KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIPPU-, MAKSU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIITE 5 LIPPU-, MAKSU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ Posti- ja käyntiosoite Laskutusosoite Puhelin Faksi PL 1097 (Suokatu 42) PL 3016 * etunimi.sukunimi@kuopio.fi KUOPIO KUOPIO

2 Liite TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN HALLINNOIMA LIPPU- JA MAKSUJÄRJES- TELMÄ, WALTTI, KANNUSTEURAKKASOPIMUS 1 Yleistä Lippu- ja maksujärjestelmän avulla myydään matkustajille lipputuotteita, leimataan matkakortteja ajoneuvoissa, siirretään matkustustietoja taustajärjestelmään sekä varmistetaan lipputulojen ja muiden korvausten kohdentuminen oikeille tahoille. Kannusteurakkasopimuksen mukaisen liikenteen lippu- ja maksujärjestelmä toteutetaan käyttämällä tilaajien yhteistä lippu- ja maksujärjestelmää (Waltti -järjestelmä). Järjestelmä on kuvattu jäljempänä olevissa dokumenteissa: - Waltti, lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus - Waltti, tekninen määrittely - Waltti, rahastuslaitevaatimukset Liikenteenharjoittajan tulee noudattaa tilaajan ohjeistusta niin lippujärjestelmän kuin maksujärjestelmän osalta. Lippujärjestelmä koostuu vyöhykkeistä, lipputuotteista, käyttäjäryhmistä ja lippujen hinnoista. Lipputuotteita ovat esimerkiksi kertalippu, kausilippu, arvolippu ja koululaislippu. Lipputuotteet voivat olla joko haltija- tai henkilökohtaisia. Tilaajalla on oikeus muuttaa lippujärjestelmää sopimuskauden aikana. Maksujärjestelmä muodostuu lippujärjestelmän tarkoitusta ja tehtäviä toteuttavista tietoteknisistä ohjelmista, sovelluksista ja laitteista. Maksujärjestelmän osia ovat taustajärjestelmä, palvelupistesovellus, myyntisovellus, matkakortit, matkakorttisovellus, ajoneuvojen rahastuslaitteet, varikkojärjestelmät sekä useat sisäiset ja ulkoiset tiedonsiirron rajapinnat. Maksujärjestelmän avulla joukkoliikenteen matkojen maksamisen on oltava asiakkaille helppoa koko seudun alueella. Järjestelmän tulee varmistaa joustava ja oikeudenmukainen hinnoittelu ja sen tulee periä matkustajalta oikea lipun hinta. Maksujärjestelmä tarjoaa viranomaiselle riittävästi helppokäyttöistä ja ajantasaista tietoa sähköisessä muodossa suunnittelun, päätöksenteon, kilpailuttamisen ja seurannan tueksi. 2 Lippujärjestelmä Tilaaja vahvistaa lippujärjestelmän vyöhykerajat, käytettävät lipputuotteet ja lipputuotteiden asiakashinnat. Nämä on esitetty tarkemmin jäljempänä tässä liitteessä olevassa lippu- ja myyntijärjestelmän kuvauksessa sekä liitteessä 6 Waltti -lippu- ja maksujärjestelmän maksuvyöhykkeet ja asiakashinnat. Tilaaja vastaa lipputulojen ja muiden korvausten jakamisesta liikenteenharjoittajien kesken (clearing-toiminnoista). Tilaaja saa myyntipisteiden ja ajoneuvojen tapahtumatiedot Waltti -järjestelmästä. Tilaaja laskuttaa myyntipisteiltä myyntitulot myyntitietojen perusteella. Asia on kuvattu tarkemmin Waltin toiminnallisissa vaatimuksissa jäljempänä tässä liitteessä. Tilaaja vastaa palvelupisteiden ja myyntipisteiden toiminnasta. Palvelupisteessä perustetaan asiakkuuksia, tarkastetaan henkilöllisyyksiä, myy- [1]

3 Liite dään matkakortteja sekä selvitetään matkustajien ongelmatilanteita. Myyntipisteessä myydään lipputuotteita ja tehdään myyntitilityksiä. Liikenteenharjoittajan tulee myydä lipputuotteita ajoneuvoissa sovitun mukaisesti ja valvoa, että matkustajat käyttävät lippu- ja maksujärjestelmää ajoneuvoissa oikein. 3 Maksujärjestelmä 3.1 Tilaajan vastuut, tehtävät ja oikeudet Tilaaja vastaa maksujärjestelmän taustajärjestelmästä, taustajärjestelmän ja liikenteenharjoittajien laitejärjestelmien välisten tiedonsiirtorajapintojen määrityksistä, matkakorteista, matkakorttisovelluksesta sekä palvelu- ja myyntipistesovelluksista. Tilaaja on toimittanut liikenteenharjoittajille tarkennetut rajapintakuvaukset ja tiedonsiirtoon liittyvät ohjeistukset, jotta liikenteenharjoittajat voivat arvioida nykyisiin maksujärjestelmiin vaadittavien muutosten kustannukset tai uusien laitteiden hankintakustannukset. Tilaaja vastaa, että sopimuksen perustiedot kuten sopimusnumero on tallennettu oikein taustajärjestelmään. Tilaaja määrittelee käytettävät pysäkkitunnisteet (pysäkin nimi ja ID) sekä pysäkkien sijaintitiedot ja vastaa näiden tietojen tallentamisesta ja päivittämisestä taustajärjestelmään sekä vastaa tietojen oikeellisuudesta. Tilaaja tallentaa ja päivittää taustajärjestelmään lippujärjestelmän vyöhykkeet eli mihin vyöhykkeeseen kukin pysäkki kuuluu ja vastaa tietojen oikeellisuudesta. Tilaaja tallentaa ja päivittää lipputuotteet ja lippujen asiakashinnat taustajärjestelmään ja vastaa tietojen oikeellisuudesta sekä siitä, että liikenteenharjoittajan on mahdollista hakea tiedot taustajärjestelmästä tilaajan määrittämän rajapinnan ja ohjeiden mukaisesti liikenteenharjoittajan omiin järjestelmiin. Tilaajan tulee tallentaa tiedot taustajärjestelmään kolme (3) kuukautta ennen liikenteen aloittamista ja sen jälkeen tietojen muuttuessa vähintään yhtä (1) kuukautta ennen niiden voimaanastumista. Tilaajalla on oikeus auditoida ja tarkastaa liikenteenharjoittajan ajoneuvojen rahastuslaitteet ja varikkojärjestelmät. Tilaaja vastaa auditoinnin kustannuksista. Jos liikenteenharjoittajan ajoneuvojen rahastuslaitteissa tai varikkojärjestelmissä ilmenee virheitä, on liikenteenharjoittaja velvollinen välittömästi korjaamaan virheet omalla kustannuksellaan sekä korvaamaan tilaajalle aiheutuneet vahingot ja kustannukset. Mahdollisen uuden auditoinnin kustannuksista vastaa liikenteenharjoittaja. Jos lippu- ja maksujärjestelmää muutetaan sopimuskauden aikana yksinomaan tilaajan tarpeen takia siten, että siitä aiheutuu liikenteenharjoittajalle lisäkustannuksia esimerkiksi uusien laitehankintojen vuoksi, korvaa tilaaja muutoksista aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti liikenteenharjoittajalle. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi uuden korttityypin tai maksuvälineen käyttöönotto. [2]

4 Liite Tilaajalla on rajoittamaton ja pysyvä hyödyntämis-, käyttö- ja luovutusoikeus järjestelmään tallennettuihin tietoihin, joita ovat mm. reitti-, aikatauluja matkustajatiedot. Tilaajan on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa Waltti -järjestelmän yhteensopivuutta muiden maksujärjestelmien kanssa. Mahdollisia muita maksujärjestelmiä ovat esimerkiksi VR:n, Helsingin seudun ja markkinaehtoisen liikenteen järjestelmät. Muita kehittämistoimenpiteitä ovat clearingtoimintojen edelleen kehittäminen, automaattinen arvon tai kauden lisälataus matkakortille, uusien maksutapojen käyttöönotto, 2D-koodien käyttöönotto kertalipuissa sekä online-tiedonsiirto ajoneuvolaitteiden ja taustajärjestelmän välillä. Tarkemmin kehittämistoimenpiteet on esitetty Waltti - lippujärjestelmän kuvauksessa. 3.2 Liikenteenharjoittajan vastuut, tehtävät ja oikeudet Liikenteenharjoittaja sitoutuu noudattamaan tilaajan erikseen määrittelemässä palvelu- ja myyntiohjeessa esitettyjä toimintaohjeita ja määräyksiä ilman eri korvausta koko sopimuskauden. Liikenteenharjoittaja vastaa kustannuksellaan ajoneuvojen rahastuslaitteista ja varikkojärjestelmästä sekä niiden huollosta ja toimivuudesta. Ajoneuvolaitteiden rahastuslaitteilta ja varikkojärjestelmiltä vaadittavat ominaisuudet on esitetty aiemmin mainituissa Waltti -dokumenteissa. Liikenteenharjoittajalla on oltava riittävä määrä varalaitteita. Liikenteenharjoittaja korjaa ajoneuvojen rahastuslaitteiden ja varikkojärjestelmän virheet omalla kustannuksellaan. Liikenteenharjoittaja vastaa kustannuksellaan rahastuslaitteiden ja varikkojärjestelmän versiopäivityksistä. Liikenteenharjoittaja hankkii ja vastaa koko sopimuskauden kustannuksellaan varikkojärjestelmän vaatimasta tiedonsiirtoyhteydestä sekä varikkojärjestelmän ja ajoneuvolaitteistojen välisestä tiedonsiirtoyhteydestä. Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että lippujärjestelmän tiedot kuten vyöhykkeet, lipputuotteet ja lippujen asiakashinnat tallentuvat ja päivittyvät tilaajan määrittämien rajapintojen ja tilaajan ohjeiden mukaisesti taustajärjestelmästä ajoneuvojen rahastuslaitteisiin. Liikenteenharjoittaja tallentaa ja päivittää ilman korvausta liikenteen aikataulut ja reitit Waltin taustajärjestelmään tai muuhun vastaavaan tilaajaan määrittelemään järjestelmään sekä vastaa tietojen oikeellisuudesta. Liikenteenharjoittaja voi tallentaa ja päivittää tiedot joko Waltti -järjestelmän käyttöliittymän tai Waltti -rajapinnan kautta. Tallennettavia tietoja ovat ainakin liikenteenharjoittajatunniste, reitin tunniste (nimi ja / tai numero ja / tai ID), reitin aikataulu (= reitin jokainen vuoro) sekä jokaisen vuoron jokaisen pysäkin arvioitu ohitusaika. Liikenteenharjoittaja tallentaa tiedot taustajärjestelmään yhtä (1) kuukautta ennen liikenteen aloittamista ja aikataulujen voimaanastumista. Myös sopimusaikana tehtävät muutokset on liikenteenharjoittajan tallennettava taustajärjestelmään yhtä (1) kuukautta ennen muutosten voimaanastumista. [3]

5 Liite Liikenteenharjoittaja vastaa, että ajoneuvon rahastuslaitteesta siirtyy taustajärjestelmään tilaajan määrittämän rajapinnan välityksellä kerran vuorokaudessa seuraavat matkustajatiedot: - nousijatiedot vuoroittain - nousijatiedot pysäkeittäin - nousijatiedot linjoittain - pysäkkikohtaiset nousijatiedot lipputuotteittain - lähdöittäin eriteltynä pysäkkikohtaiset nousijatiedot lipputuotteittain. Maksujärjestelmän virhetilanteet eivät saa vaikuttaa siihen, että varsinainen liikennöinti estyy. Maksujärjestelmän virhetilanteita ovat esimerkiksi maksutapahtuman estyminen, virheellisen maksun periminen matkustajalta tai se, että tiedot eivät siirry taustajärjestelmän ja ajoneuvon rahastuslaitteen välillä sovitun mukaisesti. Virhetilanteet voidaan jaotella tilaajasta tai liikenteenharjoittajasta aiheutuviin virhetilanteisiin. Virhetilanne voi aiheutua myös seikasta, joka ei ole kummankaan osapuolen vastuulla. 3.3 Virhetilanne aiheutuu tilaajan vastuulla olevasta seikasta Mikäli maksujärjestelmä ei toimi tai se toimii virheellisesti tilaajan vastuulla olevan seikan vuoksi, on tilaajan ilmoitettava asiasta heti liikenteenharjoittajalle, jos virheellä on vaikutusta liikenteenharjoittajan toimintaan. Tilaajan on korjattava virhe viipymättä. Tilaajan vastuulla olevia seikkoja ovat esimerkiksi taustajärjestelmävika, palvelupiste- ja/tai myyntisovellusten toimiminen virheellisesti sekä lipputuotteiden ja/tai asiakashintojen tallentaminen väärin taustajärjestelmään. Virhetilanne on myös se, että taustajärjestelmän täyteen toimintakuntoon saattaminen myöhästyy liikenteen aloittamisesta tai järjestelmä ei ole toimintavalmiudessa testausta varten 30 päivää ennen liikenteen aloittamista. Mikäli tilaaja laiminlyö virheen korjaamisen ja se pitkittyy yli 24 neljä tuntia, on liikenteenharjoittaja oikeutettu saamaan korvauksen virheen aiheuttamasta mahdollisesta muusta kustannuksesta. Tällaisia ovat esimerkiksi rahastamiseen liittyvät lisäkustannukset tai ylimääräiset varikko- ja rahastuslaitepäivitykset. 3.4 Virhetilanne aiheutuu liikenteenharjoittajan vastuulla olevasta seikasta Mikäli maksujärjestelmä ei toimi tai se toimii virheellisesti liikenteenharjoittajan vastuulla olevan seikan vuoksi, on liikenteenharjoittajan ilmoitettava asiasta heti tilaajalle, jos virheellä on vaikutusta tilaajan toimintaan. Liikenteenharjoittajan on korjattava virhe viipymättä. Liikenteenharjoittajan vastuulla olevia seikkoja ovat esimerkiksi vika yhdessä tai useammassa rahastuslaitteessa, rahastuslaitteen toimiminen väärin, käyttötapahtumat eivät välity autojen rahastuslaitteista taustajärjestelmään, reitti- ja/tai aikataulutiedot on väärin syötetty tai uudet asiakashinnat eivät siirry oikein liikenteenharjoittajan varikkojärjestelmästä ajoneuvojen rahastuslaitteisiin. Virhetilanne on myös se, että ajoneuvolaitteiden täyteen toimintakuntoon saattaminen myöhästyy liikenteen aloittamisesta tai ne eivät ole toimintavalmiudessa testausta varten 30 päivää ennen liikenteen aloittamista. Tilanteen pitkittyessä yli 24 tuntia, on tilaajalla oikeus pienentää liikennöinti- [4]

6 Liite korvausta siinä suhteessa kuin matkustaja- ja liikennepalvelun katsotaan huonontuneen. Tilaaja korvaa asiakkaalle aiheutuneet vahingot ja perii ne liikenteenharjoittajalta, jos vahinko on aiheutunut liikenteenharjoittajasta. Virhetilanteen aikana tilaajalta mahdollisesti saamatta jääneet tai virheellisesti tuloutetut lipputulot korvataan aiempien tilastotietojen perusteella tilaajalle. Jos aiempia tilastoja lipputuloista ei ole saatavissa Waltti-järjestelmästä, käytetään korvausten arviointiperusteena mahdollisimman vertailukelpoista myöhempää aineistoa. Mikäli liikenteenharjoittaja laiminlyö virheen korjaamisen ja se pitkittyy yli 24 neljä tuntia, on tilaaja oikeutettu saamaan lipputulomenetyksen lisäksi korvauksen virheen aiheuttamasta mahdollisesta muusta kustannuksesta. 3.5 Virhetilanne aiheutuu seikasta, joka ei ole kummankaan osapuolen vastuulla Kumpikaan osapuoli ei ole vastuussa eikä korvausvelvollinen toiselle osapuolelle seikasta, joka ei ole kummankaan osapuolen vastuulla. Tällainen on esimerkiksi tiedonsiirtoyhteyden pitkäaikainen katkos. 4 Reaaliaikainen matkustajainformaatio- ja liikennevaloetuusjärjestelmä Reaaliaikaisen matkustajainformaatio- ja liikennevaloetuusjärjestelmän tarkoituksena on tarjota matkustajille korkeatasoinen reaaliaikainen matkustajainformaatio esimerkiksi pysäkkinäyttöjen ja matkapuhelimien välityksellä sekä lähettää ajoneuvosta liikennevalokojeelle etuus- ja kuittauspyynnöt. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa myös muita älyliikennesovelluksia. Liikennevaloetuudet edellyttävät, että ajoneuvo pystyy lähettämään oman paikkatietonsa sekunnin välein alle puolessa sekunnissa järjestelmän keskuslaitteistolle 95 %:ssa tapauksista. Paikannustarkkuuden on oltava alle 10 metriä. Tilaaja voi hankkia tai velvoittaa liikenteenharjoittajan hankkimaan ajoneuvoihin sopimuskauden aikana reaaliaikaisen matkustaja-informaatioja liikennevaloetuusjärjestelmän vaatimat ajoneuvolaitteet ja niiden vaatiman tiedonsiirtoyhteyden. Liikenteenharjoittaja on velvollinen asentamaan ja käyttämään laitteistoa tilaajan ohjeiden mukaisesti sekä tarvittaessa antamaan ajoneuvon tilaajan järjestämään laiteasennukseen veloituksetta korkeintaan neljän (4) tunnin ajaksi erikseen sovittavana ajankohtana. Laiteasennus ei saa aiheuttaa haittaa liikenteenharjoittajan liikennetuotannolle. Tilaaja ja liikenteenharjoittaja sopivat erikseen liikenteenharjoittajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ottaen huomioon kummallekin taholle aiheutuvat kustannukset ja hyödyt. Tilaajalla on rajoittamaton ja pysyvä reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjestelmän sisältämien tietojen hyödyntämis-, käyttö- ja luovutusoikeus. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi ajoneuvojen paikkatiedot ja ajoaikatiedot. Liikenteenharjoittajalla on oikeus käyttää järjestelmästä saatavia ajoaikatietoja omaan käyttöön. Liikenteenharjoittaja ja tilaaja voivat myös sopia, että liikenteenharjoittaja vastaa ajoneuvolaitteiden lisäksi koko matkustajainformaatiojärjestelmästä tai sen tiettyjen osien toteutuksesta ja ylläpidosta. Tilaaja ja liikenteenharjoittaja voivat yhteistyössä kehittää myös muita informaatiopalveluja, kuten reittioppaan. [5]

7 5 Toiminnallinen määrittely PILETTI Toiminnallinen määrittely v. 0.47

8 2 Sisällysluettelo 1. Taustaa ja tavoitteet Lippu- ja maksujärjestelmän visio ja tavoitteet Lähtötilanne Nykyiset lippu- ja maksujärjestelmät Tilaajat ja hallinnointimalli Järjestelmän yleiskuvaus ja käyttäjät Hankinnan sisältö Yleiskuvaus Järjestelmän käyttäjät Tariffijärjestelmä, ikäryhmät ja lippuvalikoima Tariffijärjestelmä Ikäryhmät Lippuvalikoima Lippualustat ja myyntikanavat Lippualustat ja niiden jakelu Myyntikanavat Laitteiston toiminnallisuus Palvelupisteet Myyntipisteet Ajoneuvolaite Tarkastajalaite Tietojen hallinta, rajapinnat ja rekisterit Perustietojen hallinta Varikkotoiminnot Rajapinnat muihin järjestelmiin Tietosuojan kannalta kriittiset rekisterit Rahaliikenne ja raportointi Rahaliikenne ja tapahtumatiedot Kuljettajatilitykset Myyntiraportit Laskutettavat liput Käyttötapahtumat ja matkustajamääräraportointi Järjestelmän käyttöoikeudet... 28

9 Yleistä Käyttäjäroolit Järjestelmän kehitystarpeita jatkossa Lipputuotteiden yhteiskäyttöisyys Clearing-toiminnot Auto Top-Up Uudet maksutavat D-koodien käyttöönotto kertalipuissa Online-tiedonsiirto ajoneuvolaitteiden ja taustajärjestelmän välillä Esimerkinomaisia käyttötapauksia TVV määrittää pysäkin vyöhykkeen TVV määrittää alueellaan käytössä olevan lippuvalikoiman TVV määrittää aikuisen 30 päivän kausilipun tariffin TVV tekee lähdön matkustajamääräraportin TVV tekee lipunmyyntiraportin TVV muodostaa laskutuserän Matkustaja käyttää kausilippua Matkustaja käyttää arvolippua Kuljettaja myy kertalipun Kuljettaja myy kausilipun... 35

10 4 1. Taustaa ja tavoitteet 1.1. Lippu- ja maksujärjestelmän visio ja tavoitteet PILETTI-hankkeen tavoitteena on toteuttaa lippu- ja maksujärjestelmä joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten hankkimaan joukkoliikenteeseen. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmän tavoitteena on toteuttaa työssäkäyntialueiden maksujärjestelmien tarpeet. Seuraavissa vaiheissa tavoitteena on toteuttaa työssäkäyntialueiden välisen liikenteen tarpeet, sekä laajamittainen yhteiskäyttöisyys. Maksujärjestelmän avulla joukkoliikenteen matkojen maksaminen on asiakkaille helppoa koko seudun alueella. Järjestelmä mahdollistaa joustavan ja oikeudenmukaisen hinnoittelun ja perii matkustajalta aina oikean maksun. Järjestelmä tarjoaa viranomaiselle riittävästi helppokäyttöistä ja ajantasaista tietoa sähköisessä muodossa suunnittelun, päätöksenteon, kilpailuttamisen ja seurannan tueksi Lähtötilanne Joukkoliikenteen järjestämistapa on Suomessa muuttumassa. Uuden joukkoliikennelain myötä joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset (TVV) päättävät omalla viranomaisalueellaan mm. joukkoliikenteen palvelutasosta, järjestämistavasta sekä lippu- ja taksajärjestelmästä. Liikenteen järjestämistavat voidaan käytännössä jakaa kolmeen pääperiaatteeseen: Bruttomalli: TVV suunnittelee liikenteen ja hankkii sen kilpailuttamalla. Liikenteessä noudatetaan TVV:n lippu- ja maksujärjestelmää. TVV saa lipputulot ja maksaa liikennöitsijälle suoritteisiin perustuvaa liikennöintikorvausta. TVV vastaa perustietojen (pysäkit, reitit, aikataulut) viemisestä taustajärjestelmiin. Käyttöoikeussopimusmalli (KOS): TVV määrittää liikenteen palvelutason ja hankkii liikenteen kilpailuttamalla. Liikennöitsijä suunnittelee liikenteen yksityiskohdat (reitit, aikataulut). Liikenteessä noudatetaan TVV:n lippu- ja maksujärjestelmää, mutta sen lisäksi liikennöitsijällä voi olla myös omiatvv:n hyväksymiä lippuja. Liikennöitsijä saa lipputulot ja sen lisäksi TVV maksaa liikennöitsijälle liikennöintikorvausta. TVV vastaa perustietojen (pysäkit, reitit, aikataulut) viemisestä taustajärjestelmiin, mutta voi sopimuksella ulkoistaa sen liikennöitsijälle. Markkinaehtoinen liikenne: TVV myöntää reittiliikenneluvat liikennöitsijän hakemuksesta. Liikennöitsijällä on oma lippu- ja taksajärjestelmä. TVV ei maksa liikennöitsijälle korvausta. Markkinaehtoinen liikenne voi liittyä PILETTI-järjestelmään, mikäli liikennöitsijä toteuttaa markkinaehtoisen liikenteen ajoneuvolaitteisiin PILETTI-järjestelmän toiminnallisuudet.

11 5 PILETTI-järjestelmä suunnitellaan vastaamaan ensisijaisesti bruttomallin ja käyttöoikeussopimusmallin tarpeita. Toissijaisena tavoitteena on ottaa huomioon myös markkinaehtoisen liikenteen tarpeita. Markkinaehtoinen liikenne voi liittyä PILETTIin esimerkiksi silloin, kun sitä käytetään täydentämään kaupunkiseudun PSA-liikennettä. Siirtymäkauden sopimukset Suurin osa suurten kaupunkien (HSL-alue, Tampere, Turku) ulkopuolisesta liikenteestä liikennöidään ns. siirtymäkauden sopimuksiin perustuvalla liikenteellä. Siirtymäkauden sopimuksiin perustuva liikenne on käytännössä liikennelupiin perustuvan liikenteen jatkumo, jossa on liikennöitsijän oma lippu- ja maksujärjestelmä. Käytännössä lippujärjestelmänä on yleensä Matkahuollon älykorttipohjainen järjestelmä, jonka hallinnointi on Matkahuollolla. Liikennöitsijät puolestaan omistavat pääsääntöisesti ajoneuvolaitteet. Siirtymäkauden sopimukset päättyvät vaiheittain vuosina PILETTI-järjestelmään ei määritetä nykyistä, asteittain poistuvaa lipputukien maksumenettelyä Nykyiset lippu- ja maksujärjestelmät HSL-alueella, Tampereella, Turussa ja Vaasassa on omat, viranomaisten hallinnoimat lippu- ja maksujärjestelmät kortteineen. Linja-autoliikenteessä näiden alueiden ulkopuolella järjestelmät laitteineen ovat liikennöitsijöiden omistamia ja hallinnoimia. Kortti- ja lippujärjestelmänä on lisäksi laajalti käytössä Matkahuollon järjestelmä. Erityisesti seutulippuratkaisut pohjautuvat tyypillisesti Matkahuollon ratkaisuun. Tariffijärjestelmät ovat pääsääntöisesti kilometritariffiin perustuvia järjestelmiä. Myös kausilippujen hinnoittelu perustuu kilometripohjaiseen perusmatkan hintaan. VR:llä on omassa liikenteessään oma lippu- ja maksujärjestelmä Tilaajat ja hallinnointimalli PILETTI-hankkeen tilaajina ovat Liikennevirasto, sekä joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset. PILETTI-hankkeen hankinnasta vastaa Liikennevirasto, jolle toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet valtuutuksen. Hankintamenettelyn jälkeen PILETTI-hanke siirtyy perustettavan osakeyhtiön haltuun, jonka osakkaina ovat Liikennevirasto ja toimivaltaiset viranomaiset. Käyttäjätahot tarkentuvat toteutusprojektin aikana. PILETTI-hankkeen toteutusprojektin asiakas on perustettava osakeyhtiö.

12 6 Kuva 1: Hankkeen toteutusaikataulu 2. Järjestelmän yleiskuvaus ja käyttäjät 2.1. Hankinnan sisältö Hankintaan kuuluvat 1. PILETTI-taustajärjestelmä, jossa hallinnoidaan ja ylläpidetään tariffeja, lippuvalikoimaa ja liikennöintitietoja. Taustajärjestelmä tuottaa myös rahaliikenteen hoitoon ja liikenteen seurantaan tarvittavat raportit. 2. Yksi rajapinta liikennöitsijäkohtaisiin varikkojärjestelmiin. 3. Yksi tai useampi rajapinta kolmansien osapuolten myyntijärjestelmiin. 4. PILETTI-myyntisovellus palvelupisteiden käyttöön. 5. Rajapinnat ulkoisiin järjestelmiin. 6. Korttisovellus ja sen toteutus. Hankintaan eivät kuulu mm: 1. Ajoneuvolaitteisiin toteutettavat muutokset. 2. Liikennöitsijöiden varikkojärjestelmiin toteutettavat muutokset. 3. Korttialustat.

13 Yleiskuvaus Kuva 2: Järjestelmän yleiskuvaus PILETTI-järjestelmän taustajärjestelmässä pidetään yllä järjestelmän vaatimat perustiedot, joita ovat mm.: Lippuvalikoima TVV-kohtaiset vyöhykkeet ja tariffit TVV-kohtaiset liikennöintitiedot (pysäkit, reitit, aikataulut) Liikennöitsijäkohtaiset autokierrot (bruttomallissa) Myyntiverkostotiedot PILETTI tarjoaa yhden tai useamman rajapinnan, johon kolmansien osapuolten myyntijärjestelmät voivat liittyä. Tällaisia ovat esimerkiksi lipunmyyntiverkoston olemassa olevat myyntijärjestelmät.

14 8 PILETTIin kuuluu myös oma, yksinkertainen myynti- ja palvelupistesovellus, jota käytetään TVV:n omissa asiakaspalvelupisteissä. Ajoneuvolaitteet Ajoneuvolaitteet ja niiden vaatimat liikennöitsijäkohtaiset varikkojärjestelmät ovat liikennöitsijöiden (tai jonkun muun tahon) omistamia. PILETTI tarjoaa yhden rajapinnan, johon liikennöitsijöiden ajoneuvojärjestelmät voivat liittyä. Liikennöitsijät vastaavat ajoneuvolaitteiden vaatimista muutostöistä, sekä PILETTI-rajapinnan toteuttamisesta omiin järjestelmiinsä Järjestelmän käyttäjät Matkustaja: Matkustaja käyttää järjestelmää leimatessaan matkakorttia ja ostaessaan kertalipun. Tulevaisuudessa matkustajalle tarjotaan myös itsepalvelutoimintoja. Kuljettaja: Kuljettaja käyttää järjestelmää myydessään ajoneuvossa lippuja, rekisteröidessään vaihtoja, tarkastaessaan matkakortilla olevien matkalippujen oikeellisuutta, sekä tehdessään myyntitilityksiä. Liikennöitsijä: Liikennöitsijä käyttää järjestelmää tehdessään ja saadessaan myyntitapahtumatilityksiä. Liikennöitsijä voi myös ylläpitää pysäkki, reitti ja aikataulutietoja sekä autokiertoja. Myyntipiste: Myyntipiste käyttää järjestelmää myydessään lippuja, sekä tehdessään myyntitilityksiä. TVV: TVV käyttää järjestelmää pitäessään yllä vyöhykkeitä, tariffeja, pysäkkejä, reittejä ja aikatauluja. TVV käyttää järjestelmää myös laskuttaessaan liikennöitsijöitä ja jälleenmyyntipisteitä, sekä tilittäessään myyntituloja liikennöitsijöille. TVV käyttää järjestelmää liikennöinnin ja matkustuksen seurantaan. TVV vastaa toimialueensa asiakkuudesta ja on rekisterinpitäjä. TVV:n palvelupiste: TVV:n palvelupiste käyttää järjestelmää jakaessaan matkakortteja, perustaessaan asiakkuuksia, tarkastaessaan henkilöllisyyksiä, sekä ratkoessaan matkustajien ongelmatilanteita. PILETTI, tekninen tuki: PILETTI-organisaation tekninen tuki käyttää järjestelmää hallinnoidessaan turvaratkaisuja, korttilogistiikkaa ja tarkkaillessaan järjestelmän käytettävyyttä. PILETTI, asiakaspalvelutuki: PILETTI-organisaation asiakaspalvelutuki käyttää järjestelmää antaessaan tukea TVV:n palvelupisteiden henkilökunnalle.

15 9 3. Tariffijärjestelmä, ikäryhmät ja lippuvalikoima 3.1. Tariffijärjestelmä Kuva 3: Kaarimallin periaatekuva Tariffijärjestelmä on kaarimallinen vyöhykejärjestelmä. Kaarien ei tarvitse olla saman laajuisia, eikä saman hintaisia. Jokaiselle lipputyypille voidaan määrittää oma hinta jokaiselle kaarelle. Esimerkiksi matka kaarelta 3 kaarelle 1 ei välttämättä ole saman hintainen, kuin matka kaarelta 3 kaarelle 5, vaikka molemmissa tapauksissa tehdään kaksi vyöhykkeen rajan ylitystä. Tariffijärjestelmässä on varauduttava vähintään 7 vyöhykkeeseen. Alueiden laajetessa vyöhykkeiden määrää on pystyttävä lisäämään. Jokainen TVV määrittää vyöhykkeet ja noudatettavat tariffit omalla alueellaan. Tariffijärjestelmä edellyttää, että pysäkeillä on maantieteellinen koordinaattitieto, sekä tieto siitä, millä viranomaisalueella ja millä vyöhykkeellä pysäkki on. Tariffijärjestelmä edellyttää myös tiedon siitä, mille vyöhykkeelle matka suuntautuu, sillä vyöhykkeiden hinnat voivat olla erilaisia.

16 10 Kuva 4: Päällekkäin menevät viranomaisten tariffit Viranomaisten tariffialueet voivat mennä myös maantieteellisesti päällekkäin. Tällöin viranomaisten on sovittava keskenään periaatteista. Reitti- ja aikataulu- ja pysäkkitiedot on vietävä ajoneuvolaitteelle asti, jotta lippua leimattaessa tiedetään, millä vyöhykkeellä matka alkaa ja mihin suuntaan matka suuntautuu. Yksi pysäkki voi kuulua kahteen eri rinnakkaiseen vyöhykkeeseen. Vaihtoaika Vaihtoaika on pystyttävä määrittämään vyöhyke- ja tuotekohtaisesti (parametri). Matkan vaihtoaika määräytyy matkan lähtövyöhykkeen perusteella. Yömaksu Yömaksu on pystyttävä määrittämään TVV-kohtaisesti. Yömaksu tarkoittaa korotettua kertalipun hintaa, korotettua arvolipun veloitusta, tai kausilipun hinnan lisäksi veloitettavaa summaa tietyllä kellonaikavälillä. Yömaksun voimassaoloaika ja määrä ovat parametreja.

17 Ikäryhmät Lapsi Nuori 7 16 vuotta (parametri). Pakollinen ikäryhmä. Alle 7-vuotiaat matkustavat maksutta vuotta tai vuotta (parametri). Valinnainen ikäryhmä. Jos TVV ei ota nuoren ikäryhmää käyttöön, niin aikuisten ikäryhmä alkaa suoraan lasten ikäryhmästä. Aikuinen Kaikki nuoren (tai jos nuoren ikäryhmää ei ole käytössä, niin lasten) ikäryhmää vanhemmat Lippuvalikoima Pakolliset, jokaisella viranomaisalueella käyttöön tulevat liput ovat kertalippu, kausilippu ja arvolippu. Muut liput ovat valinnaisia lipputuotteita, joiden käyttöönotosta päättää kukin TVV omalla alueellaan. TVV päättää myös tuotekohtaisesti siitä, ovatko tuotteet haltija-, vai henkilökohtaisia. Kertalippu Ajoneuvosta tai esimerkiksi automaatista ennakkoon ostettava kertalippu, jolla voi matkustaa ja vaihtaa vapaasti viranomaisen määrittelemän ajan kuluessa. Voimassaoloaika ja kelpoisuusvyöhykkeet tulostetaan lippuun. Kertalippu tulostetaan tyypillisesti ajoneuvolaitteella lämpöherkälle paperille. Ikäryhmät: lapsi, aikuinen.

18 12 Kausilippu Korttipohjalle ostettava kausituote, joka on voimassa tietyn ajan ensimmäisestä käytöstä. Voimassaoloaika voi olla 30, 90 tai 180 vuorokautta tai kalenterivuosi. Kortilla voi olla samanaikaisesti kaksi kausilippua. Kausilippu ostetaan yhdelle tai useammalle vyöhykkeelle. Kortilla voi olla kausilipun lisäksi myös arvolippu. Kausilippu voi olla myös toistaiseksi, tai määrätyn ajan voimassa oleva kausilippu, jonka asiakashinta on 0 euroa. Tällaisen 0-hintaisen lipun käyttö laskutetaan erikseen asiakkaalta ja sen hinta muodostuu käyttötapahtumien perusteella. Ikäryhmät: lapsi, nuori, aikuinen Arvolippu Arvolippu on korttipohjalle ostettava tuote. Arvolippua käytettäessä lipulta vähennetään arvolipputariffin ja vyöhykkeiden mukainen määrä arvoa. Arvolipulla voi maksaa myös toisen, samaan tai nuorempaan ikäryhmään kuuluvan henkilön matkan. Arvolippua ostettaessa sille määritetään oletusvoimassaolovyöhykkeet, jonka perusteella matkasta veloitettava hinta peritään. Jos matka poikkeaa oletusvyöhykkeistä, niin silloin matkustettaessa vyöhykkeet valitaan lukijalaitteen käyttöliittymästä. Arvoa voi ladata lisää kymmenen euron kerrannaisina (parametri). Maksimisumma on aikuisten ja nuorten arvolipuilla 120 euroa (parametri) ja lasten arvolipulla 80 euroa (parametri). On varauduttava myös siihen, että latausparametrit ovat myyntikanavakohtaisia. Kortilla voi olla arvolipun lisäksi myös voimassa oleva kausilippu, joka on prioriteetiltaan ensisijainen. Ikäryhmät: lapsi, nuori, aikuinen

19 13 Joustokausilippu Joustokausilippu on korttipohjalle ostettava tuote, joka on voimassa 90 vuorokautta (parametri) ensimmäisestä käytöstä ja joka sisältää 30 (parametri) matkustusvuorokautta. Joustokausilippu ostetaan yhdelle tai useammalle vyöhykkeelle. Yhteen matkustusvuorokauteen sisältyy rajaton määrä matkoja voimassaolovyöhykkeiden sisällä. Kortilla voi olla samanaikaisesti kaksi joustokausilippua. Kortilla voi olla joustokausilipun lisäksi myös arvolippu. Ikäryhmät: lapsi, nuori, aikuinen Best-Price lippu Best-Price lippu on korttipohjalle ostettava tuote, joka on arvolipun ja 30 vuorokauden kausilipun yhdistelmä. Best-Price lippu toimii arvolippuna siihen asti, kun lipulta on veloitettu 30 vuorokauden aikana ensimmäisestä käytöstä vähintään 30 vuorokauden lipun hinnan mukainen määrä. Sen jälkeen lipulla voi matkustaa veloituksetta voimassaolovyöhykkeillä, kunnes 30 vuorokauden aikaraja ensimmäisestä käytöstä on saavutettu. Lipulle ladattava arvo on vähintään 30 vuorokauden kausilipun hinnan mukainen määrä. Ikäryhmät: lapsi, nuori, aikuinen Koululaislippu Koululaislippu on korttipohjalle ladattava, 0-hintainen, jälkikäteen käytön mukaan laskutettava tuote, joka on voimassa lukuvuoden ajan (päivämääräparametri) koulupäivien aikana. Koulupäiväkalenteri on koulukohtainen. Lisäksi kelpoisuutta voidaan rajoittaa tietylle kellonaikavälille (parametri) ja tietylle matkamäärälle (parametri) koulupäivän aikana. TVV päättää koululaislipun myöntämisperusteista. Koululaislipun lisäksi kortilla voi olla myös arvolippu. Ikäryhmät: lapsi, nuori

20 14 Opiskelijalippu Opiskelijalippu on korttipohjalle ostettava 30 vuorokauden kausilippu. Opiskelijalipun toiminnot ovat kuten kausilipussakin. TVV päättää opiskelijalipun myöntämisperusteista. Opiskelijalipun lisäksi kortilla voi olla myös arvolippu. Opiskelijalippujen KELA-korvaukset ja niiden vaatimat menettelyt selvitetään myöhemmin hankkeen aikana. Ikäryhmät: nuori, aikuinen Seniorilippu Seniorilippu on korttipohjalle ostettava arvolippu. Seniorilipun voimassaoloaikaa voidaan rajata niin, että se on voimassa ainoastaan tiettyinä viikonpäivinä (parametri) tietyllä kellonaikavälillä (parametri). Seniorilipun voimassaoloaikojen ulkopuolella seniorilippu toimii kuten aikuisen ikäryhmän arvolippu. TVV määrittää seniorilipun myöntämiskriteerit. Ikäryhmät: aikuinen Turistilippu Turistilippu on kertakäyttöiselle korttipohjalle ostettava kausilippu, jonka voimassaoloaika on 1 60 vuorokautta. Ikäryhmät: lapsi, nuori, aikuinen Ryhmälippu Ryhmälippu on tunnisteeseen perustuva lipputuote, jolla tehdyt matkat veloitetaan lipun haltijalta käyttöjen mukaan jälkikäteen. Ikäryhmät: lapsi, nuori, aikuinen

21 15 4. Lippualustat ja myyntikanavat 4.1. Lippualustat ja niiden jakelu Kertalippu ja muut mahdollisesti ajoneuvoissa tulostettavat liput tulostetaan paperi- tai pahvialustalle. Kausi- ja arvolippujen korttialusta on MIFARE DESFire EV1. Turistilipun korttialusta on MIFARE Ultralight C. PILETTI-organisaatio tulee olemaan korttien jakelija ja kilpailuttamaan korttien hankinnan erikseen. Järjestelmätoimittajan tulee varautua käyttöönottovaiheessa korttien massajakeluun. Jatkossa yksittäiset kortit jaetaan TVV:n palvelupisteissä. Korttimaksu peritään asiakkaalta korttia lunastettaessa. Tulevaisuudessa on varauduttava myös 2D-viivakoodin generointiin ajoneuvoissa, sekä NFCmobiilialustojen ja etäluettavien EMV-korttien käyttöön Myyntikanavat TVV:n palvelupiste Jokaisen TVV:n alueelle tulee vähintään yksi palvelupiste asiakaspalvelua varten. Palvelupiste voi olla volyymien mukaan yhdistetty TVV:n muuhun toimintaan tai se voi olla ulkoistettu. palvelupisteen tehtäviä ovat: Asiakkuuksien perustaminen ja niihin tehtävät muutokset Asiakkaiden kotikunnan tarkistaminen (yhteys väestörekisteriin) Erityisryhmien (koululaiset, opiskelijat, seniorit) oikeuksien tarkistaminen Korttien jakelu Tuotteiden myynti Korttien alustaminen Ongelmatilanteiden selvittäminen Palvelupisteen vastuutahona voivat olla: TVV-kaupunki tai kunta ELY-keskus ns. peruskunta, jolle vastuu on siirretty ELY-kunta sopimuksella kolmas osapuoli, jolloin menettely kotikunnan tarkistamiseksi on sovittava erikseen

22 16 Jälleenmyyntipiste Jälleenmyyntipisteissä korttialustoille tehdään tuotteiden lisämyyntejä. Taustajärjestelmän tuotehallinnassa on pystyttävä määrittämään myynti- ja jälleenmyyntioikeudet tuotteittain ja jälleenmyyjittäin PILETTI-organisaatio kilpailuttaa pääsääntöisesti jälleenmyyntipisteet. Ajoneuvo Ajoneuvoissa myydään kertalippuja sekä lisämyyntejä korttialustalle. Tulevaisuudessa on varauduttava verkkokauppaan, jolloin ennalta ostetut lisämyynnit ladataan korteille ajoneuvoissa. Tulevaisuudessa jälleenmyyntikanavina voi olla myös lippuautomaatteja. Verkkokauppa ja lippuautomaatit yhdistetään PILETTI-järjestelmään rajapintojen avulla. 5. Laitteiston toiminnallisuus 5.1. Palvelupisteet Palvelupisteessä perustetaan asiakkuus päivitetään asiakkaan tiedot, myydään asiakkaalle matkakortti, sekä tarvittaessa tarkistetaan asiakkaan kotikunta. Palvelupisteen sovelluksesta on yhteys väestörekisteriin. Palvelupisteen sovelluksella kortille perustetaan halutut lipputyypit ja tehdään lisälataukset. Sovelluksella asiakkaan henkilötiedot viedään asiakasrekisteriin. Palvelupisteessä säilytetään ja pidetään kirjaa matkakorteista. Palvelupiste ottaa vastaan käytöstä poistuneet kortit, vaihtaa kortteja, tekee hyvityksiä ja palautuksia, sekä asettaa kortin tarvittaessa sulkulistalle Myyntipisteet Myyntipisteiden myyntioikeudet hallitaan PILETTI-taustajärjestelmässä tuotteittain. Myyntipisteen myyntisovellus voi olla Myyntipisteen oma sovellus, jolle PILETTI-järjestelmä tarjoaa rajapinnan kautta myytävät tuotteet ja niiden hinnoittelun PILETTI-järjestelmän oma web-pohjainen myyntisovellus. Tämän myyntisovelluksen kautta tehdyt myynnit viedään manuaalisesti jälleenmyyntipisteen omaan kassajärjestelmään.

23 17 Myyntisovelluksen tulee molemmissa tapauksissa olla online-yhteydessä PILETTIturvapalvelimeen. Myyntipisteessä tulee olla laite, jolla kortille kirjoitus ja kortilta luku suoritetaan. Myyntipiste vastaa tietoliikenneyhteyksistä ja laitteistoista. Myyntipisteen sovellus toimittaa kaikki myyntitapahtumat reaaliaikaisesti PILETTI-järjestelmään Ajoneuvolaite Ajoneuvolaitteella tulee olla liikennöitävän liikenteen reitti- ja aikataulutiedot. Kun ajoneuvo liikennöi reitillä, laitteen tulee tietää kulloinenkin sijainti joko automaattisen paikantimen avulla, tai kuljettajan toimesta manuaalisesti askeltamalla. Ajoneuvolaitteella tehdyt kertalipunmyynnit, sekä matkakorttileimaukset tulee kohdistaa sille pysäkille, jossa nousu tapahtuu. Kertalippuun tulee tulostaa lipun myyjätiedot, kelpoisuusalue (vyöhykkeet) ja kelpoisuusaika. Myyjätiedoissa tulee olla mukana tieto liikennöitsijästä ja linjasta. Ajoneuvolaitteistoon kuuluvat kuljettajalaite ja erillinen etälukija. TVV päättää erillisen etälukijan tarpeellisuudesta. Molempien laitteiden tulee olla varustettu matkakortin luku- ja kirjoitusominaisuuksilla. Etälukijassa tulee olla myös matkustajalle käyttöliittymä vyöhykkeiden valitsemista varten (arvolippu). Korttia leimattaessa kuljettajalaitteella tulee näkyä kortin haltijan ikä, sukupuoli, kuntalaisuus, vaihto-oikeus, kauden voimassaolo ja arvolipun saldo, sekä oikeus matkustukseen ko. vyöhykkeellä. Näytettävät tiedot riippuvat lipputyypistä. Etälukijassa matkustajalle tulee näkyä vaihto-oikeus, kauden voimassaolo ja arvolipun saldo, sekä oikeus matkustukseen ko. vyöhykkeellä. Ajoneuvolaitteelle tulee toteuttaa rekisteröintitoiminto, jolla kuljettaja voi rekisteröidä manuaalisesti esimerkiksi kertalipuilla tehdyt vaihdot, ryhmälipuilla matkustavien määrät, lastenvaunut, jne. Ajoneuvolaitteella ja etälukijalla näytettävät toiminnot voivat vaihdella ajoneuvolaitetoimittajittain. Arvolippua käytettäessä arvolipulta perittävä hinta peritään arvolipun oletusvoimassaolovyöhykkeiden perusteella. Mikäli matka poikkeaa oletusvyöhykkeistä, niin matkustajan tulee valita etälukijan käyttöliittymästä veloitettavien vyöhykkeiden määrä. Jos etälukijaa ei ole, niin matkustaja ojentaa kortin kuljettajalle, joka valitsee omasta käyttöliittymästään veloitettavien vyöhykkeiden määrän. Ajoneuvolaitteella voidaan ladata kortille lisää arvoa tai kautta kortille jo olemassa olevalle tuotteelle. Tällöin matkustaja ojentaa kortin kuljettajalle, joka tekee kortille latauksen. Tulevaisuudessa, jos lataustiedot toimitetaan ajoneuvolaitteille etukäteen, matkustaja voi tehdä lisälatauksen etälukijalla.

24 18 Ajoneuvolaitteen tulee toimittaa kaikki nousu- ja myyntitapahtumat PILETTI-järjestelmään. Ajoneuvolaitteista, niihin toteutettavista muutostöistä ja niiden toiminnallisuudesta vastaa liikennöitsijä Tarkastajalaite Taustajärjestelmän tulee tarjota rajapinta tarkastajalaitteelle. 6. Tietojen hallinta, rajapinnat ja rekisterit 6.1. Perustietojen hallinta Tariffit Tariffien hallinta tapahtuu keskitetysti PILETTI-taustajärjestelmässä. Kukin järjestelmään liittynyt TVV hallinnoi omia tariffeja omalla alueellaan. TVV määrittää lippuvalikoimasta käytettävät lipputyypit, sekä näiden vyöhykekohtaiset tariffit. Tariffeilla on voimaanastumispäivä. TVV huolehtii siitä, että tariffit ovat taustajärjestelmässä valmiina hyvissä ajoin ennen voimaanastumispäivää. Liikennöitsijäkohtaiset varikkojärjestelmät saavat uudet tariffit käyttöönsä rajapinnan kautta PILETTI-järjestelmästä. Liikennöitsijäkohtaiset järjestelmät puolestaan vastaavat siitä, että tariffit ovat ajoneuvolaitteissa ennen tariffien voimaanastumispäivää. Liikennöintitiedot Liikennöintitietojen hallinta tapahtuu keskitetysti PILETTI-taustajärjestelmässä. Liikennöintitietoja hallinnoivat TVV (bruttomalli) ja liikennöitsijä (KOS-malli). Liikennöintitietoja ovat: Pysäkit Reitit Aikataulut Autokierrot Liikennöintitietojen hallintaan tulee olla käyttöliittymä sekä TVV:lle että liikennöitsijälle. Liikennöintitiedoilla on voimaanastumispäivä. TVV ja liikennöitsijät huolehtivat siitä, että liikennöintitiedot ovat taustajärjestelmässä valmiina hyvissä ajoin ennen voimaanastumispäivää. Liikennöitsijäkohtaiset varikkojärjestelmät saavat uudet liikennöintitiedot käyttöönsä rajapinnan kautta PILETTI-järjestelmästä. Liikennöitsijäkohtaiset järjestelmät puolestaan vastaavat siitä, että liikennöintitiedot ovat ajoneuvolaitteissa ennen tariffien voimaanastumispäivää. Liikennöitsijät muodostavat liikennöintitiedoista autokierrot omissa varikkojärjestelmissään.

25 Varikkotoiminnot Liikennöitsijäkohtaiset varikkotoiminnot eivät kuulu PILETTI-taustajärjestelmään. Varikkotoiminnoista vastaa liikennöitsijä. Tässä on kuvattu varikkotoimintoja otsikkotasolla roolien selkeyttämisen vuoksi. Varikkotoimintoja ovat: reitti-, aikataulu- ja autokiertotietojen ylläpito ajoneuvolaitteiden hallinta kuljettajatietojen hallinta kuljettajatilitysten hallinta tiedonsiirron hallinta varikkojärjestelmän ja ajoneuvolaitteiden välillä parametrien jakelu ajoneuvolaitteisiin tapahtumatietojen vastaanottaminen ajoneuvolaitteista ja niiden oikeellisuuden valvonta PILETTI-taustajärjestelmän ja varikkojärjestelmän välisen rajapinnan valvonta Liikennöitsijät vastaavat siitä, että kaikki ajoneuvolaitetapahtumat siirtyvät oikein PILETTItaustajärjestelmään Rajapinnat muihin järjestelmiin PILETTI-taustajärjestelmän tulee tarjota rajapintoja kolmansien osapuolten järjestelmiin. Seuraavassa on kuvattu rajapinnat, niiden käyttötarkoitus ja toteutusvastuu. Rajapinta liikennöitsijöiden varikkojärjestelmiin Rajapinnan kautta välitetään liikennöinti- ja tariffitiedot liikennöitsijöiden varikkojärjestelmiin, sekä myynti- ja nousutapahtumatiedot ajoneuvoista PILETTItaustajärjestelmään. PILETTI-hankkeessa toteutetaan yksi varikkojärjestelmärajapinta, jonka toteuttamisesta vastaa PILETTI-hanke. Varikkojärjestelmiin vaadittavista muutostöistä vastaavat liikennöitsijät. Myyntijärjestelmärajapinta Rajapinta kolmannen osapuolen myyntijärjestelmään. Rajapinnan kautta välitetään tuotetiedot myyntijärjestelmään, sekä myyntitiedot PILETTI-taustajärjestelmään. PILETTItaustajärjestelmään toteutetaan yhdestä kahteen myyntijärjestelmärajapintaa, joista vastaa PILETTI-hanke.

26 20 Väestörekisterikeskus Kyselyrajapinta Väestörekisterikeskuksen VTJ-rajapintaan. Rajapintaa käytetään henkilöiden osoite- ja kotipaikkatietojen tarkistamiseen. Rajapinnan toteuttamisesta vastaa PILETTIhanke. Kunnat voivat tapauskohtaisesti käyttää myös omia väestötietojärjestelmiään: niissä tapauksissa rajapinnan toteutuskustannuksista vastaa ko. kunta. Liikenteen perustiedot Rajapinta TVV:n tai liikennöitsijän suunnittelujärjestelmään. Rajapintaa käytetään liikenteen perustietojen (pysäkit, reitit, aikataulut) tuomiseen PILETTI-taustajärjestelmään. PILETTItaustajärjestelmään toteutetaan yksi perustietorajapinta (esim. SIRI), josta vastaa PILETTIhanke. Muiden perustietorajapintojen toteuttamisesta vastaa ko. rajapinnan hyödyntäjä. Taloushallintaohjelmistot Rajapinta TVV:n tai liikennöitsijän taloushallintaohjelmistoon. Rajapintaa käytetään myyntija laskutustietojen välittämiseen. Rajapinnan toteuttamisesta vastaa ko. TVV tai liikennöitsijä. Hankkeessa on varauduttava useiden rajapintojen toteuttamiseen. Rajapinta matkustajan web-käyttöliittymään Rajapinta kolmannen osapuolen toteuttamaan web-käyttöliittymään, jossa matkustajat pystyvät seuraamaan oman matkakorttinsa tapahtumia. PILETTI-taustajärjestelmään toteutetaan yksi web-käyttölittymärajapinta, josta vastaa PILETTI-hanke. Verkkokaupparajapinta Rajapinta kolmannen osapuolen toteuttamaan verkkokauppaan, jossa matkustajat pystyvät tekemään lisäostoja matkakortille. PILETTI-taustajärjestelmään toteutetaan yksi verkkokaupparajapinta, josta vastaa PILETTI-hanke. Verkkokauppa tullaan kilpailuttamaan erikseen ja ottamaan käyttöön myöhemmin. Tapahtumatietorajapinta Rajapinta TVV:n clearing-järjestelmään tai DW-ratkaisuun, jossa myynti- ja käyttötapahtumatietojen perusteella suoritetaan liikenteen analysointia tai tulojen ja kustannusten jakoa TVV:n alueen kuntien kesken. PILETTI-taustajärjestelmään toteutetaan yksi tapahtumatietorajapinta, josta vastaa PILETTI-hanke. Liikennetietorajapinta Rajapinta, jonka kautta PILETTI-taustajärjestelmässä olevat liikenteen staattiset perustiedot (pysäkit, reitit, aikataulut, jne.) voidaan viedä esimerkiksi informaatiojärjestelmiin, LiVin tietojärjestelmiin ja kolmansien osapuolten tietojärjestelmiin. Rajapinnanssa tulee hyödyntää olemassa olevia standardeja, esim. kalkati.net tai SIRI.

27 Tietosuojan kannalta kriittiset rekisterit PILETTI-taustajärjestelmään toteutettavia, tietosuojan kannalta kriittisiä rekistereitä ovat: Asiakasrekisteri Asiakkaiden tiedot sisältävä asiakasrekisteri. Asiakasrekisteri sisältää tietosuojalain alaisia henkilötietoja, joten sen teknisen tietosuojan on oltava lain edellyttämällä tasolla. Asiakasrekisterissä on useiden TVV:n kuntien alueella asuvien asiakkaiden tietoja. Kukin TVV tai PILETTI on oman toimialueensa asiakkaiden tietojen rekisterinpitäjä. Asiakas voi olla myös oikeushenkilö. Asiakkaan tiedoissa tulee varautua laskutustietojen ylläpitoon. Tapahtumarekisteri Korttien myynti- ja käyttötapahtumista muodostuva rekisteri. Rekisteriä käytetään laskutustapahtumaerien muodostamiseen sekä matkustajamäärätilastointiin. Tapahtumarekisterin yhdistäminen asiakasrekisteriin on estettävä teknisesti. Korttirekisteri Korttirekisteri on matkakorttien logistiikkaan ja tilan seurantaan tarkoitettu rekisteri. Rekisterin perusteella tiedetään esimerkiksi, onko kortti vioittunut, kadonnut, varastossa vai jaettu asiakkaalle. Käyttäjärekisteri PILETTI-järjestelmän käyttäjät ja käyttöoikeudet.

28 22 7. Rahaliikenne ja raportointi 7.1. Rahaliikenne ja tapahtumatiedot Bruttokustannusmalli Kuva 5: Rahaliikenne bruttokustannusmallissa Bruttokustannusmallissa toimivaltainen viranomainen (TVV) saa myyntipisteiden myyntitiedot PILETTI-järjestelmästä. TVV laskuttaa myyntipisteiltä myyntitulot myyntitietojen perusteella. TVV saa tapahtumatiedot liikennöitsijän myynneistä (kertaliput ja lippujen lataukset ajoneuvoissa) ja korttien käyttötapahtumista PILETTI-järjestelmän kautta. TVV laskuttaa liikennöitsijältä myyntitulot tapahtumatietojen perusteella ja maksaa liikennöitsijälle sopimuksen mukaisen liikennöintikorvauksen. TVV jyvittää liikennöintikorvauksen mukaiset kustannukset kunnille PILETTI-järjestelmästä saatujen käyttötapahtumatietojen perusteella.

29 23 KOS-malli, jossa viranomaisena on kunta Kuva 6: Rahaliikenne KOS-mallissa, jossa viranomaisena on kunta KOS-mallissa toimivaltainen viranomainen (TVV) saa myyntipisteiden tapahtumatiedot PILETTI-järjestelmästä. TVV laskuttaa myyntipisteiltä myyntitulot myyntitietojen perusteella ja tilittää ne PILETIn käyttötapahtumien mukaisesti liikennöitsijöille. TVV saa PILETTIjärjestelmästä tapahtumatiedot liikennöitsijän myynneistä (kertaliput ja lippujen lataukset ajoneuvoissa) ja korttien käyttötapahtumista ja huomioi ne käyttöoikeussopimuksen mukaisen liikennöintikorvauksen maksamisessa liikennöitsijälle. TVV jyvittää nettokustannukset kunnille PILETTI-järjestelmästä saatujen käyttötapahtumatietojen perusteella.

30 24 KOS-malli, jossa viranomaisena on ELY-keskus Kuva 7: Rahaliikenne KOS-mallissa, jossa viranomaisena on ELY KOS-mallissa ELY saa jälleenmyyntipisteiden ja liikennöitsijöiden (kertaliput ja lippujen lataukset ajoneuvoissa) myyntitapahtumatiedot PILETTI-järjestelmästä. ELY/Livi laskuttaa myyntipisteiltä myyntitulot myyntiatietojen perusteella. ELY/Livi tilittää myyntitilitykset PILETIn käyttötapahtumien mukaisesti liikennöitsijälle ja huomioi ne maksaessaan ELY-kunta -sopimuksen mukaista osuuttaan käyttöoikeussopimuksen liikennöintikorvauksesta liikennöitsijälle. Kunta saa PILETTI-järjestelmästä tapahtumatiedot myyntipisteiden myyntitapahtumista ja liikennöitsijän myynti- ja käyttötapahtumista ja huomioi ne maksaessaan ELY-kunta - sopimuksen mukaista osuuttaan käyttöoikeussopimuksen liikennöintikorvauksesta liikennöitsijälle.

31 25 Markkinaehtoisen liikenteen malli, jossa liikennöitsijä saa vain asiakashinnan mukaisen korvauksen Kuva 8: Rahaliikenne markkinaehtoisen liikenteen mallissa Markkinaehtoisen liikenteen mallissa toimivaltainen viranomainen (TVV) saa jälleenmyyntipisteiden myyntitiedot PILETTI-järjestelmästä. TVV laskuttaa myyntipisteiltä myyntitulot tapahtumatietojen perusteella. TVV saa PILETTI-järjestelmän kautta liikennöitsijältä tapahtumatiedot korttien käyttötapahtumista. TVV maksaa liikennöitsijälle asiakashinnan mukaisen korvauksen käyttötapahtumatietojen perusteella.

32 26 Rahaliikenne PILETTI-lipun yhteiskäytössä Kuva 9: Rahaliikenne yhteiskäyttömallissa PILETTI-yhteiskäytössä lippua käytetään toisen TVV:n alueella. TVV:t solmivat yhteiskäytöstä ja yhteiskäyttöisistä lipputuotteista keskinäisen sopimuksen. TVV:t sopivat myös lipun käytöstä maksettavan korvauksen määrän. Korvauksen määrä on lippu- ja TVV-kohtainen. Asiakkaan kotikunnan TVV saa tapahtumatiedot yhteiskäyttökunnasta. Yhteiskäyttö-TVV laskuttaa asiakkaan TVV:tä tapahtumatietojen perusteella ja laskuttaa edelleen asukkaan kotikuntaa.

33 Kuljettajatilitykset Kuljettajatilitykset ovat liikennöitsijän vastuulla. Liikennöitsijän varikkojärjestelmä seuraa kuljettajien ajoneuvoissa tapahtuvaa lipunmyyntiä ja kuljettajatilityksiä. Liikennöitsijän varikkojärjestelmä toimittaa myyntitiedot PILETTI-taustajärjestelmään. Liikennöitsijän omia, PILETTI-järjestelmän ulkopuolisia lippuja varten PILETTItaustajärjestelmässä tulee olla käyttöliittymä näiden tietojen manuaaliseen syöttämiseen Myyntiraportit PILETTI-taustajärjestelmä muodostaa myyntijaksoittain myyntipiste- ja liikennöitsijäkohtaisen myyntitapahtumaraportin TVV:lle. Myyntijakso on esimerkiksi kalenterikuukausi tai kahden viikon jakso. Raporttia käytetään laskutuserän muodostamiseen. Raportin tietoja ovat myyntipiste/liikennöitsijä/kunta myynnit lipputyypeittäin (kpl, ) 7.4. Laskutettavat liput Laskutettavia lippuja ovat koululaislippu ja laskutettava kausilippu. Näiden lippujen rahaliikenne perustuu lippujen käyttöön perustuvaan laskutukseen. Lipuille tulee voida määrittää lipulla tehdyn matkan hinta laskutettava taho PILETTI-taustajärjestelmä muodostaa lippujen käyttöön perustuvan laskutusaineiston kuukausittain Käyttötapahtumat ja matkustajamääräraportointi Käyttötapahtuma muodostuu silloin, kun korttia käytetään ajoneuvon kortinlukijassa, ajoneuvolaitteella myydään kertalippu, tai rekisteröidään esim. vaihto. Käyttötapahtuman muodostavat

34 28 käytön kellonaika lipputyyppi ja vyöhykkeiden määrä lipun kuntatieto linja ja ajosuunta pysäkki, jolla käyttö tapahtuu Matkustajamääräraportointi perustuu käyttötapahtumiin. PILETTI-taustajärjestelmään toteutetaan perusraportit, joita ovat: linja- ja lähtökohtaiset matkustajamääräraportit tarvittaessa pysäkkitasolla käyttäjän haluamalta aikaväliltä pysäkkikohtaiset matkustajamääräraportit vuorokohtaisesti käyttäjän haluamalta aikaväliltä 8. Järjestelmän käyttöoikeudet 8.1. Yleistä Periaatteena on, että kukin järjestelmään liittynyt käyttäjä näkee vain oman roolinsa mukaiset tiedot ja pystyy muuttamaan vain omien oikeuksiensa mukaisia tietoja Käyttäjäroolit Alla esitetty roolivalikoima ja tehtävien kuvaukset eivät ole täydellisiä, vaan ne täydentyvät järjestelmän suunnitteluvaiheessa. TVV Määrittelee oman alueensa tariffit, vyöhykkeet ja liikenteen perustiedot. Saa raportit oman alueensa liikenteestä. Muodostaa laskutusaineistot oman alueensa liikenteestä.

35 29 TVV:n palvelupiste Perustaa ja muuttaa asiakkaiden tietoja. Alustaa lippuja korttialustalle. Vie tarvittaessa kortteja sulkulistalle. Pystyy tarkastelemaan korttien tapahtumahistoriaa. Jälleenmyyntipiste Tekee kortilla oleville tuotteille lisämyyntejä. Kuljettaja Myy ajoneuvolaitteella kertalippuja ja tekee asiakkaan kortilla oleville tuotteille lisämyyntejä. Liikennöitsijä Seuraa tilitys- ja myyntitapahtumia PILETTI-järjestelmästä. Pitää yllä omia liikennöintitietojaan. Tekee tilitystapahtumatiedot. Pääkäyttäjä Luo käyttäjäroolit ja käyttäjäroolien käyttöoikeudet. PILETTI-organisaation henkilö. 9. Järjestelmän kehitystarpeita jatkossa 9.1. Lipputuotteiden yhteiskäyttöisyys PILETTI-hankkeen liikkeellelähtövaiheen jälkeen ensimmäisiä kehitystoimenpiteitä on PILETTIjärjestelmän lipputuotteiden yhteiskäyttöisyyden kehittäminen. Yhteiskäyttöisyyden edistämistoimenpiteitä ovat PILETTI-lipputuotteiden ristiin käyttö eri TVV:n alueella. Ensimmäisenä tuotteena on arvolippu. PILETTI-järjestelmän ja esimerkiksi HSL-alueen ja VR:n oman liikenteen yhteiskäyttö. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi matkakortin monisovellusperiaatteella Clearing-toiminnot Clearing-toiminnoilla tarkoitetaan joukkoliikenteeseen liittyvien kuntien maksuosuuksien jakamista kuntien kesken. PILETTI-taustajärjestelmä tuottaa lippujen myynteihin ja käyttöihin perustuvat tapahtumatiedot, mutta jos kuntien maksuosuuksien jakaminen tehdään jollain muulla perusteella, niin silloin se vaatii TVV:n erillistä clearing-toimintoa.

36 Auto Top-Up Automaattinen arvon tai kauden lisälataus kortille, jonka arvo on alittanut tietyn rajan tai kausi on lähenemässä loppuaan. Automaattisesti tehdystä latauksesta muodostetaan laskutustapahtuma Uudet maksutavat Uusia joukkoliikennematkan maksutapoja ovat esimerkiksi NFC-laitteilla tapahtuva maksaminen Etäluettavilla EMV-maksukorteilla tapahtuva maksaminen Matkan jälkilaskutukseen ja matkan jälkikäteen tapahtuvaan tariffointiin perustuva maksaminen PILETTI-taustajärjestelmän arkkitehtuurissa on varauduttava ainakin em. maksutapojen käyttöönottoon lähitulevaisuudessa D-koodien käyttöönotto kertalipuissa PILETTI-taustajärjestelmän arkkitehtuurissa on varauduttava 2D-koodien käyttöönottoon ajoneuvoissa. 2D-koodi tulostetaan esimerkiksi kertalippuun ja sitä koodi voidaan myös lukea ajoneuvoissa. Arkkitehtuurissa on varauduttava siihen, että 2D-koodi muodostetaan PILETTItaustajärjestelmässä Online-tiedonsiirto ajoneuvolaitteiden ja taustajärjestelmän välillä Jatkossa ajoneuvolaitekannan uusiutuessa on varauduttava siihen, että tiedonsiirto ajoneuvolaitteiden ja PILETTI-taustajärjestelmän välillä on reaaliaikaista. Tämä on otettava huomioon rajapintaratkaisuissa.

37 Esimerkinomaisia käyttötapauksia TVV määrittää pysäkin vyöhykkeen 1. Lähtötilanne: käyttäjä on kirjautunut taustajärjestelmään, vyöhykkeet on perustettu, pysäkkien paikkatiedot on perustettu, taustajärjestelmän ylläpitokäyttöliittymä on auki. 2. Käyttäjä valitsee Ylläpidä pysäkkejä toiminnon, joka näyttää pysäkit karttakäyttöliittymässä. 3. Käyttäjä valitsee karttakäyttöliittymästä yhden tai useamman pysäkin. 4. Käyttäjä valitsee Valitse vyöhyke toiminnon. 5. Käyttäjä valitsee valikosta halutun vyöhykkeen. 6. Käyttäjä tallentaa valinnan. Lopputulos: 1. Käyttöliittymä ilmoittaa onnistuneesta tallennuksesta 2. Vyöhyke on tallentunut pysäkkien perustietoihin. 3. Vyöhyke näkyy karttakäyttöliittymässä graafisesti TVV määrittää alueellaan käytössä olevan lippuvalikoiman 1. Lähtötilanne: käyttäjä on kirjautunut järjestelmään, lipputuoterekisteri on perustettu. 2. Käyttäjä valitsee Määritä lippuvalikoima toiminnon. 3. Käyttöliittymä näyttää lipputuoterekisterin. 4. Käyttäjä valitsee Ylläpidä TVV:n lippuvalikoimaa toiminnon 5. Käyttäjä valitsee lipputuoterekisteristä haluamansa tuotteet. 6. Käyttäjä tallentaa valinnat. Lopputulos: 1. Käyttöliittymä ilmoittaa onnistuneesta tallennuksesta. 2. Lippuvalikoima on tallentunut TVV:n käytössä olevaksi lippuvalikoimaksi.

38 TVV määrittää aikuisen 30 päivän kausilipun tariffin 1. Lähtötilanne: TVV:n lippuvalikoima ja vyöhykkeet on määritetty. 2. Käyttäjä valitsee Määritä tariffit toiminnon. 3. Käyttäjä valitsee lippuvalikoimalistasta Kausilippu 30 päivää. 4. Käyttäjä valitsee ikäryhmälistasta Aikuinen. 5. Käyttäjä syöttää tariffit vyöhykkeiden hintamatriisiin. 6. Käyttäjä tallentaa tariffin. Lopputulos: 1. Tariffi on tallentunut järjestelmään. 2. Käyttöliittymä ilmoittaa onnistuneesta tallennuksesta TVV tekee lähdön matkustajamääräraportin 1. Lähtötilanne: käyttäjä on kirjautunut järjestelmään. Linjat, reitit, aikataulut ja pysäkit on perustettu. 2. Käyttäjä valitsee Matkustajamääräraportti -> Linjaraportti toiminnon. 3. Käyttäjä valitsee listasta halutun linjan ja ajosuunnan. 4. Käyttäjä valitsee halutun päivätyypin (arki/lauantai/sunnuntai) listasta. 5. Käyttäjä valitsee halutun lähdön listasta. 6. Käyttäjä valitsee halutun aikavälin kalenterista. 7. Käyttäjä valitsee Nousijat pysäkeittäin. 8. Käyttäjä valitsee Näytä minimi, Näytä maksimi ja Näytä keskiarvo. 9. Käyttäjä valitsee Tee raportti Lopputulos: 1. Näytöllä on raportti, jossa näkyy valitun lähdön pysäkit ajojärjestyksessä. Jokaisen pysäkin kohdalla on valitun aikavälin nousijoiden minimi, maksimi ja keskiarvo. 2. Käyttäjä voi tallentaa raportin tai tulostaa sen.

39 TVV tekee lipunmyyntiraportin 1. Lähtötilanne: käyttäjä on kirjautunut järjestelmään. Myyntipisteet on perustettu. 2. Käyttäjä valitsee Lipunmyyntiraportti myyntipisteittäin toiminnon 3. Käyttäjä valitsee halutun aikavälin kalenterista. 4. Käyttäjä valitsee listasta yhden tai useamman myyntipisteen. 5. Käyttäjä valitsee Tee raportti Lopputulos: 1. Näytöllä on raportti, jossa on myydyt liput eriteltynä myyntipisteittäin, lipputyypeittäin ja kuntalaisittain. Lipuista näytetään sekä kappalemäärät että eurot. 2. Käyttäjä voi tallentaa raportin tai tulostaa sen TVV muodostaa laskutuserän 1. Lähtötilanne: käyttäjä on kirjautunut järjestelmään. Laskutusjaksot on perustettu. 2. Käyttäjä valitsee Muodosta laskutuserä toiminnon. 3. Käyttäjä valitsee laskutusjakson listasta. 4. Käyttäjä valitsee Muodosta laskutuserät Lopputulos: 1. Näytöllä on laskutuseräraportti, jossa on myyntipisteittäin eriteltyinä laskutusjakson myynnit lipputyypeittäin, kappaleittain ja euroittain. 2. Käyttäjä voi tallentaa raportin tai tulostaa sen. 3. Jos TVV:n taloushallintaohjelmistoon on tehty rajapinta, niin käyttäjä voi siirtää tiedot TVV:n taloushallintaohjelmistoon Matkustaja käyttää kausilippua 1. Lähtötilanne: matkustajalla on kausilippu, jolla on matkustusoikeus ko. vyöhykkeellä. 2. Matkustaja vie matkakortin ajoneuvon rahastuslaitteen kortinlukijalle. 3. Ajoneuvon rahastuslaiteella on tieto ajoneuvon sijainnista. 4. Rahastuslaite toteaa sijaintitiedon ja kortin lipun tietojen perusteella, että lipulla on matkustusoikeus ko. vyöhykkeellä. Lopputulos: 1. Ajoneuvon rahastuslaitteen käyttöliittymä ilmoittaa kuljettajalle hyväksytystä lipusta. 2. Ajoneuvon rahastuslaitteen etälukija ilmoittaa matkustajalle hyväksytystä lipusta.

40 Matkustaja käyttää arvolippua 1. Lähtötilanne: matkustajalla on arvolipulla arvoa, mutta sen oletusvyöhykkeisiin ei kuulu matkustusoikeus ko. vyöhykkeellä. Ajoneuvolaitteella on voimassaolevat tariffit. 2. Matkustaja vie matkakortin ajoneuvon rahastuslaitteen kortinlukijalle. 3. Ajoneuvon rahastuslaiteella on tieto ajoneuvon sijainnista. 4. Rahastuslaite toteaa sijaintitiedon ja kortin lipun tietojen perusteella, että lipulla ei ole matkustusoikeutta ko. vyöhykkeellä. 5. Kuljettajan ja matkustajan käyttöliittymät ilmoittavat virheellisestä vyöhykkeestä. 6. Matkustaja valitsee etälukijan käyttöliittymästä kuljettavien vyöhykkeiden määrän. 7. Rahastuslaite tarkistaa, että lipulla on riittävästi arvoa vyöhykkeiden määrän mukaiseen veloitukseen. 8. Rahastuslaite tekee lipulta vyöhykkeiden määrän mukaisen veloituksen. Lopputulos: 1. Rahastuslaitteen käyttöliittymä ilmoittaa kuljettajalle hyväksytystä lipusta. 2. Rahastuslaitteen etälukija ilmoittaa matkustajalle hyväksytystä lipusta Kuljettaja myy kertalipun 1. Lähtötilanne: kuljettaja on kirjautunut rahastuslaitteelle. Rahastuslaitteella on voimassaolevat tariffit. 2. Ajoneuvon rahastuslaitteella on tieto ajoneuvon sijainnista. 3. Matkustaja kertoo kuljettajalle haluamansa kertalipun vyöhykkeiden määrän. 4. Kuljettaja valitsee rahastuslaitteen käyttöliittymästä vyöhykkeiden määrän ja tekee myynnin. 5. Myynti rekisteröityy rahastuslaitteelle. Lopputulos: 1. Rahastuslaite tulostaa kertalipun.

41 Kuljettaja myy kausilipun 1. Lähtötilanne: matkustajan matkakortilla on voimassaoleva tai päättynyt kausilippu. 2. Matkustaja ojentaa matkakortin kuljettajalle. 3. Kuljettaja valitsee rahastuslaitteelta kausilipun myynnin. 4. Kuljettaja vie matkakortin rahastuslaitteen kortinlukijalle. 5. Rahastuslaite tarkistaa kortilla olevan kausilipun ja tekee kortille uuden, samanlaisen kausilipun. 6. Kausilipun myynti rekisteröityy rahastuslaitteelle. Lopputulos: 1. Matkakortille on muodostettu uusi kausilippu. 2. Kuljettajan käyttöliittymä ilmoittaa onnistuneesta myynnistä.

42 PILETTI Tekninen vaatimusmäärittely v. 0.2

43 2 Sisällysluettelo 1. Yleiskuvaus Taustajärjestelmä Palvelupisteiden sovellus Korttisovellus ja turvaratkaisu Rajapinnat Volyymit Käytettävyystasot ja ylläpidon vasteajat Rekistereiden tietoturva... 7

44 3 1. Yleiskuvaus Kuva 1: Toteutusperiaate Järjestelmän perustiedot ylläpidetään keskitetysti taustajärjestelmässä. Kullakin toimivaltaisella viranomaisella (TVV) on oikeus ylläpitää ainoastaan oman alueensa tietoja. Perustietoja ovat vyöhykkeet, tariffit, pysäkit ja liikennöintitiedot. Taustajärjestelmä jakaa tariffi- ja liikennöintitiedot TVV-alueen liikennöitsjöiden varikkojärjestelmiin IPtietoliikenneverkon kautta. Kunkin liikennöitsijän varikkojärjestelmä vastaa tietojen jakelusta ko. liikennöitsijän ajoneuvolaitteisiin. Liikennöitsijän järjestelmä vastaa siitä, että tapahtumatiedot (myynnit, käytöt) siirtyvät liikennöitsijän varikkojärjestelmään. Varikkojärjestelmistä tapahtumatiedot siirtyvät PILETTI-taustajärjestelmään. Sama korttialusta käy kaikilla TVV-alueilla. Arkkitehtuurissa on varauduttava siihen, että lipputuotteita voi käyttää ristiin eri TVV-alueilla.

45 4 2. Taustajärjestelmä Taustajärjestelmän toiminnallisuutta on kuvattu dokumentissa PILETTI Toiminnallinen määrittely. Taustajärjestelmän käyttöliittymät tulee toteuttaa web-pohjaisina. Pysäkkien ja reittien ylläpitokäyttöliittymien tulee olla karttakäyttöliittymäpohjaisia. Toimittajan tulee toteuttaa taustajärjestelmä SaaS-palveluna. Jos taustajärjestelmän toiminnallisuuteen toteutetaan esimerkiksi erityisiä laskentasääntöjä, niin niiden omistusoikeus on Tilaajalla. Tilaaja omistaa myös taustajärjestelmän kaiken tietosisällön. Taustajärjestelmän tuottamat raportit määritetään toteutusprojektin aikana. Raportteja on kuvattu dokumentissa PILETTI Toiminnallinen määrittely. 3. Palvelupisteiden sovellus Palvelupisteiden tehtäviä ja sovelluksen toiminnallisuutta on kuvattu dokumentissa PILETTI Toiminnallinen määrittely. Sovelluksen tulee olla PC-ympäristössä toimiva, selainpohjainen sovellus. Sovellukseen tulee olla liitettävissä USB-kortinlukijalaite. Sovellus on kiinteässä internet-yhteydessä PILETTI-taustajärjestelmään. PILETTI-taustajärjestelmä tarjoaa sovellukselle tarvittavat turvapalvelut. Sovellusta ei integroida palvelupiteiden kassajärjestelmiin, vaan sovelluksen kautta tehdyt myynnit viedään kassajärjestelmään manuaalisesti. Palvelupisteen sovellusta varten hankintaan kuuluu PC, jonka käyttöjärjestelmänä on Windows. Samaa, tai saman tyyppistä sovellusta tulee pystyä käyttämään myös esimerkiksi sellaisissa jälleenmyyntipisteissä, joissa ei ole keskitettyä myyntijärjestelmää. 4. Korttisovellus ja turvaratkaisu Lipputuotteet, jotka korttisovelluksen tulee toteuttaa, on kuvattu dokumentissa PILETTI Toiminnallinen määrittely. Kortteina ovat Mifare DESFire EV1 ja Ultralight C. Kortit eivät kuulu hankintaan, vaan tilaaja kilpailuttaa kortit erikseen.

46 5 Toimittaja määrittää ja toteuttaa korttisovelluksen sekä korttien alustussovelluksen. Sovellukset on määriteltävä siten, että samalle korttialustalle voi alustaa myös jonkun muun toimijan (esim. HSL:n ) lippusovelluksen. Toimittaja määrittää ja toteuttaa turvaratkaisun. Ajoneuvolaitteiden turvaratkaisun tulee perustua DESFire SAM-moduuleihin, tai johonkin muuhun ratkaisuun, joka tarjoaa vastaavan turvatason. SAMmoduulit eivät kuulu hankintaan, vaan Tilaaja kilpailuttaa ne erikseen. Myynti- ja palvelupistesovellusten turvaratkaisu perustuu taustajärjestelmän tarjoamaan turvaratkaisuun. Toimittajan tulee luovuttaa Tilaajalle omistusta vastaavat oikeudet korttisovellukseen, alustussovellukseen sekä turvaratkaisuun. 5. Rajapinnat Kuva 2: Rajapinnat