Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 11 303/2016 03.00.00 19 Esitys kaupunginhallitukselle Espoon kaupungin lausunnoksi opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Heli Tonteri, puh. 09 816 27400 Virpi Leino, puh. 046 877 1846 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi sekä laeiksi varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta seuraavan lausunnon: Yleistä kulttuuriministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi sekä laeiksi varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseksi. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki olisi täysin uusi laki. Ehdotetulla lailla saatettaisiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen osalta hallinnonalasiirto loppuun ja luotaisiin opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalle omat varhaiskasvatuksen asiakasmaksusäädökset. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa olevat päivähoidon asiakasmaksuja koskevat säädökset kumottaisiin. Tämä muutos selkeyttää osaltaan varhaiskasvatusta koskevien säädösten kokonaisuutta. Nykyisen maksujärjestelmän perusrakenteita ei esitetä muutettavaksi. Maksut määräytyisivät edelleen perheen koon ja tulojen sekä lapsen sovitun varhaiskasvatusajan perusteella. Perusrakenteiden säilyttäminen on kannatettavaa siitä huolimatta, että osa asiakkaista pitää nykyisiä määräytymisperusteita vaikeaselkoisina. Asiakasmaksujen suuruus ja määräytyminen Varhaiskasvatuksen enimmäismaksua korotettaisiin 64 euroa (22 %) eli 290 eurosta 354 euroon kuukaudessa. Myös nykyisen enimmäismaksun alle jääviä maksuja korotettaisiin hieman, jotta saavutetaan hallituksen
Espoon kaupunki Päätös Sivu 2 / 11 tavoite nostaa asiakasmaksukertymää vuositasolla 54 miljoonaa euroa. Maksutonta varhaiskasvatusta eli ns. 0-maksuluokkaa koskeva sääntely säilyisi ennallaan ja alle 27 euron asiakasmaksua ei perittäisi. Maksujen määrittelyssä käytettyjä tulorajoja esitetään korotettavaksi perheen koosta riippumatta. Pienempien kahden ja kolmen hengen perheiden osalta tulorajojen korotus on suurempi kuin isompien perheiden osalta. Tämä alentaa pienperheiden maksuja ja parantaa näiden perheiden työnteon kannustimia. Maksuprosentteja esitetään nostettavaksi muilta kuin kahden hengen perheiltä. Enimmäismaksun korotus on merkittävä. Ehdotetut tulorajat ja maksuprosentit kolme henkeä suuremmilla perheillä ovat sellaisia, että ylin maksu määräytyy jo suhteellisen keskituloisille perheille. Pääkaupunkiseudun korkeat asumiskustannukset huomioon ottaen näin suuri korotus varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun heikentää perheen toimeentuloa ja pakottaa vähentämään muuta kulutusta. Espoon kaupunki esittää, että kolme henkeä ja sitä suurempien perheiden tulorajoja korotetaan enemmän kuin niitä on korotettu lakiesitysluonnoksessa. Tällä menettelyllä edistetään myös työn teon kannustavuutta näillä perheillä. 2-3 hengen pienperheille muutos on sen sijaan erittäin myönteinen. Nykyinen asiakasmaksulaki ei ole riittävässä määrin ottanut huomioon pienituloisia ja etenkään yksinhuoltajaperheitä. 0-maksuluokan säilyttäminen kannustaa heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia perheitä käyttämään varhaiskasvatuspalveluja ja on siitä syystä kannatettavaa. Maksun määräytymisen perusteena käytettävät tulot säilyisivät nykyisen lainsäädännön mukaisina. Tällä hetkellä esitetyssä uudessa laissa tuloina ei oteta huomioon aikuiskoulutustukea, jota koulutusrahasto myöntää omaehtoiseen koulutukseen osallistuvalle aikuisopiskelijalle, joka on työtai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä. Aikuiskoulutustuki on rinnastettavissa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Se tulisi sisällyttää varhaiskasvatuksen asiakasmaksun määräämisen perusteena käytettäviin tuloihin. Perheen toisesta lapsesta perittävä maksu ehdotetaan muutettavaksi siten, että maksu olisi aina enintään 90 prosenttia ensimmäisen lapsen kokoaikaisesta maksusta. Nykyisin toisen lapsen maksu on pienempi ainoastaan perheillä, joiden asiakasmaksu ensimmäisestä lapsesta on vähintään 261 euroa/kk. Tämä muutos kohtelisi perheitä tasavertaisesti ja pienentäisi pienituloisempien perheiden asiakasmaksua. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksuun esitetään muutoksia. Kuukausimaksu voisi olla enintään 60 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta, kun lapsi on varhaiskasvatuksessa enintään 20 tuntia viikossa. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa vähintään 35 tuntia viikossa, voitaisiin periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Mikäli lapsi olisi varhaiskasvatuksessa enemmän kuin 20 tuntia,
Espoon kaupunki Päätös Sivu 3 / 11 mutta alle 35 tuntia, kunnan perimä maksu olisi suhteutettava lapsen varhaiskasvatusaikaan. Tämän muutoksen jälkeenkin on varhaiskasvatustoiminnan suunnittelun ja resurssien, esimerkiksi henkilöstön työaikojen oikean kohdentamisen vuoksi perheiden kanssa sovittava lasten päivittäisestä ja viikoittaisesta varhaiskasvatusajasta. Alkuvaiheessa voitaisiin noudattaa nykyistä lapsen päivittäiseen varhaiskasvatusaikaan ja vapaapäiviin perustuvaa maksujen määräytymistä, koska aika on mahdollista laskea viikkotason tunteina ja määräytymiseen sisältyy uuden lain edellyttämä porrastus lapsen varhaiskasvatusajan mukaan. Lisäksi Espoon kaupunki katsoo, että esityksen mukainen enintään 20 tunnin viikoittaisen varhaiskasvatuksen maksuprosentti on liian korkea. Sen tulisi olla enintään 50 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Esityksen taloudelliset vaikutukset Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain valmistelussa maksujen muutoksen laskenta on toteutettu SISU- mikrosimulointimallilla ja siinä on käytetty Tilastokeskuksen tulonjakotilaston tulonjaon palveluaineistoa vuodelta 2013. Aineisto on tarkin saatavilla oleva. Tavoitteena on ollut saavuttaa hallitusohjelman mukainen 54 miljoonan euron suuruinen varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotus. Kunnan maksutulojen kasvamisella ei ole vaikutusta valtionosuuksiin, sillä asiakasmaksutulot eivät vähennä kunnan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia. Esitysluonnoksen arvion mukaan suurin osa maksujen korotuksesta kohdistuu perheisiin, joiden kuukausimaksu tulojen perusteella olisi korkeampi kuin 290 euroa, mikäli enimmäismaksurajaa ei olisi. Pienituloisimpien ja etenkin yksinhuoltajaperheiden asiakasmaksut pienenisivät. Asiakasmaksujen tulorajoihin ja enimmäismaksuihin tehtäisiin nykyisen käytännön mukaisesti indeksitarkistukset kahden vuoden välein. Tilastokeskus siirtää varhaiskasvatuksen sosiaalitoimesta opetustoimen julkisten menojen hintaindeksiin. Tämän vuoksi esitetään, että varhaiskasvatuksessa käytetään jatkossa opetustoimen hintaindeksiä. Espoossa kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista 35 prosenttia sijoittuu tällä hetkellä ylimpään maksuun. Nämä lapset ovat kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa ja heistä peritään nykyinen ylin 283 euron kuukausimaksu. Osuutta vähentää, että esiopetuksessa olevalta lapselta ei peritä täyttä maksua (maksu 60 %, enintään 80 % kokopäiväisen maksusta). Maksuton varhaiskasvatus on noin 15 prosentilla varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Perherakenteeltaan yleisimpiä ovat neljän hengen kotitaloudet, joita on puolet kaikista varhaiskasvatuksessa olevien lasten perheistä. 2-3
Espoon kaupunki Päätös Sivu 4 / 11 hengen pienperheitä on neljäsosa ja viiden hengen perheitä viidesosa kaikista perheistä. Uuden asiakasmaksulain arvioidaan muuttavan lähes kaikkien espoolaislasten varhaiskasvatuksesta perittäviä maksuja. Maksu alenee noin 15 prosentilla ja suurenee 65 prosentilla lapsista. Asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän 2,2-2,5 miljoonaa euroa vuodessa nykyistä enemmän, mikäli perheet eivät ala laajemmin käyttää varhaiskasvatuspalveluja osa-aikaisesti. Esityksen muut vaikutukset Lakiesityksessä todetaan, että maksujärjestelmiä koskevat ohjelmistot tulee päivittää maksujen tulorajojen, maksuprosenttien, enimmäismaksun sekä toisesta lapsesta perittävän maksun muutoksen vuoksi. Uuden lain voimaantulo ajoitetaan toimintavuoden alkuun. Lakiesityksessä arvioidaan, että kunnissa muutokset voidaan huomioida, kun asiakasmaksuja tarkastetaan muutoinkin toimintavuoden alusta lukien eikä esityksen vuoksi siten ole tarpeen tehdä ylimääräisiä päätöksiä. Lakiesitykseen sisältyy myös siirtymäsäädös. Sen mukaan kunta voi soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaan määräytyviä asiakasmaksuja vuoden 2016 loppuun asti. Kunnan on kuitenkin palautettava asiakkaalle liikaa peritty maksu, mikäli asiakkaan maksu on uuden lain mukaan pienempi kuin tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiesityksen voimaantulon aikataulu on erittäin tiukka. Ei ole varmaa, että asiakasjärjestelmään saataisiin tehdyksi kaikki tarvittavat muutokset ennen 1.8.2016. Siirtymäsäädös on siten tarpeellinen. Liikaa perityn maksun selvittäminen ja palauttaminen lisäisi kuitenkin merkittävästi asiakasmaksuasioita hoitavan henkilöstön työtä, sillä se olisi suurelta osin ns. käsin tehtävää työtä. Sen vuoksi tämä kohta lakiesityksestä tulisi poistaa. Lausunnon keskeinen sisältö Täysin uuden varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain laatiminen selkeyttää osaltaan varhaiskasvatusta koskevien säädösten kokonaisuutta. Nykyisen maksujärjestelmän perusrakenteiden säilyttäminen on kannatettavaa siitä huolimatta, että osa asiakkaista pitää nykyisiä määräytymisperusteita vaikeaselkoisina. Ehdotettu enimmäismaksun korotus on merkittävä. Tulorajat ja maksuprosentit kolme henkeä suuremmilla perheillä ovat sellaisia, että ylin maksu määräytyy jo suhteellisen keskituloisille perheille. Pääkaupunkiseudun korkeat asumiskustannukset huomioon ottaen näin suuri korotus varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun heikentää perheen toimeentuloa ja pakottaa vähentämään muuta kulutusta. Espoon kaupunki esittää, että kolme henkeä ja sitä suurempien perheiden tulorajoja
Espoon kaupunki Päätös Sivu 5 / 11 korotetaan enemmän kuin niitä on korotettu lakiesitysluonnoksessa. Tällä menettelyllä edistetään myös työn teon kannustavuutta näillä perheillä. Pienperheiden maksujen aleneminen on erittäin myönteistä. Nykyinen asiakasmaksulaki ei ole riittävässä määrin ottanut huomioon pienituloisia ja etenkään yksinhuoltajaperheitä. 0-maksuluokan säilyttäminen kannustaa heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia perheitä käyttämään varhaiskasvatuspalveluja ja on siitä syystä kannatettavaa. Asiakasmaksun määräämisen perusteena olevina tuloina on otettava huomioon aikuiskoulutustuki, koska se on rinnastettavissa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ehdotus periä perheen toisesta lapsesta aina enintään 90 prosenttia ensimmäisen lapsen kokoaikaisesta maksusta kohtelee perheitä tasavertaisesti ja pienentää pienituloisempien perheiden asiakasmaksua. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksuun esitetään muutoksia. Muutosten jälkeenkin on varhaiskasvatustoiminnan suunnittelun ja resurssien, esimerkiksi henkilöstön työaikojen oikean kohdentamisen vuoksi perheiden kanssa sovittava lasten päivittäisestä ja viikoittaisesta varhaiskasvatusajasta. Alkuvaiheessa voitaisiin noudattaa nykyistä lapsen päivittäiseen varhaiskasvatusaikaan ja vapaapäiviin perustuvaa maksujen määräytymistä, koska aika on mahdollista laskea viikkotason tunteina ja määräytymiseen sisältyy uuden lain edellyttämä porrastus lapsen varhaiskasvatusajan mukaan. Esityksen mukainen enintään 20 tunnin viikoittaisen varhaiskasvatuksen maksuprosentti (60 %) on liian korkea. Sen tulisi olla enintään 50 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Uuden asiakasmaksulain arvioidaan muuttavan lähes kaikkien espoolaislasten varhaiskasvatuksesta perittäviä maksuja. Maksu alenee noin 15 prosentilla ja suurenee 65 prosentilla lapsista. Asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän vuositasolla 2,2-2,5 miljoonaa euroa nykyistä enemmän, mikäli perheet eivät ala laajemmin käyttää varhaiskasvatuspalveluja osa-aikaisesti. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiesityksen voimaantulon aikataulu on erittäin tiukka. Ei ole varmaa, että asiakasjärjestelmään saataisiin tehdyksi kaikki tarvittavat muutokset ennen 1.8.2016. Siirtymäsäädös on siten tarpeellinen. Liikaa perityn maksun selvittäminen ja palauttaminen lisäisi merkittävästi asiakasmaksuasioita hoitavan henkilöstön työtä. Sen vuoksi tämä kohta lakiesityksestä tulisi poistaa. Käsittely Sivistystoimen johtaja Sampo Suihkon estyneenä ollessa asian esitteli talous- ja hallintojohtaja Timo Ketonen Esittelijän päätösehdotukseen tekemät korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 6 / 11 Puheenjohtaja Thure-Toivasen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lautakunta lisää lausuntoon, että maksujen määräytymisen tulee perustua nettotuloihin, jos se ei lisää byrokratiaa. Waltari vastusti puheenjohtajan lisäysehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty lisäysehdotus, jota on vastustettu, jonka johdosta on äänestettävä. Äänestyksessä puheenjohtajan lisäysehdotuksen puolesta äänesti 6 jäsentä ja sitä vastusti 4 jäsentä, yksi äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi lautakunnan 6 äänellä 4 ääntä vastaan, yhden äänestäessä tyhjää, hyväksyneen puheenjohtajan lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi sekä laeiksi varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta seuraavan lausunnon: Yleistä kulttuuriministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi sekä laeiksi varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseksi. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki olisi täysin uusi laki. Ehdotetulla lailla saatettaisiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen osalta hallinnonalasiirto loppuun ja luotaisiin opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalle omat varhaiskasvatuksen asiakasmaksusäädökset. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa olevat päivähoidon asiakasmaksuja koskevat säädökset kumottaisiin. Tämä muutos selkeyttää osaltaan varhaiskasvatusta koskevien säädösten kokonaisuutta. Nykyisen maksujärjestelmän perusrakenteita ei esitetä muutettavaksi. Maksut määräytyisivät edelleen perheen koon ja tulojen sekä lapsen sovitun varhaiskasvatusajan perusteella. Perusrakenteiden säilyttäminen on kannatettavaa siitä huolimatta, että osa asiakkaista pitää nykyisiä määräytymisperusteita vaikeaselkoisina. Asiakasmaksujen suuruus ja määräytyminen
Espoon kaupunki Päätös Sivu 7 / 11 Varhaiskasvatuksen enimmäismaksua korotettaisiin 64 euroa (22 %) eli 290 eurosta 354 euroon kuukaudessa. Myös nykyisen enimmäismaksun alle jääviä maksuja korotettaisiin hieman, jotta saavutetaan hallituksen tavoite nostaa asiakasmaksukertymää vuositasolla 54 miljoonaa euroa. Maksutonta varhaiskasvatusta eli ns. 0-maksuluokkaa koskeva sääntely säilyisi ennallaan ja alle 27 euron asiakasmaksua ei perittäisi. Maksujen määrittelyssä käytettyjä tulorajoja esitetään korotettavaksi perheen koosta riippumatta. Pienempien kahden ja kolmen hengen perheiden osalta tulorajojen korotus on suurempi kuin isompien perheiden osalta. Tämä alentaa pienperheiden maksuja ja parantaa näiden perheiden työnteon kannustimia. Maksuprosentteja esitetään nostettavaksi muilta kuin kahden hengen perheiltä. Enimmäismaksun korotus on merkittävä. Ehdotetut tulorajat ja maksuprosentit kolme henkeä suuremmilla perheillä ovat sellaisia, että ylin maksu määräytyy jo suhteellisen keskituloisille perheille. Pääkaupunkiseudun korkeat asumiskustannukset huomioon ottaen näin suuri korotus varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun heikentää perheen toimeentuloa ja pakottaa vähentämään muuta kulutusta. Espoon kaupunki esittää, että kolme henkeä ja sitä suurempien perheiden tulorajoja korotetaan enemmän kuin niitä on korotettu lakiesitysluonnoksessa. Tällä menettelyllä edistetään myös työn teon kannustavuutta näillä perheillä. 2-3 hengen pienperheille muutos on sen sijaan erittäin myönteinen. Nykyinen asiakasmaksulaki ei ole riittävässä määrin ottanut huomioon pienituloisia ja etenkään yksinhuoltajaperheitä. 0-maksuluokan säilyttäminen kannustaa heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia perheitä käyttämään varhaiskasvatuspalveluja ja on siitä syystä kannatettavaa. Maksun määräytymisen perusteena käytettävät tulot säilyisivät nykyisen lainsäädännön mukaisina. Tällä hetkellä esitetyssä uudessa laissa tuloina ei oteta huomioon aikuiskoulutustukea, jota koulutusrahasto myöntää omaehtoiseen koulutukseen osallistuvalle aikuisopiskelijalle, joka on työtai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä. Aikuiskoulutustuki on rinnastettavissa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Se tulisi sisällyttää varhaiskasvatuksen asiakasmaksun määräämisen perusteena käytettäviin tuloihin. Perheen toisesta lapsesta perittävä maksu ehdotetaan muutettavaksi siten, että maksu olisi aina enintään 90 prosenttia ensimmäisen lapsen kokoaikaisesta maksusta. Nykyisin toisen lapsen maksu on pienempi ainoastaan perheillä, joiden asiakasmaksu ensimmäisestä lapsesta on vähintään 261 euroa/kk. Tämä muutos kohtelisi perheitä tasavertaisesti ja pienentäisi pienituloisempien perheiden asiakasmaksua. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksuun esitetään muutoksia. Kuukausimaksu voisi olla enintään 60 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta, kun lapsi on varhaiskasvatuksessa enintään 20 tuntia viikossa. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa vähintään
Espoon kaupunki Päätös Sivu 8 / 11 35 tuntia viikossa, voitaisiin periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Mikäli lapsi olisi varhaiskasvatuksessa enemmän kuin 20 tuntia, mutta alle 35 tuntia, kunnan perimä maksu olisi suhteutettava lapsen varhaiskasvatusaikaan. Tämän muutoksen jälkeenkin on varhaiskasvatustoiminnan suunnittelun ja resurssien, esimerkiksi henkilöstön työaikojen oikean kohdentamisen vuoksi perheiden kanssa sovittava lasten päivittäisestä ja viikoittaisesta varhaiskasvatusajasta. Alkuvaiheessa voitaisiin noudattaa nykyistä lapsen päivittäiseen varhaiskasvatusaikaan ja vapaapäiviin perustuvaa maksujen määräytymistä, koska aika on mahdollista laskea viikkotason tunteina ja määräytymiseen sisältyy uuden lain edellyttämä porrastus lapsen varhaiskasvatusajan mukaan. Lisäksi Espoon kaupunki katsoo, että esityksen mukainen enintään 20 tunnin viikoittaisen varhaiskasvatuksen maksuprosentti on liian korkea. Sen tulisi olla enintään 50 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Esityksen taloudelliset vaikutukset Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain valmistelussa maksujen muutoksen laskenta on toteutettu SISU- mikrosimulointimallilla ja siinä on käytetty Tilastokeskuksen tulonjakotilaston tulonjaon palveluaineistoa vuodelta 2013. Aineisto on tarkin saatavilla oleva. Tavoitteena on ollut saavuttaa hallitusohjelman mukainen 54 miljoonan euron suuruinen varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotus. Kunnan maksutulojen kasvamisella ei ole vaikutusta valtionosuuksiin, sillä asiakasmaksutulot eivät vähennä kunnan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia. Esitysluonnoksen arvion mukaan suurin osa maksujen korotuksesta kohdistuu perheisiin, joiden kuukausimaksu tulojen perusteella olisi korkeampi kuin 290 euroa, mikäli enimmäismaksurajaa ei olisi. Pienituloisimpien ja etenkin yksinhuoltajaperheiden asiakasmaksut pienenisivät. Asiakasmaksujen tulorajoihin ja enimmäismaksuihin tehtäisiin nykyisen käytännön mukaisesti indeksitarkistukset kahden vuoden välein. Tilastokeskus siirtää varhaiskasvatuksen sosiaalitoimesta opetustoimen julkisten menojen hintaindeksiin. Tämän vuoksi esitetään, että varhaiskasvatuksessa käytetään jatkossa opetustoimen hintaindeksiä. Espoossa kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista 35 prosenttia sijoittuu tällä hetkellä ylimpään maksuun. Nämä lapset ovat kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa ja heistä peritään nykyinen ylin 283 euron kuukausimaksu. Osuutta vähentää, että esiopetuksessa olevalta lapselta ei peritä täyttä maksua (maksu 60 %, enintään 80 % kokopäiväisen maksusta). Maksuton varhaiskasvatus on noin 15 prosentilla varhaiskasvatuksessa olevista lapsista.
Espoon kaupunki Päätös Sivu 9 / 11 Perherakenteeltaan yleisimpiä ovat neljän hengen kotitaloudet, joita on puolet kaikista varhaiskasvatuksessa olevien lasten perheistä. 2-3 hengen pienperheitä on neljäsosa ja viiden hengen perheitä viidesosa kaikista perheistä. Uuden asiakasmaksulain arvioidaan muuttavan lähes kaikkien espoolaislasten varhaiskasvatuksesta perittäviä maksuja. Maksu alenee noin 15 prosentilla ja suurenee 65 prosentilla lapsista. Asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän 2,2-2,5 miljoonaa euroa vuodessa nykyistä enemmän, mikäli perheet eivät ala laajemmin käyttää varhaiskasvatuspalveluja osa-aikaisesti. Esityksen muut vaikutukset Lakiesityksessä todetaan, että maksujärjestelmiä koskevat ohjelmistot tulee päivittää maksujen tulorajojen, maksuprosenttien, enimmäismaksun sekä toisesta lapsesta perittävän maksun muutoksen vuoksi. Uuden lain voimaantulo ajoitetaan toimintavuoden alkuun. Lakiesityksessä arvioidaan, että kunnissa muutokset voidaan huomioida, kun asiakasmaksuja tarkastetaan muutoinkin toimintavuoden alusta lukien eikä esityksen vuoksi siten ole tarpeen tehdä ylimääräisiä päätöksiä. Lakiesitykseen sisältyy myös siirtymäsäädös. Sen mukaan kunta voi soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaan määräytyviä asiakasmaksuja vuoden 2016 loppuun asti. Kunnan on kuitenkin palautettava asiakkaalle liikaa peritty maksu, mikäli asiakkaan maksu on uuden lain mukaan pienempi kuin tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiesityksen voimaantulon aikataulu on erittäin tiukka. Ei ole varmaa, että asiakasjärjestelmään saataisiin tehdyksi kaikki tarvittavat muutokset ennen 1.8.2016. Siirtymäsäädös on siten tarpeellinen. Liikaa perityn maksun selvittäminen ja palauttaminen lisäisi kuitenkin merkittävästi asiakasmaksuasioita hoitavan henkilöstön työtä, sillä se olisi suurelta osin ns. käsin tehtävää työtä. Sen vuoksi tämä kohta lakiesityksestä tulisi poistaa. Lausunnon keskeinen sisältö Täysin uuden varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain laatiminen selkeyttää osaltaan varhaiskasvatusta koskevien säädösten kokonaisuutta. Nykyisen maksujärjestelmän perusrakenteiden säilyttäminen on kannatettavaa siitä huolimatta, että osa asiakkaista pitää nykyisiä määräytymisperusteita vaikeaselkoisina. Ehdotettu enimmäismaksun korotus on merkittävä. Tulorajat ja maksuprosentit kolme henkeä suuremmilla perheillä ovat sellaisia, että ylin maksu määräytyy jo suhteellisen keskituloisille perheille. Pääkaupunkiseudun korkeat asumiskustannukset huomioon ottaen näin suuri korotus varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun heikentää perheen toimeentuloa ja pakottaa vähentämään muuta kulutusta. Espoon kaupunki
Espoon kaupunki Päätös Sivu 10 / 11 esittää, että kolme henkeä ja sitä suurempien perheiden tulorajoja korotetaan enemmän kuin niitä on korotettu lakiesitysluonnoksessa. Tällä menettelyllä edistetään myös työn teon kannustavuutta näillä perheillä. Pienperheiden maksujen aleneminen on erittäin myönteistä. Nykyinen asiakasmaksulaki ei ole riittävässä määrin ottanut huomioon pienituloisia ja etenkään yksinhuoltajaperheitä. 0-maksuluokan säilyttäminen kannustaa heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia perheitä käyttämään varhaiskasvatuspalveluja ja on siitä syystä kannatettavaa. Asiakasmaksun määräämisen perusteena olevina tuloina on otettava huomioon aikuiskoulutustuki, koska se on rinnastettavissa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ehdotus periä perheen toisesta lapsesta aina enintään 90 prosenttia ensimmäisen lapsen kokoaikaisesta maksusta kohtelee perheitä tasavertaisesti ja pienentää pienituloisempien perheiden asiakasmaksua. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksuun esitetään muutoksia. Muutosten jälkeenkin on varhaiskasvatustoiminnan suunnittelun ja resurssien, esimerkiksi henkilöstön työaikojen oikean kohdentamisen vuoksi perheiden kanssa sovittava lasten päivittäisestä ja viikoittaisesta varhaiskasvatusajasta. Alkuvaiheessa voitaisiin noudattaa nykyistä lapsen päivittäiseen varhaiskasvatusaikaan ja vapaapäiviin perustuvaa maksujen määräytymistä, koska aika on mahdollista laskea viikkotason tunteina ja määräytymiseen sisältyy uuden lain edellyttämä porrastus lapsen varhaiskasvatusajan mukaan. Esityksen mukainen enintään 20 tunnin viikoittaisen varhaiskasvatuksen maksuprosentti (60 %) on liian korkea. Sen tulisi olla enintään 50 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Uuden asiakasmaksulain arvioidaan muuttavan lähes kaikkien espoolaislasten varhaiskasvatuksesta perittäviä maksuja. Maksu alenee noin 15 prosentilla ja suurenee 65 prosentilla lapsista. Asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän vuositasolla 2,2-2,5 miljoonaa euroa nykyistä enemmän, mikäli perheet eivät ala laajemmin käyttää varhaiskasvatuspalveluja osa-aikaisesti. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiesityksen voimaantulon aikataulu on erittäin tiukka. Ei ole varmaa, että asiakasjärjestelmään saataisiin tehdyksi kaikki tarvittavat muutokset ennen 1.8.2016. Siirtymäsäädös on siten tarpeellinen. Liikaa perityn maksun selvittäminen ja palauttaminen lisäisi merkittävästi asiakasmaksuasioita hoitavan henkilöstön työtä. Sen vuoksi tämä kohta lakiesityksestä tulisi poistaa. Lisäksi opetus- ja päätti esittää, että maksujen määräytymisen tulee perustua nettotuloihin, jos se ei lisää byrokratiaa. Liite 6 Äänestyslista
Espoon kaupunki Päätös Sivu 11 / 11 Oheismateriaali Selostus - Lausuntopyyntö sekä luonnos hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi - Tiivistelmä luonnoksesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi kulttuuriministeriö on pyytänyt Espoon kaupungin lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi sekä laeiksi varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta. Lausunto on pyydetty toimittamaan opetus- ja kulttuuriministeriöön viimeistään 24.2.2016. Espoon kaupungin lausunnon antaa kaupunginhallitus, jonka toimivaltaan kuuluu lakiin ja asetuksiin perustuvista asiakasmaksuista päättäminen. Ennen kaupunginhallitusta ehdotus lausunnoksi käsitellään opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 17.2.2016 ja Svenska rum -lautakunnassa 18.2.2016. Espoon toimielinten kokousaikataulusta johtuen opetus- ja kulttuuriministeriöstä on pyydetty lisäaikaa lausunnon toimittamiselle 1.3.2016 asti. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiluonnoksen tavoitteista ja keskeisistä ehdotuksista sekä niiden arvioiduista vaikutuksista on laadittu oheismateriaalina oleva tiivistelmä. Asiaa on käsitelty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaostossa 10.2.2016. Varhaiskasvatusjaosto päätti esittää opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle, että Espoon lausunnossa esitetään ylimpien maksurajojen korottamista. Näin ylin maksuraja ei koske niin montaa perhettä kuin hallituksen lausunnossa ehdotetaan. Kyseinen ehdotus on huomioitu päätösehdotuksen mukaisessa lausunnossa.