Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla Anne Tolvanen
Matkailun määrä kasvaa Yhteensovittamisen tarve muiden maankäyttömuotojen kanssa kasvaa Tarvitaan keinoja ja työkaluja, joilla voidaan tunnistaa ja ennaltaehkäistä mahdollisia ristiriitoja
Matkailualueet Kaupunkimaisia kohteita maaseutuympäristössä Sijainti usein suojelualueiden lähistöllä Haasteena eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen / eriyttäminen matkailu, suojelu, metsätalous kaivokset
Tietoa on jo paljon Matkailun luontovaikutukset, elinympäristöjen herkkyys, lajisto Maisemapreferenssit Matkailun taloudelliset vaikutukset Osallistamisen merkitys suunnittelussa Jne. tiedon tehokas yhteiskäyttö
Ekologinen, sosiaalinen ja sosioekologinen paikkatieto
Paikkaan liittyvien sosiaalisten arvojen tutkimus Public Participation GIS (PPGIS) Suomi tärkeä pilottimaa; kehitetty ja toteutettu kaupunkiympäristöissä Marketta Kyttä (Aalto Yliopisto): PehmoGIS Turvallisuus, mielipaikat, reitit ja niiden käyttö
Vastaava tutkimus matkailuympäristössä Kohteiden paikannettavuus vaikeampaa kuin kaupungeissa Asukkaat harvassa paikallisten vastaajien määrä jää vähäiseksi
Sosioekologisia työkaluja Vaara-Kainuun matkailualueiden suunnitteluun VAAKA 2011-2014
Uusi paikkatietoon perustuva toimintamalli matkailualueiden suunnitteluun Hyödynnetään olemassa olevaa alueisiin liittyvää ekologista paikkatietoa Kerätään alueiden käyttöön liittyvää kokemuksellista paikkatietoa Olemassa olevia tietoja voidaan tarkastella yhtä aikaa ja hyödyntää käytännön suunnittelussa
Ukkohalla ja Paljakka Suojelualueiden lähistöllä sijaitsevia matkailukeskuksia Matkailuelinkeinon kehittäminen edellyttää alueiden käytön pitkäaikaisia linjauksia Haasteena eri elinkeinojen tai matkailumuotojen yhteensovittaminen tai eriyttäminen
Sosiaaliset arvot: Internet-kysely heinäkuu 2012 maaliskuu 2013
Sosiaaliset arvot: Miellyttävät ja epämiellyttävät paikat Miellyttäviä paikkoja: 207 Matkailijat: 164 Paikalliset: 105 Epämiellyttäviä paikkoja: 40 Matkailijat: 16 Paikalliset: 24 20.5.2014 14
Kulttuurisesti arvokkaat kohteet 20.5.2014 15
Ekologinen arvo, kulttuuriarvo ja mielipaikat Kartat: Katja Kangas
Käyttöpaine = Käyttöpäivät + käyttäjien määrä Kartta: Katja Kangas
Kohteiden soveltuvuus matkailun kehittämiseen neljän kriteerin perusteella: a) ekologiset arvot, b) kulttuuriset arvot, c) kohteiden käyttöpaine, d) miellyttävät kohteet Kartta: Katja Kangas
Kohteiden soveltuvuus matkailurakentamisen tasoon ekologisten arvojen perusteella.
Ristiriidoille alttiit kohteet: ekologinen arvo ja käyttöpaine Kartta: Katja Kangas
Sosioekologisen paikkatietomenetelmän edut 1. Uusi osallistamismenetelmä, joka helposti tavoitettavissa internetin kautta 2. Voi tuoda esiin uusia tärkeitä virkistyskohteita, jotka eivät yleisessä tiedossa 3. Tuo esiin ekologisesti tärkeitä kohteita jotka voivat olla käytön takia uhattuna 4. Potentiaaliset maankäytön konfliktialueet nousevat esiin
Sosioekologisen menetelmän 1. Työläs ja kallis pullonkaulat 2. Ekologinen aineisto ei yleisesti saatavissa esim. konsulteille 3. Sosiaalisen paikkatiedon keruu ei yksinkertaista Paikantaminen vaikeampaa kuin taajamien asemakaavaalueilla Paikallisväestö ikääntynyttä 4. Karttapohja raskas ja hidas Maaseudulla internet-yhteydet eivät aina toimi
Toimintatavan käytäntö Paikkaan liittyvien kyselyiden määrä kasvaa Kunnat ja maakuntaliitot voivat yksittäistä hanketta paremmin mainostaa kyselyitä enemmän vastaajia Sosioekologinen yhteistarkastelu kuitenkin edelleen puuttuu
Toimintatavan kehittämistarpeet 1. Kyselyt yksinkertaisiksi ja karttasovellukset kevyiksi Ihmisten taidot kehittyvät myös sitä mukaa kun karttapohjaiset kyselyt yleistyvät 2. Ekologiselle tiedolle minimitarve, joka tuo riittävästi tietoa alueesta Tiedolle kriteerit, saatavuus varmistettava 3. Kriteerien arvon määrittäminen automatisoitava niin pitkälle kuin mahdollista
Tutkimusohjelma 2014-2018 Kehittää metsien käyttömuotojen monipuolistamiseen ja yhteensovittamiseen liittyviä kustannustehokkaita toimintatapoja.
Kärkituote Metsäbarometri, joka ilmaisee ekosysteemipalveluiden määrässä, laadussa ja arvossa tapahtuvia muutoksia metsien käytön seurauksena
Metla Aalto yliopisto Metsähallitus Anne Tolvanen Marketta Kyttä Anne Jäkäläniemi Katja Kangas Mikko Johansson Ari Rajasärkkä Ari Nikula Marika Viljanen Liisa Tyrväinen Panu Keihäs Seija Tuulentie Oili Tarvainen Esa Huhta Marjatta Hytönen Vesa Nivala Ismo Vendelin Kiitos