Kaakkois-Suomen metsäohjelma 2016-2020

Metsäkeskus ja maakunnalliset metsäneuvostot ovat laatineet metsäohjelmia vuodesta 1997 lähtien. Kaakkois-Suomen alueellinen metsäohjelma on yksi neljästätoista alueellisesta metsäohjelmasta (AMO), jotka pohjautuvat maakuntajakoon. Ohjelmien tavoitteet nousevat maakuntien omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmassa sovitetaan yhteen taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet. Alueellinen metsäohjelma toimii alueen koko metsäsektorin kehittämissuunnitelmana ja työohjelmana. Kaakkois-Suomen alueellisen metsäohjelman sisältö on hyväksytty maakunnallisessa metsäneuvostossa 11.12.2015. Julkaisija: Suomen metsäkeskus 2016, ohjelmavastaava Pekka Vainikka Ulkoasu: Ilme Oy Kuvat: Suomen metsäkeskus ISBN 978-952-283-040-1 Alueelliset metsäohjelmat verkossa: www.metsakeskus.fi/alueelliset-metsaohjelmat

Sisällys TIIVISTELMÄ. 4 1 JOHDANTO. 6 2 METSÄALAN NYKYTILA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULEVAISUUS...... 8 3 OHJELMAN VISIO JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT. 14 4 METSÄALAN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA TOIMENPITEET. 16 A AVAINTAVOITTEET JA TOIMENPITEET. 16 4.1 Kestävät hakkuumahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. 16 4.2 Parannetaan alueen liikenneinfran kuntoa (tiestö, rautatiet ja puuterminaalit). 19 4.3 Lisätään taimikonhoitomääriä. 21 4.4 Lisätään puupohjaisen energian osuutta energiantuotannossa. 22 4.5 Turvataan ammattitaitoisen työvoiman riittävyys. 24 4.6 Huolehditaan metsien monimuotoisuudesta. 26 4.7 Nostetaan metsätalouden vesiensuojelun tasoa. 28 4.8 Luontoon liittyvä yrittäminen lisääntyy ja monipuolistuu (matkailu, elämyspalvelut, hyvinvointi- ja ohjelmapalvelut). 30 B MUUT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET. 31 4.9 Turvataan riittävällä metsien hoidon tasolla metsien kasvu, terveys ja hyvälaatuisen puuraaka-aineen tuotos. 31 5 LIITYNNÄT MUIHIN KEHITTÄMISOHJELMIIN. 32 6 OHJELMAN RAHOITUS JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN. 34 6.1 Kestävän metsätalouden rahoitus (Kemera). 34 6.2 Luonnonhoidon rahoitus. 35 6.3 EU:n ohjelmarahoitus. 35 6.3.1 Manner- Suomen maaseutuohjelma. 35 6.3.2 Rakennerahastot EAKR ja ESR. 35 6.4 Yksityinen rahoitus. 35 7 OHJELMAN VAIKUTUKSET. 36 8 OHJELMAN TOIMEENPANO JA SEURANTA. 40

Tiivistelmä Kaakkois-Suomen alueellinen metsäohjelma 2016-2020 on maakunnan metsäalan ja ympäröivän yhteiskunnan yhteinen työväline, jonka tarkoituksena on suunnata sektorin kehittämistoimet tärkeimmiksi katsottuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Ohjelman toimenpiteillä luodaan mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä erilaisille metsiin perustuville elinkeinoille sekä annetaan suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle sekä metsien ja ympäristön suojelulle. Visio: Metsien kestävällä ja monipuolisella hyödyntämisellä lisätään Kaakkois-Suomen hyvinvointia. Missio: Vastaamme biotalouden lisääntyvään raakaaineen tarpeeseen metsätalouden kestävyys, metsäluonnon monimuotoisuus ja vesiensuojelu huomioon ottaen. Luomme edellytyksiä metsäsektorin kehittymiselle ja metsiin perustuvien elinkeinojen monipuolistumiselle. Kaakkois-Suomen alueellisen metsäohjelman 2016 2020 avaintavoitteet ovat: 1. Kestävät hakkuumahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti 2. Parannetaan alueen liikenneinfran kuntoa (tiestö, rautatiet ja puuterminaalit) 3. Lisätään taimikonhoitomääriä 4. Lisätään puupohjaisen energian osuutta energiantuotannossa 5. Turvataan ammattitaitoisen työvoiman riittävyys 6. Huolehditaan metsien monimuotoisuudesta 7. Nostetaan metsätalouden vesiensuojelun tasoa 8. Luontoon liittyvä yrittäminen lisääntyy ja monipuolistuu (matkailu, elämyspalvelut, hyvinvointi- ja ohjelmapalvelut) Alueelliset metsäohjelmat perustuvat metsälakiin ja asetukseen. Kaakkois-Suomen metsäohjelman laadintaan ovat työpajoissa sekä kyselyjen ja lausuntojen kautta osallistuneet metsänomistajat, metsäteollisuus, järjestöt, tutkimus ja muut keskeiset sidosryhmät. Ohjelman tavoitteiden saavuttamisen vaikuttavat tahot sitoutetaan ohjelman toteuttamiseen. Kaakkois-Suomen alueellinen metsäneuvosto on hyväksynyt alueellisen metsäohjelman sisällön sekä ohjelmaan liitettävän luonnonhoidon alueellisen toteutusohjelman TOTELMAn joulukuussa 2015. Metsäneuvosto seuraa ja edistää metsäohjelman toteutumista. 4

5 Kaakkois-Suomen metsäohjelma 2016 2020

1 Johdanto Kaakkois-Suomen alueellinen metsäohjelma 2016-2020 on maakunnan metsäalan ja ympäröivän yhteiskunnan yhteinen työväline, jonka tarkoituksena on suunnata sektorin kehittämistoimet tärkeimmiksi katsottuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Ohjelman toimenpiteillä luodaan mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä erilaisille metsiin perustuville elinkeinoille sekä annetaan suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle sekä metsien ja ympäristön suojelulle. Ohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöä ja jalostusta, monipuolistaa ja edistää metsiin perustuvia elinkeinoja sekä huolehtia metsätalouden ympäristövaikutuksista ja ympäristöhyötyjen säilyttämisestä. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biotalouden johtava maa Euroopan unionin alueella vuoteen 2030 mennessä. Merkittävä osa Suomen biotaloudesta rakentuu metsien varaan. Biotalous on hallituksen merkittävin kärkihanke. Siihen panostetaan yhteensä 300 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Metsäbiotalouden tulevaisuuden näkymiä, mahdollisuuksia, haasteita ja tavoitteita on luodattu ja linjattu vuonna 2014 julkaistussa Metsäpoliittisessa selonteossa 2050 sekä sen pohjalta laaditussa Kansallisessa metsästrategiassa 2025. Näiden ohella alueellisen metsäohjelman laadintaa on ohjannut vahvasti Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toteutusohjelma 2008 2025 (METSO-ohjelma). Vaikka alueellinen metsäohjelma pohjautuu valtakunnallisiin linjauksiin, ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on valmisteltu Kaakkois-Suomen maakunnallisen metsäneuvoston johdolla ja alueen mahdollisuuksista, tarpeista ja odotuksista ponnistaen. Alan toimijoita ja sidosryhmiä on kuultu Webropol-kyselyn avulla. Toimijoista muodostetut työryhmät ovat antaneet järjestetyissä työpajoissa vahvan panoksen etenkin ohjelman kärkien ja toimenpiteiden muotoilussa ja priorisoinnissa. Ohjelmaluonnos kävi laajalla lausuntokierroksella marraskuussa 2015. Myös alueen muissa ohjelmissa tehdyt linjaukset on huomioitu työn kestäessä. Kaakkois-Suomen alueellisen metsäohjelman kulmakivenä on metsien taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä käyttö. Kestävyyden kriteerien monipuolistuminen näkyy muun muassa siinä, että metsiin muutoin kuin puun hyödyntämisen kautta perustuvat elinkeinot ja niiden edistäminen on esillä ohjelmassa aiempaa painokkaammin. Myös luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma TOTELMA on laadittu ja vahvistettu oleelliseksi osaksi alueellista metsäohjelmaa. Kaakkois-Suomen metsäneuvosto hyväksyi alueellisen metsäohjelman 11.12.2015 ja kutsuu alueen kaikki toimijat mukaan toteuttamaan ohjelmaa maakunnan parhaaksi. 6

2 Metsäalan nykytila, toimintaympäristö ja tulevaisuus Metsäalan nykytila Metsä eri käyttömuotoineen on Suomen biotalouden vankkaa perustaa. Puuston kokonaistilavuus on valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI 11) mukaan Kaakkois-Suomessa 112,3 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 4,8 prosenttia maan kokonaispuuvarastosta 2356 miljoonasta kuutiometristä. Puuston kasvu on 5,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, 5,4 prosenttia maan kokonaiskasvusta 105,5 miljoonasta kuutiometristä vuodessa. Koko maassa kasvu on lisääntynyt noin miljoonalla kuutiometrillä joka vuosi viimeisen 40 vuoden ajanjaksolla. Vuonna 2014 puuston kokonaispoistuma oli Kaakkois-Suomessa 5,7 miljoonaa kuutiometriä, 7,2 prosenttia maan kokonaispoistumasta 79,2 miljoonasta kuutiometristä. Vuotuinen runkopuun hakkuukertymä oli 4,8 miljoonaa kuutiometriä, 7,3 prosenttia koko maan 65,3 miljoonasta kuutiometristä. Runkopuun hakkuukertymästä 4,4, miljoonaa kuutiometriä oli tukki- ja kuitupuuta ja 400 000 kuutiota pientalojen polttopuuna tai lämpö- ja voimalaitoksien metsähakkeena käytettävää runkopuuta. Oksia, kantoja ja juurakoita korjattiin energiakäyttöön 277 000 kuutiometriä eli 6,9 prosenttia koko maassa korjatusta 4 miljoonasta kiintokuutiometristä. Kaakkois-Suomen suuret metsäteollisuuden integraattikeskittymät käyttivät vuonna 2014 yhdessä alueen pk-sahojen kanssa 19,9 miljoonaa kuutiota teollisuuden raakapuuta, joka on 31 prosenttia koko maan teollisuuden raakapuun käytöstä. Puuta käytetään Kaakkois-Suomessa energian tuottamiseen runsaasti, johtuen metsäteollisuuden sivutuotepuun, kuoren ja purun käytöstä. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin vuonna 2014 Kaakkois-Suomessa 2,9 miljoonaa kuutiometriä, 14,9 prosenttia maan kokonaiskäytöstä 19,4 miljoonasta kuutiometristä vuodessa. Metsähakkeen osuus tästä oli 417 000 kuutiometriä, 5,5 prosenttia koko maan metsähakkeen 7,55 miljoonasta kiintokuutiometristä vuodessa. 8

Suomen metsäalan liikevaihto on noin 35 miljardia euroa vuodessa. Tästä metsäteollisuuden osuus on noin 26 miljardia euroa. Eteläisen Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa METSOa toteutettiin vuonna 2013 yhteensä 57 000 hehtaarin alalla. Tämän rahoitus jakautui likimain tasan maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kesken. Kaakkois-Suomessa METSO-ohjelmaan käytettiin vuonna 2014 ympäristöministeriön varoja 2,5 miljoonaa euroa, jolla perustettiin 392 hehtaaria suojelualueita. Lisäksi Kemera-varoja käytettiin ympäristötukikohteiden tukeen ja luonnonhoitohankkeisiin 122 000 euroa. Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä myös luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Metsien puuston ja maaperän vuotuinen hiilinielu on noin 30 miljoonaa tonnia CO 2 -ekvivalentteina. Valtaosa puuraaka-aineesta korjataan yksityismetsistä. Yksityismetsätilojen koko on Kaakkois-Suomessa pieni, keskikoon ollessa 25,2 ha. Yli 50 hehtaarin kokoisten tilojen osuus yksityistilojen lukumäärästä on 12 prosenttia, pinta-alaltaan ne edustavat kuitenkin 44,5 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Yhteismetsiä on Kaakkois-Suomessa 6679 hehtaaria, mikä on noin yksi prosentti koko maan yhteismetsien pinta-alasta. Kaakkois-Suomessa lapsia ja nuoria osallistui vuonna 2014 eri metsällisiin tapahtumiin 4135 henkilöä. He ovat jo lähitulevaisuuden metsien omistajia ja mielipiteen muodostajia. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Kasvun ennakoidaan hidastuvan vuoden 2030 jälkeen. Suomen bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia vuonna 2014. Supistuminen jatkuu edelleen, mutta enää 0,1 prosentilla. Tässä tilanteessa metsätaloudella on suuri merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille. Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2013 noin 19 miljardia euroa. Metsäteollisuus työllistää suoraan yhteensä 44 000 ihmistä ja epäsuorasti vielä enemmän. Kaakkois-Suomessa metsäteollisuuden työllisten määrä on 8600 kpl. Lasku on ollut voimakasta viimeisten 10 vuoden aikana, mutta nyt lasku näyttää hidastuvan. Metsäsektori työllistää suoraan 73 000 ihmistä, joista Kaakkois-Suomessa 1350 ja epäsuorasti vielä enemmän. Vuonna 2014 metsäteollisuuden viennin arvo oli 11,3 miljardia euroa. Se on noin viidesosa koko tavaraviennin arvosta. Yksityismetsänomistajien saamat bruttokantorahatulot vuonna 2014 olivat 1,62 miljardia euroa, Kaakkois-Suomessa 149 miljoonaa euroa, 9,2 prosenttia maan bruttokantorahatulosta. Yksityismetsätalouden liiketulos on ollut Kaakkois-Suomessa viimeisten vuosien ajan maan korkein. Vuoden 2014 liiketulos oli 216 e/ha. Puupolttoaineita käytettiin vuonna 2012 yhteensä 92 TWh. Tämä oli neljäsosa energian kokonaiskulutuksesta. Öljyn hinta on laskenut kymmenillä prosenteilla. Tämän vaikutukset ovat sekä myönteisiä että kielteisiä kotimaisen energian käytön lisäämiseen. Metsät ovat kattavuutensa johdosta merkittävä elinympäristö. Suomessa tunnetuista noin 45 000 eliölajista liki puolet elää metsissä. Luonnon monimuotoisuudesta ja lajistosta huolehditaan pääasiassa talousmetsissä, vaikka merkittävä osa metsistä onkin eri tavoin suojeltua. Suomen metsä- ja kitumaan pinta-alasta 13 prosenttia on suojeltua tai rajoitetussa metsätalouskäytössä. Tiukasti suojeltuja metsiä on yhdeksän prosenttia. Osuus on kansainvälisestikin vertaillen erittäin korkea. Kaakkois-Suomessa suojelun tai rajoitetun käytön alaisia metsiä on 2 % metsätalousmaan pinta-alasta, kun osuus Etelä-Suomessa on keskimäärin 4,3 %. Alueellisesti tarkasteltuna määrä on maan alhaisin. Metsät ovat merkittävä virkistyksen ja henkisen hyvinvoinnin lähde sekä omistajilleen itselleen että jokamiehen oikeuden ansiosta kenelle hyvänsä. Suomessa kulutettiin matkailuun vuonna 2012 arviolta 13,3 miljardia euroa. Luontomatkailun osuus tästä on noin neljännes. Suomalaisten luontosuhde on läheinen asuinpaikasta riippumatta. Tämä voi toisaalta helpottaa metsäalaan toimintaa mutta voi myös luoda toimintaan lisäodotuksia ja haasteita. Ihmisten arvot ja asenteet ovat yhä vaihtelevampia ja yksilöllisempiä. Tämä on tuonut suurta kilpailua ihmisten mielenkiinnosta, missä metsäala on mukana. Valtion metsäpoliittisen selonteon 2050 mukaan tärkeimpiä maailmanlaajuisia muutosvoimia 9

ovat muun muassa väestön kasvu, kaupungistuminen, elintason nousu, luonnonvarojen, mukaan lukien energian, kysynnän kasvu, uusien teknologioiden käyttöönotto, eräiden luonnonvarojen niukkeneminen, luonnon monimuotoisuuden taantuminen, ilmastonmuutos, globalisaatio, informaatioteknologian kehitys sekä maailmantalouden rakennemuutos. Useat näistä megatrendeistä ovat sidoksissa toisiinsa ja saavat voimansa väestön kasvusta ja teknologian kehityksestä. Kansainväliset muutokset vaikuttavat Suomeen. Uusiutuvien raaka-aineiden, kuten puun, merkitys kasvaa. Väestön kasvu lisää energian käyttöä. Ruoan ja veden tarve lisääntyvät. Suomen biotalousstrategiassa todetaan seuraavasti: Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Siksi raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu uusi kilpailuetu. Lisäksi voimistuva ympäristötietoisuus ja tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat vähemmän ympäristöä kuormittavien tuotteiden valmistukseen. Tietotekniikan mahdollisuudet ja sähköinen toiminta lisääntyvät sekä sähköisten palveluiden kehittäminen kiihtyy. Kaikki tämä mahdollistaa paremmat palvelut myös metsäalalle. Samalla paperin käyttö vähenee ainakin hyvinvointivaltioissa kuten Suomessa. Ihmisten osaamistarve ja koulutustarve lisääntyvät. Palveluiden tarve lisääntyy ja tuotteiden jalostusastetta nostetaan. Tulevaisuus Suomen biotalousstrategian lähtökohtana on, että Suomi on matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tuoreimmassa hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi on biotalouden edelläkävijä. Biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Lisäksi biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. Hallitusohjelman mukaan päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tämä perustuu erityisesti bioenergian tarjonnan lisäämiseen. Ohjelmassa linjataan edelleen muun muassa, että metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous ja metsien hyvä hoito. Samanaikaisesti puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Lisäksi metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja hyödynnetään tehokkaammin ja suunnataan julkisia investointeja 10

tieverkoston kunnossapitoon. Hallitusohjelmassa edellytetään, että metsien suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Biotalousstrategiassa todetaan rohkaisevasti, että Suomella on runsaat metsävarat, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman. Näin biotaloudelle on runsaita kasvumahdollisuuksia. Kaakkois-Suomessa metsätalouden ja metsäteollisuuden tulevaisuus nähdään valoisana. Teollisuuden käynnissä oleva investointiaalto lisää raakapuun tarvetta, mikä mahdollistaa metsien tuoton paremman hyödyntämisen. UPM-Kymmene uusii sellulinjansa sekä Kuusankoskella että Lappeenrannassa, mikä nostaa mänty- ja koivukuidun tarvetta noin miljoonalla kuutiolla. Kotkamills suunnittelee uuden 400 000 tonnin kartonkikoneen investointia Kotkaan, Stora Enso tehostaa kartonkikoneidensa tuottavuutta Imatralla. Lisäksi työn alla on lukuisia tuotantolinjojen pullokaulojen aukaisuja sekä metsäenergian käyttöä lisääviä investointeja, jotka nostavat puun kysyntää useammalla sadalla tuhannella kuutiolla. Varkaudessa ja Äänekoskella tehdyt isot investoinnit muuttavat perinteisiä kotimaan puuvirtoja. Osa Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Hämeen puista, jotka aikaisemmin ovat tulleet Kaakkois-Suomen tehtaille, matkaavat jatkossa Äänekoskelle ja Varkauteen. Tämä merkitsee puun kysynnän voimakasta kasvua Kaakkois-Suomen alueella. METSO-ohjelma jatkuu valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti vuoteen 2025 asti, mihin mennessä ohjelmassa määritellyt tavoitteet tulisi saavuttaa. Valtion tiukasta taloustilanteesta johtuen lähivuosien rahoitusta supistetaan nykytasosta, mikä hidastaa ohjelman toteutusta. Varojen vähetessä tukea priorisoidaan monimuotoisuuden kannalta tärkeimpiin elinympäristöihin. Tällaisia ovat Kaakkois-Suomessa lehdot, metsäiset suot, joista ennen kaikkea rehevät korvet, pienvesien lähiympäristöt ja pienialaiset runsaslahopuustoiset vanhat metsät, kun ne liittyvät metsälakikohteisiin. Metsämaisemasta yli 95 % on talousmetsiä, joten monimuotoisuuden perusta rakennetaan talousmetsissä ns. arkimetsänhoidossa. Luonnonhoidossa voidaan käyttää tehostetusti metsälain, metsäsertifiointikriteereiden ja metsänhoito suositusten tarjoamia erilaisia metsienkäsittelymahdollisuuksia ja lisätä monimuotoisuudelle merkittäviä rakennepiirteitä. Vesiensuojelussa tavoitteena on metsätalouden 11

kuormituksen vähentäminen. Vaikuttavuudeltaan tehokkain keino on välttää kuormituksen syntymistä metsänkäsittelyn yhteydessä. Merkittävin kuormitus metsätaloudessa syntyy kunnostusojituksissa sekä turvemaametsien uudistushakkuissa ja maanmuokkauksessa. Erityistä huomiota metsätalouden vesiensuojeluun tullaan kiinnittämään Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetyillä erityisen herkillä vesistöalueilla. Erilaisilla vesiensuojelurakenteilla kuten kosteikoilla, laskeutusaltailla ja virtaamansäätöpadoilla voidaan vähentää jo syntynyttä kuormitusta. Luonto on matkailun keskeinen vetovoimatekijä erityisesti Pohjois-Kymenlaaksossa Repoveden kansallispuiston alueella sekä Saimaan vesistöalueella. Näille alueille onkin jo syntynyt mittava määrä luontomatkailuun perustuvaa liiketoimintaa. Kaakkois-Suomen alueellisen metsäohjelman keskeiset linjaukset ovat vastataan teollisuuden kasvavaan puun kysyntään nostamalla metsien hakkuut suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle nostetaan varhaistaimikonhoidon määriä tulevan puuntuotannon turvaamiseksi metsätiestön ja alempiasteisen tieverkoston kuntoa parannetaan ympärivuotisen puun hakkuun ja kuljetuksen turvaamiseksi, samoin puuterminaaliverkostoa ja rautatiestöä kehitetään metsien käyttöasteen kasvaessa tehostetaan metsäluonnonhoitoa normaalin metsätaloustoiminnan yhteydessä metsätalouden vesiensuojelua tehostetaan, erityisesti panostusta kohdistetaan riskialttiiden alueiden kartoittamiseen ja suunnitteluun kehitetään ja monipuolistetaan metsäluontoon liittyvää yritys- ja liiketoimintaa 12

Metsäteollisuuden viennin arvo oli noin 11 miljardia euroa Yksityismetsänomistajien saamat bruttokantorahatulot olivat vuonna 2013 1,7 miljardia euroa Puupolttoaineita käytettiin vuonna 2012 yhteensä 92 TWh 13

3 Ohjelman visio ja strategiset linjaukset Visio Metsien kestävällä ja monipuolisella hyödyntämisellä lisätään Kaakkois-Suomen hyvinvointia. Missio Vastaamme biotalouden lisääntyvään raakaaineen tarpeeseen metsätalouden kestävyys, metsäluonnon monimuotoisuus ja vesiensuojelu huomioon ottaen. Luomme edellytyksiä metsäsektorin kehittymiselle ja metsiin perustuvien elinkeinojen monipuolistumiselle. Metsäohjelman strategiset päämäärät Kaakkois-Suomen alueellinen metsäohjelma rakentuu samoille strategisille päämäärille kuin Kansallinen metsästrategia 2025. Metsästrategiassa alueellisten metsäohjelman yhtenä tärkeänä tehtävänä nähdäänkin tukea osaltaan Kansallisen metsästrategian toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. Kansallisesta metsästrategiasta johdettuja alueellisen metsäohjelman strategisia päämääriä ovat: 1. Kaakkois-Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille 2. Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä 3. Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Kaakkois-Suomen alueellisessa metsäohjelmassa korostetaan maakunnan ja sen toimijoiden keskeisimmiksi näkemiä tavoitteita ja toimenpiteitä, joita olemme valmiita yhdessä toteuttamaan. Ohjelmasta on pyritty luomaan mahdollisimman fokusoitu, konkreettinen, realistinen, sitouttava ja päivitettävä toimenpideohjelma. Kansallisen metsästrategian osatavoitteista kiinnitämme huomiota ennen kaikkea niihin, joihin pystymme omassa maakunnassamme merkittävästi vaikuttamaan. 14

4 Metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu kahteen osaan, avaintavoitteet ja toimenpiteet sekä muut tavoitteet ja toimenpiteet. Avaintavoitteiksi on määritelty tavoitteet, jotka nähdään tärkeimmiksi ja joiden toteuttamiseen kohdistetaan suurin työpanos seuraavien kahden-kolmen vuoden aikana. Alueellinen metsäohjelma on jatkuvasti päivittyvä ja painopistettä siirretään ohjelmakauden edetessä tarpeen mukaan uusiin tavoitteisiin. A Avaintavoitteet ja toimenpiteet 4.1 Kestävät hakkuumahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämääriä: Kaakkois-Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä Metsäteollisuuden investoinnit nostavat teollisuuden raakapuun tarpeen vuosikymmenen lopulla 10-12 miljoonaa kuutiota nykytasoa korkeammalle. Kaakkois-Suomessa ja lähiympäristössä tehtävät investoinnit kasvattavat raakapuun vuotuista tarvetta yli miljoonalla kuutiolla jo vuodesta 2016 lähtein. Äänekosken ja Varkauden investoinnit muuttavat maan sisäisiä puun kulkuvirtoja, minkä seurauksena puun ostopaine kasvaa Kaakkois-Suomessa voimakkaasti. Kaakkois-Suomen metsävarat mahdollistavat hakkuumäärien noston, mikä lisää työtä ja hyvinvointia alueelle. 16

Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi TOIMENPIDE Laaditaan kunnittaiset suurimpaan kestävään hakkuumahdollisuuteen perustuvat hakkuu- ja energiapuusuunnitteet, joiden toteutumista seurataan reaaliaikaisesti. Seurantajärjestelmä kytketään osaksi alueellista metsäohjelmaa. Puun tarjontaa lisätään toimivia puumarkkinoita tukevalla, koko metsäsektorin yhtenäisellä viestinnällä, markkinatilanne huomioiden VASTUU Suomen metsäkeskus Metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus, Suomen metsäkeskus Alueellisen metsäohjelman tavoitteet jalkautetaan kaikkien keskeisten toimijoiden toimihenkilöstölle ja sidosryhmille Tehostetaan metsävaratietojen, Metsään.fi-palvelun sekä muiden sähköisten palveluiden hyödyntämistä hakkuumahdollisuuksien täsmätiedottamisessa ja neuvonnassa Edistetään metsätilojen sukupolvenvaihdoksia sekä kuolinpesien purkua järjestämällä mm. metsänomistaja- ja metsäammattilaisten koulutustilaisuuksia. Toimintaa tuetaan myös kehittämishankkeella. Metsänomistajien koulutusta, neuvontaa ja tiedotusta tehostamalla nostetaan metsänomistajien aktiivisuutta metsien hoidossa ja käytössä sekä edistetään yrittäjämäistä metsätaloutta Vaikutetaan elinkeinopolitiikkaan ja kaavoitukseen siten, että ne tukevat ja edistävät metsä- ja biotaloutta Suomen metsäkeskus Metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus, Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus Metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus, Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus, MTK, metsäteollisuus 17

Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot 2010-2014 TAVOITE 2016-2020 Hakkuupinta-alat hakkuutavoittain (ha) *) ha/v ha/v Kasvatushakkuut 27 750 31 100 ensiharvennus 9 160 12 900 muu harvennus 16 650 16 700 ylispuiden poisto 1 940 1 500 Uudistushakkuut 9 500 11 900 avohakkuut 8 370 10 500 luontaisen uud. hakkuut 1 130 1 400 Hakkuut yhteensä 37 250 43 000 2010-2014 TAVOITE 2016-2020 Ainespuun hakkuukertymä, kiintokuutiometriä (1000 m 3 /v)*) 1000 m 3 /v 1000 m 3 /v Mäntytukki 748 970 Kuusitukki 1 131 1 240 Lehtipuutukki 91 150 Mäntykuitupuu 900 950 Kuusikuitupuu 732 770 Lehtikuitupuu 464 620 YHTEENSÄ 4 066 4 700 *) Metsäohjelmassa asetettujen hakkuutavoitteiden toteutumista voit seurata Metsäkeskuksen verkkosivulta: http://www.metsakeskus.fi/hakkuuaikomukset 18

4.2 Parannetaan alueen liikenne infran kuntoa (tiestö, rautatiet ja puuterminaalit) Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämääriä: Kaakkois-Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Tiestön merkitys metsätaloudelle ja koko maaseudun infrastruktuurille on suuri. Yksityistieverkoston kunto on heikkenemässä ja valtion alempiasteinen tiestö rapistumassa. Ympärivuotisesti liikennöitävällä tiestöllä, puiden varastointipaikkojen hyvällä kunnolla ja riittävällä määrällä helpotetaan teollisuuden puuhuoltoa. Kasvava metsäenergian käyttö edellyttää riittävää terminaaliverkostoa, jotta metsäenergian hankinnan logistiikka saadaan toimimaan kustannustehokkaasti. Kaakkois-Suomen metsäteollisuustuotteiden ja raaka-puun suuret kuljetusmäärät edellyttävät alueen rautatieverkoston kehittämistä. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi TOIMENPIDE Kemera-varoja suunnataan ja niiden käyttöä tehostetaan metsätiestön kunnostuksissa Tehdään konkreettinen terminaaliverkoston kehittämis- ja investointiehdotus Kaakkois-Suomen olosuhteiden, tarpeiden ja edellytysten pohjalta (kehittämishanke/metsäteho, LUT) VASTUU Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, Otso Metsäpalvelut Metsäteho, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Luodaan yhteinen tietokanta metsäauto- ja alempiasteisesta tieverkostosta, niiden kunnosta ja kunnostustarpeista (selvitetään kehittämishankemahdollisuus) ja samalla kartoitetaan täsmäkunnostettavat pullonkaulakohteet Yhteistyössä ELY-keskuksen Liikennetoiminnan kanssa suunnitellaan tieverkolle myönnettävän korjausvelkarahan kohdentaminen alemmanasteiselle tieverkolle. Metsäalan toimijoiden ja ELY-keskuksen välillä pidetään vähintään kerran vuodessa neuvonpito metsäteiden/alempiasteisen tieverkoston kunnossapitotarpeesta. Koulutetaan ja aktivoidaan tiekuntia huolehtimaan puuhuollollisesti tärkeiden tiestön ja varastopaikkojen kunnosta ja hyödyntämään olemassa oleva rahoitusmahdollisuudet Koulutetaan toimijoita metsäteiden kunnostuksen suunnitteluun ja suorittamiseen Suomen metsäkeskus, metsäteollisuus, metsänhoitoyhdistykset, puutavara-autoilijat, ELY-keskus Suomen metsäkeskus, Metsäteollisuus, MTK/ metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus, Otso Metsäpalvelut, Suomen metsäkeskus Otso Metsäpalvelut, metsäalan oppilaitokset 19

Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot 2010-2014 TAVOITE 2016-2020 Kemera-rahoituksella km/v km/v km/v Metsäteiden perusparannus 106 140 90 Metsäteiden rakentaminen 17 30 5 YHTEENSÄ 123 170 95 20

4.3 Lisätään taimikonhoitomääriä Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämääriä: Kaakkois-Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsävarat ovat runsaat, terveet, hyväkasvuiset ja vastaavat biotalouden lisääntyviin tarpeisiin Riittävällä metsien hoidolla turvataan metsien kasvu, terveys ja hyvälaatuisen puuraaka-aineen tuotos. Erityishuomiota tulee kiinnittää taimikon varhaishoidon määriin, jotka ovat jääneet viime vuosina alle metsänhoidollisen tavoitetason. 11. VMI:n mukaan Kaakkois-Suomessa on jo myöhässä olevia taimikonhoitotarpeita 32 000 hehtaaria ja vuotuinen hoitotarpeeseen tuleva taimikkomäärä on yli 10 000 hehtaaria. Uusi Kemera-lainsäädäntö tukee taimikon varhaishoitomäärien kasvattamista. Sähköisten palveluiden kehittyminen mahdollistaa tehokkaamman kohdennetun tiedonvälityksen, metsänomistajien neuvonnan ja palvelujen tarjonnan. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi TOIMENPIDE Metsävaratietojen (Metsään.fi) hyödyntämistä neuvonnassa tehostetaan, lähetetään kohdennettuja metsänhoitotiedotteita metsänomistajille VASTUU Suomen metsäkeskus Kaikkien toimijoiden kenttähenkilöt sitoutetaan viestimään taimikonhoidon tärkeydestä jokaisen asiakaskontaktin yhteydessä Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus Aktivoidaan metsänomistajia omatoimiseen metsänhoitoon ja metsähoitotyömäärien lisäämiseen koulutusta, tiedotusta ja maastokursseja järjestämällä (mahdollisesti kehittämishankkeena) Kohdennetaan Kemera-rahoja varhaistaimikonhoitoon Edistetään taimikonhoidon koneellistamista tiedotuksella ja työnäytöksillä Kaikki metsäalan toimijat osallistuvat metsävaratietojen pitämiseen ajan tasalla Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus, oppilaitos/ metsäala Suomen metsäkeskus/ metsäneuvosto Metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus, Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus, metsäalan toimijat Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot METSIEN HOITO JA METSÄNPARANNUS 2010-2014 TAVOITE 2016-2020 Kaikki metsänomistajat Kaikki metsänomistajat Kemera-rahoituksella Taimikon varhaishoito (ha/v) ei tilastoitu erikseen 4 500 3 400 Taimikonhoito (ha/v) 7 882 6 000 4 400 Nuoren metsän hoito (ha/v) 2 240 1 500 1 000 YHTEENSÄ 10 122 12 000 8 800 21

4.4 Lisätään puupohjaisen energian osuutta energiantuotannossa Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämäärää: kotimaisen puupohjaisen energian tuotanto lisääntyy Uusiutuvan energian kansallisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää metsäenergian käytön merkittävää lisäämistä Suomessa. Energia- ja ilmastostrategiassa linjataan, että metsähakkeen käytön tulee lisääntyä 13 miljoonaan kuutioon vuoteen 2020 mennessä. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi TOIMENPIDE Jatketaan metsäenergian liiketoimintamahdollisuuksien tutkimusta (kehittämishanke) VASTUU Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tehostetaan metsävaratiedon käyttöä metsänomistajien aktivoimiseksi lisäämään energiapuun tuloa markkinoille. Selvitetään kuntakohtaisesti energiapuun korjuun mahdollisuudet ja tavoitteet kehittämishanketyönä. Luodaan konkreettinen terminaaliverkoston kehittämis- ja investointiehdotus Kaakkois-Suomen olosuhteiden, tarpeiden ja edellytysten pohjalta (kehittämishanke/metsäteho, LUT) Koulutetaan energiapuun korjuuyrittäjiä ja metsätoimihenkilöitä korjuun laadun parantamiseksi, metsien monimuotoisuus ja vesiensuojelu huomioiden Tuetaan maakunnassa olevien laitosten siirtymistä käyttämään entistä enemmän paikallista metsäenergiaa tarjoamalla heille kohdennettua tietoa energiapuun saatavuudesta (kehittämishanke) Edistetään uusien puupohjaista energiaa käyttävien ja jalostavien laitosten syntymistä Suomen metsäkeskus Metsäteho, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Suomen metsäkeskus, metsäteollisuus, metsänhoitoyhdistykset Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus, ELY-keskus Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot VUONNA 2014 TAVOITE 2016-2020 Ainespuun hakkuukertymä, kiintokuutiometriä (1000 m 3 /v) 1000 m³/v 1000 m³/v Metsäenergia ja kotitalouksien polttopuu Energiapienpuu 105 000 140 000 Hakkuutähteet 182 000 220 000 Kannot 95 000 110 000 Kotitalouksien polttopuu 420 000 (arvio) 420 000 YHTEENSÄ 802 000 890 000 22

4.5 Turvataan ammattitaitoisen työvoiman riittävyys Tavoite toteuttaa päämäärää: eri koulutusasteilta valmistuneiden määrä vastaa metsäalan rekrytointivaihetta Metsäteollisuuden investoinnit nostavat teollisuuden raakapuun tarpeen vuosikymmenen lopulla 10-12 miljoonaa kuutiota nykytasoa korkeammalle, mikä tulee lisäämään ammattitaitoisten hakkuu- ja ajokonekuljettajien tarvetta. Tarvetta lisää nykyisten kuljettajien eläkkeelle jäänti, joka tulee kasvamaan lähivuosina. Kaakkois-Suomessa tavoitellaan pysyvää noin 600 000 kuution vuotuista hakkuumäärien nostoa, mikä edellyttää riittävää paikallisen työvoiman saantia. Se turvataan parhaiten paikallisella alan koulutuksella. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi TOIMENPIDE Kaikki toimijat ohjaavat alalle soveltuvia henkilöitä koulutukseen. Tehostetaan ammatinvalinnan ohjausta motivoituneiden henkilöiden saamiseksi alalle Sitoutetaan kaikki toimijat osallistumaan toisen asteen metsäalan koulutuksen turvaamiseen maakunnassa, sekä nuoriso- että aikuiskoulutus Metsäalan toimijoiden yhteistyötä lisätään alan koulutuksen vetovoiman parantamiseksi nuorison keskuudessa (selvitetään hankkeistamismahdollisuudet) Kehitetään oppisopimuskoulutusta urakoitsijoiden ja metsäalan koulujen kesken Kaikki toimijat panostavat viestinnässään metsäalan arvostuksen nostamiseen Kaikki toimijat panostavat lasten ja nuorten myönteisen metsäsuhteen muodostumiseen VASTUU Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus Metsäalan oppilaitokset, koneyrittäjäjärjestöt Suomen metsäkeskus, metsäteollisuus, metsänhoitoyhdistykset Suomen metsäkeskus, metsäteollisuus, metsänhoitoyhdistykset, metsäalan oppilaitokset 24

4.6 Huolehditaan metsien monimuotoisuudesta Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämääriä: Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä Metsien korkean hyödyntämisasteen ja metsäluonnon hoidon tarpeiden yhteensovittaminen on lähivuosien hyvän metsänhoidon haaste. Metsänomistajien tavoitteiden erilaistuminen lisää tarvetta monipuolistaa metsien vaihtoehtoisia käsittelyjä. Käsittelytavasta riippumatta metsien monimuotoisuuden säilyttäminen metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä edellyttää entistä korkeampaa ammattiosaamista menetelmien soveltamisessa. Kemera-luonnonhoitovarojen niukkeneminen edellyttää erillisten luonnonhoitohankkeiden ja ympäristötuella suojeltavien monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden järkevää kohdentamista ja priorisointia. Uutena työvälineenä tässä työssä on luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma TOTELMA. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden suojeluohjelman (METSO) toteutus on esimerkki vapaaehtoisuuteen perustuvan metsien suojelun toimivuudesta. Sitä kautta on rakentunut metsien suojelualueiden verkko, joka on lisännyt metsien monimuotoisuutta, suojelumäärää ja metsänomistajien suojeluhalukkuutta. Vapaaehtoinen metsien suojelu on osoittanut toimivuutensa, joten sen pohjalle metsien suojelua on hyvä rakentaa myös jatkossa. 26

Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi TOIMENPIDE Parannetaan metsänomistajiin ja toimijoihin kohdistuvaa tiedotusta ja neuvontaa lisäämällä tehokkaiden tiedonvälityskanavien (esim. Metsään.fi) ja segmentoinnin käyttöä sekä parannetaan informaation sisältöä (esim. suojeltavat lajit) Huolehditaan metsäammattilaisten osaamisesta (esim. luonnonhoitotutkinto ja valmentava koulutus) ja tahtotilasta ohjeiden, suositusten ja sertifiointikriteerien soveltamisessa Terävöitetään palautteenantoa sertifioinnista ja luontolaadun tarkastuksista Lisätään tiedotusta vaihtoehtoisista metsänkäsittelymenetelmistä, mm. eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuista Kasvatetaan suojelualueiden osuutta pitkällä tähtäimellä Kaakkois-Suomessa vapaaehtoisen METSO-ohjelman keinoin VASTUU Suomen metsäkeskus, metsäteollisuus, metsänhoitoyhdistykset Metsäorganisaatiot, metsäopetus Sertifiointitoimikunta/maakuntayhtymä, Suomen metsäkeskus Metsäorganisaatiot, palveluiden tarjoajat, Suomen metsäkeskus ELY-keskus, Suomen metsäkeskus Ohjataan METSO-suojeluohjelman toteutusta ja niukkenevaa rahoitusta monimuotoisuuden kannalta laadultaan ja sijainniltaan arvokkaimpiin kohteisiin (TOTELMA, METSOn elinympäristökohtainen toteuttamisohjelma) Selvitetään EU-rahoitusmahdollisuuksien lisääminen luonnonhoitoon Kehitetään Metsäkeskuksen luonnonhoidon seuranta, neuvonta- ja koulutuspalveluita Kulotusta edistetään monimuotoisuuden lisäämiseksi, esim. paahdeympäristöt ELY-keskus, Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus, Metsähallitus Suomen metsäkeskus metsäteollisuus, metsänhoitoyhdistykset Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot 2010-2014 2016-2020 METSOn toimeenpanon tiedot ha/v ha/v Ympäristöhallinnon rahoittamat 300 240 Metsätalouden ympäristötuki 70 50 Luonnonhoitohankkeet, kpl 14 12 Ennallistaminen Lahopuu (VMI) 3,8 m 3 /ha ei aseteta tavoitetta Arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen (%) 88 % 95 % 27

4.7 Nostetaan metsätalouden vesiensuojelun tasoa Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämäärää: Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä Metsätalouden aiheuttamat vesistöhaitat on minimoitu käyttämällä parhaita käytettävissä olevia menetelmiä Metsätalouden vesiensuojelussa noudatetaan metsänhoito-, energiapuun korjuun ja suometsien hoitosuosituksia sekä metsäsertifioinnin vaatimuksia. Metsätalouden vesiensuojelussa toteutetaan Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmaa sekä Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia. Päätavoitteena on estää pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen ja parantaa jo muuttuneiden vesistöjen tilaa. Vesiensuojelutoimenpiteet ovat osa normaalia metsänkäsittelyä. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi TOIMENPIDE Metsäojituksen tehostettu tarveharkinta paikkatietoanalyysien ja tutkimustulosten perusteella, ojitussuunnittelun ohjeistusta tarkennetaan (selvitetään hankkeistamismahdollisuudet) Paikkatietotyökalujen käyttöönotto riskikohteiden tunnistamiseksi (uomaanalyysi, valumamallit ym.), koulutetaan toimijoille ja tarjotaan työvälineeksi kunnostusojitushankkeiden suunnittelussa Kohdistetaan tehostettua neuvontaa painopistealueille hajakuormituksen vähentämiseksi, kohderyhminä toimijat ja metsänomistajat (selvitetään hankkeistamismahdollisuudet) Lisätään tiedotusta ja koulutusta uusista vesiensuojelumenetelmistä ja rantametsien käsittelytavoista (suojavyöhykkeet, muokkaustapa ja -toteutus, eriikäisrakenteinen metsienhoito), kohderyhminä toimijat ja metsänomistajat Kohdistamme vesiensuojeluhankkeita vesiensuojelun painopistealueilla ja jatketaan vesiensuojelun yleissuunnittelua tärkeimmillä kohteilla VASTUU Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus, ELY-keskus, ProAgria Suomen metsäkeskus ELY-keskus, Suomen metsäkeskus Tiedotetaan metsänomistajille pohjavesialueista ja siellä käytettävistä metsänhoitosuosituksista ELY-keskus, Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot 2010-2014 TAVOITE 2016-2020 Vesiensuojelun laatu puunkorjuussa erinomainen tai hyvä 95, 0 % 95 % Vesiensuojelun laatu maanmuokkauksessa erinomainen tai hyvä 90,4 % 95 % Erillisten vesiensuojeluhankkeiden volyymi 400 000 /vuosi 28

4.8 Luontoon liittyvä yrittäminen lisääntyy ja monipuolistuu (matkailu, elämyspalvelut, hyvinvointi- ja ohjelmapalvelut) Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämääriä: Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä Metsiin perustuva monipuolinen palveluliiketoiminta sekä luonnontuoteala kasvavat Metsänomistajien ansaintamahdollisuudet lisääntyvät ekosysteemipalveluita kaupallistamalla Kaakkois-Suomessa metsäluontoon perustuvien kaupallisten luontomatkailu- ja ekosysteemipalveluiden tarjonta on vielä vähäistä. Selviä merkkejä toiminnan lisääntymisestä on kuitenkin olemassa. Globaalisti matkailu on ollut jo pitkään voimakkaimmin kasvava palveluala. Kehittyäkseen luontomatkailu eri muodoissaan vaatii ammattitaitoisia toimijoita ja pitkäjänteistä yhteistyötä brändin rakentamisessa. Metsien virkistyskäyttö ja terveysvaikutukset kasvavat. Lisääntyvien matkailijamäärien synnyttämät tarpeet tulee sovittaa yhteen jokamiehenoikeuksien kanssa. Kaupallisen liiketoiminnan harjoittaminen yksityismailla edellyttää sopimuskäytäntöjen kehittämistä liiketoimintaa harjoittavan yrittäjän ja maanomistajien välillä. Kysyntä metsien monikäyttöön kasvaa mm. arvomuutosten, lasten ja nuorten harrastusten sekä virkeiden ja harrastavien ikäihmisten kautta. Suomessa on jokamiehen oikeudet, jotka takaavat, että myös maattomat kansalaiset voivat virkistäytyä metsissä tietyin rajoituksin. Metsästys on metsien monikäyttömuoto, jonka mahdollisuudet on jatkossakin pystyttävä turvaamaan. Käytännössä luontoarvojen hyödyntämiseen perustuvan elinkeinotoiminnan ja työllisyyden kehittäminen edellyttää elinkeinotoiminnan tutkimuksen ja koulutuksen lisäämistä, elinkeinotoiminnan seurannan ja tilastoinnin kehittämistä sekä pienyritysten toimintamahdollisuuksien edistämistä. Lisäksi tarvitaan käytännön elämää palvelevat ja pitkäjänteiseen toimintaan pystyvät julkisen hallinnon organisaatiot tukemaan elinkeinotoiminnan kehittymistä. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi TOIMENPIDE Huolehditaan metsätalouden toimenpiteissä polku- ja reittiverkostojen säilymisestä Lisätään luontomatkailun ja metsäelinkeinojen välistä keskustelua, luodaan toimintamalli yhteistyölle (toimenpiteistä tiedottaminen, reittien huomioiminen, sopimustekniikka ym.) Tehostetaan riistanhoidon huomioonottamista hoito- ja hakkuutoiminnan yhteydessä lisäämällä koulutusta sekä metsäalan ammattilaisille että metsäomistajille Metsästysmatkailussa kehitetään yhteistyötä kaupallisten metsästysmatkajärjestäjien ja alueen metsästysseurojen ja maanomistajien kesken (selvitetään hankkeistamismahdollisuus) Luontopalvelujen tarjoajat tehostavat tiedotusta ja palveluidensa markkinointia (selvitetään hankkeistamismahdollisuus) VASTUU Metsäteollisuus, metsänhoitoyhdistykset MTK/metsänhoitoyhdistykset, luontomatkailuyrittäjät, metsäteollisuus Riistakeskus, Suomen metsäkeskus, oppilaitos/metsäala Riistakeskus/riistanhoitoyhdistykset, metsästysmatkailu, yritykset Suomen metsäkeskus, luontomatkailuyritykset 30

Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot 2010-2014 TAVOITE 2016-2020 Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden käyntikerrat (hlö/v) 112 000 130 000 B Muut tavoitteet ja toimenpiteet 4.9 Turvataan riittävällä metsien hoidon tasolla metsien kasvu, terveys ja hyvälaatuisen puuraaka-aineen tuotos Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämääriä: Kaakkois-Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsävarat ovat runsaat, terveet, hyväkasvuiset ja vastaavat biotalouden lisääntyviin tarpeisiin Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot METSIEN HOITO JA METSÄNPARANNUS 2010-2014 TAVOITE 2016-2020 Kaikki metsänomistajat Kaikki metsänomistajat Kemera rahoituksella Metsänviljely (ha/v) 5 415 8 500 0 Kunnostusojitus (ha/v) 682 1 200 700 Terveyslannoitus (ha/v) 127 120 70 Kasvatuslannoitus (ha/v) 1 055 2 000 0 Juurikäävän torjunta (ha/v) 9 001 11 500 31

5 Liitynnät muihin kehittämisohjelmiin Alueellinen metsäohjelma on metsäkeskusalueen koko metsäalan ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma, ulottuen yli toimiala- ja hallinnonalarajojen. Metsäohjelmalla tuetaan alueen taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä koko maan metsäsektorin menestymistä. Alueellinen metsäohjelma on tärkeä osa maakunnallista suunnittelujärjestelmää. Se toteuttaa sekä paikallisia omia tavoitteita että Kansallisen metsästrategian 2025 tavoitteita. Alueellinen metsäohjelma on laadittu yhteistyössä eri sidosryhmien ja metsäalan toimijoiden kanssa. Ohjelman strategiset tavoitteet ja toimenpiteet luovat metsäasioiden perustan maakuntasuunnitelmiin ja -ohjelmiin, ELY-keskuksen ja aluehallintoviraston strategiasuunnitteluun, maakuntakaavoitukseen, alueelliseen maaseudun kehittämisohjelmaan, ympäristöohjelmaan sekä ilmasto-, energia- ja luonnonvarastrategiaan. Suuren yleisön ja tärkeimpien sidosryhmien osallistaminen ohjelman strategisten päämäärien arviointiin on toteutettu prosessin aikana nettikyselyllä. 32

6 Ohjelman rahoitus ja resurssien kohdentaminen Kaakkois-Suomen metsäohjelman 2016-2020 rahoitustarve on koottu metsäohjelman taulukoihin. Rahoituksessa on huomioitu metsien hoitoon, pienpuun korjuuseen, METSO-ohjelman toteuttamiseen ja EU:n aluekehityshanketoimintaan arvioitu julkinen rahoitustarve. Rahoitustarpeessa ei ole huomioitu perustutkimuksen, koulutuksen eikä hallinto- ja edistämisorganisaatioiden perusrahoitusta. Myöskään yritysten tuotekehitysrahoitusta eikä suuria väylähankkeita ole rahoitustarpeissa huomioitu. 6.1 Kestävän metsätalouden rahoitus (Kemera) Vuotuinen työohjelma Suorite tavoite Rahan tarve, Osuus % Taimikon varhaishoito, ha 3 400 544 000 21 % Nuoren metsän hoito, ha 5 400 1 462 000 56 % Suometsien hoidon ryhmä Suometsien hoito, ha Tuhkalannoitus, ha 700 70 147 000 13 300 6 % Metsätieryhmä Metsätien rakennus, km Metsätein perusparannus, km 5 90 15 000 450 000 18 % Yhteensä 2 631 300 100 % Luonnonhoitovarat 200 000 100 % 34

6.2 Luonnonhoidon rahoitus Suunnitelma vuosien 2016 2020 luonnonhoidon rahoituksesta on esitetty ja eritelty luonnonhoidon alueellisen toteutusohjelman TOTELMA:n taulukossa 4. 6.3 EU:n ohjelmarahoitus 6.3.1 Manner-Suomen maaseutuohjelma Maaseutuohjelman aluekehityshankkeiden rahantarvearvio vuosina 2016-2020 on 400 000 euroa vuodessa. Syksyllä 2015 on jätetty neljä hankehakemusta (bioenergia-, sukupolvenvaihdos-, naismetsänomistaja- ja laatupuuhanke), jotka liittyvät metsäohjelman tavoitteita tukeviin toimenpiteisiin. Uusia metsäohjelman toteuttamista tukevia hankkeita tullaan tekemään vuosittain. Metsäohjelman toimenpiteisiin on kirjattu useita hanke-esityksiä. 6.3.2 Rakennerahastot EAKR ja ESR Osa ohjelmassa hankkeistettavaksi aiotuista toimenpiteistä kanavoituu kohderyhmänsä tai aihepiirinsä takia toteutettavaksi Euroopan unionin aluekehitysrahaston tai Euroopan unionin sosiaalirahaston kautta. Arvio näiden hankkeiden vuotuisesta rahoitustarpeesta on 150 000 euroa vuodessa. Tällä hetkellä toteutukseen on lähdössä Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa -hanke, joka on samalla yksi metsäohjelman tavoitteita toteuttava toimenpide. 6.4 Yksityinen rahoitus Metsänomistajat, organisaatiot ja metsäalan toimijat panostavat vuosittain huomattavan summan metsien hoitoon, perusparannukseen sekä toimintojen ja palveluiden kehittämiseen. Keskimäärin 2012-2014 2016-2020 Yksityismetsien puuntuotannon kokonaiskustannukset, /v 15 900 000 17 000 000 Puuntuotannon tuet, /v 4 400 000 5 000 000 35

7 Ohjelman vaikutukset Arvioinnin periaatteet Ohjelman vaikutusten arviointi on etukäteisarviointia siitä, millaisia vaikutuksia uuden alueellisen metsäohjelman keskeisimmillä tavoitteilla ja toimenpiteillä olisi toteutuessaan. Kaakkois-Suomen metsäohjelma 2016-2020 vaikutusten arviointi sisältää taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Vaikutusten arviointi on tehty kaksivaiheisesti: 1. Sisäinen arviointi on suoritettu parityönä siten, että Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen alueellisista metsäohjelmista vastaavat ovat arvioineen toistensa koostamat ohjelmat. Arvioinnissa on käytetty työalustana excel-taulukkoa, jossa kunkin tavoitteen ja toimenpiteen vaikutukset on arvioitu erikseen. 2. Ulkoisen arvioinnin muodostaa Kaakkois- Suomen metsäneuvoston käsittely, jossa metsäneuvosto korjaa ja täsmentää tehtyä arviointia ennen sen liittämistä osaksi ohjelmaa. Ohjelmaan ei sovelleta YVA-lakia tai SOVA-lakia, koska metsäohjelmassa ei luoda puitteita lupa- tai hyväksymispäätöksille eikä suoranaisesti vaikuteta yksityisen kansalaisen oikeuksiin Taloudelliset vaikutukset Hakkuumahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen seurannaisvaikutuksineen nostaa metsäohjelman taloudelliset vaikutukset voimakkaan myönteisiksi. Ohjelman mukaisilla hakkuilla saadaan kantorahatuloja runsaat 180 miljoonaa euroa vuodessa. Puun korjuun ja kuljetuksen arvo on noin 90 miljoonaa euroa. Saatavilla tuloilla on voimakas vaikutus alue- ja kansantalouteen. Puutuotteiden vienti ja tuontienergiaa korvaava puun energiakäyttö vaikuttavat positiivisesti Suomen vaihtotaseeseen. Ohjelmalla aktivoidaan metsätalouden harjoittamista muun muassa edistämällä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja kuolinpesien purkua. Omistusjärjestelyt aktivoivat ainespuuhakkuiden ja energiapuun korjuun ohella myös met- 36

sänhoito- ja perusparannustöihin. Tavoitteiden mukaiset metsänhoito- sekä perusparannustyöt lisäävät pitkällä aikavälillä puuntuotantoa ja metsävaroja, puuston arvoa sekä metsätalouden tuloja. Ohjelman työtavoitteiden toteutuminen nostaa metsänhoito- ja perusparannustöihin sekä toiminnan kehittämiseen käytettyjä panoksia n. 1,7 miljoonalla eurolla 22 miljoonaan euroon. Ohjelman esityksen mukaan tästä n. 2,6 miljoonaa euroa katetaan Kemera-varoin. Tiestön kunnostus mahdollistaa ympärivuotisen puunkorjuun ja tehostaa puunkorjuun logistiikkaa ja kustannustehokkuutta. Teiden kunnostaminen tarjoa työtä ja vaikuttaa myönteisesti myös muiden haja-asutusalueiden elinkeinojen harjoittamiseen ja palvelujen ylläpitoon. Metsien monimuotoisuuden entistä korostetumpi huomioon ottaminen voi lisätä jossain määrin taloudellisen tuoton menetyksiä. Aiemmin säästöpuustosta luontokohteiden puuston säästämisestä aiheutuvat kulut on arvioitu 2,2-2,4 miljoonaksi euroksi vuosittain. Yksittäiselle metsänomistajalle taloudellinen menetys voi olla merkittäväkin, mutta kokonaisuutena monimuotoisuuden säilyttäminen ei aiheuta taloudellista uhkaa metsätalouden harjoittamiselle. Taloudellista vaikutusta voidaan lieventää kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisen ympäristötuen ja luonnonhoitohankkeiden avulla. Suomen metsäkeskuksen alueellisen luonnonhoidon toteutusohjelman TOTELMAN ohjelman mukainen toteutuminen tuo maakuntaan rahoitusta vuosittain noin 300 000 euroa. Sosiaaliset vaikutukset Ohjelman mukaiset kasvavat työsuoritteet ja entistä monipuolisemmat metsien hyödyntämistavat parantavat työllisyystilannetta ja toimeentulomahdollisuuksia ja nostavat metsäohjelman sosiaaliset vaikutukset selkeän myönteisiksi. Metsätalouden tarjoamilla toimeentulomahdollisuuksilla on erityisen suuri merkitys maaseudun ja haja-asutusalueiden toimeentulomahdollisuuksille ja elinvoimalle. Laskennallisesti metsätalouteen, puunkorjuuseen ja kuljetukseen voi syntyä uusia työpaikkoja noin 150. Käytännössä työvolyymien lisääntymisestä osa toteutunee kuitenkin yrittäjien ja työntekijöiden vuosittaisen työajan pitenemisenä. Myös työn tuottavuuden nousu voi vaikuttaa jatkossa työpaikkojen määrään. Tiestön parantaminen edistää haja-asutusalueilla asuvien tasa-arvoa parantamalla liikkumismahdollisuuksia sekä edistämällä viihtymistä ja turvallisuutta. Myös asiallisilla puuterminaaleilla/varastopaikoilla voi olla suuri merkitys paitsi liikenneturvallisuuden, myös työturvallisuuden kannalta. Sukupolvenvaihdoksiin ja kuolinpesien purkamiseen tähtäävä työ monipuolistaa metsänomistajien ikärakennetta, edistää osaamista ja helpottaa sukupolvien ja osakkaiden keskinäisiä suhteita ja kanssakäymistä. Metsänomistajien aktiivisuus lisääntyy. Metsien monimuotoisuuden ja monikäytön huomioiminen sekä metsätalouden vesiensuojelu parantavat ympäristön virkistysarvoa, vetovoimaa ja luovat edellytyksiä metsästys- ja luontomatkailun lisääntymiselle. Metsillä on positiivista vaikutusta metsissä työskentelevien sekä virkistyskäyttäjien henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Virkistysarvokauppa luo loma-asukkaille ja matkailuyrittäjille kanavan vaikuttaa omaan ympäristöönsä, mikä lisää ja helpottaa ihmisten positiivista kanssakäymistä. Ympäristövaikutukset Metsäohjelman toimenpiteet vaikuttavat monella tavalla metsien monimuotoisuuteen, vesistöihin sekä hiilitaseeseen. Maisemaan ja luonnonkauneuteen kohdistuvat vaikutukset voivat olla erilaisia arvioijan taustasta ja arvomaailmasta johtuen. Hakkuiden lisääminen haastaa metsässä toimivat ottamaan metsien monimuotoisuuden säilyttämisen entistä painokkaammin huomioon metsä- 37