ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, naudanlihantuotanto, Ähtäri

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 58/2016/1 Dnro LSSAVI/4259/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 7.4.2016 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, naudanlihantuotanto, Ähtäri HAKIJA Tmi Tapani Vuorimäki Vuoriperäntie 139 63770 PERÄNNE Y- tunnus: 1895829-2 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee naudanlihantuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 36 lihanautaa ja 15 vasikkaa (alle 6 kk). Laajennus toteutetaan rakentamalla uusi lihanautakasvattamo noin 500 m:n etäisyydelle olemassa olevasta eläinsuojasta. Laajennuksen jälkeen olemassa olevassa eläinsuojassa ei enää pidetä eläimiä. Laajennuksen jälkeen lihanautakasvattamossa on tilat 214 lihanaudalle, 180 sonnivasikalle (6-12 kk) ja 30 vasikalle (alle 6 kk). Toiminta sijaitsee Ähtärin kaupungissa tilalla Vuorimäki (989-407-10-29). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin kohta 11 a. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 :n 1 momentin kohta 11 a. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 22.8.2014. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Toiminta ei sijaitse asema- tai yleiskaava-alueella. Noin 230 m:n etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta sijaitsee Ähtärin Järvelän asemakaava-alue. Noin 730 m:n etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavojen pohjavesialue (tärkeä vedenhankintaan soveltuva alue). SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijaitsee noin 10 km:n etäisyydellä Ähtärin keskustasta lounaaseen. Eläinsuojan ympäristö on pääosin metsäistä aluetta, osin peltoaluetta. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 370 metrin etäisyydellä eläinsuojasta etelälounaaseen (hakijan vanhempien rakennus). Seuraavaksi lähin naapureiden asuinrakennus sijaitsee noin 420 m:n etäisyydellä eläinsuojasta luoteeseen. Muut naapureiden asuin- ja vapaaajanrakennukset sijaitsevat yli 435 m:n etäisyydellä eläinsuojasta. Toiminta ei sijaitse Natura 2000-verkostoon kuuluvalla alueella tai muulla luonnonsuojelualueella taikka sellaisten välittömässä läheisyydessä. Lähin Natura 2000- verkostoon kuuluva alue, Sappionjärvet (FI0800065), sijaitsee noin 9,5 km:n etäisyydellä tilalta koilliseen. Luonnonsuojeluohjelma-alue/valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Ähtärin reitin kulttuurimaisemat (MAO040050), sijaitsee noin 4,4 km:n etäisyydellä tilalta kaakkoon.

3 Lähin pohjavesialue, Liesjärvi (1086351) sijaitsee noin 730 m:n etäisyydellä eläinsuojasta. Lähin vesistö, Vähä Liesjärvi, sijaitsee noin 50 m:n etäisyydellä rakennettavan eläinsuojan koillis- ja pohjoispuolella. Iso Haapajärvi sijaitsee noin 330 m:n etäisyydellä eläinsuojasta luoteeseen. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Hakemus koskee naudanlihantuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 36 lihanautaa ja 15 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi lihanautakasvattamo, kuivikelantala ja seosrehuvarasto noin 500 m:n etäisyydelle olemassa olevasta eläinsuojasta kaakkoon. Laajennuksen jälkeen olemassa olevassa eläinsuojassa ei pidetä eläimiä. Lihanautakasvattamoon tulee tilat 214 lihanaudalle, 180 sonnivasikalle (6-12 kk) ja 30 vasikalle (alle 6 kk). Lihanautakasvattamon asema- ja pohjapiirroksissa on tilavaraus kahdelle noin 648 m 2 jaloittelutarhalle. Eläimet tuodaan tilalle noin 6 kk:n ikäisinä ja lähtevät teuraaksi noin 24 kk:n ikäisinä. Eläinsuoja on kylmäkasvattamo. Eläinsuojan ilmanvaihto tapahtuu luonnollisesti verhoseinien ja avoimen katonharjan kautta. Vesi tilan toimintaan saadaan kunnan vesijohtoverkosta. Piha-alue asfaltoidaan ja valumavedet johdetaan viemäröinnin avulla säiliöön. Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Kaikki tilan eläimet ovat kuivikelannalla, jossa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeena käytetään turvetta. Rakennettavan lihanautakasvattamon kuivitetun alueen pinta-ala on noin 1 680 m 2. Kuivikepohjan korkeus on noin 20 cm ja pohja tyhjennetään 24 kertaa vuodessa. Karsinoiden betonisten reunojen korkeus on noin 55 cm. Lihanautakasvattamon yhteyteen rakennetaan kuivikelannan varastointia varten noin 1 640 m 2 :n (6 396 m 3 ) kattamaton kuivikelantala. Lantalan pohja ja reunat ovat betonia. Lantalan betonisten seinien korkeus on 2,9 m ja ajoluiska on 50 cm. Lantalassa on kaivo, jonka kautta lantalan sade- ja suotovedet johdetaan kokoojakaivon kautta lietesäiliöön. Lantalan yhteyteen rakennettava lietesäiliö on noin 452 m 3 :n kattamaton betoninen lietesäiliö. Kuivikelantalan sade- ja suotovesien lisäksi lietesäiliössä varastoidaan eläinsuojan satunnaisia pesu- ja jätevesiä. Eläinsuojan ja kuivikelantalan sekä lietesäiliön välinen piha-alue on asfalttia.

4 Sosiaalitilat sijaitsevat rehuvaraston yhteydessä. Sosiaalitilan jätevedet johdetaan umpisäiliöön, panospuhdistamoon tai suodatetaan erikoissuunnitelman mukaan. Jaloittelutarhat/-alueet Hakemuksessa on esitetty tilavaraus kahdelle kattamattomalle betonipohjaiselle jaloittelutarhalle (á 648 m 2 ) eläinsuojan yhteyteen. Yhteensä jaloittelutarha-alueiden pinta-ala on noin 1 296 m 2. Mikäli jaloittelutarhat rakennetaan, tarhojen sade- ja suotovedet johdetaan kaivojen kautta lietesäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta käytetään pelloilla lannoitteena. Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä 189 ha, josta omaa peltoa 17 ha, vuokrapeltoa 42 ha ja sopimuspeltoa 130 ha. Lanta levitetään viikoilla 19-20 (45 %), viikoilla 26-27 (10 %) ja viikoilla 35-36 (45 %) Hakemuksen mukaan 8 ha vuokrapelloista sijaitsee pohjavesialueella. Peltolohkot sijaitsevat keskimäärin 7 km:n etäisyydellä tilasta. Laiduntaminen Tilalla on laidunalaa yhteensä noin 15 ha. Alle vuoden ikäiset eläimet (20-40 kpl) laiduntavat noin 3-4 kk vuodessa, myös öisin. Laitumet sijaitsevat olemassa olevan eläinsuojan ympärillä sijaitsevilla peltolohkoilla. Laitumella on siirrettävä juottovaunu ja kiertävä ruokintapaikka. Säilörehun ja rehujätteen varastointi Jätteet Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 2 000 tn/v pyöröpaaleihin. Pyöröpaalit varastoidaan pelloilla. Pyöröpaalit avataan koneellisesti apevaunun päällä jolloin mahdollinen puristeneste menee rehun sekaan. Rehujätettä syntyy noin 20 m 3 /v ja se varastoidaan kuivikelantalassa. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 3 tn/v) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Metallijäte toimitetaan metallinkeräykseen. Muovijätteet, akut, jäteöljy, loisteputket ym. toimitetaan jäteasemalle. Ongelmajäte toimitetaan niille kuuluviin keräyspisteisiin.

Polttoainesäiliöt, öljytuotteet ja kemikaalit 5 Tilalla on 3 500 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja-altaalla, lukituksella, ylitäytönestimellä sekä lapon estolaitteella. Uuden eläinsuojan yhteyteen ei tule polttoainesäiliötä. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 200 litraa tynnyrissä konevarastossa vanhan tuotantorakennuksen yhteydessä. Tila on siirtymässä luomutuotantoon. Torjunta-aineita tai keinolannoitteita ei käytetä. Tilalla ei käytetä säilöntäaineita rehunteossa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Aperuokinta aiheuttaa tuotantorakennuksen alueella traktoriliikennettä. Ape tehdään kerran päivässä. Liikennettä aiheutuu myös eläinten kuljetuksista. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tuotantorakennuksessa on luonnollisen ilmanvaihto, jolloin pistekuormitus on vähäistä. Eläinten ruokinnalla ja hoidolla pyritään huolehtimaan että ilman laatu pysyy hyvänä ja ettei turhia ammoniakkipäästöjä tule. Pohjavesialueille ei levitä lantaa. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Lannan levityksessä käytetään tarkkuuslevitintä. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ SEKÄ TOIMISTA HÄIRÖTILANTEISSA Ruokinta voidaan hoitaa ilman sähköä. Tuotanto rakennetaan palomääräysten mukaisesti ja rakennus varustetaan alkusammutuskalustolla. Koneiden ja laitteiden toimintakuntoa seurataan päivittäin ja mahdolliset puutteet korjataan välittömästi. Tilalle laaditaan palo- ja pelastussuunnitelma. Vesihuolto voidaan hoitaa tarvittaessa järvestä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 10.9.2014, 5.11.2014, 19.2.2015, 21.8.2015, 31.8.2015 ja 25.9.2015.

6 Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Ähtärin kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 24.6.2015-24.7.2015 välisenä aikana. Hakemus on kuulutettu uudelleen 20.10.2015-19.11.2015 hakemuksen muutoksen myötä (eläinmäärän muutos). Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Ähtärin kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Ähtärinjärven Uutisnuotassa 24.6.2015 ja 21.10.2015. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille, joita asia erityisesti koskee. Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Ähtärin kaupungilta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta. Lausunnot 1. Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto (24.7.2015) Aikataulullisista syistä johtuen lausunto annetaan asiakirjojen perusteella ilman tilalle suoritettua tarkastuskäyntiä. Uusi karjasuoja sijoitetaan kauemmas Vuoriperäntiestä ja siten myös mahdollisesti toiminnasta häiriintyvistä kohteista. Uuden tekniikan käyttöönotto ja luomutuotantoon siirtyminen vähentävät ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lupahakemuksen asiakirjojen ja hakijan kanssa aiemmin käytyjen keskustelujen perusteellä ei Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen näe estettä hakemuksen mukaisen ympäristöluvan myöntämiselle kiinteistöllä Vuorimäki (989-407-10-29). Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto 18.11.2015 (uudelleenkuulutuksen jälkeen) Luomutuotannossa vaadittujen kriteerien mukaisesti suunniteltuun karjasuojaan mahtuu muutosten jälkeen enemmän eläimiä tavanomaisen lihantuotannon mitoitusten perusteella. Lantalan ja rehuvaraston mitoitusten tarkistamisen jälkeen ko. tila soveltuu tavanomaisen lihantuotannon tarkoituksiin. Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ei näe estettä muutetun hakemuksen mukaisen ympäristöluvan myöntämiselle kiinteistöllä Vuorimäki (989-407-10-29). 2. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto (24.7.2015) Suunniteltu eläinsuoja, jaloittelualueet ja lantalat sijaitsevat Vähä Liesjärven läheisyydessä. Valtioneuvoston asetuksen eräistä maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mukaan lannan varastointitilaa, eläinten jaloittelualueita tai ulkotarhojen ruo-

7 kinta- ja juottopaikkoja ei saa sijoittaa alle 50 metrin etäisyydelle vesistöistä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) katsoo, että järven läheisyydestä johtuen tilakeskuksessa tapahtuvaan lannan ja valumavesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityishuomiota. Kuivalantala tulee kattaa tai lanta tulee peittää siten, että sadevesien pääsy varastointitilaan estetään. Eläinsuojan ja lantaloiden välinen alue tulee asfaltoida. Lupahakemuksessa ei ole selkeästi esitetty kuinka jaloittelualueiden valumavedet johdetaan lietesäiliöön. Asema- ja pohjapiirrosten perusteella valumavedet johdettaisiin pintavaluntana keräilykaivoihin ja edelleen lietesäiliöön. Hakemuksesta jää epäselväksi, johdetaanko myös nautakasvattamon sadevedet lietesäiliöön. ELY- keskus katsoo, että tarha-alueet tulee varustaa tiiviistä materiaalista olevilla reunoilla siten, että valumavedet eivät pääse valumaan tarhaalueen ulkopuolelle. Eläinsuojan katolle tulevat sadevedet tulee johtaa jaloittelualueiden, lantalan ja lietesäiliön ulkopuolelle. Jaloittelualueiden valumavesiä ei tule ensisijaisesti johtaa pintavaluntana vaan esimerkiksi putkituksella jaloittelualueelta lietesäiliöön asti. ELY- keskus katsoo, että lietesäiliön mitoituksessa tulee huomioida valumavesien määränä vähintään 0,2 m 3 /jaloittelualueen tiivispohjainen m 2, mieluiten kuitenkin 0,3 m 3 /jaloittelualueen tiivispohjainen m 2. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (1/2010) mukaan hakemuksen mukaisen toiminnan vähimmäisetäisyysvaatimukset häiriintyvistä kohteista ovat noin 205 metriä suotuisissa, 225 metriä normaaleissa ja 310 metriä vaativissa olosuhteissa. Navetoiden kohdalla käytetään yleensä suotuisten ja normaaleiden olosuhteiden etäisyysvaatimuksia. Lähimmät asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöt sijaitsevat rakennettavasta eläinsuojasta ja lantaloista noin 300, 395 ja 440 metrin etäisyydellä. ELYkeskus katsoo, että sijoituspaikka täyttää ympäristönsuojelulain mukaiset vaatimukset, kun sijaintipaikan etäisyys vähintään 50 metriä Vähä Liesjärveen täyttyy. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto (19.11.2015) (uudelleenkuulutuksen jälkeen) Tmi Tapani Vuorimäki hakee ympäristölupaa naudanlihantuotantotoiminnalle. Lupahakemus on kuulutettu ensimmäisen kerran 17.6.2015, jonka jälkeen hakemusta on muutettu eläinmäärän osalta. Lupaa haetaan 214 lihanaudalle, 180 sonnivasikalle (6-12 kk) ja 30 vasikalle (alle 6 kk). Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) viittaa asiassa aikaisemmin antamaansa lausuntoon ja lausuu lisäksi seuraavaa. Aiemmassa lupahakemuksessa esitetyt jaloittelualueet on jätetty pois muutetusta hakemuksesta ja kuulutuksesta. Asema- ja pohjapiirroksiin on kuitenkin merkitty varaukset jaloittelualueille. Hakijan 31.8.2015 toi-

8 mittaman täydennyksen mukaan jaloittelualueita ei rakenneta vielä tässä vaiheessa, mutta jaloittelualueiden valumavesille rakennetaan valmiiksi viemäröinti siten, että jaloittelualueet voidaan ottaa myöhemmin tarvittaessa käyttöön. ELY-keskus huomauttaa, että mikäli jaloittelualueille jätetään varaus, tulee niistä antaa tarvittavat määräykset ympäristöluvassa. Näin voidaan valvoa, että valumavesien talteenotto toteutetaan vaaditulla tavalla (ns. ennakkovalvonta). Mikäli jaloittelualueita ei huomioida annettavassa luparatkaisussa, tulee luvan hakijan huomioida, että jaloittelualueiden myöhempi käyttöönotto voi vaatia ympäristöluvan muutoksen ja uuden lupaprosessin. Suunniteltu lihanautakasvattamo sijoittuu vain noin 50 metrin etäisyydelle Vähä Liesjärvestä, maaperän viettäessä kohti järveä. ELY-keskus painottaa että järven läheisyydestä johtuen tilakeskuksessa tapahtuvaan lannan ja valumavesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityishuomiota, jotta valumia ympäristöön tai vesistöön ei pääse tapahtumaan. Hakija on laajentanut rakennettavan lantalan tilavuutta vastaamaan hakemuksen mukaisen eläinmäärän vaatimaa 12 kuukauden lannan säilytystilavuutta. ELY-keskus huomauttaa, että lantalan kuormauslaattaa tai ajoluiskaa ei tule huomioida lantalatilavuutta laskiessa. Muutetun hakemuksen mukaisen toiminnan vähimmäisetäisyysvaatimukset häiriintyvistä kohteista ovat noin 265 metriä suotuisissa, 290 metriä normaaleissa ja 355 metriä vaativissa olosuhteissa. Lihanautojen kohdalla käytetään yleensä suotuisten ja normaaleiden olosuhteiden etäisyysvaatimuksia. Lähimmät asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöt sijaitsevat rakennettavasta eläinsuojasta ja lantaloista noin 300, 395 ja 440 metrin etäisyydellä. ELY-keskus katsoo, että sijoituspaikka täyttää ympäristönsuojelulain mukaiset vaatimukset myös muutetun hakemuksen mukaisella eläinmäärällä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta. Muistuttajat AA, BB, CC, DD, EE ja FF (23.7.2015): Ympäristölupahakemuksen mukaisina asianosaisina muistuttajat tuovat esiin huolensa Iso Haapajärven ja Vähä Liesjärven vesien puhtaudesta ja laadusta tulevaisuudessa. Tämän johdosta muistuttajat tuovat esiin rakennuspaikkaan liittyvät seuraavat näkökulmat: Iso Haapajärvi on alueella poikkeuksellisen puhdas ja vähähumuksinen järvi, jonka veden laatu on erinomainen. Tämä johtuu siitä, että vesiin kohdistuva kuormitus on vuosikymmenten ajan ollut vähäinen myös maatalouden osalta.

9 Suunniteltu rakennuspaikka on Vähä Liesjärven ja Iso Haapajärven välisellä kannaksella sen kapeimmalla kohdalla. Alue on osin alavaa ja osin järviin päin viettävää. Todennäköistä on, että suunnitellulta rakennuspaikalta valuu ravinteita molempiin järviin. Rakennuspaikan lähellä on myös peltoalueen läpi Vähä Liesjärvestä Iso Haapajärveen laskeva uoma. Jotta järviin kohdistuva rasite ei kasva, edellyttää se huolellisuutta rakentamiselta ja kasvatusaikaiselta toiminnalta aiheuttaen hakijalle ylimääräistä suunnittelu- ja seurantatyötä omavalvonnan muodossa. Kiristyvät ympäristömääräykset (mm. Vesipolitiikan puitedirektiivi 2000/60/EY ja ehdotus Ähtärin-Pihlajaveden reitin vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuoteen 2021) edellyttävät, että järven ekologinen ja kemiallinen tila pysyy vähintään ennallaan, minkä johdosta rakentaminen suunnitellulle paikalle on mahdotonta. Edellä mainituista näkökulmista johtuen muistuttajat edellyttävät, että rakentamiselle etsitään järvistä etäämmältä oleva rakennuspaikka, joka turvaa järvien puhtauden. Muistuttaja AA (18.11.2015) (uudelleenkuulutuksen jälkeen): Muistuttaja viittaa aikaisemmin jättämänsä muistutuksen (23.7.2015) rakennuspaikkaa koskevan vaatimuksen tueksi ympäristönsuojelulakiin ja sen sijoituspaikkaa koskeviin määräyksiin (Ympäristönsuojelulaki 527/2014, 11 : sijoituspaikan valinta). Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan: 1) luonne, kesto, ajankohta ja vaikutusten merkittävyys sekä pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski; 2) vaikutusalueen herkkyys ympäristön pilaantumiselle 3) merkitys elinympäristön terveellisyyden, ja viihtyisyyden kannalta; 4) sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus; 5) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Edellä mainitut sijoituspaikkaan soveltuvuutta arvioitaessa huomioitavat seikat pitävät sisällään useita seikkoja joiden perusteella sijoituspaikan soveltuvuutta on arvioitava kriittisesti. Kohta 1: luonne, kesto, vaikutusten merkittävyys sekä pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Kohta 2: vaikutusalueen herkkyys ympäristön pilaantumiselle. Kohta 3: merkitys elinympäristön terveellisyyden ja viihtyisyyden kannalta.

10 Näiden kohtien perusteella muistuttaja edellyttää, että hankkeelle etsitään toinen, ympäristön nykytilan säilyttävä rakennuspaikka (kohta 5). Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 10.8.2015 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista ja muistutuksesta. Hakija on antanut vastineen 31.8.2015. Hakijalle on uudelleenkuulutuksen johdosta annettu kirjeellä 20.11.2015 mahdollisuus antaa vastine annetusta muistutuksesta. Hakija on ilmoittanut puhelimitse 11.12.2015, ettei jätä toista vastinetta. Hakija on vastineessaan 31.8.2015 todennut seuraavaa: Lupahakemuksen johdosta tehtiin muistutus (22.7.2015). Siihen liittyen hakija viittaa ELY-keskuksen ja Ähtärin kaupungin lausuntoihin, joiden mukaan rakentamiselle ei ole estettä. Lisäksi tilalla noudatetaan nitraattidirektiiviä ja muita peltoviljelyä koskevia ympäristösäädöksiä. Muistutuksessa huolehdittiin lantavesien valumisesta vesistöön. Rakennettavaan lantalaan tulee viemäröinti, jonka kautta lantavedet johdetaan tiiviiseen säiliöön, eikä valumia pääse muodostumaan. Piha-alueet asfaltoidaan ja niistäkin valumavedet johdetaan viemäröinnin avulla säiliöön. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Tmi Tapani Vuorimäelle ympäristöluvan naudanlihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Ähtärin kaupungissa tilalle Vuorimäki (989-407-10-29) tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (16.6.2013, muutettu 25.8.2014, 18.12.2014 ja 22.9.2015) osoittamaan paikkaan sekä annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja sen täydennyksien mukaisesti, ellei lupaehdoissa toisin määrätä. Ympäristölupa myönnetään enintään 214 lihanaudan, 180 sonnivasikan (6-12 kk) ja 30 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. LUPAMÄÄRÄYKSET Eläinsuojan ja toimintojen sijainti 1. Eläinsuojaa, lannan ja virtsan varastointitilaa, jaloittelualueita ja laitumien ruokinta- ja juottopaikkoja ei saa sijoittaa alle 50 metrin etäisyydelle vesistöstä.

11 Eläinsuojan, kuivikelantalan ja lietesäiliön rakenteet sekä lannan, pesu-, jäteja sadevesien varastointi 2. Eläinsuojan pohjarakenteet, lantalan, lietesäiliön sekä vesien siirtoon tarkoitettujen rakenteiden sekä mahdollisten jaloittelualueiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne estävät lannan ja virtsan joutumisen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Rakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin tulee olla rasitusluokaltaan kestävää (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti ja lämpöeristämättömiin tiloihin sijoitettaessa säänkestävää. Lantalan ja lietesäiliön rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. 3. Eläinsuojassa muodostuva lanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivikelantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Kuivikelannan 12 kk:n varastotilavuutta tulee olla vähintään 6 030 m 3 ennen laajennuksen käyttöönottoa. 4. Eläinsuojan pesu- ja jätevedet, sekä kiinteällä katteella kattamattoman kuivikelantalan sadevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä. Pesu-, jäte- ja kuivikelantalan sadevesien 12 kk:n varastotilavuutta tulee olla vähintään 583 m 3 ennen laajennuksen käyttöönottoa. Hakemuksessa esitetty lietesäiliön varastointitilavuus (452 m 3 ) ei ole riittävä. Luvan saajan on esitettävä selvitys riittävästä pesu-, jäte- ja sadevesien varastotilavuudesta Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle ennen varastointitilavuuden rakentamisen aloittamista. Mikäli hakemuksen mukaisten jaloittelualueiden valumavedet (noin 389 m 3 ) johdetaan ko. lietesäiliöön, tulee lietesäiliön tilavuuden olla vähintään 972 m 3. 5. Kuivikelantalassa tulee olla hakemuksen mukaisesti kolme vähintään 2,9 m:n reunaa. Kiinteällä katteella kattamaton kuivikelantala tulee varustaa vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla. 6. Kuivikelantalan ja lietesäiliön kuormausalueiden tulee olla tiivispohjaisia. 7. Eläinsuojan piha-alueet tulee asfaltoida hakemuksen mukaisesti. Asfaltin kuntoa on tarkkailtava ja mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä. Piha-alueen reunukset ja/tai kallistumat on pidettävä sellaisina, etteivät sade- ja valumavedet pääse hallitsemattomasti alueen ulkopuolelle. Sadeja valumavedet on johdettava kaivojen/viemäröinnin kautta umpi- /lietesäiliöön (tilavuustarve 0,3 m 3 /asfaltoidun piha-alueen m 2 ) tai johdettava hallitusti tarkkailukaivon kautta alueen ulkopuolelle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä tarkkailua tarkkailukaivon kautta johdettaville vesille.

8. Kuivikelantala ja lietesäiliö on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla on tarkistettava niiden kunto. Vaurioituneet tai rapautuneet kuivikelantala- tai lietesäiliötilat tulee korjata välittömästi. 12 9. Lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. 10. Seosrehuvaraston sosiaalitilojen WC- ja muut jätevedet tulee ensisijaisesti johtaa umpisäiliöön tai kaupungin viemäriverkostoon, mikäli se on alueella mahdollista. Muodostuvat umpisäiliölietteet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Mikäli sosiaalitilojen WC- ja jätevesiä käsitellään paikan päällä, ympäristöön WC- ja jätevesistä aiheutuvaa kuormitusta tulee vähentää vähintään yhtä paljon kuin asuinkiinteistöjen talousjätevesien kuormitusta vaaditaan vähennettäväksi valtioneuvoston talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolella antamassa asetuksessa (209/2011). Sosiaalitilojen WC- ja jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee sijoittaa siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Mikäli sosiaalitilojen WC- ja jätevesiä ei johdeta umpisäiliöön tai kaupungin viemäriverkostoon, tulee WC- ja jätevesien käsittelyjärjestelmästä toimittaa selvitys Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle sekä kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi kuukautta ennen käsittelyjärjestelmän käyttöönottoa. 11. Mikäli sosiaalitilojen WC- ja jätevedet johdetaan panospuhdistamoon, maasuodattamoon tai muuhun vastaavaan jätevesien käsittelyjärjestelmään, käsittelyjärjestelmään tulevasta ja siitä lähtevästä vedestä on otettava vesinäytteet, joista analysoidaan ph, biologinen hapenkulutus (BHK 7ATU), kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Näytteet tulee ottaa vähintään kerran vuodessa jätevesien käsittelyjärjestelmän käytön aloittamisesta. Tulokset, joista tulee ilmetä saavutettu puhdistusteho, tulee toimittaa valvontaviranomaiselle heti niiden valmistuttua. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa jätevesien käsittelyjärjestelmän tarkkailua tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se on tarpeen luotettavan tuloksen saamiseksi tai järjestelmän käytön ohjaamiseksi.

13 Lannan sekä pesu- ja jätevesien hyödyntäminen 12. Kuivikelanta, eläinsuojan pesu- ja jätevedet sekä mahdolliset puristenesteet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa niitä vastaan, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. 13. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 133,3 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee lisäksi ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. 14. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää pesuvesiä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Lannan levityksestä ei saa aiheutua kaivo-/lähdeveden pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää riittävän leveä (vähintään 30-100 m) lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. 15. Lannan sekä pesu- ja jätevesien kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa tai pesuja jätevesiä ei joudu ympäristöön ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Eläinsuojan pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 16. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että mahdolliset lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä niiden levityksestä on määrätty eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (1250/2014).

14 Laiduntaminen 17. Eläinsuojan ja eläinten laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain kuivikelantalaan tai levitettävä kasvukauden aikana suoraan peltoon. 18. Laiduntaminen ei saa aiheuttaa pohja- tai pintavesien pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Laiduntaminen on kielletty alle 30 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista ja pohjavesialueista. Vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella. 19. Laidunalueet tulee pitää kasvipeitteisinä eikä laiduntavien eläinten määrä saa ylittää laitumen maaperän tai kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinten juottaminen ja ruokinta on järjestettävä niin, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Laiduntaminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta tai haittaa naapureille. Jaloittelualueet 20. Mikäli eläinsuojan yhteyteen rakennetaan jaloittelualueet, tulee jaloittelualueet rakentaa siten, että niiden käytöstä ei synny pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Jaloittelualueet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni tai asfalttibetoni). Jaloittelualueet tulee varustaa vesitiiviillä reunoilla siten, että valumavedet, virtsa ja lanta eivät pääse valumaan jaloittelualueen ulkopuolelle. 21. Jaloittelualueella muodostuvat valumavedet tulee johtaa kaivojen/viemäröinnin kautta esim. umpikaivoon tai lietesäiliöön ja hyödyntää lannoitteena pellolla. Umpikaivossa tai lietesäiliössä tai tulee olla hakemuksen mukaisten jaloittelualueiden valumavesien varastointitilavuutta vähintään 389 m 3. 22. Rakennusten katoilta tulevat sadevedet tulee ohjata jaloittelualueiden ja asfaltoidun piha-alueen ulkopuolelle. Ulkopuolisten sulamis- ym. vesien pääsy jaloittelualueille tulee estää esim. pinnan muotoiluilla tai maapenkereellä. 23. Jaloittelualueita tulee hoitaa siten, ettei pinta- ja pohjavesiin aiheudu ravinnepäästöjä. Jaloittelualueelle kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti ja varastoida kuivikelantalassa. Tarvittaessa jaloittelualueella on käytettävä kuivikkeita, erityisesti turvetta ympäristöön aiheutuvien valumien estämiseksi. 24. Luvan saajan on toimitettava jaloittelualueiden rakentamis- ja vesienjohtamissuunnitelma Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle viimeistään kaksi kuukautta ennen jaloittelualueiden rakentamisen aloittamista.

15 Säilörehun ja rehujätteen varastointi 25. Säilörehun varastoinnissa on huolehdittava siitä, että puristenesteestä ei aiheudu maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Pyöröpaalit tulee avata tiivillä pohjalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. 26. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivikelantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla. Haju- ja hyönteishaittojen sekä ammoniakkipäästöjen vähentäminen 27. Kiinteällä katteella kattamattomassa kuivikelantalassa varastoitava lanta tulee kattaa vähintään 10 cm:n paksuisella turvekerroksella, peitteellä tai muulla vastaavalla katteella. 28. Eläinsuojan sisätilat ja eläinsuojan, kuivikelantalan, lietesäiliön ja seosrehuvaraston ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. 29. Lannan käsittely- ja levitysajankohta sekä levityspellon sijainti tulee valita siten, ettei lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Alle 500 metrin etäisyydellä eläinsuojasta sijaitsevilla peltolohkoilla lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä tulee välttää yleisinä juhlapyhinä. Polttonesteiden varastointi 30. Polttonestesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset polttoainevuodot tai suoja-altaaseen kertyvät polttoainepitoiset sadevedet eivät pääse maaperään. Polttonestesäiliön tulee olla varustettuna laponestolaitteella. Säiliön täytössä tulee käyttää ylitäytön estävää järjestelmää. 31. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisissa vahinkotapauksissa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen ja vahingosta tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 32. Polttonestesäiliöiden täyttö- ja tankkauspaikat tulee päällystää tiiviillä kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella, esimerkiksi asfalttibetonilla siten, etteivät mahdolliset roiskeet pääse maaperään. Tilalla sijaitseva

16 polttonestesäiliö tulee saattaa tämän määräyksen mukaiseksi viimeistään 31.12.2017. Kemikaalien ja öljytuotteiden varastointi sekä jätehuolto 33. Toiminnassa syntyvät jätteet sekä käytettävät kemikaalit ja öljytuotteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pintatai pohjaveden pilaantumisvaaraa, haju- tai terveyshaittaa, epäsiisteyttä tai muuta haittaa ympäristölle. 34. Kemikaalit, öljytuotteet ja vaaralliset jätteet kuten esim. akut, jäteöljyt ja käyttökelvottomat torjuta-aineet, on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa tiiviissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla. Vaaralliset jätteet on toimitettava vaarallisen jätteiden vastaanottopisteeseen. 35. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet (esim. muovi, paperi, metalli, lasi) on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Eläinjätteet 36. Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Eläinjätettä ei saa haudata. 37. Eläinjätteen välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei se aiheuta terveys- tai hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Jos eläinjätettä varastoidaan normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin (pakkasjaksolla yli 3 vrk ja muuna aikana yli 2 vrk), tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 38. Eläinsuojan, kuivikelantalan, lietesäiliön, seosrehuvaraston sekä polttonestesäiliön sekä jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. 39. Peltoon levitettävästä lannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. 40. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: tiedot eläinmääristä

17 toiminnassa muodostuneen kuivikelannan määrä (m 3 /v) ja lannan levitykseen käytetty peltoala (ha) toiminnassa muodostuva pesu-, jäte- ja sadevesien määrä (m 3 /v) sekä toimituspaikat tai vastaanottajat jäljennökset uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan vastaanottosopimuksista uusimman lanta-analyysin tulokset mahdolliset uudet sopimukset lannan toimittamisesta ympäristöluvan omaavaan laitokseen tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä (kpl/v tai tn/v), toimituspaikoista ja ajankohdista tiedot kertyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista sekä kopiot mahdollisista siirtoasiakirjoista tiedot ympäristön kannalta merkittävistä häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista muut ympäristönsuojelua edistäneet toimenpiteet (esim. kuivikelantalan korjaaminen) jätevesinäytteiden tulokset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimittaa Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään soveltuvassa muodossa (www.tyvi.fi), ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Kirjanpitotietojen tulee olla valvontaviranomaisten tarkastettavissa tilalla. Kirjanpito on säilytettävä tilalla vähintään kuusi vuotta. Häiriö- ja poikkeustilanteet 41. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollisesta öljyvahingosta on ilmoitettava myös pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 42. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.

18 Toiminnan muutokset ja lopettaminen 43. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa hyvissä ajoin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksisista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ilmoitukseen on tarvittaessa liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 44. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Käyttöönottoilmoitus 45. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan lihanautakasvattamon käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista nykyistä laajempana. RATKAISUN PERUSTELUT Asiassa on sovellettu hakemuksen vireilletulohetkellä voimassa ollutta ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetusta (169/2000). Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava si-

19 ten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Päätöksessä on huomioitu Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2021. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Toiminta ei sijaitse Ähtärin kaupungin asema- tai yleiskaava-alueella. Eläinsuojan sijoituspaikka ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Toiminnan sijaintipaikka täyttää ympäristönsuojelulain mukaiset vaatimukset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Toimittaessa hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toiminta ei todennäköisesti aiheuta yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän sekä eläinsuojan ja toiminnan sijainnin, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta.

20 Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan ja toimintojen sijaintia koskeva lupamääräys 1 Toimintojen sijoittamista koskeva määräys on annettu pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Eläinsuojan, kuivikelantalan ja lietesäiliön rakenteita sekä lannan, pesu-, jäte- ja sadevesien varastointia koskevat lupamääräykset 2-11 Eläinsuojan pohjarakenteiden, lannan sekä pesu-, jäte- ja sadevesien varastointitilojen tulee olla vesitiiviistä materiaalia pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vesitiiviitä materiaaleja ovat esimerkiksi K30-2 luokan betoni ja asfalttibetoni ABT. Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) siirtymäsäännöksen (16 ) mukaan lantalaan, jota koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille ennen 1.4.2015, sovelletaan asetuksen voimassa olleita säännöksiä lantaloiden vähimmäistilavuuksista. Vaadittavan 12 kk varastointitilavuuden laskennassa käytetyt lantakertoimet ja sadevesimitoitus perustuvat siten valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Kyseinen lupahakemus on tullut vireille 22.8.2014, jolloin lannan varastointitilojen mitoitukseen sovelletaan asetuksen (931/2000) ohjetilavuuksia. Muut varastointitilavuuslaskelmissa käytetyt kertoimet perustuvat ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen (1/2010). Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti kuivikelantaa yhteensä noin 6 030 m 3 vuodessa (15 m 3 /lihanauta ja 4 m 3 /alle 6 kk ikäinen vasikka). Kuivikelannan 12 kk:n varastointitilavuus (6 369 m 3 ) on riittävä. Määrä on riittävä vaikka ns. laidunvähennystä ei ole otettu huomioon. Ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta syntyy eläinsuojan pesu- ja jätevesiä (385 m 3 ), lantalan sadevesiä (164 m 3 ) ja lietesäiliön sadevesiä (34 m 3 ) yhteensä noin 583 m 3 vuodessa. Hakemuksessa esitetyn lietesäiliön 12 kk:n varastointitilavuus (452 m 3 ) ei ole riittävä. Jaloittelualueiden valumavesien varastotilavuutta tulee olla 0,3 m 3 /jaloittelualueen tiivispohjainen m 2. Edellytetyillä kuivikelantalan rakenteilla ehkäistään valumat ympäristöön. Tiivispohjaisella kuormausalueella tarkoitetaan vähintään asfalttia vastaavaa ehjää pintaa asianmukaisine pohjakerroksineen, jolta lanta ja valumavedet voidaan kerätä talteen ja siten ehkäistä ravinteiden huuhtoutuminen maaperään ja vesistöön.

21 Määräys piha-alueiden asfaltoinnista ja sade-/valumavesien johtamisesta on annettu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi. Kuivikelantalan ja lietesäiliön vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan varastointitilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Ajoneuvojen yms. pesuvesien käsittelyä koskeva määräys on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Seosrehuvarastossa sijaitsevien sosiaalitilojen WC- ja jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti. Jätevesien käsittelyjärjestelmän tarkkailuvelvoitteet ovat tarpeen riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. Lannan sekä pesu- ja jätevesien hyödyntämistä koskevat lupamääräykset 12-16 Toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissään lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa päätöksen mukaisella eläinmäärällä vähintään 133,3 ha. Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) mukaisesti. Peltopintaalatarve on vähintään yksi peltohehtaari 2,7 lihanautaa (12-24 kk) kohden, yksi peltohehtaari 3,5 sonnivasikkaa (6-12 kk) kohden sekä yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittajan käytettävissä oleva peltoala (189 ha) on riittävä hakemuksen mukaisessa toiminnassa muodostuvan lantamäärän hyödyntämiseen. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Virtsaa, pesuvesiä tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisaluetta ja niiden suojavyöhykkeitä. Levitettäessä lantaa talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ympärille on valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) mukaan jätettävä vähintään 30-100 metrin suojavyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen.

22 Kuormaus ja kuljetuskalustoa koskeva määräys on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laiduntamista koskevat lupamääräykset 17-19 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden MMM-RMO C4 mukaan rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia jotta ne kestävät eläinten kulkemisen ja ovat helposti puhdistettavissa. Määräys kuivikelannan säännöllisestä poistamisesta kuivikelantalaan on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ja pohjavesialueiden läheisyydessä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Suojavyöhykkeen leveys (30 100 metriä) riippuu maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Määräys vesistöön rajoittuvien laidunten käytöstä on annettu pintavesien pilaantumisen estämiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pinta- ja pohjavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi sekä naapureille aiheutuvan hajuhaitan ehkäisemiseksi. Jaloittelualueita koskevat lupamääräykset 20-24 Määräykset jaloittelualueista ja niiden käytöstä on annettu pohja- ja pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jaloittelualueelle kertyvien valumavesien umpi-/lietesäiliö on mitoitettava siten, että sen tilavuus on 0,3 m 3 /jaloittelualueen tiivispohjainen m 2. Säilörehun ja rehujätteen varastointia koskevat lupamääräykset 25-26 Määräys säilörehun varastoinnista ja säilörehun puristenesteiden johtamisesta on annettu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi. Haju- ja hyönteishaittojen sekä ammoniakkipäästöjen vähentämistä koskevat lupamääräykset 27-29 Kiinteällä katteella kattamattomassa kuivikelantalassa varastoitava lanta on peitettävä esim. turvekatteella haju- ja hyönteishaittojen sekä ammoniakkipäästöjen ehkäisemiseksi. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojan, kuivikelantalan, lietesäiliön, ja seosrehuvaraston ympäristö ja kulkutiet hyvässä ja siistissä kunnossa. Alle 500 metrin etäisyydellä eläinsuojasta olevat pellot sijaitsevat samalla toiminta-alueella eläinsuojan kanssa ja näiden peltojen lannan le-

23 vityksen ympäristövaikutuksia on teknisen ja toiminnallisen yhteyden vuoksi tarpeen tarkastella yhdessä eläinsuojatoiminnan ympäristövaikutusten kanssa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian tai sijoittamalla lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Polttonesteiden varastointia koskevat lupamääräykset 30-32 Polttonesteiden varastointia koskevat määräykset on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 16 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muuta ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kemikaalien ja öljytuotteiden varastointia sekä jätehuoltoa koskevat lupamääräykset 33-35 Kemikaalien, muiden öljytuotteiden ja jätteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 36-37 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Tarkkailua ja raportointia koskevat lupamääräykset 38-40 Tarkkailu-, huolto- ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria päästöjä maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin. Eläinsuojan toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Luvanmukaisen toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa, josta tulee huolehtia heti luvan tultua voimaan. Myös jätelain mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus.