippumyynnit sekä kausi- ja arvolippujen lisälataukset) myös ajoneuvoissa ja valvoa, että matkustajat käyttävät lippu- ja maksujärjestelmää ajoneuvoissa oikein. Liikenteenharjoittaja hankkii ja vastaa koko sopimuskauden kustannuksellaan varikkojärjestelmän vaatimasta tiedonsiirtoyhteydestä sekä varikkojärjestelmän ja ajoneuvolaitteistojen välisestä tiedonsiirtoyhteydestä. Liikenteenharjoittaja testaa tämän yhteyden toimivuuden ennen sopimuksen alkamista. Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että lippujärjestelmän tiedot kuten vyöhykkeet, lipputuotteet ja lippujen asiakashinnat tallentuvat ja päivittyvät tilaajan määrittämien rajapintojen ja tilaajan ohjeiden mukaisesti taustajärjestelmästä ajoneuvojen rahastuslaitteisiin. Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että varikkojärjestelmästä siirtyy Waltin taustajärjestelmään rajapintakuvausten mukaisesti kerran vuorokaudessa seuraavat matkustajatiedot: - Nousijatiedot lähdöittäin - nousijatiedot pysäkeittäin - nousijatiedot linjoittain - pysäkkikohtaiset nousijatiedot lipputuotteittain - lähdöittäin eriteltynä pysäkkikohtaiset nousijatiedot lipputuotteittain Liikenteenharjoittaja vastaa turvamoduulien tilaamisesta ja asentamisesta ajoneuvolaitteisiin omalla kustannuksellaan. Liikenteenharjoittajalla on oltava riittävä määrä varalaitteita. Liikenteenharjoittaja korjaa ajoneuvojen rahastuslaitteiden ja varikkojärjestelmän virheet omalla kustannuksellaan. Liikenteenharjoittaja vastaa kustanuksellaan rahastuslaitteiden ja varikkojärjestelmän versiopäivityksistä.
Liikenteenharjoittaja vastaa lippu- ja maksujärjestelmän edellyttämästä linja-autokuljettajien koulutuksesta ja informoinnista. Lippu- ja maksujärjestelmä seutulippu ja muut km-pohjaiset lipputuotteet Lippujärjestelmä koostuu kilometritaksaan perustuvista maksuportaista, lipputuotteista, käyttäjäryhmistä ja lippujen hinnoista. Lipputuotteita ovat esimerkiksi seutulippu ja 44-matkan sarjakortti. Lipputuotteet voivat olla joko haltija- tai henkilökohtaisia. Maksujärjestelmä muodostuu lippujärjestelmän tarkoitusta ja tehtäviä toteuttavista tietoteknisistä ohjelmista, sovelluksista ja laitteista. Maksujärjestelmän osat ovat taustajärjestelmä, palvelupistesovellus, myyntisovellus, matkakortit, matkakorttisovellus, ajoneuvojen rahastuslaitteet, varikkojärjestelmät sekä useat sisäiset ja ulkoiset tiedonsiirron rajapinnat. Tilaajan vastuut, tehtävät ja oikeudet: Tilaaja vahvistaa kilometritaksaan perustuvat maksuportaat ja käytettävät lipputuotteet ja lipputuotteiden asiakashinnat. Lähtökohtana on, että sopimusajalla ei oteta käyttöön uusia kilometritaksaan perustuvia lipputuotteita. Sopimuksen mukaisessa liikenteessä tilaaja tallentaa ja päivittää aikataulut ja reitit omaan järjestelmäänsä (Vallu) ja vastaa tietojen oikeellisuudesta. Aikataulut tilaaja on saanut liikenteenharjoittajalta, joka on tuottanut nämä tiedot Waltti-järjestelmää varten. Tilaajalla on oikeus auditoida ja tarkastaa liikenteenharjoittajan ajoneuvojen rahastuslaitteet ja varikkojärjestelmät. Tilaaja vastaa ensimmäisen auditoinnin kustannuksista. Jos liikenteenharjoittajan ajoneuvojen rahastuslaitteissa tai varikkojärjestelmissä ilmenee virheitä, on liikenteenharjoittaja velvollinen välittömästi korjaamaan virheet omalla kustannuksellaan sekä korvaamaan tilaajalle aiheutuneet vahingot ja kustannukset. Mahdollisen uuden auditoinnin kustannuksista vastaa liikenteenharjoittaja. Tilaajalla on rajoittamaton ja pysyvä hyödyntämis-, käyttö- ja luovutusoikeus hallinnoimaansa järjestelmään tallennettuihin tietoihin, joita ovat mm. pysäkki-, reitti-, aikataulu- ja matkustajatiedot. Tilaaja on velvollinen ilmoittamaan sopimuskauden aikana tapahtuvat tariffi- ja muut muutokset liikenteenharjoittajalle vähintään kuusi (6) viikkoa ennen muutosten voimaanastumista. Liikenteenharjoittajan vastuut, tehtävät ja oikeudet: Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että sillä on käytössä viiveaikana seutulippumatkustusta tukeva lippu- ja maksujärjestelmä. Liikenteenharjoittaja vastaa maksujärjestelmän taustajärjestelmästä, ajoneuvolaitteista, taustajärjestelmän ja liikenteenharjoittajien laitejärjestelmien välisten tiedonsiirtorajapintojen määrityksistä ja toteuttamisesta. Liikenteenharjoittaja tallentaa ja päivittää lippu- ja maksujärjestelmänsä mukaiseen taustajärjestelmään lippujärjestelmän maksuportaat ja vastaa tietojen oikeellisuudesta. Liikenteenharjoittaja tallentaa ja päivittää lipputuotteet lippu- ja maksujärjestelmänsä mukaiseen taustajärjestelmään ja vastaa tietojen oikeellisuudesta. Liikenteenharjoittajan tulee valvoa, että matkustajat käyttävät lippu- ja maksujärjestelmää ajoneuvoissa oikein. Liikenteenharjoittaja vastaa kustannuksellaan ajoneuvojen rahastuslaitteista ja varikkojärjestelmästä sekä niiden huollosta ja toimivuudesta. Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että kuljettajat rekisteröityvät vuorolle oikealla koodilla tai kuljettajakortilla siten, että varmistetaan liikennöintisopimuksen mukaisen liikenteen erottelu muusta liikenteestä, jossa
matkakortti kelpaa ja korvausten kohdentuminen sopimusten mukaisesti. Tilaajan tulee pystyä todentamaan oikean koodin tai kuljettajakortin käyttö liikennöintisopimuksen mukaisessa liikenteessä jälkikäteen lippu- ja maksujärjestelmän tuottamien raporttien perusteella. Liikenteenharjoittajalla on oltava riittävä määrä varalaitteita. Liikenteenharjoittaja korjaa ajoneuvojen rahastuslaitteiden ja varikkojärjestelmän virheet omalla kustannuksellaan. Liikenteenharjoittaja vastaa kustannuksellaan rahastuslaitteiden ja varikkojärjestelmän versiopäivityksistä. Liikenteenharjoittaja vastaa lippu- ja maksujärjestelmän edellyttämästä linja-autonkuljettajien koulutuksesta ja informoinnista. Liikenteenharjoittaja hankkii ja vastaa koko sopimuskauden kustannuksellaan varikkojärjestelmän vaatimasta tiedonsiirtoyhteydestä sekä varikkojärjestelmän ja ajoneuvolaitteistojen välisestä tiedonsiirtoyhteydestä. Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että lippujärjestelmän tiedot kuten maksuportaat ja lipputuotteet tallentuvat ja päivittyvät taustajärjestelmästä tai varikkojärjestelmästä ajoneuvojen rahastuslaitteisiin. Liikennöintisopimuksen mukaisessa liikenteessä liikenteenharjoittaja tallentaa ja päivittää ilman korvausta liikenteen aikataulut ja reitit tähän lippu- ja maksujärjestelmään ja vastaa tietojen oikeellisuudesta. Tiedot toimitetaan pysäkkikohtaisesti, arvioitujen ohitusaikojen mukaan. Liikenteenharjoittaja saa halutessaan käyttöönsä viranomaisten pysäkkitietorekisterien mukaiset pysäkkitiedot tai hän voi käyttää ja ylläpitää omia pysäkkitietojaan. Tällöin niihin on kuitenkin tallennettava viranomaisrekisterin mukainen pysäkkitunnus (ID). Liikenteenharjoittaja tallentaa aikataulu- ja reittitiedot järjestelmäänsä hyvissä ajoin ennen liikenteen alkamista tai muutosten voimaantuloa. Vastaavasti tietojen tulee olla tallennettavissa tilaajan taustajärjestelmään kuukautta ennen muutosten voimaanastumista. Myös sopimuskauden aikana tehtävät muutokset on liikenteenharjoittajan tallennettava tai toimitettava tilaajan osoittamaan taustajärjestelmään kuukautta ennen muutosten voimanastumista. Liikenteenharjoittaja voi halutessaan toimittaa aikataulu- ja reittitiedot tilaajalle myös sähköisen rajapinnan kautta esimerkiksi ns. Kalkati.net xml-muodossa (http://developer.matka.fi/pages/en/kalkati.net-xml-database-dump.php) tai muussa vastaavassa standardissa. Liikenteenharjoittajan tulee tarkistaa tilaajan omaan järjestelmäänsä tallentamat liikennöintisopimusliikennettä koskevat aikataulutiedot ja ilmoittaa tilaajalle havaitsemistaan virheistä, mikäli tilaaja sopimusaikana kehittää selainpohjaisen sovelluksen, jolla liikennetietojen tarkastelu onnistuu helposti. Tällaista sovellusta ei vielä ole olemassa, mutta sen kehittely on käynnissä. Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että ajoneuvon rahastuslaitteesta siirtyy liikenteenharjoittajan taustajärjestelmään kerran vuorokaudessa seuraavat matkustajatiedot: - nousijatiedot lähdöittäin - nousijatiedot linjoittain - nousijatiedot lipputuotteittain - edellisten raporttien yhdistelmät - tiedot vaihtavista matkustajista. Lippu- ja maksujärjestelmien laite- ja järjestelmävaatimukset on kuvattu tarkemmin alaliitteessä 5.1. ja 5.2. Liite 5.1. Rahastuslaitevaatimukset Liite 5.2. Viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmän rajapintakuvaukset
Liite 5.1. KASELY/268/2016, 23.2.2016 Rahastuslaitevaatimukset Yleistä Maksupäätteen/päätteiden tulee hyväksyä maksuvälineenä kaikki tilaajan vahvistamat Waltti-kortilla toteutetut lipputuotteet sekä Etelä-Karjalan seutulippu sekä muut Matkahuollon alueella käytössä olevat korttituotteet (esim. 30 pv kausiliput, Matkahuollon valtakunnalliset 22- ja 44-matkan sarjakortit) siihen saakka, kunnes Kaakkois-Suomen ELY siirtyy Waltti-järjestelmään. Maksaminen ainakin käteisellä ja Suomessa yleisesti käytössä olevilla pankkikorteilla tulee olla mahdollista matkakorttien lisäksi Busseissa tulee olla mahdollisuus ostaa lisää matkustusoikeutta kaikille tilaajan vahvistamille Walttituotteille. Seutulippujen so. Matkahuollon korttipohjalle tapahtuvia lisälatauksia ei edellytetä. Viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmä Liikenteenharjoittajan kalustossa on oltava elektroniset ajoneuvolaitteet, joilta edellytetään seuraavia ominaisuuksia: Kortit ja turvamoduulit Rahastuslaitteen tulee lukea ja kirjoittaa MIFARE DESFire EV1 ja MIFARE Ultralight C -kortteja. Rahastuslaitteessa on oltava yksi vapaa paikka DESFire-turvamoduulille. Liikenteen harjoittaja vastaa turvamoduulien tilaamisesta ja niiden asentamisesta. Taksajärjestelmä Rahastuslaitteella tulee olla toimivaltaisen viranomaisen tai tilaajan ilmoittama taksajärjestelmä. Paikannus, sekä reitti- ja aikataulutiedot Rahastuslaitteella tulee voida olla usean eri viranomaisen vyöhykkeisiin perustuva taksajärjestelmä. Rahastuslaitteella tulee olla liikennöitävän liikenteen reitti- ja aikataulutiedot. Rahastuslaitteen tapahtumat on rekisteröidyttävä oikealle lähdölle ja oikealle pysäkille. Kun ajoneuvo liikennöi reitillä, laitteen tulee tietää kulloinenkin sijainti joko automaattisen paikantimen avulla, tai kuljettajan toimesta manuaalisesti askeltamalla. Paikantamista varten rahastuslaitteella tulee olla kuljettajalle käyttöliittymä. Ajoneuvolaitteella tehdyt kertalipunmyynnit, sekä matkakorttileimaukset tulee kohdistaa sille pysäkille, jossa nousu tai myynti tapahtuu. Kertalippujen myynti Kertalippuun tulee tulostaa lipun myyjätiedot (liikennöitsijä), tieto viranomaisesta, kelpoisuusalue (vyöhykkeet) ja kelpoisuusaika. Myyjätiedoissa tulee olla mukana tieto liikennöitsijästä ja linjasta. Myynti matkakortille Matkakorteille tehdyistä lisämyynneistä (lataus) voidaan periä matkustajalta lipputuotteiden asiakashinnan lisäksi myyntipalkkio. Myyntipalkkion periminen tulee olla ohjelmoituna liikenteenharjoittajan ajoneuvolaitteeseen. Rahastuslaitteella on oltava mahdollista tehdä lisämyyntejä asiakkaan matkakortille. Lisämyynnistä on annettava matkustajalle aina kuitti. Tilaaja vahvistaa ne lipputuotteet, joiden lisämyyntejä tehdään ajoneuvossa. Lisämyyntejä tehdään ajoneuvossa matkakorttien oletusvyöhykkeille. Rahastuslaitteen käyttöliittymä Rahastuslaitteen käyttöliittymässä tulee näyttää seuraavat tiedot matkakorttia leimattaessa: kortin haltijan ikä, sukupuoli, kuntalaisuus, vaihto-oikeus, kauden voimassaolo ja arvolipun saldo, sekä oikeus matkustukseen ko. vyöhykkeellä. Näytettävät tiedot riippuvat lipputyypistä.
Käyttöliittymässä tulee esittää ajoneuvon kulloinenkin linja ja sijainti (pysäkki). Jos laitteessa ei ole automaattista paikannusta, niin käyttöliittymästä tulee voida valita oikea pysäkki esim. lähdön pysäkkejä askeltamalla. Käyttöliittymältä vaadittavat muut toiminnot: toiminto, jolla voi valita arvolipulta veloitettavien vyöhykkeiden määrän toiminto, jolla voi myydä kertalippuja ja valita myytävien vyöhykkeiden määrän rekisteröintitoiminto, jolla voi rekisteröidä veloituksettomat nousut (esim. kertalipulla tehdyt vaihdot, lastenvaunut, ryhmälipulla tehtävät vaihdot, jne.) Rahastuslaitteen tietojen purku taustajärjestelmään Rahastuslaitteen tapahtumatiedot tulee siirtää vähintään kerran vuorokaudessa taustajärjestelmään. Mikäli Tilaaja ottaa käyttöön online-tiedonsiirron on tapahtumatiedot siirrettävä taustajärjestelmään välittömästi tapahtuman syntymisen jälkeen. Seutulippuja koskeva lippu- ja maksujärjestelmä Kortit ja turvaratkaisu Korttien tulee olla elektronisia älykortteja ja niiden tulee soveltua sopimuksen piirissä olevan liikenteen liikennöintiin. Korttien luku- ja kirjoitusmenetelmän tulee olla riittävän suojattu väärinkäytöksiltä joukkoliikenteen tarpeisiin. Tariffijärjestelmä Rahastuslaitteella tulee voida olla usean eri viranomaisen lippujärjestelmä (vyöhykkeet tai kilometritaksaan perustuvat maksuportaat, lipputuotteet, hinnat). Reitti- ja aikataulutiedot Rahastuslaitteen tapahtumat on rekisteröidyttävä oikealle lähdölle. Lisäksi matkustustieto on voitava kohdistaa pysäkki- tai pysäkkiryhmiin (max. 5 km). Rahastuslaitteen käyttöliittymä kuljettajalle Rahastuslaitteen käyttöliittymässä tulee olla toiminto, jolla kuljettaja rekisteröityy oikealle lähdölle. Käyttöliittymältä vaadittavat muut toiminnot: rekisteröintitoiminto, jolla voi rekisteröidä veloituksettomat nousut Rahastuslaitteen tietojen purku taustajärjestelmään Rahastuslaitteen tapahtumatiedot tulee siirtää vähintään kerran vuorokaudessa varikkojärjestelmään.
Liite 5.2. KASELY/268/2016, 23.2.2016 Viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmän rajapintakuvaukset Ajantasaiset rajapintakuvaukset voi hakea seuraavan linkin kautta: http://www.lmj.fi/ Sivustolla pidetään yllä ajantasaisia versioita kuvauksista ja ne on päivätty julkaisuajankohdan mukaan. Tarjoajan tulee varmistaa itse, että hänellä on käytössään ajantasaisin versio rajapintakuvauksista.