Esseitä globalisaatiosta kauppa- ja kehityspolitiikkaa, resurssien ja ilmastonmuutoksen hallintaa



Samankaltaiset tiedostot
MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi MTT ja VATT

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä Studia Monetaria Katri Soinne

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Mitä on kansantalouden tilinpito?

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

TALOUSENNUSTE

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Bioenergiapolitiikka & talous

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet Timo Koskimäki

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite


Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Kauppasotaa ja velkakurimusta miten Kiinalle nyt näin kävi?

OECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Itämeren alueen puumarkkinat -seminaari. Venäjän WTO-jäsenyys

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : MALLIVASTAUKSET

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Ympäristötilinpito YK:n ja EU:n linjaukset ja toteutus Suomessa. Ympäristötilinpitoseminaari Leo Kolttola

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

saatavuus energiantuotantoon

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

TALOUSENNUSTE

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Kääntyykö Venäjä itään?

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, , Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Otteita Viron taloudesta

Erkki Liikanen KILPAILU JA TUOTTAVUUS. Kansantaloudellinen Yhdistys

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Asiaa käsitellään EU-ministerivaliokunnassa

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo

Ilmasto- ja energiatulevaisuus Tiina Koljonen, VTT

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Osta Suomalaista Luo työtä

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-1230/5. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos

Ennuste vuosille

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Kansainvälisen talouden näkymät

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Ennuste vuosille

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Transkriptio:

Esseitä globalisaatiosta kauppa- ja kehityspolitiikkaa, resurssien ja ilmastonmuutoksen hallintaa Leena Kerkelä Tiedotustilaisuus 26.3.2009 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Väitöskirjan artikkelit 1. Kerkelä, L. (2008): Trade and Aid Policies: Their Impact on Economic Development in Mozambique, an earlier version of the paper published at 10th Annual Conference on Global Economic (Conference Proceedings, authors: Pertti Haaparanta and Leena Kerkelä) 2. Kerkelä, L. (2004): Distortion costs and effects of price liberalization in Russian energy markets: A CGE Analysis, an edited version of BOFIT Discussion Paper 2:2004 3. Kerkelä, L. E. Huan-Niemi (2005): Trade Preferences in the EU Sugar Sector: Winners and Losers, an edited version of VATT Discussion Papers, No. 358 4. Pohjola, J. L. Kerkelä R. Mäkipää (2003): Credited forest carbon sinks: How the cost reduction is allocated among countries and sectors, Climate Policy, Vol 3, Issue 4, pp. 445 461 2

Tutkimusmenetelmä Globaali tietokanta maailman eri alueista, talouksien rakenteista ja toimialoittaisista kauppavirroista alueiden välillä (GTAP), Rakenteiden kuvauksiin sisältyvät tärkeimmät kaupan esteet ja muut vero- ja tukirakenteet Simulointituloksia ajavat poikkileikkausaineisto, tietokannan ympärille rakennettu malli ja mallin parametrit Sovelluksissa rakennetaan skenaarioita, jotka ovat yhteensopivia mallin kanssa Lähtökohta nykyiset talouden rakenteet määrittävät sen kuinka laajasti ja miten shokit leviävät Useimmat Dohan kierroksen arviot kaupan vapauttamisen vaikutuksista ovat perustuneet GTAP-tietokantaan http://www.gtap.agecon.purdue.edu 3

Energian merkitys Venäjän taloudessa ja kansainvälisesti Kansantalouden tilinpitoon perustuva näkökulma, energian osuus arvonlisästä tai tuotannon arvosta Energian merkitys kansainvälisessä kaupassa; Venäjän kannalta ja tuojamaiden kannalta Osuus arvonlisäyksestä 17.5 %, tuotannon arvosta 20.5 % (v.1997) Energiatuotteiden osuus Venäjän viennistä 45 % Osuus globaaleista energiamarkkinoista; raakaöljy 2. suurin, kaasu tärkein EU:lle Venäjä tärkeä erityisesti kaasussa; 43 % EU:n kaasusta ja 10% öljystä tulee Venäjältä Energiahintojen volatiliteetin vaikutus viennin ja tuotannon osuuksiin talouden käytettävissä olevaan ylijäämään (Gaddy Ickes) Öljyn ja kaasun verotulojen osuus valtion budjetista (n.47 % v. 2006) 4

Miten politiikkatoimien suuruutta arvioidaan ja miten ne vaikuttavat Kotimaiset politiikkatoimet jaettu hintojen vapauttamiseen, veroreformeihin ja markkinarakenteiden muokkaamiseen Tässä työssä arvioitu 1) Tukien ja verojen merkitystä kokonaistaloudellisesti 2) Hintareformin vaikutusta talouteen Arvion suuruuteen vaikuttaa se miten tuet ja verot muuttavat tuotannon ja kulutuksen rakennetta ja kansainvälistä kauppaa verrattuna tilanteeseen, jossa tukia ei olisi Tukielementtien merkitystä arvioitaessa säädeltyjen hintojen merkitys suuri Arviot kaasun ja sähkön hintoihin sisältyvistä kuluttajatuista; kaasun hinta neljännes maailmanmarkkinahinnasta, sähkön kuluttajahinta tuottajahintaa alhaisempi 5

Taulukko 3.2 Tuotevero Veroasteet ja tuet Venäjän energiahyödykkeissä Vientivero Tulli Kulutustuki Yritystuki Hiili 2,0 2,8 0 5,0 5,2 2,7 Öljy 22,9 10,0 0 5,0 0,0 2,4 Kaasu 16,1 9,6 0 5,0-75,0-75,0 Kaasun jakelu 16,1 4,9 0 5,0-75,0-75,0 Sähkö 2,8 7,4 0 5,0-56,0 0,2 Öljyteollisuus 2,1 9,5 0 5,0 17,6 4,3 Lähde: Table 3.2. Kerkelä (2009) 6

Hintareformien analysointi Vuoden 2003 ehdotus kaasun hinnan 10 % reaalinen korotus ja sähkön hinnan 6 % reaalinen korotus Reformi nostaisi BKT:ta ja tuloja sekä vientiä 7

EG1 EG1- orig data 1 0.8 0.81 0.6 0.4 0.2 0 0.23 0.34 0.21 0.19 0.15 0.02-0.2-0.02-0.05-0.13-0.1-0.4-0.36-0.6 Real GDP Income Utility Total exports Total imports Terms of trade EG1 hintareformi korjatulla aineistolla, joka huomioi säädellyt hinnat, EG1-orig data- sama reformi korjaamattomalla aineistolla, vaikutukset Venäjälle (BKT, kansantulo, laskennallinen hyöty, vienti, tuonti, vaihtosuhde) 8

http://www.eia.doe.gov/cabs/russia/naturalgas.html 9

Mosambikin kehitysapu ja kauppasopimukset Motivaatio: Ovatko kehitysapu ja kehitysmaihin kohdistuva kauppapolitiikka yhteensopivia l. tukevatko ne toisiaan vai toimivatko ne toisiaan vastaan? Esimerkkimaa Mosambik lähestymistapana numeeristen arvioiden lisäksi tapaustutkimus Mosambikista, missä kirjallisia lähteitä kaupparegiimeistä on täydennetty kirjallisilla lähteillä sekä haastatteluilla kehitysavun koordinoinnista erityisesti yksityiselle sektorille Työtä aiemmin raportoitu julkaisussa Haaparanta and Kerkelä (2006) OECD Mimeo (ks. Brólen, Wilska, Bonsdorff (2007) Trade for Aid: The Cases of Mozambique, Tanzania, Vietnam 10 and Zambia) (UM-julkaisuja)

Mosambikin asema eri kauppasopimuksissa WTO LDC-asema, Dohan kierros SADC EBA ja EPA AGOA (Yhdysvallat) Vaikka markkinoillepääsy yo. sopimuksissa edullista, niihin sisältyy myös ongelmia, kuten alkuperäsäännöt, turvaklausuulit, etuuksien suhteellinen heikkeneminen (preference erosiion) 11

Kehitysavun rooli kauppaa ja yksityistä sektoria tukemassa Useilla lahjoittajamailla on hankkeita yksityisen sektorin tukemiseksi (haastattelut Sveitsi, Ruotsi, Tanska, USAID, World Bank Group (IDA, IFC) Koordinoinnin edut näyttäytyvät selkeinä 12

Johtopäätöksiä Vain EBA-sopimus osoittautuu Mosambikille kannattavaksi Trade facilitation eli kauppaa helpottavat menettelytavat hyödyttävät kaupan molempia osapuolia Kaupan vapauttamisen toimialavaikutukset vaihtelevat verrattuna kaupan menettelytapojen helpottamiseen ja kehitysapuun Sokeri- ja tekstiiliteollisuus eniten suojattuja, vaikutukset maatalouteen kaupan vapauttamisesta erisuuntaiset Afrikan ja EU:n integraatiossa Politiikkasuosituksena Euroopan kannattaisi tukea maataloussektoreita sillä ne ovat yhteensopivia kaupan vapauttamisen kanssa Kehitysapusimuloinnit alustavia reaalinen malli huomioi vain avun hintavaikutuksen, apu ei kasvata resursseja 13

Sokerin tuotanto Mosambikin sokerin vienti EU:iin EBA:n myötä vuodesta 2001, mistä lähtien se on kolminkertaistunut Alunperin sokerin tuonti piti vapauttaa, mutta sitä on lykätty hintakysymyksen vuoksi, edelleen kiintiöt, kiintiöt ylittävää tuontia ei ole Kaupan vapauttaminen veisi houkuttelevat markkinat Sidottu apu, kehitysvaikutus rajallinen 14

Miksi yksipuolinen kaupan vapauttaminen ei ole edullista pienille kehitysmaille Useimmat Dohan kierroksen analyysit ovat käyttäneet GTAP tietokantaa taustalaskelmissa Näissä malleissa sisäänrakennettu olettamus johtaa siihen, että jokaisella maalla on optimaalinen, positiivinen tullitaso Ristikkäisistä vaikutuksista johtuen markkinoillepääsy on kannattavaa kun taas tuonnin lisääminen ei, kun kaupan kannattavuutta mitataan vaihtosuhteella 15