KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2016 31.12.2017 Työsuojelujaosto Työhyvinvointifoorumi 17.11.2014 Yhteistyötoimikunta 28.11.2014 Kaupunginhallitus hyväksytty 8.12.2014 Työhyvinvointifoorumi 10.12.2015 Työsuojelujaosto 19.1.2016
Sisältö 1. TAUSTATIETOJA ASIAKASTOIMIPAIKASTA 3 2. TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 3 2.1. Työterveyshuollon toimipisteet 4 2.2. Työterveyshuollon ajanvaraus 5 3. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ 5 4. TYÖPAIKAN KUVAUS 6 5. KITEEN KAUPUNKIORGANISAATION TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET 6 6. TYÖPAIKKATASON TOIMINTA (KL I) 8 6.1. Työpaikkaselvitykset 8 6.2. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) 9 6.2.1. Ensiapuvalmius 9 6.2.2. Riskien arviointi työpaikoilla 10 6.2.3. Ennaltaehkäisevä päihdetyö 10 6.3. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki 10 6.3.1. Varhaisen tuen toimintamalli 10 6.3.2. Sairauspoissaolojen seuranta 11 6.3.3. Kuntoutusyhteistyö 11 6.3.4. Työhön paluun tuen toimintamalli 11 6.4. Työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävä toiminta (TYKY) 12 7. YKSILÖTASON TOIMINTA (KL I) 12 7.1. Terveystarkastukset 12 7.1.1. Työhönsijoitustarkastus (VnA 708/2013) 12 7.1.2. Terveystarkastukset erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) 13 7.1.3. Muut terveystarkastukset (VnA 708/2013) 15 7.1.4. Osatyökykyisen seurantatarkastukset (VnA 708/2013, 7, kohta 7) 15 7.2. Erillissäädösten mukaiset tarkastukset 16 7.3. Rokotustoiminta 16 7.4. Työterveyshuollon asiantuntijoiden palvelut 16 7.4.1. Työfysioterapeutin palvelut 16 7.4.2. Työterveyspsykologin palvelut 17 7.4.3. Erikoislääkärin konsultaatiot 18 7.4.4. Ravitsemusterapeutin palvelut 18 7.4.5. Työnäkemiseen erikoistunut optikko 18 8. TYÖTERVEYSPAINOTTEINEN SAIRAANHOITOPALVELU (KL II) 18 9. TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA SEKÄ TOIMINTAA KOSKEVA RAPORTOINTI 19 2 (20)
1. TAUSTATIETOJA ASIAKASTOIMIPAIKASTA Kiteen kaupunki Osoite Kiteentie 25, 82500 KITEE Toimiala julkinen yleishallinto (84110) Y-tunnus 0168900-6 Tilikausi 1.1. 31.12. Tapaturmavakuutusyhtiö IF-vakuutus Eläkevakuutusyhtiö Keva ja Valtiokonttori Työterveyshuollon yhteyshenkilö työhyvinvointipäällikkö Tuija Vaittinen puh. 040 105 1031 2. TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Työnantaja kustannuksellaan järjestää työterveyshuollon työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto järjestetään ja toteutetaan siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4.) Työterveyshuollon toiminta ja palvelut perustuvat työterveyslain (1383/2001) ja -asetuksen (VnA 708/2013) mukaiseen hyvään työterveyshuoltokäytäntöön. Em. mukaisesti työnantaja ja työntekijät tai heidän edustajansa sekä työterveyshuolto tekevät suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Työterveyshuollon palvelut Kiteen kaupungin henkilöstölle tuottavat: Kiteen kaupungin perusturvakeskuksen työterveyshuolto (koko Kiteen kaupungin henkilökunta) www.kitee.fi/tyoterveyshuolto Lääkäriasema Resetin työterveyshuolto (kaupungin johtoryhmä, esimiehet, työterveyshuoltohenkilöstö, virkalääkärit, henkilöstöpalvelut) www.resetti.fi Työterveyshuoltopalvelut sisältävät lakisääteisenä ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (Kelan korvausluokka I). Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden (VnA 708/2013) mukaisesti lakisääteisiin työterveyspalveluihin kuuluvat - työpaikkaselvitykset (perus-, suunnattu tai erityisselvitys) - terveystarkastukset (ml. tarvittavien asiantuntijoiden käyttö) - toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen seuranta - tietojen anto, neuvonta ja ohjaus (TANO) - osatyökykyisten työntekijöiden työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen - työpaikan tarpeista lähtevä yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen, sosiaalihuollon ja työsuojeluviranomaisten kanssa - ensiapuvalmiuden järjestämiseen osallistuminen (Työturvallisuuslaki 738/2002, 46 ) - työkykyä ylläpitävien ja edistävien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus - työterveyshuollon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi. 3 (20)
Lisäksi työnantaja on sopinut yleislääkäritasoisen työterveyshuollollisesti painotetun, tässä toimintasuunnitelmassa kuvatun avosairaanhoidon (korvausluokka II) järjestämisestä. Palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Työterveyshuoltopalvelujen käyttöoikeus on kaikilla Kiteen kaupungin työntekijöillä. Palvelut eivät ole kuitenkaan työntekijän käytettävissä palkattomien virkavapaiden/työvapaiden aikana (esim. palkaton perhevapaa, opintovapaa, vuorotteluvapaa). Työterveyshuollon palvelujen tuottamisesta vastaavat työterveyshuollon ammattihenkilöt ja heidän tarpeelliseksi arvioimansa asiantuntijat. Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa (KL I) toteuttaessaan käyttää asiantuntijoita työympäristöön, työyhteisöön ja työntekijöihin kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 5.) Työterveyshenkilöstö toimii oman alansa puolueettomana asiantuntijana ja sitä sitovat salassapitovelvollisuudesta annetut säädökset. Työnantajalla ja työsuojeluorganisaatioilla on oikeus saada työterveyshuollon tehtävissä toimivilta sellaisia näiden asemansa perusteella saamia tietoja, joilla on merkitystä työntekijän terveyden ja työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 17.) Muissa tapauksissa yksilöä koskevia terveystietoja voidaan luovuttaa vain asianomaisen henkilön luvalla. Työtapaturmia voidaan hoitaa työterveyshuollossa. Kustannuksista vastaa työnantajan vakuutusyhtiö tai työnantaja. Työterveyshuollon palveluihin eivät kuulu - pitkäaikaissairauksien seurantakäynnit ja hoito (kansanterveydellisesti merkittävien sairauksien riskitekijöiden selvittely ja perusselvitykset tehdään työterveyshuollossa, jonka jälkeen ohjataan jatkotutkimuksiin ja hoitoon terveyskeskukseen) - neuvola- ja suun terveydenhuollon palvelut - vapaa-ajan tapaturmien hoito - toimenpiteet erikoislääkärikonsultaation (KL I) yhteydessä, ellei toimenpide ole osa tutkimusta - lääkereseptien uusiminen 2.1. Työterveyshuollon toimipisteet Perusturvakeskus, työterveyshuolto Postiosoite Arppentie 6, 82500 Kitee Puh. 040 105 0500 Sähköposti tyoterveyshuolto@kitee.fi Kiteen toimipiste, Pajarintie 6 ma - to 8.00-16.00 ja pe klo 8.00-14.00 laboratorio ja röntgen, Arppentie 6, KITEE Kesälahden toimipiste, Ratsumestarintie 9 ti - to klo 8.00-16.00 4 (20)
Lääkäriasema Resetti Oy työterveyshuolto Käynti- ja postiosoite Olkontie 6, 82500 KITEE Puh. 040 026 9500 Sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@resetti.fi Vastuuhoitaja Johanna Mikkonen, puh.040 026 9502 Työfysioterapeutti Reijo Kumpula Työterveyslääkärit Lääkäriasema Resetin työterveyshuollon lääkärit 2.2. Työterveyshuollon ajanvaraus Perusturvakeskus, työterveyshuolto Ajanvaraus ma - pe klo 8.00-11.00 ja klo 11.30-14.00 puh. 040 105 0500 Soittoajan perusturvakeskuksen työterveyshuoltoon voi varata myös sähköisesti web-ajanvaraus http://www.kitee.fi/ajanvaraus Soittopyynnön voi jättää sähköpostiosoitteeseen tyoterveyshuolto@kitee.fi Laboratorion sähköinen ajanvaraus www.islab.fi Röntgenin sähköinen ajanvaraus https://erontgen.pohjoiskarjala.net/ajanvaraus Lääkäriasema Resetti Oy työterveyshuolto Ajanvaraus 040 026 9500 ma - pe klo 8.00-16.00 Työterveyshuollon vastaanottokäynnille ja työterveysneuvotteluun tai muuhun yhteistyöpalaveriin varatusta peruuttamattomasta ajanvarauksesta työterveyshuolto laskuttaa työnantajaa. Molempien palveluntuottajien ajantasaiset ajanvarausohjeet löytyvät kaupungin intranetsivuilta kohdasta työterveyshuolto. 3. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutetut työhyvinvointipäällikkö Tuija Vaittinen, puh. 040 105 1031 Erja Törönen (vastuualueena hallintokeskus, sivistyskeskus ja Tekninen keskus), puh. 040 105 1014 Iiris Saarelainen (vastuualueena perusturvakeskus), puh. 040 105 1024 Tapio Niskanen (vastuualueena esimiehet ja asiantuntijat), puh. 040 105 1189 Lisäksi työsuojeluasiamiehiä on alueellisuus ja eri ammattiryhmät huomioiden. 5 (20)
Työterveyshuolto osallistuu kutsuttuna työsuojelujaoston kokouksiin. Työsuojelun toimintaohjelma on hyväksytty Kiteen kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.11.2014. 4. TYÖPAIKAN KUVAUS Työntekijöiden määrä n. 775 työntekijää (1.1.2015). Hallintokeskus tuottaa Kiteen kaupungin keskeiset hallintopalvelut, maaseututoimen ja henkilöstöhallinnon palvelut. Sivistyskeskus tuottaa Kiteen kaupungin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen palvelut sekä vapaa-aikatoimen ja sivistystoimen muut palvelut. Kansalaisopiston palvelut tuotetaan myös Rääkkylän kunnalle. Tekninen keskus tuottaa Kiteen kaupungin maankäyttöön, kuntatekniikkaan ja rakennusvalvontaan liittyvät palvelut sekä tilapalvelut ja ruokatuotannon palvelut. Perusturvakeskus tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. Henkilöstömäärän vähentäminen tasapainottamisohjelman mukaisesti 35 70 henkilöä suunnitelmakaudella. Muutoksiin liittyvät haasteet työhyvinvoinnin kannalta henkilöstön ikärakenne huomioiden. 5. KITEEN KAUPUNKIORGANISAATION TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Toimintavuodelle 2015 asetetut tavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi: Tavoitteet 1. Esimiestyön tukeminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja työhyvinvoinnin hallinta. 2. Sisäilmaongelmien selvittely ja toimenpide-ehdotukset 3. Työhyvinvoinnin hallinta erilaisissa muutostilanteissa: palvelurakenneuudistus, uudisrakentaminen, työpisteiden hajasijoitus, työaika yms. Toteutunut 1. Esimiehille suunnattu tietojenanto, neuvonta ja ohjaus (TANO) keskustelut, esimiesten koulutus ja ohjeistukset tuen hakemisen käytännöistä. Sairauspoissaolojen seuranta. Tehostettu varhainen tuki KAARI-mallin avulla. Toimenpiteet toteutuneet. 2. Noudatettiin Kiteen kaupungin ohjetta sisäilmaongelman selvittämisessä. 3. Suunnatut työpaikkaselvitykset ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen. Toimenpiteinä esim. työnohjaus sekä työterveyshuollon antama ohjaus ja neuvonta. Toiminta toteutunut tarpeen mukaan. 4. Arviointi ja seuranta 4. Kiteen kaupunki toteutti KEVAn Kuntasi Työhyvinvointisyke ohjelman mukaisen kyselyn talvella 2015. Ky- 6 (20)
Tavoitteet 5. Työterveyshuollon asiantuntijuuden käyttö uudisrakentamisessa ja kalustamisen suunnittelussa. 6. Ensiapukoulutus/peruskoulutuksen ja päivityskoulutuksen nonstop-koulutuksen toteuttaminen. 7. Huomion kiinnittäminen työpaikkojen turvallisuusasioihin. Toteutunut selyn tulosten mukaiset toimenpiteet aloitettiin. Työterveyshuollot tekevät asiakastyytyväisyyskyselyjä omien tarpeidensa mukaan. 5. Työfysioterapeutti asiantuntijana yhdessä työsuojelujaoston kanssa. Toteutui huonosti. 6. Koulutuksia järjestetty tarpeen mukaan. 7. Ohje asiakasväkivalta- ja uhkatilanteiden varalta päivitettiin v. 2015. Ohjeistuksesta tiedotettiin esimiehille ja henkilöstölle infotilaisuuksissa. Toimintasuunnitelmakauden keskeiset työterveyshuollolliset tavoitteet v. 2016: Työterveyshuollon keskeisistä tavoitteista v. 2016 alkavalle kaudelle sovittiin KAARI-mallin mukaisessa työhyvinvointifoorumissa 10.12.2015. Tavoitteet Toiminta 1. Esimiestyön tukeminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja työhyvinvoinnin hallinta 2. Sisäilmaongelmien selvittely ja toimenpide-ehdotukset 3. Työhyvinvoinnin hallinta erilaisissa muutostilanteissa: Sote henkilöstön siirtyminen Siun sote- kuntayhtymän palvelukseen 1.1.2017, Kiteen kaupungin oman organisaation uudelleen järjestely 1.1.2017 lukien, palvelurakenneuudistus, uudisrakentaminen, työpisteiden hajasijoitus, työaika yms. 1. Esimiehille suunnattu tietojen anto, neuvonta ja ohjaus (TANO) keskustelut, esimiesten koulutus ja ohjeistukset tuen hakemisen käytännöistä. Sairauspoissaolojen seuranta. Tehostettu varhainen tuki päivitetyn KAARI-mallin avulla. 2. Noudatetaan Kiteen kaupungin toimintaohjetta sisäilmaongelman selvittämisessä. 3. Suunnatut työpaikkaselvitykset ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen. Toimenpiteinä esim. työnohjaus sekä työterveyshuollon antama ohjaus ja neuvonta. Oikea-aikainen ja riittävä tiedottaminen henkilöstölle. 4. Arviointi ja seuranta 4. Työterveyshuollot toteuttavat asiakastyytyväisyyskyselyt omien tarpeidensa mukaisesti. Sairauspoissaolojen seuranta kuukausittain. Kaari-mallin mukaisten toimenpiteiden seuranta. 5. Työterveyshuollon asiantuntijuuden käyttö uudisrakentamisessa ja kalustamisen suunnittelussa. 5. Työfysioterapeutti asiantuntijana yhdessä työsuojelujaoston kanssa. 7 (20)
Tavoitteet Toiminta 6. Ensiapukoulutus 6. Ensiapukoulutusta (perus- ja päivityskoulutuksia) ostetaan työterveyshuollosta tarpeen mukaan. Työpisteet vastaavat koulutuksen kuluista. 7. Huomion kiinnittäminen työpaikkojen turvallisuusasioihin. hostetusti esillä työpaikkakäynneillä 7. Työturvallisuuteen liittyvät asiat te- ja terveystarkastuksissa. V. 2015 päivitettyä ohjetta asiakasväkivalta- ja uhkatilanteiden varalta noudatetaan. 6. TYÖPAIKKATASON TOIMINTA (KL I) 6.1. Työpaikkaselvitykset Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun on perustuttava työpaikkaselvitykseen (VnA 708/2013, 6 ). Työpaikkaselvityksiä tehdään työpaikan olosuhteiden olennaisesti muuttuessa, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa, epäiltäessä työperäisiä haittoja sekä toimintasuunnitelman mukaisin määräajoin ja tarvittaessa toimintasuunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Työterveyshuolto selvittää ja arvioi työpaikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen työpaikan mahdollisia työperäisiä terveysvaaroja ja -haittoja tai työstä/työolosuhteista johtuvia erityisiä vaaroja sekä niiden vaikutuksia työntekijöille ja työyhteisölle. Työpaikkaselvitykset tehdään yhteistyössä työnantajan edustajan, työsuojeluorganisaation, työterveyshuollon ja tarvittaessa teknisen alan asiantuntijan kanssa. Lisäksi hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti työterveyshuollon ammattihenkilöt selvittävät työterveyshuollon asiantuntijoiden käytön tarpeen. Työpaikkaselvityksestä laadittavaan kirjalliseen raporttiin kirjataan tehdyt havainnot ja mahdolliset toimenpide-ehdotukset. Raportti lähetetään organisaation edustajalle sekä työsuojelun yhteistoimintahenkilölle. Jatkotoimenpiteistä sovitaan yhdessä työyksikön esimiehen ja työsuojelun edustajien kanssa. Samalla arvioidaan, onko tarvetta selvityksen läpikäymiseen työpaikalla yhdessä työterveyshoitajan kanssa. Työpaikkaselvitysraportti on työntekijöiden nähtävillä työpaikalla. Työpaikkaselvityksiä toteutetaan vuonna 2016 seuraavan suunnitelman mukaan: Kiteen taajama: Ruori-talo, Arppen koulu, Hytkes/Pajarintie ja muut kohteet tarvittaessa Kesälahden taajama: Kesälahti-talo/palveluasuminen ja muut kohteet tarvittaessa Sisäilmaan kohdistuvat toimenpiteet jatkuvat vuonna 2016. Kiteen kaupunki on käynnistänyt työpaikkojen radonmittaukset vuonna 2011. Tarkistusmittauksia ja kohteiden korjauksia tehdään tarpeen mukaan. 8 (20)
6.2. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) Työterveyshuollon on arvioitava ohjauksen ja neuvonnan tarve työpaikkaselvityksellä, terveystarkastuksilla ja muilla työterveyshuollon menetelmillä (VnA 708/2013, 9 ). TANO-toiminnan tavoitteena on auttaa työnantajaa, työntekijöitä ja muita työpaikan toimijoita omaksumaan tietoja, taitoja, asenteita ja toimintatapoja, joilla on merkitystä työterveydelle ja turvallisuudelle. Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden on asetuksen (VnA 708/2013, 10 ) mukaan annettava neuvontaa, ohjausta ja palautetta työnantajalle ja työntekijöille. Sisältöalueita ovat: - työterveyshuollon tavoitteet ja sisältö toiminnan eri vaiheissa - työssä ja työpaikalla esiintyvät terveysvaarat, niiden merkitys sekä vaaroilta suojautuminen ja ensiapujärjestelyt - terveelliset ja turvalliset työmenetelmät työtä aloitettaessa ja tarvittaessa työn kestäessä - ammattitaudit ja työtapaturmat sekä niiden ehkäisy - työperäiset sairaudet ja muu työhön liittyvä sairastavuus - työn, työympäristön ja -yhteisön kehittäminen sekä työntekijän terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä työkyvyttömyyden ehkäiseminen työuran eri vaiheissa - terveyttä ja työkykyä ylläpitävien ja edistävien voimavarojen merkitys - työmenetelmiin ja -järjestelyihin sekä työaikoihin ja työpaikan olosuhteisiin sekä niiden muutoksiin liittyvät terveysvaarat ja niiden hallinta - päihteiden väärinkäytön ehkäisy ja päihdeongelmaisen varhainen tunnistaminen sekä hoito ja hoitoon ohjaus päihdeohjelman mukaisesti - työhön liittyvän fyysisen väkivallan ja häirinnän sekä epäasiallisen kohtelun ehkäiseminen ja hallinta - työttömyyden uhka - henkilöstön terveyserojen kaventaminen - työterveysyhteistyön ja työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen toimintakäytännön järjestäminen. Kiteen kaupunkiorganisaatiossa tietojen antamisen neuvonnan ja ohjauksen erityisenä painopistealueena on esimiestyön tuki, ryhmätoiminnot (esim. selkä-, niska-, olkapääryhmä työfysioterapeutin ohjauksessa), äänenhuolto, tupakasta vieroitusryhmät. Kiteen kaupungin henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa 1.7.2015 voimaan tulevan Savuton työpaikka -ohjeistuksen mukaisesti. Tupakoinnin lopettamiseksi työntekijä suunnittelee yhdessä työterveyshoitajan tai -lääkärin kanssa vieroitushoidon (laastari, purukumi, lääkehoito). Työnantaja kustantaa työterveyshuollon hyväksymän tupakasta vieroittavan hoidon korvaamalla hoidosta aiheutuneet kulut (laastari, purukumi, lääkehoito) jälkikäteen 1½ kuukauden ajalta. 6.2.1. Ensiapuvalmius Työterveyshuolto osallistuu työturvallisuuslaissa (738/2002, 46 ) tarkoitetun ensiavun järjestämiseen. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan ensiapuvalmiuden tarve. Suunnittelussa huomioidaan ensiaputaitojen ja -välineiden tarve sekä työpaikan erityisvaatimukset. (VnA 708/2013, 11.) 9 (20)
Ensiapuvalmiuden ylläpitämiseksi (hoidollinen valmius, välineistö) tarkoituksenmukaista ensiapuvälineistöä tulee olla työpisteissä riittävästi. Ensiapukoulutettua henkilöstöä tulisi olla jokaisessa työvuorossa. (Ks. Työsuojeluhallinnon opas: Ensiapuvalmius työpaikoilla, Työsuojeluohjeita ja -oppaita 33, http://www.tyosuojelu.fi) Perusturvakeskuksen työterveyshuolto järjestää ensiapukoulutusta. Ensiavun järjestämiseen kuuluu myös työstä tai työtilanteista johtuvien psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi tarpeellinen neuvonta ja ohjaus (VnA 708/2013, 11 ). Työssä sattuneen uhka- tai kriisitilanteen välitön purkaminen (defusing) järjestetään yhteistyössä työterveyshuollon ja esimiehen kanssa. Defusing-tilanteessa arvioidaan debriefing-tarve. Esimies ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon debriefing-tilanteen järjestämiseksi. Jälkikäsittely järjestetään 1-3 vrk:n kuluessa uhka- tai kriisitilanteesta. 6.2.2. Riskien arviointi työpaikoilla Työnantajan vastaa työpaikan riskien arvioinnista. Käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliluettelot toimitetaan työterveyshuoltoon ja niiden tulee olla saatavilla työpaikalla. Tarvittaessa työterveyshuolto antaa asiantuntija-apua riskien arviointiin. 6.2.3. Ennaltaehkäisevä päihdetyö Ennaltaehkäisevä päihdetyö, päihteiden käytön tunnistaminen ja mini-interventio sisältyvät työterveyshuollon lakisääteiseen toimintaan. Mini-interventiolla tarkoitetaan terveydenhuollossa tapahtuvaa päihteiden käytön puheeksi ottoa ja riskikulutukseen kohdistettua neuvontaa. Hoitoonohjaus toteutetaan Kiteen kaupungin päihdeohjelman/hoitoonohjausmallin mukaisesti (uudistettu versio voimaan 1.1.2016). 6.3. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki ovat työpaikan ja työterveyshuollon yhteistoimintaa, jolla edistetään työkykyä ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Kiteen kaupungin henkilöstön työkyvyn hallinnan, seurannan, varhaisen ja tehostetun tuen toimintamallin (KAARI) toimintakäytännöt on otettu huomioon työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. 6.3.1. Varhaisen tuen toimintamalli Työnantaja ja työterveyshuolto noudattavat KAARI-mallissa sovittuja toimintakäytäntöjä. Mallin mukaisessa varhaisessa tai tehostetussa tuessa työterveyshuolto on sekä työntekijän että esimiehen yhteistyötaho. Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa asiantuntijana esimiehen ja työntekijän yhteispalavereihin. Työnantaja yhdessä työterveyshuollon ja asiantuntijoiden kanssa huolehtii siitä, että koko henkilöstöllä ja erityisesti esimiehillä on tarpeeksi osaamista havaita ja ottaa puheeksi työntekijän työkykyyn liittyviä ongelmia ja ehkäistä ongelmia ennalta. Tarvittaviin tukitoimiin ryhdytään heti, kun työntekijän työssä jaksamiseen tai työyhteisöön liittyvä ongelma havaitaan. Tiedonkulkuun ja palautteeseen työterveyshuollon ja työnantajan välillä kiinnitetään erityistä huomiota siten, että työnantaja saa tiedon työntekijän työkyvyn uhkista jo varhaisessa vaiheessa. 10 (20)
Työterveyshuoltoon toimitetaan henkilöstöhallinnosta raportit sairauspoissaolotilastoista sekä varhaisen ja tehostetun tuen prosessien seurantatiedoista kolme kertaa vuodessa. Lisäksi työterveyshuoltoon toimitetaan työntekijän suostumuksella KAARI-mallin mukaiset palaverimuistiot. 6.3.2. Sairauspoissaolojen seuranta Työperäisiä ja työhön liittyviä sairauspoissaoloja seurataan Kaari-mallin mukaisesti. Sairauspoissaolojen myöntämisessä noudatetaan Kiteen kaupungin ohjeistusta. Lyhyet (1 3 päivää), yleensä tavanomaisista ja yleisesti esiintyvistä tartuntataudeista johtuvat sairauslomat myöntää työntekijälle ensisijaisesti hänen esimiehensä. Kiteen kaupunki seuraa sairauspoissaolojen kehitystä kuukausittain. Henkilöstöhallinto toimittaa tiedot sairauspoissaolojen määrän yleisestä kehityksestä ja työtapaturmista työterveyshuollolle. Seurantavastuu oman henkilöstönsä osalta on esimiehillä. Työterveyshuolto tukee työntekijää työkykyongelman selvittelyssä ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa yhteistyössä esimiehen kanssa. Työterveyshuolto seuraa työpaikalla tapahtuvien työtapaturmien määrää ja sairastuvuutta mahdollisiin ammattitauteihin. Tavoitteena on sairauksien varhainen tunnistaminen, hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen sekä työhön paluun tukeminen yhteistyössä esimiesten kanssa. Työterveyshuolto toimii työnantajan tukena sijoitettaessa työntekijää hänelle sopivaan kokoaikaiseen tai osa-aikatyöhön. 6.3.3. Kuntoutusyhteistyö Työkyvyn ylläpitämisen perustana on työterveysyhteistyössä sovittu toimintakäytäntö. Työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin työntekijän työkyvyn edistämiseksi, ylläpitämiseksi, palauttamiseksi ja seuraamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (VnA 708/2013, 8.) Jos työpaikalla tai työterveysyhteistyössä tehtävillä järjestelyillä ei voida riittävästi tukea vajaakuntoisen työntekijän työkykyä, häntä neuvotaan hoitoa ja kuntoutusta koskevissa asioissa tai tarvittaessa ohjataan hoitoon, ammatilliseen, lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen. Työterveyshuolto sovittaa yhteen työkykyyn ja työhön paluuseen liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. (VnA 708/2013, 8.) Kela tukee työntekijöiden terveyttä ja työuran jatkuvuutta kuntoutuksen avulla. Kela järjestää työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi lakisääteistä tai harkinnanvaraista kuntoutusta. Työterveyshuolto ohjaa työntekijän tarvittaessa KELAn kuntoutukseen. Kuntoutuskurssien tarvetta arvioidaan henkilöstöhallinnon kanssa. Henkilöstöhallinto hankkii kuntoutuspalveluohjausta tarvittaessa yhteistyössä työterveyshuollon ja esimiesten kanssa. Pääsääntöisesti kuntoutuspalveluohjaus toteutetaan KELAn kuntoutusyhteyshenkilön palveluita käyttäen. Kelan työkykyneuvonta on sairauspäivärahaa saavan ja kuntoutusta tarvitsevan henkilön yksilöllistä palvelua. Työkykyneuvoja ottaa yhteyttä, kun työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä tai sairausjaksot ovat usein toistuvia. 6.3.4. Työhön paluun tuen toimintamalli Työntekijän pitkän sairausloman tai muun poissaolon jälkeen tapahtuvaan työhön paluuseen valmistaudutaan työyksikössä ennakolta. Esimies vastaa tarvittavasta suunnittelusta. 11 (20)
Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa yhteistyöpalavereihin työntekijän, työnantajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Vastuut toimenpiteistä ja seurannasta sovitaan yhteistyöpalaverissa. 6.4. Työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävä toiminta (TYKY) Työkykyä ylläpitävä toiminta toteutetaan ensisijaisesti työpaikan sisäisin toimenpitein ja painopiste on ehkäisevässä toiminnassa (VnA 708/2013, 8 ). TYKY-toiminnan perusta on työpaikalla tehty tarvekartoitus. TYKY-toiminnan tavoitteena on työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista monimuotoista toimintaa, johon osallistuessaan työterveyshuolto edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä. Vastuu TYKY-toiminnasta on työnantajalla ja työpaikan henkilöstöllä. Työterveyshuolto on tarvittaessa mukana TYKY-toiminnan suunnittelussa. Asiakastoimipaikan kehittämishankkeisiin työterveyshuolto osallistuu asiantuntijana, mutta varsinaisten kehittämishankkeiden toimeenpaneminen ja toteuttaminen on työnantajan tehtävä. 7. YKSILÖTASON TOIMINTA (KL I) 7.1. Terveystarkastukset Terveystarkastuksella selvitetään työntekijän terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä kliinisillä tutkimuksilla ja muilla tarkoituksenmukaisilla luotettavilla menetelmillä (VnA 708/2013, 7 ). Suunniteltujen terveystarkastusten ajoittumisesta sovitaan työyksikön esimiehen kanssa. Terveystarkastusta tehtäessä on otettava huomioon työntekijän terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn kokonaisuus ja erityisesti työn ja terveyden välinen yhteys. Terveystarkastuksen perusteella arvioidaan ohjauksen ja neuvonnan tarve sekä laaditaan työkyvyn tukemiseksi henkilökohtainen terveyssuunnitelma yhteistyössä työntekijän kanssa (VnA 708/2013, 7 ). Työyksikön esimies ilmoittaa sekä uudet työntekijät että työsuhteiden päättymiset työterveyshuoltoon. Esimies perehdyttää työntekijän työterveyshuollon palveluihin, niiden käyttöön ja vastaa siitä, että työntekijät käyvät terveystarkastuksessa. Tarvittaessa terveystarkastukseen liittyvänä käytetään työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen perustuen asiantuntijoita (mm. työfysioterapeutti, työterveyspsykologi, ravitsemusterapeutti, työnäkemisen asiantuntija). 7.1.1. Työhönsijoitustarkastus (VnA 708/2013) Työhönsijoitustarkastus tehdään kaikille työhön tuleville. Tarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja ja tarvittaessa työterveyslääkäri. Tarkastuksen yhteydessä pyritään hoitamaan todetut sairaudet ja varmistamaan, ettei henkilöä sijoiteta hänelle sopimattomaan työhön. Tarkastuksesta annetaan lausunto työhön sopivuudesta. Tarkastuksen sisältö: 12 (20)
- haastattelu: yleinen terveydentila, sukurasitus, terveyskäyttäytyminen työn riskitekijät - paino, pituus, BMI - näkö, kuulo - verenpaine - välttämättömät laboratoriotutkimukset työtehtävä huomioiden - tarvittaessa keuhkojen toimintakokeet - tarvittaessa fyysisen toimintakyvyn testit - tarvittaessa henkisen toimintakyvyn testit - rokotussuojan tarkistaminen ja tarvittaessa rokotusten tehostaminen - lisätutkimukset harkinnanvaraisesti - työkykyä arvioivat mittarit 7.1.2. Terveystarkastukset erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) Erityisen sairastumisen vaaraa sisältävää työtä tekevälle työntekijälle kuuluvia terveystarkastuksia ovat alkutarkastus, altisteiden ja altistumisajan mukaisesti määrittyvät määräaikaistarkastukset ja lopputarkastus työskentelyn päättyessä. Alkutarkastus on tehtävä ennen työn aloittamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta, kun työntekijä sijoitetaan työtehtäviin, joista aiheutuu erityistä sairastumisen vaaraa tai työhön liittyy terveydellisiä erityisvaatimuksia. Erityinen sairastumisen vaara on työoloissa, joissa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle. Tarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja ja -lääkäri. Tarkastuksesta annetaan lausunto työhön sopivuudesta. Terveystarkastus on järjestettävä - yötyötä (työvuorosta vähintään kolme tuntia klo 23.00-6.00 välillä) tekeville työntekijöille, - siivoustyöntekijöille, - väkivallan uhkaa sisältävää työtä tekeville, - hoitotyöntekijöille, - jätehuollon työntekijöille, - melulle altistuville, - rakennus- ja korjaustyötä tekeville sekä - sisäilmahaitalle altistuville. Tarkastuksen sisältö: - haastattelu: yleinen terveydentila, sukurasitus, terveyskäyttäytyminen, tartuntatautilain edellyttämä haastattelu hoitotyössä - työn riskitekijät, altistuminen - paino, pituus, BMI - näkö, kuulo - verenpaine - välttämättömät laboratoriotutkimukset työtehtävä huomioiden - sydänfilmi - tarvittaessa keuhkojen toimintakoe, keuhkojen kuvantaminen - työkykyä arvioivat mittarit (mm. Audit, TKI) - työn vaatimat rokotukset sekä yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset - tarvittaessa fyysisen toimintakyvyn testit - tarvittaessa henkisen toimintakyvyn testit 13 (20)
- tarkastuksen sisältöä voidaan täydentää lisätutkimuksilla Määräaikaistarkastuksia toteutetaan erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa työtä tekeville altisteesta ja altistumisajasta riippuen 1 5 vuoden välein. Terveystarkastuksen sisältö on sama kuin alkutarkastuksessa, mutta lisäksi huomioidaan seuraavat asiat: Hoitotyö Biologiset altisteet, väkivallan uhka, yö- ja vuorotyö, fyysinen ja henkinen kuormitus - tutkimukset tulee tehdä kolmen (3) vuoden välein Yötyötä sisältävä vuorotyö Terveystarkastuksia suoritetaan - ennen vuorotyön aloittamista - ensimmäisen työvuoden jälkeen Seurantatarkastukset - alle 25-vuotiaille viiden (5) vuoden välein - 25 50-vuotiaille viiden (5) vuoden välein - 50 60-vuotiaille kahden - kolmen (2-3) vuoden välein - yli 60-vuotiaille yhden - kahden (1-2) vuoden välein - yksilöllisen riskinarviointiin perustuen tarvittaessa useammin Melutyö - Alkutarkastus tehdään ennen melualtistumisen alkua. Työntekijöille, jotka altistuvat vähintään 80-85 db melulle, tehdään kuulontarkastus kerran vuodessa neljän ensimmäisen vuoden ajan ja sen jälkeen kerran kolmessa vuodessa. - Yli 100 db:n melulle altistuvien kuulotarkastus kerran vuodessa. Sisäilmahaitta - toimitaan sisäilmaohjeistuksen mukaisesti Rakennus- ja korjaustyötä tekevät: - tutkimukset tehdään 1-3 vuoden välein altistumisajasta riippuen. Seurantarkastukset on tehtävä myös erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaneesta työstä pois siirryttäessä ja vaaralliselle aineelle altistumisen loputtua. - melu, pöly, tärinä, hitsaushuurut, liuotinaineet, maalit, lakat, liimat, tapaturmavaara, lämpötilojen vaihtelut, kosteus- ja homevauriomikrobit - liuotinainekysely, maksan toimintakokeet, spirometria, audiogrammi ja tarvittaessa homevasta-ainetutkimukset - keuhkojen kuvantaminen - ruostumattoman teräksen (U-kromi, U-nikkeli) ja alumiinin työstö (U-alumiini, maksan toimintakokeet) - asbestialtistuminen työhistoriassa ja nykytyössä, tarkastus asbestiohjeen mukaan, HUOM! Työnantajan velvollisuus ilmoittaa ASA rekisteriin. Väkivallan uhkaa sisältävä työ - terveystarkastus on kolmen (3) vuoden välein Siivoustyö - terveystarkastus on kolmen (3) vuoden välein Suun terveydenhuolto 14 (20)
- terveystarkastus on kolmen (3) vuoden välein Keittiötyö - 1-3 vuoden välein altistumisajasta riippuen - jauhopöly, melu, fyysinen rasitus, lämpötilojen vaihtelu - spirometria, audiogrammi, tarvittaessa EKG, laboratoriotutkimukset Jätevesihuolto - 2 vuoden välein altistumisajasta riippuen - keuhkojen toimintakoe (spirometria), tarvittaessa keuhkojen kuvantaminen Näyttöpäätetyö (VnP näyttöpäätetyöstä 1405/1993, 6 ) - työfysioterapeutin/työterveyslääkärin tarkastus tarvittaessa. Erityistyölasien arviointi, jossa noudatetaan Kiteen kaupungin toimintaohjetta (2006/115 ). Työsuhteen loppuessa työpaikan vaihdon, työttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi on altistekohtaisesti (esim. syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle aineelle altistuminen) harkittava terveystarkastuksen järjestämistä pois työstä siirryttäessä (VnA 1485/2001, 4 ). 7.1.3. Muut terveystarkastukset (VnA 708/2013) Määräaikaistarkastuksia järjestetään työntekijöille, jotka eivät työssään altistu erityiselle sairastumisen vaaralle. Tarkastuksia toteutetaan työuran eri vaiheissa 3 5 v. välein työterveyshuollon tekemään yksilölliseen arviointiin perustuen. Yli 50-vuotiaat tarkastetaan 3 vuoden välein. Tarkastuksen sisältö: - haastattelu: yleinen terveydentila, sukurasitus ja terveyskäyttäytyminen - työn riskitekijät - paino, pituus, BMI - näkö, kuulo - verenpaine - välttämättömät laboratoriotutkimukset työtehtävä huomioiden - tarvittaessa keuhkojen toimintakoe - työkykyä arvioivat mittarit (työkykyindeksi, Audit, BBI-15) - rokotussuojan tarkistaminen ja tarvittaessa perusrokotusten tehostaminen - tarvittaessa fyysisen toimintakyvyn testit - tarvittaessa henkisen toimintakyvyn testit - tarkastuksen sisältöä voidaan täydentää lisätutkimuksilla Työterveyshuolto voi kutsua toistuvilla lyhyillä sairauslomilla olleen työntekijän terveystarkastukseen työkykyä mahdollisesti uhkaavien tekijöiden selvittämiseksi. 7.1.4. Osatyökykyisen seurantatarkastukset (VnA 708/2013, 7, kohta 7) Osatyökykyisellä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka ei selviydy täysimääräisesti työstään. Osatyökykyinen työntekijä käy tarvittaessa tihennetyissä terveystarkastuksissa työssä selviytymisen ja työkyvyn arvioimiseksi. Hoitoon ja kuntoutukseen ohjaus tapahtuu henkilöstöhallinnon, esimiehen, työterveyshoitajan ja lääkärin sekä työfysioterapeutin yhteistyönä. Työkyvyn edistämiseksi työntekijälle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma ja tarvittaessa kuntoutussuunnitelma yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa. Tarvittaessa käytetään myös muita työterveyshuollon asiantuntijoita työkyvyn arvioinnissa. 15 (20)
Esimies ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, kun poissaolo on jatkunut vähintään kuukauden. Työterveyslääkäri arvioi työntekijän työkyvyn, kun sairauspäivärahaa on maksettu kahden vuoden aikana 90 arkipäivää. Työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto tekevät yhteisen selvityksen työntekijän työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Työterveyslääkäri antaa lausunnon siitä, voiko työntekijä työskennellä tilapäisesti osatyökykyisenä (osasairausloma). Lausunnossa määritellään, voiko työntekijä tehdä omaa työtään tai voiko työntekijä tehdä korvaavaa työtä, johon hänellä ei ole terveydellistä estettä. Työskentely ei saa vaarantaa työntekijän toipumista. Kaari-mallissa on määritelty tarkemmat menettelytavat. 7.2. Erillissäädösten mukaiset tarkastukset Pakkaamattomia elintarvikkeita käsittelevät työntekijät (Tartuntatautilaki 583/1986, 20 ; tartuntatautiasetus 786/1986, 11 ): Työntekijöiden tulee toimittaa ennen työsuhteen solmimista ja yli neljä (4) päivää kestävän, Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuvan matkan jälkeen salmonellanäyte viipymättä laboratorioon. Lähetteen saa työterveyshuollosta. 7.3. Rokotustoiminta Seuraavissa ammattiryhmissä huomioidaan: - B-hepatiittirokote: terveyskeskussairaalassa työskenteleville työntekijöille, päivystyshenkilöstölle, päihde- ja mielenterveystyöntekijöille, suun terveydenhuollon työntekijöille, välinehuoltajille, sosiaalityöntekijöille sekä gynekologisia näytteitä ottaville ja sukupuolitauteja hoitaville työntekijöille, perhetyöntekijöille, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten neuvolatyöntekijöille - A- ja B-hepatiittirokote: jätevesi- ja kaatopaikkatyöntekijälle, puistotyöntekijät (tarvittaessa) - Hinkuyskä- ja vesirokkorokote: kouluterveydenhuoltotyötä sekä äitiys- ja lastenneuvolatyötä tekeville harkinnanvaraisesti THL:n ohjeiden mukaisesti työnantaja on velvollinen huolehtimaan turvapaikanhakijoiden kanssa toimivien ja työskentelevien rokotuksista. Työterveyshuolto arvioi rokotustarpeen. 7.4. Työterveyshuollon asiantuntijoiden palvelut Työnantajan on käytettävä riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelua, toteuttamista sekä kehittämistä ja seurantaa koskevissa asioissa siten kuin työterveyshuollon toteuttamiseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti on tarpeen (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 5 ). 7.4.1. Työfysioterapeutin palvelut Työfysioterapeutin palvelut voivat kohdistua yksilöön tai työyhteisöön. Tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen sekä työn ja työpaikan 16 (20)
ergonomian selvittäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on saada työyhteisö kehittämään työtään, työympäristöään ja itseään. Fysioterapeutin terveystarkastukseen ohjautuu työntekijä, jolla on työssä fyysistä kuormitusta tai työstä johtuvia tuki- ja liikuntaelinoireita. Lähetteen antaa työterveyslääkäri tai työterveyshoitaja. Kiteen kaupungin työntekijä voi myös oma-aloitteisesti hakeutua työfysioterapeutin suoravastaanotolle tule-oireissa. Terveystarkastuksessa tehdään tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapeuttinen tutkiminen ja liikunta-aktiivisuuden kysely sekä ohjaus ja neuvonta. Tarkastukset ovat tarpeen myös kuntoutustarvetta arvioitaessa, TYKY-toimintaa suunniteltaessa, työn sisällön muuttuessa tai työntekijän uudelleen sijoittumisessa. Työfysioterapeutti neuvoo työntekijälle oikeat työasennot ja -liikkeet sekä keinot selviytyä työn fyysistä vaatimuksista sekä ohjaa omaehtoiseen ja ennaltaehkäisevään liikuntaan huomioiden työn erityispiirteet. Yksilöneuvontaan voi hakeutua työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähettämänä, 1-3 kertaa/oire. Terveysneuvontaa voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai pienryhmissä. Työfysioterapeutti voi pitää ergonomialuentoja ryhmille tai ryhmämuotoista ohjausta TULE-oireisille. Työfysioterapeutti osallistuu asiakasyritysten työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadintaan tiimin jäsenenä. Työfysioterapeutti tekee tarvittaessa ergonomiaselvityksiä työpaikalla. Ergonomiaselvityksessä havainnoidaan työntekijän fyysistä toimintaa omassa työpisteessään, työasentoja, työliikkeitä jne. Saatujen tietojen avulla etsitään ratkaisuja työn ergonomisiin ongelmiin. Ergonomiaselvityksen tavoitteena on ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia tuki- ja liikuntaelimistön kuormitustiloja, parantaa yksilön työ- ja toimintakykyä sekä työssä viihtyvyyttä. Työfysioterapeutti voi osallistua asiantuntijana työtilojen ja kalustehankintojen suunnitteluun. Fyysistä toimintakykyä voidaan arvioida lihaskuntotestillä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä kävelytestillä tai polkupyöräergometritestillä. Testitulosten perusteella työntekijälle voidaan laatia yksilöllinen liikuntaohjelma ja edistymistä voidaan seurata seurantatestein. Fyysisen toimintakyvyn arviointia käytetään myös kuntoutustarpeen selvittämisessä sekä suunniteltaessa TYKY-toimintaa työntekijän uudelleen sijoittamista silmällä pitäen tai työn sisällön muuttuessa. 7.4.2. Työterveyspsykologin palvelut Työterveyspsykologin palvelut voivat kohdistua yksilöön tai työyhteisöön. Tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisen ja kehittymisen tukeminen. Työterveyspsykologin terveystarkastukseen ohjataan henkilö, jolla psyykkinen tai sosiaalinen kuormitus uhkaa työkykyä. Esimerkiksi työuupumusoireilu tai muu kuormittuneisuuden kokemus voivat olla käynnin syitä. Lähetteen tekee työterveyslääkäri tai -hoitaja. Työterveyspsykologi neuvoo ja ohjaa työntekijöitä kuormittavien tilanteiden purkamisessa ja hallinnassa. Esimiehet voivat saada ohjausta vaikeiden johtamistilanteiden käsittelyyn silloin, kun kysymyksessä on alaisen työkykypulman havaitsemiseen tai sen puheeksi ottamiseen liittyvät asiat. Myös työsuojeluvaltuutetut saavat neuvontaa ja ohjausta työntekijöiden sekä työyhteisöjen työkykyä uhkaavien asioiden käsittelyyn. 17 (20)
Yksilöneuvontaa ja ohjausta voi yhdellä lähetteellä antaa enintään 1 3 kertaa. Mikäli työterveyslääkäri tai -hoitaja näkee tarpeelliseksi, voi hän kirjoittaa jatkolähetteen. Suunnatuilla työpaikkaselvityksillä tutkitaan työyhteisöjen psyykkistä ja sosiaalista kuormittuneisuutta sekä tuotetaan ehdotuksia konkreettisiksi kehitystoimiksi kuormituksen vähentämiseksi. Käytännössä selvitys tarkoittaa työterveyspsykologin toteuttamaa tiedon keruuta haastatellen ja/tai lomakekyselyin. Selvityksestä tehdään raportti, joka sisältää yhteenvedon työyhteisön vahvuuksista sekä työkykyä uhkaavista tekijöistä. Näiden pohjalta suositellaan kehitystoimia. Raportti käsitellään ensin esimiesten ja sitten kaikkien vastanneiden kesken. Työnantajana Kiteen kaupunki pyrkii siihen, ettei tarvetta suunnattuihin työpaikkaselvityksiin synny. Tarvittavat toimenpiteet tehdään mahdollisuuksien mukaan työterveyshuollon ammattihenkilöiden toimesta. 7.4.3. Erikoislääkärin konsultaatiot Muun kuin työterveyshuollon erikoisalan pätevyyden omaava erikoislääkäri voi toimia työterveyshuollossa oman erikoisalansa asiantuntijana. Erikoislääkärin käyttö perustuu työterveyslääkärin kirjalliseen konsultaatiopyyntöön työntekijän työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi. Työterveyslääkäri on hoitovastuullinen jatkaen työntekijän hoitoa erikoislääkärin kannanoton mukaisesti. 7.4.4. Ravitsemusterapeutin palvelut Ravitsemusterapeutin tehtäviin työterveyshuollossa kuuluvat työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarvearvioon ja konsultaatiopyyntöön perustuvat ryhmä- ja yksilöohjaukset osana terveystarkastuksia. Ravitsemusterapeutti voi olla mukana myös vajaakuntoisten, ravitsemusongelmaisten työntekijöiden kuntoutusprosessissa: arvioimassa kuntoutustarvetta, tukemassa onnistuneella ravitsemushoidolla kuntoutumista ja toteuttamassa esimerkiksi laitoskuntoutusjakson jälkeistä jatkoseurantaa. 7.4.5. Työnäkemiseen erikoistunut optikko Optikko toimii asiantuntijana työnäkemiseen liittyvissä erityiskysymyksissä. Optikon tehtävinä on työnäkemisen selvittäminen tai erityistyöolosuhteissa työskentelevien työntekijöiden erityistyölasien tarpeen arviointi sekä työnäköön liittyvien koulutustilaisuuksien järjestäminen. Asiantuntijan käyttö perustuu työterveyshuollon ammattihenkilön konsultaatiopyyntöön. 8. TYÖTERVEYSPAINOTTEINEN SAIRAANHOITOPALVELU (KL II) Kiteen kaupunki järjestää työntekijöilleen työterveyshuoltona yleislääkäritasoinen, työterveyspainotteisen avosairaanhoidon palveluja samoin voimavaroin kuin työterveyshuollon ehkäisevät palvelut (työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan antama sairaanhoito). Palveluun sisältyy Tutkimukset: Toimenpiteet: Yleislääkäritasoiset tutkimukset Yleislääkäritasoiset toimenpiteet 18 (20)
Lausunnot: Kiteen kaupungin pyytämät lausunnot Kelan ja Kevan pyytämät lausunnot Kiteen kaupungin vakuutuslaitosten tarvitsemat työkyvyt tömyyden osoittamista, kuntoutusta, varten tarvittavat todistukset ja lausunnot 9. TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN LAADUN JA VAIKUTTA- VUUDEN SEURANTA SEKÄ TOIMINTAA KOSKEVA RAPORTOINTI Työterveyshuollon toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään työnantajalta ja työntekijäasiakkailta saatavaa palautetta ja yhteydenottoja. Kiteen kaupunki vastaa itse työterveyshuollon asiakaspalautteen keräämisestä esimiehiltä ja henkilöstöltä. Työterveyshuolto arvioi yhdessä asiakastoimipaikan kanssa työpaikkaselvitysraporttiin kirjattujen toimenpide-ehdotusten toteutusta. Lisäksi arvioidaan työhön paluun onnistumista pitkien sairauslomien jälkeen, työterveyshuollon ja työnantajan toimintatapoja sekä yhteistyötä. Toimintasuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan suunnitelman päivityksen yhteydessä. Työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö, johtoryhmä ja henkilöstöhallinto kokoontuvat KAARI-mallissa sovitun mukaisesti keskustelemaan työhyvinvointiin liittyvistä asioista työhyvinvoinnin seurantaryhmässä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman tavoitteita valmisteleva työhyvinvointifoorumi kokoontuu KAARI-mallissa sovitun mukaisesti. Foorumiin osallistuvat myös ay-luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, kaupungin johtavat luottamushenkilöt, johtoryhmä ja henkilöstöhallinnon edustajat. Työterveyshuolto toimittaa työnantajalle tarvittavat työterveyshuollon toimintatiedot KELAn korvaushakemukseen liittämistä varten. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadinta Kiteen kaupungin työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet kaupungin henkilöstöhallinto, työsuojeluorganisaatio, yhteistyötoimikunta ja johtoryhmä sekä palvelujen tuottajina kaupungin perusturvakeskuksen työterveyshuolto ja Lääkäriasema Resetin työterveyshuolto. Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveyshuollon suorittamiin selvityksiin sekä työnantajan omiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on työntekijöiden nähtävillä Kiteen kaupungin Intranetissä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman sisällöstä tiedotetaan henkilöstön infotilaisuuksissa, esimiesten kokouksissa ja työyksiköiden työpaikkakokouksissa. Allekirjoitukset Kitee 26.1.2015 Kiteen kaupunki 19 (20)
Jesse Malinen henkilöstöpäällikkö Tuija Vaittinen työhyvinvointipäällikkö Kiteen perusturvakeskus, työterveyshuolto Arja Janhonen terveyden edistämisen esimies Lääkäriasema Resetti Oy, työterveyshuolto Jorma Rytkönen työterveyslääkäri Johanna Mikkonen työterveyshoitaja 20 (20)