Investointeja energiatehokkuuteen ei kannata siirtää tulevaisuuteen s.6. Ilmoittaudu Energy Audit - konferenssiin s. 4

1 2006 Motiva Oy tuottaa asiantuntijapalveluita energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi Ilmoittaudu Energy Audit - konferenssiin s. 4 ATK-laitteet voivat kuluttaa turhaan sähköä s. 5 Suunnittelu ja oikea ajotapa tuovat eniten säästöjä s. 12 Investointeja energiatehokkuuteen ei kannata siirtää tulevaisuuteen s.6

SISÄLLYSLUETTELO 3 Pääkirjoitus Uudistumisen aika 4 Energy Audit 06 Motivan www-palvelu 5 ATK-laitteissa kuluu sähköä Irma ja Erkki 6 ESCO-palvelulla yli esteiden 7 Paineilman säästöä ESCO-palveluna 8 Energiatehokkuutta talotekniikkaan 9 CUBENet ja talotekniikan elinkaari 10 Kuopiossa innostettiin energiansäästöön Energiamerkit Helsingin rakennuksiin 11 Ilmastokampanja alkaa kesäkuussa 12 Teollisuuden kuljetukset ja energiakatselmukset 14 Kuljetus- ja liikenneuutisia 15 Vuoden Ekoauto 16 Energiansäästöä edistetään eri aloilla Usko pois! Kuljettaja voi vaikuttaa merkittävästi polttoaineen kulutukseen, jopa 20 prosentin säästöjä voidaan saavuttaa ajotesteissä. Kun valtioneuvoston neljää kuljettajaa koulutettiin taloudelliseen ajotapaan, väheni polttoaineen kulutus parhaimmillaan yli 19 prosenttia ja keskimäärin 17,5 prosenttia kaupunki- ja taajama-ajossa. Lasketaanpa vähän. Suomalainen ajaa keskimäärin 18 000 kilometriä vuodessa. Jos auton keskikulutus on kahdeksan litraa 100 kilometriä kohti ja se putoaisi 10 prosenttia eli säästöä syntyisi 0,8 litraa sadalla kilometrillä, vuoden aikana säästyisi 144 litraa polttoainetta. Jos lasketaan polttoaineen keskihinnaksi 1,27 euroa litralle, rahaa säästyisi siis 183 euroa. Taloudellisen ajotavan Ecodriving-koulutus maksaa keskimäärin vain 130 euroa. Koulutukseen upotetut rahat saisi siis alle vuodessa takaisin. Kannattaa muistaa, että taloudellinen ajotapa vähentää merkittävästi ajoneuvoon kohdistuvia rasituksia vähentäen myös korjaus-, huolto- ja rengaskustannuksia ja parantaa turvallisuutta. P.S. TIESITKÖ, että yhdestä bensiinilitrasta muodostuu hiilidioksidia 2,35 ja dieselpolttoaineesta 2,66 kilogrammaa! Tero Pajukallio/Motiva Oy 18 Energiakilpailun voitto Joensuuhun 19 ClimBus Yritykset kehityksen eturintamassa 20 Bioenergiauutisia 21 Standardeja ja tuotekehitystä bioenergialaitteisiin 22 Tapahtumia 23 Nimityksiä Motivassa Palvelukortti Motiva Xpress Julkaisija: Motiva Oy Urho Kekkosen katu 4 6 A Postiosoite: PL 489, 00101 HELSINKI Puh. (09) 8565 3100, faksi (09) 8565 3199 www.motiva.fi Valtakunnallinen palvelunumero: 0303-9803 Motiva Oy tuottaa asiantuntijapalveluita energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. Toimitus: Päätoimittaja: Päivi Laitila Toimitussihteeri: Iiris Lappalainen Toimitus: Kirsi-Maaria Forssell, Pirjo Jakobsson ja Suvi Salmela. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Lehden kortilla tai puh. (09) 8565 3100. Julkaisutilaukset myös sähköpostilla julkaisutilaukset@motiva.fi Motiva Xpress ilmestyy 4 kertaa vuonna 2006. Vuosikerta: Maksuton Painos: 6 500 Paino: Painotalo Miktor Taitto: Mainostoimisto Grafex Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Kauppa- ja teollisuusministeriö rahoittaa energiansäästön ja uusiutuvan energian edistämistä. ISSN 1237-3125 2 MOTIVA XPRESS 1/2006

Uudistumisen aika Tämän lehden ilmestyessä on luonto uudistumassa; valo nujertanut pimeyden; lumen ja loan keskeltä elämä versoaa. Uudistumista on tapahtunut lehdessämmekin. Sen ilmettä ja rakennetta on hiottu. Uutta sisältöä lehteen tuovat teemanumeroiden laajemmat, taustoittavat artikkelit. Tässä numerossa nostamme esiin muun muassa ESCO-palvelun ja kuljetusten energiatehokkuuden. Myös lehden tekijäjoukoissa on tapahtunut uudistumista. Vahvan toimittajataustan omaava Iiris Lappalainen vastaa jatkossa lehden toimittamisesta ja Kirsi-Maaria Forssell keskittyy sähköiseen viestintään. Lehden keskeinen tavoite on edelleen välittää ajankohtaista ja toimintaan aktivoivaa tietoa energiansäästön, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden alueelta. Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua -kuvannee neljästi vuodessa ilmestyvää MotivaXpress-lehteä. Pyrimme siis ennakoimaan tulevaa, tiivistämään jo tapahtunutta sekä jalostamaan ja välittämään tietoa aikaansaaduista toimista ja tuloksista. Koko energia-alaa uudistetaan. EU:n huippukokoustasolla on etsitty kantaa Euroopan energiapolitiikan linjauksiin. Yksi huolenaihe on energian saannin varmistaminen. Jos EU:n omia energialähteitä ei kehitetä, riippuvuus energian tuonnista lisääntyy entisestään. Energiatehokkuuden Vihreän kirjan mukaan taas energiatehokkuutta tulisi Euroopassa pystyä parantamaan keskimäärin 20 prosenttia. Yhteisenä huolena on kilpailukyvyn varmistaminen ympäristöstä huolehtien. Seuraava kesäkuussa ilmestyvä lehti keskittyy rakentamisen energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan bioenergiaa painottaen. Ennen sitä on kuitenkin odotettavissa energinen kevät. Kansallinen energia- ja ilmastoselonteko, kansanomaisemmin strategia, on Eduskunnan käsittelyssä. Liikenteen biopolttoaineiden edistämistä käsitellyt asiantuntijaryhmä jätti mietintönsä maaliskuussa. Sen mukaan lähinnä kotimaisen tuotannon varassa on mahdollista sekoittaa liikennepolttoaineisiin kolme prosenttia biopolttonesteitä vuoteen 2010 mennessä. Energiapalveluja ja energian loppukäytön tehokkuutta koskevan direktiivin sekä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano etenee. Työtä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energioiden lisäämiseksi jatketaan aktiivisesti niin meillä kuin muuallakin. Päivi Laitila Viestintäjohtaja Motiva Oy PS. Kiitollisina otamme vastaan palautetta, sekä tästä lehdestä että muustakin toiminnastamme. PÄÄKIRJOITUS MOTIVA XPRESS 1/2006 3

www.audit06.fi Ilmoittaudu Energy Audit -konferenssiin Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Motiva Oy järjestävät kansainvälisen Energy Audit 06 -energiakatselmuskonferenssin Lahden Sibeliustalossa 11. 13. syyskuuta 2006. Suomen EU-puheenjohtajakauteen osuva energiakatselmuksia monipuolisesti luotaava kansainvälinen konferenssi Energy Audit 06 kokoaa syyskuussa Lahteen noin 300 alan asiantuntijaa eri maiden ministeriöistä, virastoista, järjestöistä sekä energia-alan organisaatioista. Konferenssin tavoitteena on edistää energiakatselmuksia tehokkaana työkaluna energiansäästöön ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Konferenssissa käynnistyy myös kansainvälisen energiakatselmusohjelman valmistelutyö. Internet-sivulla www.audit06.fi on konferenssin ohjelma ja aiheet, ilmoittautumis- ja matkustusohjeita sekä esittelyjä aiemmista energiakatselmuksiin liittyvistä konferensseista ja hankkeista, kuten Audit I ja Audit II. Energy Audit 06 -konferenssiin voi ilmoittautua vain Internetin kautta www.audit06.fi/registration/. Konferenssiin kannattaa ilmoittautua hyvissä ajoin. Mediaa varten sivustolla julkaistaan konferenssin tiedotteet sekä alaan liittyviä uutisia. Palveluun on koottu konferenssin ja järjestäjien logot sekä kuvamateriaalia liittyen kokouspaikkaan. Kuvapankkiin kootaan kuvat myös puhujista ja kuvia konferenssin aikana kokouspaikoilta. Heikki Väisänen, KTM (09) 1606 4834 Timo Husu, Motiva Oy www.audit06.fi Motivan www-palvelulla yli puoli miljoonaa käyttäjää Motivan www-palvelu on suosittu tietolähde. Sivustoa ladattiin yli 550 000 käyttäjän koneelle vuonna 2005. Viime vuonna palvelun käyttäjien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta yli 200 000. Internet-sivuilta tietoa hakevista peräti 80 prosenttia on yksityisiä kuluttajia. Yritystoimintaan liittyvissä asioissa Motivan sivustoa käyttävät yritysten päätöksentekijät. Motivan www-sivujen kävijämäärät ovat kasvaneet huimasti viime vuosina. Sivuston käyttäjät ovat myös tyytyväisiä saamaansa palveluun: yli 80 prosenttia vastaajista antoi myönteistä palautetta. Kritiikkiäkin annettiin; kävijöiden mielestä eniten kehitettävää löytyi sivuston rakenteen selkeydestä ja ulkoasusta. Sivuston kehittämiseen lisäpontta Asiakastutkimus tuotti hyvää materiaalia sekä lisäpontta Motivan sivuston kehittämiseen. Tavoitteena tänä vuonna onkin laatia kehityssuunnitelma, jonka mukaan palvelua parannetaan seuraavien vuosien aikana. Samalla on tarkoitus ottaa käyttöön pysyvämmät menetelmät asiakaspalautteen keräämiseksi ja käsittelemiseksi. Kehittämissuunnitelman yksi lähtökohta ovat eri asiakkaiden tarpeet. Hyvä yleistieto ja vaikeidenkin energiaan liittyvien asioiden avaaminen suurelle yleisölle kaipaa selvästi rinnalleen myös asiantuntijoille suunnattua, syvemmälle luotaavaa aineistoa. Päätavoitteena onkin erilaisten käyttäjäryhmien eri tietotarpeiden ja -tasojen yhdistäminen toimivaksi palveluksi. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy Motiva Oy:n toimeksiannosta joulukuun alussa 2005. Tavoitteena oli selvittää Motivan sivuston kävijäprofiili sekä käyttäjien näkemyksiä palvelusta, mitkä asiat ovat hyvin ja mihin kannattaa keskittyä jatkossa. Tutkimukseen vastasi liki 900 sivuston käyttäjää. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 4 MOTIVA XPRESS 1/2006 AJASSA

ATK-laitteissa kuluu sähköä turhaankin Tero Pajukallio/Motiva Oy Litteät LCD-näytöt kuluttavat sähköä vähemmän kuin putkinäytöt. Onko sinun työpaikkasi ATK-vastaava antanut ohjeeksi, että työasemasi tietokoneen on parasta olla päällä yötä päivää? Jätätkö näytön päälle, vaikka et juuri työskentelekään tietokoneellasi? Entä onko näytönsäästäjä käytössä? Henkilökohtaisten työasemien ja niihin liitettyjen oheislaitteiden, kuten tulostimien ja kopiokoneiden, tarpeeton sähkönkäyttö aiheuttaa vuosittain yksinomaan julkishallinnossa jopa 10 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset. Tällaiseen tulokseen päädyttiin Motivan äskettäin teettämässä selvityksessä työasemien sähkönsäästön mahdollisuuksista. Selvityksen raportista ja siihen liittyvistä ohjeista selviää, miten tarpeeton sähkönkäyttö on vältettävissä. Tulokset perustuvat seitsemän kuntien ja valtion organisaation haastatteluihin ja kirjallisiin tietolähteisiin. Raportissa ja ohjeissa korostetaan, että sähkönsäästön ei tule tapahtua tietoturvallisuutta heikentämällä tai tietojärjestelmän käyttöä tai toimintaa vaikeuttamalla. Nykyaikaisten tietoteknisten ratkaisujen käytöllä tällaiset riskit ovat vältettävissä. Työasemien sähkönkäyttöön voidaan vaikuttaa ennalta tekemällä hankintavaiheessa oikeita valintoja. ATK-laitteiden sähkönkulutuksissa on suuria eroja. Tiesitkö esimerkiksi, että kannettavat koneet kuluttavat sähköä pöytämalleja paljon vähemmän ja että liikkuva näytönsäästäjä kuluttaa sekä näyttöä että sähköä tarpeettomasti? Yhtä tärkeätä on kiinnittää huomiota myös laitteiden käytön ohjeistukseen ja itse käyttöön. Sähköä säästävän käytön lähtökohtana ovat koneeseen tehdyt oikeat asetukset, joiden tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaiset koko organisaatiossa. Selvityksen ohjeet sopivat yhtä hyvin julkishallintoon kuin yrityksiinkin. Selvityksessä tiivistetään työasemien sähkönsäästön keinot seuraavasti: Hanki energiatehokkaita laitteita. Käytä virransäästöasetuksia tehokkaasti. Sammuta laitteet, kun et käytä niitä. Seuraa noudatetaanko ohjeita. Mika Karjalainen, Silver Planet Oy, 040 7390764, mika.karjalainen@silverplanet.fi Seppo Silvonen, Motiva Oy Ota energiankäyttöösi uusi suunta Irman ja Erkin kanssa Irma ja Erkki perheineen opastivat tammihelmikuussa suomalaisia katsastamaan energiankäyttötottumuksiaan. Radiokampanja tavoitti yli 3 miljoonaa kuuntelijaa. Kampanja keskittyi arkipäivän energiansäästöön; aiheina olivat niin sähkön kuin lämpimän veden säästö, kodin energiatehokkaat hankinnat ja liikkuminen. Kampanja on osa Energiansäästön viestintäsuunnitelman toteutusta. Kampanjamainokset toteutti Electra Audio Oy. Irman ja Erkin löydät myös Motivan www-sivuilta: www.motiva.fi/irmajaerkki. AJASSA MOTIVA XPRESS 1/2006 5

Lentokuva Vallas Oy/Outokumpu Oyj Inesco toteuttama järjestelmä ottaa talteen askelpalkkiuunin savukaasujen lämmön Outokumpu Stainless Oy:n Tornion terästehtaalla. Raskaalla polttoöljyllä tuotettua kaukolämpöä säästyy 30 000 MWh vuodessa. ESCO-palvelulla yli esteiden Teksti: Seppo Hyppönen ja Eero Siitonen Energian hinnan nousu rasittaa kotimaisen teollisuuden kannattavuutta. Energiaintensiivisessä teollisuudessa joudutaan entistä tarkemmin miettimään keinoja energiankäytön tehostamiseksi. Investointeja energiatehokkuuteen ei kannata siirtää tulevaisuuteen. ESCOpalvelu tarjoaa mahdollisuuden ratkaista energiainvestointien pullonkaulat rahoituksen ja henkilöresurssien muodossa. Näin kannattavuutta voidaan parantaa nopeasti ilman omia investointeja. Taloudellisen lisäarvon tuottaminen on vuosi vuodelta hankalampaa toimialoilla, joilla kansainvälinen kilpailu on tehokasta. Energian osuus kotimaisen raskaan teollisuuden tuotantokustannuksista on suuri ja hinnan nousu syö nopeasti kannattavuutta. Energiatehokkuutta on kohennettava jatkuvasti Pitkällä aikavälillä energiatehokkuuden jatkuva nostaminen on ainoa tehokas lääke energiakustannusten pitämiseksi kurissa. Samalla kasvihuonekaasupäästöt saadaan vähenemään. Teollisuuden energiansäätösopimuksen vuosiraportin mukaan teollisuus on investoinut vuodesta 1998 lähtien energiatehokkuuteen 221 miljoonaa euroa, joka on 0,7 prosenttia kaikista teollisuuden tekemistä investoinneista. Tehostamishankkeista on viime vuosina toteutettu ESCO-palveluna 15 25 prosenttia. Mutta tehostamispotentiaalia on vielä moninkertaisesti toteutettuun nähden. Energiatehokkuuden parantamisessa ongelmana on usein investointien vaatiman pääoman puute ja ohueksi höylätyt henkilöresurssit. Tuotantotehokkuuden nostaminen useimmiten samalla tehostaa myös energiankäyttöä, vaikka se ei olisikaan tärkein tavoite. Investointibudjettien rajallisuus on klassinen esimerkki teorian ja käytännön erilaisuudesta. Karsinta kohdistuu monasti tuotantokoneiston ulkopuolisiin investointeihin, kuten energiatehokkuushankkeisiin. Taloudellisen lisäarvon tuottamisen kannalta tämä valinta ei välttämättä aina johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Organisaatiot on toisaalta höylätty niin ohuiksi, että tehtaasta ei juurikaan tapaa energia-asioihin keskittyviä henkilöitä. Energia-asioita on keskitetty konsernitasolle ja siellä ensisijaisen tärkeitä kysymyksiä ovat energian tuottaminen ja ostaminen mahdollisimman taloudellisesti sekä hintariskien hallinta. Investoinnit maksetaan säästöillä Pääoman ja ihmisten määrän rajallisuuden ei kuitenkaan tarvitse olla esteenä hyville energiatehokkuusinvestoinneille. Energian käytön tehostamistoimenpiteitä 6 MOTIVA XPRESS 1/2006 ESCO

Paineilman säästöä ESCO-palveluna on viime vuosina toteutettu ja toteutetaan yhä enemmän ESCO-palveluna. Sen oleellisena osana asiakas saa myös säästötakuun eli ei maksa pelkistä lupauksista vaan todennetuista todellisista säästöistä. Vuotuinen palvelumaksu on korkeintaan yhtä suuri kuin saavutettu kustannussäästö. Tyypillinen palvelukauden pituus on kolmesta viiteen vuoteen, jonka aikana säästöt maksavat investoinnin takaisin. ESCO-palvelu on uudenlainen tapa toteuttaa taloudellisesti kannattavia hankkeita perinteisistä rahoitus- ja resurssirajoitteista huolimatta. Tämän on todennut myös Euroopan unioni, joka pyrkii osaltaan energiatehokkuusdirektiivillään edistämään ESCO-palvelumarkkinan syntyä Euroopassa. Paineet energian käytön tehostamiseen ovat ilmeiset ja yhtäläiset koko Euroopassa. Energiahintojen nousu ja kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen koskevat kaikkia unionin alueella toimivia yrityksiä. ESCO-palvelu käytössä jo useilla yrityksillä Monet suomalaiset teollisuuskonsernit ovat alkaneet käyttää ESCO-palvelua yhtenä tapana tehostaa energian käyttöä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Hyödyt kulkevat käsi kädessä ja tuovat yritykselle sekä lisäarvoa että positiivista julkista kuvaa. ESCO-palvelu on yritykselle yksi tapa toteuttaa taloudellisesti kannattavia projekteja. Oma toteutus ja ESCO-palvelu eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä toimintatapoja. Taloudellista lisäarvoa tuottavista projektiaihioista on yleensä paremminkin ylitarjontaa kuin pulaa. Motivan ylläpitämään ESCO-hankerekisteriin oli vuoden vaihteessa kirjattu yhteensä 250 gigawattitunnin lämmön ja polttoaineen säästö ja 13 gigawattitunnin sähkön säästö. Eero Siitonen, (09) 4691 502 ja Seppo Hyppönen, (09) 469 1211, Inesco Oy ESCO-hankerekisteri www.motiva.fi Ensimmäinen teollisuuden paineilman käytön energiansäästöön tähtäävä ESCOhanke on toteutunut M-Real Oyj Tako Boardin tehtaalla Tampereella. Sarlin Hydor toimitti syksyllä 2005 M-Real Oyj:n Tako Boardille Tampereelle uudistetun ohjausjärjestelmän paineilman tuotantoon. Tehtaalla kuluu noin 80 kuutiota paineilmaa minuutissa. Verkon keskipainetta on voitu alentaa asteittain useammalla kymmenyksellä 5,7 bariin. Investointi maksaa itsensä syntyvillä säästöillä laitetoimittajalle alle kolmessa vuodessa. Säästöpotentiaali on noin 600 megawattituntia vuodessa. Paineilmaverkkoa on huollettava ja uudistettava kuten muitakin tuotantolaitteita. Paineilma on kriittinen tekijä paperi- ja selluloosatehtaan tuotannossa. Jokainen tehdas pyrkiikin turvaamaan paineilman tuotannon prosessin kaikissa vaiheissa, tehdaspalvelupäällikkö Rauno Karjalainen sanoo. Paineilman tuotantoa ohjaava Sarlin Balance -ohjausjärjestelmä nykyaikaistettiin. ESCO-laitetoimittaja asensi siitä uudistetun version. Painetasoa on pystytty alentamaan jopa ennakoitua matalammaksi. Uudella ohjausjärjestelmällä painetasoa voidaan laskea hallitusti ja luotettavasti ilman vaikutuksia kartonkitehtaan tuotantoon. Etuna on myös paineilmaverkon seuranta ja valvonta tietokoneella. Järjestelmän toimintaa voidaan tarkistaa ja kehittää myös etävalvomosta käsin, avainasiakaspäällikkö Tommi Knaapinen Sarlin Hydorista kertoo. Rauno Karjalainen, M-Real Oyj Tako Board, 010 463 3079 Tommi Knaapinen, Sarlin Hydor Oy, 010 550 4560 ESCO MOTIVA XPRESS 1/2006 7

Energiatehokkuutta talotekniikkaan Teksti: Iiris Lappalainen Talotekniikan järjestelmien hankinta, toimivuus, energiatehokkuus sekä huolto ja ylläpito ovat kokonaisuus, jonka hankinnan kilpailuttamiseen uudis- tai korjausrakentamisessa tarvitaan paljon tietoa. Kilpailuttamisen helpottamiseksi haetaan ratkaisuja eri tahoilla. Talotekniikan yksittäiset edulliset ratkaisut saattavat tulla yllättävän hinnakkaiksi käyttöaikanaan. Nykyisin pyritäänkin yleensä kilpailuttamaan kokonaisia järjestelmiä, mutta ongelmana on, miten ohjata esimerkiksi talotekniikan valinta energiatehokkaisiin järjestelmiin. Haasteena on myös järjestelmien käytönaikaisen ylläpidon ja huollon hoitaminen taloudellisesti ja tehokkaasti. ESCO-palvelu sopii talotekniikan uudistamiseen Energiansäästöinvestoinnit ESCO-palveluna on hyvä ja toimiva menettely, jota voidaan soveltaa moniin erilaisiin energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöönottoa edistäviin hankkeisiin kiinteistöpuolella. Malli toimii hyvin myös silloin, kun uudistetaan samalla talotekniikkaa, sanoo Motivan asiakasryhmäpäällikkö Pertti Koski. Tähän asti ESCO-palveluina, joissa investoinnit maksetaan syntyvillä säästöillä, on toteutettu paljon yksittäisissä kohteissa lämmön talteenottoon liittyviä hankkeita. Niistä suurimmat on toteutettu teollisuuslaitoksissa. Vähitellen mukaan on tullut myös taattua sähkön säästöä. Tarvetta on kehittää edelleen ulkopuolisen investoimiin hankkeisiin sopimusmalleja, jotka painottuvat rakennusten ominaisuuksiin, riskien hallintaan ja eri osapuolten ansaintalogiikkaan. Myös käytäntöjä säästöjen tai olosuhteiden muuttumisen todentamiseen pitäisi kehittää. Samalla tavoitteena on luoda uudis- ja korjaushankkeisiin mallit, joilla vahvistettaisiin järjestelmien käytön aikaiseen taloudellisuuteen perustuvia hankintapäätöksiä. Tarvitaan siis perusteita niin sanotuille elinkaaripalveluille, jotka vastaavat tilaajien ja käyttäjien tarpeita kustannus- ja energiatehokkaasti ja toimintavarmasti. Tavoitteena ovat menettelyt, joiden avulla jo hankintavaiheessa kyetään arvioimaan käytön aikaisia kustannuksia siten, että toteuttaja ja tilaaja voivat sitoutua useammaksi vuodeksi ratkaisuihin. Parhaillaan kootaan tietoja siitä, miten ESCO-hankkeiden tarjouspyynnöt pitäisi laatia ja miten ESCO-palvelu saadaan tarjouskilpailuineen sovitettua elinkaarimalleihin. Olemassa olevien rakennusten säästöt ja muut parannukset perustuvat usein kiinteistöjen energiakatselmuksiin. Korjausrakentamisessa on monesti kyse kiinteistön palveluiden ja käytön muuttamisesta, jolloin on tärkeätä etsiä elinkaariratkaisuilla pidemmäksi ajaksi käyttömukavuuden lisäksi myös energiatehokkuutta. Niputettuja ratkaisuja Meillä ei ole Suomessa kokemuksia menettelystä, jossa samaan sopimukseen olisi sidottu useampien kiinteistöjen korjausratkaisuja. Seuraamme mielenkiinnolla CUBENet hankepartnerimme Helsingin kaupungin HKR-Rakennuttajan käynnistämää koehanketta, jossa konsultti tutkii useita kiinteistöjä ESCO-palvelun tuottajan silmin etsien pidemmällä aikavälillä tuottavia säästöinvestointeja. Olemme teettäneet paljon energiakatselmuksia, joiden perusteella olemme itse toteuttaneet perusparannuksia. Nyt konsultti auditoi 16 päiväkotia, ja tavoitteemme on saada kokonaispalveluna suunnitelmat ja niihin liittyvät mahdolliset investoinnit, kertoo HKR-Rakennuttajan johtava energia-asiantuntija Mårten Lindholm. TAC Finlandilla on kokemuksia Ruotsista moniin eri kiinteistöihin liittyvistä energiainvestoinneista ja sopimuksista, joiden tuloksena on saavutettu säästöjä ja parannettu esimerkiksi sisäilman laatua. Emme niinkään tähtää katselmointeihin vaan pikemminkin ESCO-palveluna tuotettaviin investointeihin julkisen sektorin kiinteistöissä. Tähtäämme pitkiin sopimusaikoihin, vaikkapa 10-vuotisiin, vakuuttaa TAC Finlandin liiketoimintayksikön johtaja Ari-Pekka Laxén. Laxén toteaa, että julkisen kilpailun alaiset hankinnat hidastavat ja monimutkaistavat hankintaprosesseja. Julkisiin hankintoihin soveltuvien elinkaaritarkasteluihin liittyvien sopimusmallien kehittäminen on siten varsin mielekästä ja tärkeää. Eroja eurooppalaisiin käytäntöihin Motiva on mukana eurooppalaisessa Eurocontract-hankkeessa, jossa etsitään eri maissa yhteisiä toimintatapoja, joilla voitaisiin hyödyntää Euroopassa yleistyneitä energiapalvelusopimuksia, EPC*. Berlin Energy Agency koordinoi Eurocontract-hanketta, jossa on mukana yhdeksän maata ja kymmenen eri toimijaa. Lähtökohtana siinä on Saksassa ja Itävallassa käytössä oleva malli. Hankkeen kautta kehitetään kansainvälistä yhteistyötä ja lisätään tiedonvaihtoa. Keski-Euroopasta saatava tieto ei kuitenkaan sovellu sellaisenaan Suomeen. Kehitystyön pitää lähteä kansallisista tarpeista ja toimintaympäristöistä. Eurooppalaisissa menettelyissä ja rakentamisessa lähtökohdat ovat erilaiset kuin Suomessa. Meillä on tehty paljon energiakatselmuksia, joissa raportoidaan kohteiden säästöpotentiaalit. EPC-hankkeiden lähtökohtana on ollut useimmiten korjaus- ja uudisrakentamistarve ja suuri energiansäästöpotentiaali. Julkisissa palvelurakennuksissa on todettu Keski-Euroopassa yleisesti jopa 25 35 prosentin säästöpotentiaali. Meillä Suomessa on energiakatselmusten raportoinnin perusteella löydetty keskimäärin lämmön suhteen 17 prosentin, sähkön sekä veden 7 prosentin säästöpotentiaalit. Elinkaari perustaksi talotekniikan hankintoihin Uskon, että eri hankkeissa luodaan sellaisia valmiuksia, jotka auttavat yrityksiä siirtymään laitetoimituksista palveluntuottajiksi, Pertti Koski sanoo. Tämä vahvistaa ja yhtenäistää tällä hetkellä melko hajanaista talotekniikan yrityskenttää. Alalle syntyvät uudet käytännöt ja liiketoimintamallit auttavat tilaajia hankintapäätöksissä niin, että kokonaiskustannukset, sisältäen hankinnan ja käyttökustannukset, tulevat päätöksenteon perustaksi. Pertti Koski, Motiva Oy 8 MOTIVA XPRESS 1/2006 ESCO *Energy Performance Contracting

Eero Roine CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalveluiden konsepteja ja malleja tehdään alan yritysten johdolla CUBENet-hankkeessa, joka liittyy CUBE Talotekniikan teknologiaohjelmaan 2002 2006. Hanketta rahoittavat Tekes, mukana olevat yritykset, yhteisöt ja kunnat. Tutkimuslaitoksista mukana ovat Teknillinen korkeakoulu ja VTT sekä Motiva. Motivan kautta hankkeeseen liittyy kansainvälinen Eurocontract-hanke. CUBENetin tavoitteina on kehittää elinkaaripalveluille ja niiden kilpailuttamiselle perusteita, jotka vastaisivat tilaajien ja käyttäjien tarpeita paremmin kuin nykykäytännöt. Hankkeessa kehitetään elinkaarimalleja niin suuriin kuin pieniinkin uudis- ja korjaushankkeisiin. Työn alla ovat kokonaisvastuullinen rakentamisen elinkaaripalvelu, talotekniikkajärjestelmän kokonaisvastuutoimitus, talotekniikan korjaamisen elinkaaripalvelu, talotekniikan korjaaminen kilpailullisella neuvottelumenettelyllä sekä energiansäästörahoituksella. Hankkeessa kehitetään ja testataan elinkaarimalleja, niiden sopimusmalleja ja malliasiakirjoja sekä luodaan edellytyksiä niiden käytölle. Turun kaupungin koehankkeessa on käytössä luonnos tarjouspyyntömallista, jossa tarpeet energiankäytön tehostamiseksi ja talotekniikan uudistamiseksi on yhdistetty. Turun kaupunki rahoittaa osin hankkeen, ja osa rahoituksesta saadaan aikanaan palveluntuottajan takaamista säästöistä. Jarek Kurnitski 040-574 1870, jarek.kurnitski@tkk.fi ja Mika Vuolle 040-769 0010, mika.vuolle@tkk.fi, TKK LVI-laboratorio CUBENet MOTIVA XPRESS 1/2006 9

Kuopiossa innostettiin energiansäästöön Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki toteutti vuosina 2004 ja 2005 ohjelman energiankäytön hallinnasta. Sen avulla onnistuttiin vähentämään kaupungin työyksiköiden sähkönkulutusta. Tärkein yksittäinen tavoite Kuopion energiankäytön hallintaohjelmassa oli sähkönkulutuksen vähentäminen työpaikoilla. Siihen pyrittiin pääasiassa henkilöstön sähkön käyttötottumuksiin vaikuttamalla. Ohjelman yhteydessä koulutettiin kaikki kaupungin 6 500 työntekijää henkilökohtaisen sähkönkäytön hallintaan. Energiansäästökoulutus sisälsi tietoa valaistuksesta ja toimistolaitteiden käytöstä. Huomiota kiinnitettiin myös paperin kulutukseen. Henkilöstölle jaetut toimenpideohjeet olivat yksinkertaisia: sammuta valot tyhjästä tilasta, sammuta tietokoneen näyttö sekä kopioi ja tulosta kaksipuolisesti. Sähkönkulutus väheni selvästi, parhaiten tavoitteeseen ylsivät koulut ja päiväkodit. Kouluissa sähkön ominaiskulutus väheni 4,5 prosenttia ja päiväkodeissa 2,2 prosenttia. Sähkönkulutuksen pieneneminen oli selvästi yhteydessä yksikössä järjestettyyn koulutustilaisuuteen tai tietoiskuun. Yksittäisissä kohteissa saavutettiin vieläkin parempia säästötuloksia. Esimerkiksi valtuustovirastotalossa sähkönkulutus väheni hankkeen aikana 11 prosenttia. Malliksi muillekin Energiansäästö- ja ympäristöasioiden edistämisessä avainasemassa ovat koulutus ja motivointi. Keinoja ja työkaluja löytyy, mutta tahtoa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseen. Koulutus Kuopiossa toteutettiin kaupungin ympäristökeskuksen ja Motiva Oy:n yhteishankkeena, jonka tuloksena syntyi myös malli energiansäästön koulutukseen kuntaorganisaatiossa. Yhteistyöhön kuului myös pk-yrityksille tarkoitetun ympäristöasioiden ja energiankäytön hallintamallin tuottaminen. Sitä varten tehtiin taustaselvityksiä seitsemässä kuopiolaisyrityksessä. Rahoittajina ja toimijoina olivat Kuopion kaupungin ympäristökeskus ja tilakeskus, Motiva Oy, Kuopion Energia ja Jätekukko Oy. Tänä vuonna Kuopion ilmastostrategiatyötä jatketaan uudella hankkeella, jossa tehdään selvitystä energiapalveludirektiivin toimeenpanon valmistelua varten. Hankkeessa selvitetään useiden Kuopion seudun julkisen sektorin toimijoiden energiankulutuksen kehittymistä ja toteutettujen säästötoimien vaikutuksia siihen. Koulutushankkeen loppuraportti ja pkyritysten energia- ja ympäristöasioiden hallintamalli www.kuopio.fi > Ympäristökeskus > Kuopion ilmastostrategia ja sen viestintähanke Erkki Pärjälä, 044 718 2142 erkki.parjala@kuopio.fi Seppo Silvonen, Motiva Oy Helsingin rakennuksiin tulossa energiamerkit HKR-Rakennuttaja tuo kaupungin julkisiin rakennuksiin Display -energia- ja päästömerkinnän, joka on kehitetty eurooppalaisten kaupunkien yhteistyönä. Display-merkki ei ole virallinen energiatehokkuusdirektiivin mukainen todistus, mutta tällä hetkellä paras mahdollinen ehdokas sellaiseksi. Merkissä on tiedot rakennuksen energian ja veden kulutuksesta sekä niitä vastaavien hiilidioksidipäästöjen määrästä. Näiden tietojen perusteella rakennus luokitellaan samalla tavoin kuin energiamerkityt kodinkoneet: A G -luokkaan. Merkin käyttöönoton toivotaan osaltaan vauhdittavan jo voimassa olevan energiatehokkuusdirektiivin käytännön toimeenpanoa. Menettelyllä pyritään myös osoittamaan, että direktiivin vaatimukset on mahdollista täyttää käyttäen hyväksi jo olemassa olevaa tietoa rakennusten energiataloudesta, kuten kiinteistöjen energiakatselmusten tuloksia. Merkki otettiin ensimmäisenä käyttöön HKR:n omassa kiinteistössä Kasarmikatu 21, ja tavoitteena on asettaa energiamerkki kuluvana vuonna näkyville noin 50 Helsingin kaupungin julkiseen rakennukseen. Ulla Soitinaho, (09) 166 2736, HKR-Rakennuttaja 10 MOTIVA XPRESS 1/2006 KUNNAT

Sinä vaikutat ilmastonmuutokseen ilmastokampanja käyntiin kesäkuussa You control climate change. Turn down, switch off, recycle, walk. Change. Ilmastokampanjan tavoitteena on parantaa tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja aktivoida tekoihin sen hillitsemiseksi. Ilmastokampanja käynnistyy EU-maiden pääkaupungeissa Maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta 2006, aktivoituu kesälomien jälkeen elo-syyskuussa ja jatkuu helmikuuhun 2007. Suomi osallistuu Euroopan laajuiseen tempaukseen: vauhdittaa paikallista toimintaa ja tuo suomalaisen näkökulman, tiedon ja toimijat osaksi suurta kokonaisuutta. Ensisijaisesti halutaan puhutella suurta yleisöä ja aivan erityisesti nuorisoa. Ilmastonmuutoksen viestintäohjelman eri hankkeissa on tuotettu hyviä aineistoja, joita voidaan nyt nostaa esiin osaksi eurooppalaista kampanjaa, ja päättää näin kotimainen ohjelma komeasti. Tervetuloa mukaan! Mukaan kampanjaan ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat jalkauttaa viestiä omille kohderyhmilleen eri puolilla Suomea. Kampanjaan liittyviin hankkeisiin voi myös hakea rahoitusta 19.4.2006 asti. Kotien energiankäyttö ja ilmastonmuutos Sähkö- ja kaukolämpöyritysten kotitalousasiakkaille jaettava esite kertoo, miten energiankäyttötavat ja -valinnat voivat hillitä ilmastonmuutosta. Adato Energia Oy Miten kodinkoneita pitäisi käyttää? Tuotetaan neuvonta- ja tiedotusaineistoa kotitalouskoneiden käyttötapojen, laitevalinnan, sijoituksen ja hoidon merkityksestä sähkönkulutukseen ja ohjeita sähkön säästöön. Työtehoseura ry Vaihda Virtaa vihreään sähköön Hankkeen tavoitteena on saada sähkönostajat ostamaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettua vihreää sähköä. Aluksi päivitetään ja uudistetaan www.vaihdavirtaa.net -palvelu. Tampereen Maan ystävät ry Työmatkat joukkoliikenteessä Tampereella kampanjoidaan työsuhdematkalippujen puolesta. Ekokumppanit Oy Kiinteistönhoito kestäväksi Viestitään monipuolisesti kiinteistönomistajille ja -hoidosta vastaaville siitä, miten energiankulutus ja yhdyskuntajäte vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto AS- RA ry ja Suomen kiinteistöliitto ry Yhdyskuntasuunnittelun koulutusta Koulutusaineistoon ja täydennyskoulutukseen sisällytetään tietoa keinoista vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä sekä mahdollisuuksista sopeutua muuttuvaan ilmastoon ja yhdyskuntasuunnittelun muutostarpeesta. Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Ohjelmia bioenergiasta Hankkeessa tuotetaan viisiosainen ohjelmasarja mahdollisuuksista lisätä bioenergian käyttöä ja sen vaikutuksista ilmastonmuutoksen hillinnässä. FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry Hakuohjeet ja lisätietoja www.ilmastonmuutos.info Muutosviesti Ilmastonmuutoksen viestintäohjelman vuosijulkaisu 2006 Ohjelmapäällikkö Kirsti Kärkkäinen, (09) 726 3857, 0400 511 618 kirsti.karkkainen@ilmastonmuutos.info Idealmainos Uudet hankkeet käyntiin Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaan hyväksyttiin marraskuussa seitsemän uutta hanketta. Kaksi kouluhanketta sai jatkorahoituksen. Uusissa hankkeissa valmistellaan kesällä alkavaa kampanjaa. Niissä työstetään tietoa kodeille ja kouluille. Myös asumisen ammattilaiset ja heille tietoa välittävät tahot saavat omat aineistonsa. Ohjelmasta on rahoitettu kolmen vuoden aikana 45 hanketta noin 1,15 miljoonalla eurolla. Eväitä ilmastokeskustelun pureskeluun -aineisto parantaa oppilaiden kykyä ymmärtää ja analysoida kriittisesti ilmastonmuutosta koskevaa keskustelua. ILMASTOMUUTOS INFO MOTIVA XPRESS 1/2006 11

futureimagebank Hyvä kuljetusten ennakkosuunnittelu, oikea ajotapa ja edulliset reitit parantavat teollisuusyritysten kuljetusten energiatehokkuutta. Vanhassa viisaudessa Tuo tullessas vie mennessäs on edelleen järkeä. Energiakatselmuksilla lisää puhtia teollisuuden kuljetuksiin Suunnittelu ja oikea ajotapa tuovat eniten säästöjä Teksti: Tuija Käyhkö Teollisuusyritysten kuljetusten säästöpotentiaali on huomattava. Energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä on kuljetusten energiankäyttö arviolta 30 PJ (petajoulea) eli 835 miljoonaa litraa polttoainetta. Niistä kertyy energiakustannuksia noin 500 miljoonaa euroa ja noin 2,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Kuljetuksissa voitaisiin säästää noin 10 prosenttia, mikä merkitsee vuodessa 3 PJ eli noin 84 miljoonaa polttoainelitraa ja 220 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä vähemmän ja 50 miljoonaa euroa säästyneinä polttoainelaskuina. Arvio perustuu selvityksiin kuljetusalan sisäisestä kehityspotentiaalista, 5 prosenttia, sekä asiakkaan vaikutuspiirissä olevista asioista, kuten logistiikan suunnittelusta, ohjauksesta ja kuljetusmuodon valinnasta. Kuljetusketjujen energiakatselmus - hanke on pureutunut teollisuusyritysten kuljetusten tehostamiseen. Hankkeessa ovat mukana OMG Harjavalta Nickel Oy, Rakennusbetoni ja Elementti Oy ja Parma Oy. Myös kuljetusliikkeet ovat laajasti edustettuina. Autoja kuljetusliikkeillä on yli tuhat ja pilottiyrityksillä 300. Kuljetusten tehostamiseksi on etsitty lyhyen ja pitkän tähtäimen parannuskeinoja tavoitteena vähentää polttoaineen kulutusta ja samalla hiilidioksidipäästöjä. Pilottiyritysten kuljetusten energiankulutuksen vuotuinen kustannus on useita miljoonia euroja. Raaka-ainetta Australiasta Halusimme tietää, missä voisimme säästää polttoainetta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Olimme aiemmin toki tarkkailleet kuljetustemme polttoaineen ku- 12 MOTIVA XPRESS 1/2006 KULJETUKSET

lutusta ja kilometrejä, mutta emme muuta, kertoo logistiikkapäällikkö Kaarlo Haavanlammi OMG Harjavalta Nickel Oy:n motiiveista hankkeeseen mukaan tulosta. Yritys käyttää sekä rautatie- maantie- että laivakuljetuksia, mutta eniten tavaraa kulkee junilla ja rekoilla. Nikkeliraaka-aine tulee jopa Australiasta eli 12 000 kilometrin takaa. Valmiit tuotteet menevät pääasiassa Keski-Eurooppaan. Raaka-aineen rahtikustannukset ovat viime vuosina olleet 2,2 miljoonaa euroa, ja tuotteiden kuljetukset 7,1 miljoonaa euroa vuodessa. Suurin osa tästä on ollut polttoainekustannusta. Hanke on tuottanut tulosta. Saimme sen, mitä läksimme hakemaan. Kuljetusketjut on nyt käyty tarkkaan läpi. Olemme saaneet dataa kuljetuksista ja päästöistä. Niitä voimme käyttää hyväksi vaikkapa uusista raaka-ainehankinnoista sopiessamme. OMG Harjavalta Nickelissä on tehty joukko muutossuunnitelmia, joiden toteuttamisesta ei Haavanlammin mukaan ole tehty vielä päätöstä. Yksi tärkeä säästökohde olisi oma konttivarasto. Nyt tuomme raaka-ainetta kontissa, joka sitten lähtee tyhjänä takaisin satamaan. Jos meillä olisi konttivarasto, voisimme paluumatkalla viedä valmiita tuotteita satamaan. Yrityksen eniten käyttämän kuljetusliikkeen kanssa on Haavanlammin mukaan tarkoitus tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Ajotapa vaikuttaa huomattavasti kustannuksiin. Oikean ja väärän ajotavan välinen polttoaineen kulutusero voi olla jopa 10 20 prosenttia. Kuljettajille on annettava koulutusta taloudellisesta ajotavasta. Vahvuus muuttuikin heikkoudeksi Tuotepäällikkö Eeva Konsti Rakennusbetoni ja Elementti Oy:stä on tyytyväinen edustamansa yrityksen hyvään sijaintiin. Hollola on keskeisellä paikalla. Silti kuljetusten tehostaminen on yritykselle tärkeä asia. Me kuljetamme raaka-ainetta ja valmiita tuotteita eri puolilla Suomea pääosin rekoilla. Projektiin lähdettiin Konstin mukaan, koska haluttiin uusia oivalluksia logistiikan pyörittämiseen. Kokemukset ovat yllättävän positiiviset. Saimme sitä, mitä läksimme hakemaan, eli uusia ajatuksia. Lopputulos oli ajatuksia herättävä. Muutostarpeita on. Etenkin yhteistyötä eri osastojen ja alihankkijoiden välillä on Konstin mukaan tehostettava. Olemme itse yrittäneet ohjailla logistiikkaa ja tehneet kuljetusyrityksen puolesta päätöksiä emmekä ole hyödyntäneet kuljetusyrittäjän asiantuntemusta. Nyt annamme kuljetusyritykselle enemmän vastuuta. Suurin työ on nyt Konstin mielestä saada organisaatio heräämään muutokseen. Se, minkä olemme luulleet vahvuudeksemme, onkin heikkous. On löydettävä kultainen keskitie. Kuljetusliikkeen kanssa yhteistyö tiivistyy. Kuljetusten hyötysuhde nousuun Betonielementtejä valmistavalla Parma Oy:llä on 13 tehdasta Suomessa. Niiden logistiikka käytiin johtaja Timo Teräksen mukaan projektissa läpi. Parman käyttämä raaka-aine ja valmiit tuotteet kulkevat maateitse 20 100 kilometrin matkoja. Parma Oy läksi Teräksen mukaan kuljetusketjujen energiakatselmukseen, koska tehtaiden katselmuksista on saatu aiemmin hyviä kokemuksia. Halusimme käydä järjestelmällisesti läpi kuljetusketjut. Siinä onnistuttiin ja saatiin paljon eväitä tulevaisuutta varten. Kyse on miljoonan tonnin kuljettamisesta vuodessa, johon rahaa uppoaa 6 7 miljoonaa euroa vuodessa. Jo prosentin säästö on merkittävä. Parman eniten käyttämä kuljetusyhtiö on ollut tiiviisti mukana. Lisäämme yrityksen kanssa entisestään yhteistyötä ja yhdessä tehostamme logistiikkaa. Parmalla on Teräksen mukaan useita parannussuunnitelmia. Polttoaineen kulutuksessa ajotapa on ratkaiseva, joten kuljettajien koulutusta on tehostettava. Myös kuljetusten usein alle 50 prosentin hyötysuhdetta on parannettava. Eli rekat kulkevat tyhjinä useammin kuin täysinä. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on kaluston parantaminen. Oikea ajotapa vähentää muutenkin kustannuksia. Ajoneuvoihin kohdistuva rasitus vähenee ja korjaus-, polttoaine- ja laitekustannukset, kuten rengaskustannukset, pienenevät. Michelin Oikea ajotapa säästää renkaita. Malli katselmuksiin Teollisuusyritysten energiankulutus tiedetään aidan sisällä, mutta ei niinkään sen ulkopuolella. Joskus voi kuitenkin olla jopa kokonaisuuden kannalta järkevämpää ja edullisempaa kehittää kuljetusten tehokkuutta kuin panostaa tuotantoprosessien energiatehokkuuteen, toteaa asiakasryhmäpäällikkö Seppo Pyrrö hankkeen yhteyshenkilö Motivasta. Logistiikkaa on mahdollista tehostaa huomattavasti. Paljon on tehty, mutta tehostamista ei ole viety aivan loppuun saakka. Syy saattaa olla siinä, että kuljetusyritykset toimivat asiakkaan ehdoilla ja tekevät sen, mitä asiakas pyytää. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tuotteistaa malli kuljetusten energiakatselmuksiin. Hyvistä käytännöistä kootaan ohjeistus, jonka avulla voidaan toteuttaa kannattavia kehitystoimenpiteitä kuljetusketjussa asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Energiakatselmusmalli valmistuu kevään aikana. Tänä vuonna mukaan otetaan vielä viidestä kymmeneen uutta pilottiyritystä, ja painopistealueena ovat teollisuuden ja palvelualan kuljetukset. Katselmukseen on luvassa myös kauppa- ja teollisuusministeriön tukea. Kuljetusten energiankatselmus -hanke käynnistyi tammikuussa 2005 ja päättyy joulukuussa 2006. Motiva on hankkeen koordinaattori ja tarjoaa hankkeeseen osaamisen kuljettajakoulutuksen verkostoista, energiakatselmusten tuotteistamisesta ja energiansäästösopimuksista. TransVeritas Oy toimii hankkeessa kehityskumppanina ja konsulttina. Hankkeen rahoittavat liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä kuljetuspalveluita käyttävät yritykset ja yhteisöt. Seppo Pyrrö, Motiva KULJETUKSET MOTIVA XPRESS 1/2006 13

Malttia ja viisautta teille Fortumin malliin Fortum on pilottiyrityksenä mukana Motiva Oy:n koordinoimassa turvallisen ja taloudellisen ajamisen Malttia ja viisautta teille -kampanjassa. Fortum Sähkönsiirto Oy:n 18 huoltoauton käyttäjää on koulutettu taloudelliseen Ecodriving-ajotapaan. Kampanjan aikana seurataan myös autojen polttoaineen kulutusta ja vahinkokehitystä. Fortum ohjaa autonkäyttäjiä pienempään, edullisempaan ja vähemmän kuluttavaan malliin. Yhtiössä suositaan energiatehokkaita, ympäristömyötäisiä ja turvallisia leasing-autoja. Taloudellisuuteen ja turvallisuuteen tähtäävän ajokoulutuksen lisäksi konsernin auto-ohjeissa on määritelty perusvarustetason sisältävät turva- ja ekovarusteet. Malttia ja viisautta teille -kampanjaan osallistuvat liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, Ajoneuvohallintokeskus AKE, Öljy- ja kaasualan Keskusliitto ry, Autoalan Keskusliitto ry, Autotuojat ry, Tapiola, EcoDriving Center Oy ja KH FIN Oy. Kampanja alkoi vuonna 2005 ja jatkuu tämän vuoden loppuun. Antero Lehtonen, 010 45 28304 ja Arja Koski, 010 45 24205, Fortum Oyj, Jyrki Holappa, Fortum Sähkönsiirto Oy, 010 45 32705. www.motiva.fi/malttiajaviisautta Linja- ja kuorma-autojen polttoaineen kulutusta voi vähentää Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostamista tutkittiin vuosina 2003 2005, ja merkittäviä säästön mahdollisuuksia paljastui. Tutkimusten mukaan ajoneuvon painon ja aerodynamiikan optimoinnilla voitaisiin säästää polttoainetta jopa 30 prosenttia ja kuljettajien opastuksella taloudelliseen ajamiseen 20 prosenttia. Renkaiden oikea valinta auttaisi säästämään 5 prosenttia ja voiteluaineet vastaavasti 1 2 prosenttia. Oikeanlaisen perävaunun valinta voi vähentää yhdistelmäauton polttoaineen kulutusta vähintään kolme prosenttia. Myös eri ajoneuvojen polttoaineen kulutuksessa havaittiin huomattavia merkkikohtaisia eroja. Laaja tutkimuskokonaisuus tuotti uusia menetelmiä Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen -tutkimuskokonaisuuteen sisältyi 13 alaprojektia. Tutkimustahoja oli mukana kuusi ja rahoittajia parikymmentä: Tekes, liikenne- ja viestintäministeriö, ajoneuvohallintokeskus sekä alan yritysten ja kuljetusten ostajia. Tutkimukseen käytettiin vuosittain 600 000 euroa. Hankkeen aikana kehitettiin myös uusia mittausmenetelmiä. Linja- ja kuorma-autojen ominaisuuksista ja kulutuksista saatiin tuloksia laboratoriosta ja maantieltä. Olennaiset polttoaineen kulutukseen vaikuttavat seikat tunnistettiin ja mitattiin. Hankkeen aikana syntyi innovaatioina hybridibussi, ajo-opastin sekä kuorman ja liukkauden tunnistusmenetelmät. Tutkimustyö jatkuu Kolmivuotinen jatkotutkimusjakso RAS- TU 2006 2008 Raskas ajoneuvokalusto: Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka jatkaa aiempaa kokonaisuutta. Siinä ovat uusina tahoina mukana Helsingin Yliopiston Ilmakemian laitos ja Oulun Yliopiston Elektroniikka. RASTU-hankkeessa on aiempien aiheiden lisäksi uusina kokonaisuuksina mm. raskaan kaluston turvallisuustason parantaminen ja biopolttoaineet. Tutkimuskokonaisuutta koordinoi VTT/TEC TransEnergy Consulting. Jatkohankkeen päärahoittaja on Tekes. Motiva on mukana hankkeiden viestinnässä. Seminaari toukokuussa Vuosien 2003--2005 tuloksia ja alkanutta RASTU-hanketta esitellään seminaarissa 9.5.2006 Espoon Innopolissa. Nils-Olof Nylund, TEC TransEnergy Consulting Oy, 0400-703 715 Seppo Pyrrö, Motiva Oy www.motiva.fi/raskaskalusto. Energiatehokkuutta joukkoliikenteeseen Joukkoliikenteen energiansäästösopimus on linja-autoja ja paikallista raideliikennettä koskeva yhteistyömuoto, jolla tähdätään joukkoliikenteen yritysten energia- ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Sopimus on jatkoa vuonna 2004 päättyneelle linja-autoalan energiansäästösopimukselle. Sopimuksen toimenpiteisiin sisältyy hankkeita, joista kaksi on jo käynnistynyt. Toisessa rakennetaan linja-autoyrityksille ympäristöjärjestelmää, ja toisessa tutkitaan kaupunkiliikenteen ajosyklejä EU- RO3 ja EURO4 -moottoreille. Mittauksien perusteella yritykset voivat määritellä kaupunkiliikenteen reiteille polttoaineen suhteen taloudellisimmat ajoneuvot. Osana toimenpiteitä koulutetaan VR:n lähiliikenteessä sähköjunien kuljettajia Yritysten kannattaa kiinnittää huomio liikenteen energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Energiansäästösopimukseen liittyessään yritykset saavat tehokkaita välineitä, joilla energiankäytön hallinta paranee. Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksista on ilmestynyt esite, jolla kannustetaan linja-autoalan yrityksiä liittymään mukaan. Esite auttaa myös kuntien virkamiehiä, jotka tekevät kuljetuksiin liittyviä päätöksiä. Lisätietoja sopimuksesta ja sopimukseen liittyneistä yrityksistä: www.motiva.fi 14 MOTIVA XPRESS 1/2006 KULJETUS JA LIIKENNE

Vuoden Ekoautossa on sitä jotakin Vuoden Ekoauto on valittu tänäkin vuonna. Se on Toyota Aygo 1.0 sekä sen teknisesti, vaan ei ulkonäöltään, samanlaiset ranskalaiset sisaret Citroën C1 ja Peugeot 107. Kaikki nämä mallit on valmistettu samassa tsekkitehtaassa. Niiden polttoaineen kulutus on selvästi pienempi kuin muilla tällä kertaa testissä mukana olleilla automalleilla, jotka ovat pieniä 1,0 1,3-litraisia bensiini- ja dieselautoja. Tero Pajukallio/Motiva Oy Kiinnostus Vuoden Ekoauton valintaan jaksaa hämmästyttää, niin tänäkin vuonna. Lehdistötilaisuus on aina suuri tapahtuma, ja sen yhteydessä puhutaan muutenkin autojen teknisestä kehityksestä. Valinta lähti liikkeelle Motivan 11 vuotta sitten tekemästä aloitteesta. Kilvan käytännön järjestelyt hoitaa aina mallikkaasti Tuulilasi-lehti, ja testaajat ovat ajoneuvotekniikan asiantuntijoita. Mistään turhanaikaisesta ajokokeesta ei siis ole kyse. Tärkein testattava ominaisuus on polttoaineen kulutus ja hiilidioksidipäästöt. Lisäksi pisteytetään myös muut niin sanotut säännellyt päästöt sekä kiihtyvyys, sitkeys, melu, sisä- ja tavaratilat, turvavarusteet sekä ilmoitetun kulutuksen ja toteutuneen kulutuksen välinen ero. Testien tulokset eivät jää vakan alle, vaan Tuulilasin oman laajan artikkelin lisäksi Vuoden Ekoautosta kirjoitetaan runsaasti. Tänä vuonna Motivan lehtileikekansioon on kertynyt reilu puolensataa Ekoauto-artikkelia, eli kilpailun tulos saa todella kiitettävän vastaanoton läpi Suomen. Oikeastaan mikä tahansa autoilua ja liikennettä koskeva näyttää kiinnostavan lehdistöä ja ilmeisesti myös lukijoita ylivertaisesti. Viisas ihminen on tästä näkökulmasta oikea Homo mobile. Mutta on Ekoauton valinnalla ja uutisoinnilla myös kiinnostava kääntöpuoli. Vuosittainen valinta pitää yllä tietoisuutta siitä, että on olemassa mahdollisuus valita vähemmän kuluttava taloudellinen ajoneuvo ja että pienempikin moottoriteho riittää mainiosti uusissa autoissa. Autojen polttoaineen kulutuksessa ja muissa ominaisuuksissa on suuriakin eroja, jotka kannattaa tarkistaa ennen ajoneuvon hankintaa www.motiva.fi/autotietokanta. Sillä on merkitystä, ajaako isolla ja paljon kuluttavalla citymaasturilla vai taloudellisella perheautolla. Suuntaus ei ikävä kyllä Suomessa ole viime vuosina ollut tässä suhteessa suotuisa. Henkilöautojen koko ja moottorikoot ovat selvästi kasvaneet. Uusien Suomessa vuonna 2004 rekisteröityjen henkilöautojen yhdistetyn kulutuksen hiilidioksidipäästöt ovat 182 grammaa kilometrille, eli noin 8 litraa sataa kilometriä kohti. EU ja eurooppalaisten ajoneuvovalmistajien järjestö ACEA ovat tehneet vapaaehtoisen sopimuksen, jonka tavoitteena on päästä uusien henkilöautojen keskimääräisessä hiilidioksidipäästössä 140 grammaan kilometrillä vuonna 2008. Tätä arvoa vastaava polttoaineenkulutus bensiiniautoille on 6 ja dieselautoille vastaavasti 5,4 litraa sadalla kilometrillä. Iiris Lappalainen Koulutusta liikenteen energiatehokkuudesta Alueellisille ja paikallisille toimijoille suunnatun TREATISE-ohjelman* tavoitteena on kehittää, tuottaa ja toteuttaa koulutusta liikenteen energiankäytöstä. Ohjelmassa on mukana kolme osiota: taloudellinen ajaminen, vaihtoehtoiset polttoaineet ja ajoneuvot sekä liikkumisen ohjaus. Koulutukset alkavat taloudellisen ajotavan koulutuksella 25. huhtikuuta Tampereella ja 3.toukokuuta Helsingissä. Vaihtoehtoiset polttoaineet ovat vuorossa syyskuussa viikolla 36. Liikkumisen ohjauksen koulutus järjestetään Liikkujan viikolla (viikko 38) syksyllä sekä Tampereella että Helsingissä. Projekti tuottaa suomenkieliset oppaat kustakin koulutusalueesta. Oppaat julkaistaan Internet-sivuilla www.treatise.eu.com. Sivuilla, joissa on myös suomenkielinen osio, voi tutustua muutenkin ympäristöystävälliseen liikkumiseen. Treatise-materiaalit ja päivitetyt tiedot koulutuksista löytyvät myös Motivan www-palvelusta: www.motiva.fi/treatise. Irmeli Mikkonen, Motiva Oy. *Training programme for local energy agencies and actors in transport and sustainable energy actions KULJETUS JA LIIKENNE MOTIVA XPRESS 1/2006 15

Lihanjalostusteollisuudessa testataan energianhallinnan työkaluja Pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten energianhallintaa ja energiatehokkuutta kehitetään eurooppalaisessa hankkeessa. Vuoden 2005 aikana kansainvälisenä yhteistyönä on kehitetty lukuisia pk-teollisuusyritysten energianhallintaan ja energiansäästöön liittyviä työkaluja eri maissa kehittyneiden hyvien toimintatapojen ja teknologisten ratkaisujen pohjalta. Kysymyksessä on BESS Benchmarking and Energy Management in SMEs (small and medium sized enterprises) - hanke. Projektin esivaiheessa näitä työkaluja sovelletaan maakohtaisesti käytäntöön muutamissa teollisuusyrityksissä. Suomessa pilotoinnin rahoittavat EU ja kauppa- ja teollisuusministeriö sekä mukaan lähteneet yritykset. Iiris Lappainen/Motiva Oy Lihanjalostusteollisuus pilot-kohteeksi Esivaiheeseen osallistuviksi toimialoiksi valittiin lihanjalostus, meijerit ja leipomot. Suomessa pilotoidaan lihanjalostusteollisuus. Motiva ja Elintarviketeollisuusliitto markkinoivat yhdessä hanketta, johon ovat lähteneet mukaan Atria Oy, HK-Ruokatalo Oy, Liha-Saarioinen Oy, Pekka Pajuniemi Oy ja Wursti Oy. Projektin ohjausryhmässä ovat mukana kauppa- ja teollisuusministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lihakeskusliitto, Elintarviketeollisuusliitto ETL ja Motiva Oy. Hankkeen konsultti on Electrowatt-Ekono Oy, jolla on pitkä kokemus teollisuuden energiansäästöhankkeista. Esivaihe käynnistyi tammikuussa ja päättyy lokakuussa 2006. Pilotoinnin tuloksia esitellään ETL:n syysseminaarissa lokakuussa. BESS on osa Euroopan Unionin Intelligent Energy Europe -ohjelmaa. Projektissa on mukana 11 maata Alankomaat, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Itävalta, Kreikka, Liettua, Norja, Ruotsi, Slovenia ja Suomi. EU-hanke päättyy huhtikuussa 2007. www.bess-project.info Katri Kuusinen, Electrowatt-Ekono Oy, katri.kuusinen@poyry.fi Timo Husu, Motiva Oy. Suomalaista energiateknologiaa Kiinaan Kauppa- ja teollisuusministeriö ja International Finance Corporation, IFC, ovat sopineet Suomen osallistumisesta Kiinan energiatehokkuusohjelmaan, joka jatkuu vuoteen 2012. Ministeriö rahoittaa ohjelmaan liittyvää teknisen avun vientiä kolmella miljoonalla USA:n dollarilla. Projekti avaa suomalaisyritykselle suoran kanavan energiansäästöinvestointien markkinoihin ja niiden valmiiseen rahoitukseen, sanoo apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Kiinassa on teollistumisen ja tehottoman energiankäytön myötä syntynyt energiapula, joka uhkaa hidastaa maan talouskasvua. Kiinan valtiovarainministeriö on pyytänyt International Finance Corporationia käynnistämään energiantehokkuusohjelman, jolla pyritään lisäämään kaasun käyttöä kivihiilen sijaan sekä käynnistämään energiaa säästävien laitteiden markkinat. IFC on valmistellut 150 miljoonan dollarin lainaohjelman, jolla rahoitetaan energiansäästön investointeja. Maailmanpankkiryhmän globaali ympäristörahasto avustaa sen teknistä osuutta 16,5 miljoonalla dollarilla. Ohjelmalla arvioidaan saavutettavan 5 10 miljoonan tonnin vähennykset kasvihuonekaasuissa. Kauppa- ja teollisuusministeriön esityksestä ohjelman sisältöä on muokattu siten, että se tukee pohjoismaisia energiankäyttöratkaisuja ja suomalaisen energiateknologian vientiä. Teknisen avun ohjelmaan on otettu mukaan myös sähkön, lämmön ja jäähdytyksen yhteistuotannon tukeminen sekä hukkalämmön tehokas käyttö. Tyypillisiä laitteita ovat esimerkiksi kaasuboilerit teolliseen käyttöön, rakennusten lämpösovellutukset, lämmönjakojärjestelmät, sähkön, lämmön ja jäähdytyksen yhteistuotanto, lämmön talteenotto, automaatio- ja hallintajärjestelmät, energiatehokkaat moottorit. Lisätietoja Risto Paaermaa, (09) 1606 3575 Markku Kavonius, (09) 1606 3574, KTM 16 MOTIVA XPRESS 1/2006 ENERGIANSÄÄSTÖ

Maarit Haakana Energiatehokas koti Omakotitalon rakentajan, suunnittelijan ja rakennuttajan kannattaa seurata Energiatehokas koti -kampanjan Internet-sivustoa. Viestintäkampanja on hyvässä vauhdissa ja sivustoa on päivitetty. Energiatehokas koti -hanke kannustaa hyvään rakentamiseen. Tavoitteena on kasvattaa matalaenergiapientalojen markkinaosuus viidennekseen kaikista vuosittain rakennettavista pientaloista vuoteen 2010 mennessä. Kysymme asiasta Motivan kehitysjohtajalta Ilari Aholta vähän tarkemmin. Mitä matalaenergiatalolla tarkoitetaan? Matalaenergiatalo kuluttaa lämmitysenergiaa noin puolet siitä, mitä nykyisten normien mukainen talo. Mitkä asiat määrittävät matalaenergiatalon? Talon muodon pitäisi olla yksinkertainen ja yhtenäinen. Talo pitäisi eristää paremmin kuin rakentamismääräykset edellyttävät ja varustaa tehokkaalla, tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla. Kodin sähkölaitteiden, kuten kylmäsäilytyslaitteet, liesi ja pesukoneet, pitäisi olla energiatehokkuudeltaan markkinoiden parasta A- luokkaa tai jopa A+ tai A++ -laitteita. Myös lämmitysjärjestelmä vaikuttaa pientaloasumisen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Hankkeessa ei varsinaisesti puututa lämmitysjärjestelmän valintaan, mutta Energiatehokas koti -sivuille on lisätty suunnitteluosioon tietoa eri lämmitysjärjestelmistä. Motivan koordinoiman hankkeen takana on laaja joukko alan yrityksiä ja yhteisöjä. Tarkemmin Internetissä: www.energiatehokaskoti.fi. Ympäristökilpailu kiinteistö- ja rakennusalalle Kiinteistö- ja rakennusalan ympäristötietoisuutta halutaan kohottaa jo kolmannen kerran kilpailun avulla. Sen avulla haetaan innovaatioita ja alan yritysten joukosta edelläkävijöitä. Ympäristökilpailussa on kaksi sarjaa. Vuoden ympäristöhanke -sarjassa palkitaan ympäristön näkökulmasta tarkasteltuna paras rakennus, joka on valmistunut vuonna 2004 tai sen jälkeen tai on rakenteilla. Vuoden Promise -kehittäjä -sarjassa palkitaan yritys, joka on parhaiten hyödyntänyt Promise-ympäristöluokitusta omissa toimissaan. Yhteistyönä kehitetty Promise-ympäristöluokitus tarjoaa käyttökelpoisen työkalun rakentamiseen ja kiinteistönpitoon. Sen avulla voidaan arvioida rakennushankkeen, yksittäisen rakennuksen tai koko kiinteistökannan ympäristövaikutuksia. Kilpailun järjestävät Motiva, Rakennusteollisuus RT, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Asuntokiinteistö- ja rakennusliitto ASRA ja ympäristöministeriö. Kilpailuaika on 21.3. 1.12.2006. Kilpailun tiedotustilaisuudet järjestetään huhti-toukokuussa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Harri Hakaste, ympäristöministeriö, (09) 16039 335, harri.hakaste@ymparisto.fi Arto Suikka, Rakennusteollisuus RT, (09) 129 9290, arto.suikka@rakennusteollisuus.fi Helpotusta energiansäästötyöhön Ympäristöjärjestelmien ja energiansäästön yhdistämistä on selvitetty energia-alan yhtiöissä. Hankkeen tuloksista on koottu laaja raportti, jossa on muun muassa kuvattu energiansäästöä osana ympäristöjohtamista ja ympäristöjärjestelmätyötä sekä energiansäästö- ja ympäristöasioiden yhdistämistä. Energiatehokkuuden sisällyttäminen osaksi energiayhtiöiden ympäristötyötä voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla joita hahmotellaan. Hankkeeseen liittyen on tuotettu myös sähköinen yhteenveto Energiansäästö suunnitelmallisesti prosesseihin, jossa on lyhyesti käsitelty yhdistämistyön toteutustapoja ja yhdistämistyöstä saatavia hyötyjä. Raportti ja sen yhteenveto ovat ladattavissa energia.fi -sivuilta Ympäristö ja energiansäästö/energiansäästöpalvelu -osiosta. Hanketta rahoittivat kauppa- ja teollisuusministeriö, Motiva, energia-alan järjestöt sekä energiayhtiöt. Sirpa Leino, sirpa.leino@energia.fi, ja Minna Laitinen, minna.laitinen@energia.fi, Adato Energia Oy ENERGIANSÄÄSTÖ MOTIVA XPRESS 1/2006 17

Energiansäästörobotti vei voiton Joensuuhun Tokaluokkalaisten Energiansäästöviikon kymmenenvuotista taivalta juhlittiin Educa 2006-messuilla. Viimevuotisen Energiakilpailun sato oli nähtävillä Helsingin Messukeskukseen kootussa näyttelyssä, jonka yhteydessä myös voittaja julkistettiin. Tuomariston mielestä omaperäisessä ja hauskassa työssä oli esitelty positiivisessa hengessä kekseliäitä energiansäästövinkkejä. Tero Pajukallio/Motiva oy Voittajaluokan oppilaat olivat Helsingissä opettajansa Henna Kinnusen (takarivissä 3. vas) kanssa vastaanottamassa pääpalkinnon ja kunniakirjan. Voittajatyön julkisti opetusneuvos Marja Montonen (takarivissä toinen oik.) ja kunniakirjat jakoi toimitusjohtaja Jouko Kinnunen (takarivissä oik.). Kiitos tukijoille Tokaluokkalaiset ovat viettäneet Energiansäästöviikkoa jo kymmenenä vuotena. Viikon aikana tutustutaan energiaan, sen tuotantoon sekä järkevään käyttöön Hei, kaikki toimii! -aineiston avulla. Tukijat, valtaosin energiayhtiöt, kustantavat energia-aineistot kouluille, kouluvierailut ja monet tutustumiskäynnit. Jo yli 200 000 lasta on osallistunut tokaluokkalaisten Energiansäästöviikkoon. Lasten välityksellä vastuullinen energiankäyttö leviää myös koteihin. Uutta aineistoa energiasta Lapsille, kouluille ja opettajille on tehty uutta hauskaa aineistoa energiasta myös suomeksi. Tutustu ja osallistu kilpailuun. www.managenergy.net/kidscorner Tokaluokkalaisten Energiakilpailuun 2005 osallistui yhteensä 24 luokkaa. Ne olivat toteuttaneet vapaavalintaisella tavalla energiansäästöä tai uusiutuvia energialähteitä kuvaavan kilpailutyön. Pataluodon koulun 2A luokka nappasi voiton Joensuulaisen Pataluodon koulun 2A luokan oppilaat askartelivat kilpailuun robotin, jonka sisuksista löytyy vinkkejä energiansäästöön. Työ on hauska ja siinä näkyy koko luokan yhteinen ponnistus ja lasten oma kädenjälki. Pataluodon tokaluokkalaiset matkustavat toukokuussa Helsinkiin ja tutustuvat Korkeasaareen ja Tiedekeskus Heurekaan. Voittajaluokka saa lisäksi kirjapalkinnon Lasten Keskukselta. Kilpailun palkittujen monivuotiset tukijat ovat VR, Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL, Ventoniemi Oy, Korkeasaari, Heureka ja Lasten Keskus. Kunniamaininnat Kiukaisiin, Nastolaan, Säkylään ja Ouluun Kunniamainintoja jaettiin neljälle kilpailutyölle: Kiukaisten kirkonkylän koulun 2. luokan työ "Joulukalenteri"; Nastolan Kivijärven koulun 2. luokan työ "Energiapeikot neuvoo" sekä Oulun Kuivasjärven koulun 2A ja 2B luokkien "Säästölä ja Tuhlula". Erikoismaininnan sai Säkylän Isosäkylän koulun työ "Auringosta Voimaa". Yleisöäänestyksen tulokset selvillä Myös messuvieraat äänestivät suosikkejaan, vastauksia saatiin yli 750. Yleisön suosikkityö on Nastolan kirkonkylän koulun 2B luokan "Energiakarkki-kollaasi". Yleisöäänestyksen voittanut luokka sai kirjapalkinnon ja kunniakirjan. Lisätietoa kilpailusta ja kilpailutöistä: www.motiva.fi/tokat Suvi Salmela ja Irmeli Mikkonen, Motiva Oy 18 MOTIVA XPRESS 1/2006 ENERGIAKILPAILU

Yritykset kehityksen eturintamassa Idealmainos Ohjelmapäällikkö Jatta Jussila ja teknologia-asiantuntija Marjatta Aarniala luotsaavat ClimBus-ohjelmaa. Yritykset ovat tärkeitä liiketoiminnan kehittämishankkeissa. ClimBusohjelma kokoaa tuotteita ja palveluja kehittävät ja hyödyntävät yritykset tutkijoiden kumppaniksi. Yritysten mukaan saaminen tutkimushankkeeseen oli yllättävän helppoa, kertoo tutkija Kimmo Ollikka Helsingin yliopiston Taloustieteen laitokselta. Hän koordinoi Pomarprojektia, jossa kehitetään mallia päästöoikeuksien hinnan ennustamiseen sekä menetelmiä päästömarkkinoiden analysointiin ja riskienhallintaan. Outokumpu Oyj, Savon Voima Oy, Tampereen sähkölaitos, Vantaan Energia Oy ja GreenStream Network kehittävät eturintamassa omaa osaamistaan ja riskienhallintastrategiaansa projektissa. Yrityskohtaiset tarkastelut, yhdessä kehitettävät ja sparrattavat hallintamallit sekä mahdollisuus tavata parhaita asiantuntijoita, listataan hankkeen hyötyjä, jotka eivät tietenkään tule yrityksille ilmaiseksi. Niiden on käytettävä omaa aikaa ja osaamistaan sekä osallistuttava hankkeiden kustannuksiin. Helsingin yliopiston kumppanina on Teknillinen korkeakoulu, ja tutkimuksessa mukana olevat toimivat myös monissa kansainvälisissä verkostoissa. Pilotoinnista markkinoille Pomar-projekti on hyvä esimerkki ClimBus-hankkeesta. Haluamme ohjelmaan mukaan erilaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Verkostoitumisen lisäksi myös kansainvälistyminen on tärkeää, korostaa Marjatta Aarniala, joka vastaa Tekesissä tämän vuoden alusta lähtien Clim- Bus-ohjelmasta. Päästökauppa toi osaamisaukon, johon yritykset tarvitsevat apua, samalla se loi uuden liiketoimintamahdollisuuden palvelualan yrityksille. Hyöty mitataan entistä tarkemmin Monet hankeideat lähtevät tutkijoilta. Ehdotettujen projektien täytyy osua ja tukea yrityksen strategiaa, tavoitteen ja sisällön täytyy olla kristallinkirkas ja toteutussuunnitelman realistinen. Mitä selkeämmin tulokset ja niiden hyödynnettävyys suhteessa panoksiin on kuvattu, sitä helpompi hankeidea on myydä meille yrityksille, sanoo tutkimusjohtaja Matti Rautanen Kvaerner Power Oy:stä. Resurssit ovat rajalliset. Niinpä tutkimusprojektit, joihin on koottu eri alueiden parhaat osaajat kotimaasta ja ulkomailta kiinnostavat. Perustutkimuksessa myös kilpailijat sopivat samaan hankkeeseen. Kvaerner Powerilla on ClimBus-ohjelmassa neljä omaa tuotekehityshanketta ja se on mukana myös monissa tutkimushankkeissa. Rautanen itse on ohjelman johtoryhmän jäsen. Tulevaisuus kiinnostaa Yritykset ovat aktiivisesti mukana myös tulevaisuutta luotaavissa hankkeissa. Turun kauppakorkeakoulun koordinoiman skenaariohankkeen tavoitteena on hahmottaa potentiaalisia ilmastonmuutosta hillitseviä teknologioita ja palveluita, jotka voivat menestyä aikavälillä 2015 2050. Projektissa on mukana yrityksiä kaikista innovaatioketjun vaiheista: ABB Oy, Wärtsilä Oy, Kvaerner Power Oy, Metsä- Botnia Ab, Rautaruukki Oyj, Foster Wheeler Energia Oy, Vapo Oy, Prizztech Oy, Äänesseudun Kehitys Oy, Hermia Oy ja Merinova Oy. Tulevaisuusverstaiden ja haastattelujen myötä yritysten määrä vielä lisääntyy. ClimBus ja DENSY -ohjelmien vuosiseminaari 13. 14.6.2006 Turussa. Lisätietoja Jatta Jussila, Technopolis Oyj, jatta.jussila@technopolis.fi, (09) 2517 8167 Marjatta Aarniala, Tekes, marjatta.aarniala@tekes.fi, 010 605 5736, www.tekes.fi/climbus Hankesalkku 1/2006 Julkiset tutkimushankkeet - 28 hanketta, yhteensä 10,5 milj., Tekesin osuus 7,0 milj. - Vahva yrityskytkentä kaikissa hankkeissa - Kansainvälistä yhteistyötä yli 70 % Yrityshankkeet - 36 hanketta, yhteensä 17,9 milj., Tekesin osuus 8,1milj. Hankkeissa mukana - 23 eri tutkimusorganisaatiota - noin 130 yritystä ClimBus - Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa CLIMBUS MOTIVA XPRESS 1/2006 19

Biopolttoaineille käyttövelvoitteita Liikenteen biopolttoaineiden käytön ja tuotannon edistämistä arvioinut työryhmä luovutti maaliskuun alussa mietintönsä kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle. Työryhmä pitää käyttövelvoitetta ensisijaisena biopolttoaineiden käytön edistämiskeinona. Se suosittelee, että biopolttoainetta sekoitettaisiin polttoaineisiin vähittäin lisäten siten, että sen osuus olisi 1 % vuonna 2008, 2 % vuonna 2009 ja 3 % vuonna 2010. Käyttövelvoite koskisi kaikkia liikennepolttoaineita markkinoille toimittavia yrityksiä. Kukin toimija voisi kuitenkin itse ratkaista, miten ja millä biopolttoaineilla se kattaa vaaditun bio-osuuden toimittamastaan liikennepolttoaineiden kokonaismäärästä. Vuonna 2010 käyttövelvoitteesta aiheutuva lisäkustannus on arvioilta 50 80 milj. euroa vuodessa ja vaikutus polttoaineiden hintoihin noin 3 senttiä/litra. Työryhmän mietintö, KTM:n julkaisu 11/2006 Liikenteen biopolttoaineiden tuotannon ja käytön edistäminen Suomessa www.ktm.fi/energiaraportit. Pätkittäin puulämmityksestä Tulisijan käyttäjille on koottu taloudellisen ja ympäristöystävällisen puunpolton ohjeita Pätkittäin puulämmityksestä -oppaaseen. Polttamalla puuta oikein hyvässä tulisijassa voidaan vähentää ilmanlaatuhaittoja ja paloturvallisuusriskiä. Motivan, Nuohousalan Keskusliiton ja Hengitysliitto Helin tuottamaa opasta jaetaan pientalojen omistajille muun muassa nuohouskäyntien yhteydessä. Opas on ilmainen ja sitä voi tilata voi tilata Motivasta www.motiva.fi. Pilkevälitystä: www.mottinetti.fi www.halkoliiteri.com www.polttopuuporssi.fi Puuenergianeuvojapäivät: Neuvontaan tarvitaan uusia näkökulmia Tämän vuoden alussa useita puuenergianeuvontaan liittyviä hankkeita päättyi ja monet neuvojat ovat joutuneet hakeutumaan muihin tehtäviin. Neuvontaan tarvitaan uusia ja laajempia näkökulmia, todettiin neuvojien päivillä helmikuun alussa. Puuenergianeuvojat ovat erikoistuneet metsien energianvarojen hyötykäyttöön, mutta yhä useammin heidän työssään nousee tärkeäksi yhteys maatalouden bioenergianeuvontaan. Yhteyden kehittämistä korosti pääsihteeri Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriön metsätalouden edistämisyksiköstä. Hän peräänkuulutti myös yritystoiminnan sekä uusien välineiden, menetelmien ja palveluiden kehittämistä. Bioenergianeuvonnan kehittämiselle seuraavan hallitusohjelman linjaukset ovat erityisen tärkeitä. Sen merkitys korostuu, kun Kansallista metsäohjelmaa 2010 tarkistetaan. Ohjelma on tulossa uusittuna vuoden 2007 lopussa yhtä aikaa metsien suojelua käsittelevän MET- SO-ohjelman jatkopäätöksen kanssa. Puusta tuotettu energia on siinä vahvasti esillä. Puuenergianeuvojat tutustuivat Lemin aluelämpölaitokseen. Neuvonnalle tilausta Kokkonen totesi, että energianeuvontaa tarvitaan. Neuvonta on sisällytetty myös metsäkeskusten tulossopimukseen 2006 osaksi keskusten palveluja, ja se toteutuu eri rahoitusmahdollisuuksien antamissa puitteissa. Julkisen rahoituksen puolella tilanne ei ole lupaava. Neuvontaa on rahoitettu EU-ohjelmista ja tänä vuonna ALMA-ohjelman alueella rahoitus on aiempia vuosia pienempi. Myös valtakunnan kattavan maaseudun kehittämisohjelman (2007 2013) kokonaisrahoitus laskenee nykytasosta. Valtion tuottavuusohjelma näkyy myös metsäkeskuksissa, vain joka toisen poistuvan työntekijän paikka voidaan jatkossa täyttää. Metsäkeskuksissa työskenteleviä puuenergianeuvojia on koulutettu 1990-luvun lopulta alkaen yli 60. Eräät neuvojien hankkeet ovat päättyneet eikä rahoitusta ole kaikki uusiin hankkeisiin saatu, mutta neuvontatyö jatkuu monilla alueilla virkeänä. Myös vientihankkeita on käynnissä ja vireillä. Koko repertuaari on käytössä, mutta pellolle emme ole vielä menneet, totesivat kainuulaiset neuvojat. Rahoitusta on haettu ja haetaan eri tahoilta EU-ohjelmista ja TE-keskuksista sekä maaseudun kehittämisvaroista, ja tähän saakka koulutusta on keskeisesti rahoittanut kauppa- ja teollisuusministeriö. Marja Kokkonen, (09)160 52923, maa- ja metsätalousministeriö, Juha Rautanen, Motiva Oy www.motiva.fi Kuva: Juha Rautanen/Motiva Oy 20 MOTIVA XPRESS 1/2006 BIOENERGIAA