TERVEYDE.N- JA SAIRAANHOITO

HELSNGN KAUPUNGN tilasto TERVEYDE.N JA SARAANHOTO 0 94547 JÄLKMMÄNEN OSA TJ.ASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 95

HELSNGFORS STADS STATSTK ) HÄLSO OCH SJUKV ÅRD 0.94547 SENARE DELEN STATSTSK ÖVERSKT UTGlVEN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA BYRÅ STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNK (HELSNGFORS) 'STATSTQUE SANTARE ET MEDCALE 0 94547 DEUXEME VOLUME APER<;U STATSTQUE PUBLE PAR LE BUREAU MUNCPAL DE STATSTlQUE HELSNK 95 MERCATORN KRJAPANO

ALKULAUSE Kaupunginvaltuuston lokakuun p:nä 99 tekemän päätöksen mukaan on Helsingin kaupungin tilastoon numerona l kuuluva, silloin joka kolmas vuosi ilmestynyt sarjajulkaisu vuodesta 90 lähtien jaettu kahteen osaan siten, että ensimmäisessä, joka vuosi ilmestyvässä osassa julkaistaan kunnallisten terveyden ja sairaanhoitoviranomaisten vuosikertomukset sekä toisessa, joka kolmas vuosi ilmestyvässä osassa kaupungin varsinainen terveyden ja sairaanhoitotilasto. Esillä oleva julkaisu on alkuperäisen terveyden ja sairaanhoitotilaston näin syntyneen jälkimmäisen osan kuudes erillinen nidos ja käsittää vuodet 94547.. Se on laadittu saman suunnitelman mukaan kuin edellisen kertomuksen vastaava osa. Julkaisusta on huolehtinut aktuaari Annaliisa KYlomaa. Helsingisä maaliskuun 6 p:nä 95. KarlErik Forsberg.

SSÄLLYSLUETTELO NNEHÄLLSFÖRTECKNNO T ABLE DES MATERES. Teksti. Text. Texte Sivu Slda Page. Väkiluku.... Folkmängd.... Population.... Äkilliset taudit.......... 5. Akuta sjukdomar... 5. Maladies aigues... 5. Kuolleisuus... 6. Dödligheten... 6. Mortalite...,... 6 4. Sairaanhoito... 8 4. Sjukvård... 8 4. Services medicaux... 8 5. Terveydenhoito... 56 5. HälsovArd... 56 5. Hygiene... 56. Taulusto. Tietoja väkiluvusta.. 4. Syntyneet lapset... 5 8. lmoitetut taudntapaukset...,.... 9. Sukupuolitautien tapaukset.... 0. Kuolemantapaukset.. 5. Kuoleriiansyyt.... 68. Ensimmäsellä ikävuodellaan kuolleet 9. Kunnan sairaanhoitajauaret.... 0. Aluelääkärit..... Kunnan ja yksityiset sairaålat..... Valtion sairaalat..... Kunnan sairaalat.... 4. Kunnan ja yksityiset sairaalat.... 5. Kunnan sairaalat.... 67. Polikllnlkat.... 8. Kunnan sairaalat.... 9. Synnytykset..... Keskenmenot.... 4 6. Kaupungin terveyden ja sairaanhoidon menot ja tulot. Tabeller *. Folkmängdsuppgifter 5* 4. Födda bam.... 5 8. Anmälda sjukdomsfall 6* 9. Fallavkönssjukdomar 5* 8* 0. Dödsfall.... 0* 5. 46* 5* 5* Dödsorsaker.... 6 8. Dödsfall biand bam under Ar 9. Kommunala sjuksköterskoma.. _.... 0. Distriktsläkama..... De kommunala och 54* enskilda' sjukhusen 57*. Statens sjukhus... 58*. De kommunala sjukhusen.... 4. De kommunala och 60* enskilda sjukhusen 66* 5. De kommunala sjuk husen.... 68* 67. Poliklinlkema.... 70* 8. De kommunala sjukhusen.... 7* 9. Förlossningar.... 88*. Mlssfall.... 46. Stadens utgifter för och inkomster av 96* hälso och sjukvården..... Tableaux *. Population.... 5* 4. Enfants nes.... 6* 5 8. Maladies signalees.. 5* 9. Cas de maladies veneriennes..".... 8* 0. Decedes.... 0* 5. Causes de deces.. 68. Decedes au:dessous 46* d'un an... '.' 5* 5* 54* 57* 58* 9. Les gardesmalades munlclpales.... 0. Les medeclns de dis... trici.... Les höpitaux municlpaux et prives... Les höpitaux de ('Etat Les höpltaux municipaux.... 4. Les höpitaux municipaux et prives... 60* 5. Les höpltaux ni.unicl 66* paux... :.... 68* 67. Les pollciniques.... 8. Les höpitaux '!unlci 70* paux.... 7* 9. Accouchements.... 88*. Avortements.... 46. Depenses et receues sanitaires et medicales de la ville 96* * 5* 6* 5* 8* 0* 46* 5* 5* 54* 57* 58* 60* 66* 68* 70* 7* 88'

TEKST TEXT TEXTE

. Väkiluku Folkmängd Population Helsingin kaupungin kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkittyyn väestöön kuului eri seurakuntien ja siviilirekisterin väkilukua osoittavien kymmenvuotistaulujen mukaan joulukuun p:nä 940 999 henkilöä. Eri seurakuntien antamien tietojen mukaan seurakunnissa tapahtuneista väestön muutoksista on tämän luvun perusteella laskettu vuosien 9447 vastaavat luvut. Joulukuun p:nä 945 oli tämän mukaan kaupungin väkiluku 886, v. 946 7 66 ja v. 947 77 67. Suuri lisäys vuodesta 945 vuoteen 946 johtuu alueliitoksesta / 946, jolloin kaupunkiin liitettiin Huopalahden ja.oulunkylän kunnat, Kulosaaren huvilakaupunki, Haagan kauppala sekä huomattava osa Helsingin maalaiskuntaa. Väestön jakaantuminen eri seurakuntien sekä siviilirekisterin kesken käy ilmi taulusta, kun taas taulussa ilmoitetaan kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkittyjen keskiväkiluku vuosina 94547 iän ja sukupuolen mukaan. Ajanjaksona 9847 keskiväkiluku oli seuraava. Kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin' merkittyjen keski väkiluku Kyrkskriren och i civilregisfret antecknad medelfolkmängd Population moyenne M&. Np. Yhteensll M. Kvk. Summa M. Np. Yhteensä Masc. Fem. Total M. Kvk. Summa 98... 94 69596 9908 94 99... 455 75699 05 944 965 ' 40756 865 664 88654 940 940... 7776 80007 7 78 945, " 459 9655 504 94... 864 847 5 946.., " 5894 09044 67987 94... 909 84 40.5 "496 947 ', 6094 4 7455 Henkikirjoitettu väestö. Henkikirjoitettu väkiluku oli tammikuun p:nä 945 7677, tammikuun p:nä 946 456 ja tammikuun p:nä 947 575 henkilöä (ks. taulu ). Alueliitoksen johdosta henkikirjoitetun sekä kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkityn väestön välinen ero on jonkin verran pienentynyt, koska liitosalueella asuvista suuri osa jo ennestään oli kirkonkirjoissa Helsingin seurakunnissa. Kirkonkirjoihin merkitty väkiluku on liian suuri osaksi sen vuoksi, että kirkonkirjoista poistetaan ainoastaan ne henkilöt, jotka ovat ottaneet muuttokirjan toiseen seurakuntaan tai joiden kuolemasta luotettava ilmoitus on saapunut kirkkoherranvirastolle, ja tämän vuoksi joukko henkilöitä, joiden vaiheista ei mitään tiedetä, mutta jotka todellisuudessa jo ovat muuttaneet pois tai kuolleet, yhä edelleen on kirkonkirjoissa. Osaksi se on liian suuri taas sen vuoksi, että lukuisia Helsingin kaupungin ympäristön eri yhdyskunnissa asuvia henkilöitä ei ole merkitty asianomaisen maaseurakunnan, vaan kaupungin jonkin seurakunnan kirkonkirjoihin. Väkiluku henkikirjojen mukaan vastaa nykyään paremmin todellisia oloja kuin kirkonkirjojen mukainen väkiluku. Ns. todellinen väkiluku. Jossain määrin voidaan kirkonkirjoista ja henkikirjoista saatuja tietoja tarkistaa ns. todellisen väestö laskennan avulla, joka v:sta 870 lähtien on toimeenpantu Helsingissä joka kymmenes vuosi paitsi v. 940, johoin se sodan johdosta jäi toimittamatta. Laskettaessa jonakin määrättynä aikana kaupungissa asuva ja silloin kaupungissa oleskeleva väestö saadaan epäilemättä luotettavin kuva kaupungin väkiluvusta. Näin saadut luvut olisi, etenkin kun on kysymys terveydellisistä oloista, pantava kaikkien laskelmien pohjaksi. Kun niitä kuitenkin on saatavissa vain väestölaskentavuosilta, voidaan mainittuja lukuja käyttää valaisemaan

4 ainoastaan näitä sekä kymmenvuotiskausia. V:n 90 väestölaskennassa oli kaupungissa asuvien henkilöiden lukumäärä 9 84 ja kaupungissa laskenta hetkellä. oleskelleiden henkilöiden (ottaen siis huomioon matkustavaiset, mutta ei niitä kaupungin asukkaita, jotka tilapäisesti olivat toisella paikkakunnalla) 0 09. Saman vuoden kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkittyjen kes"kiväkiluku oli 9 95. Koska tietoja väestönmuutoksista on saatavissa yksinomaan seurakunnista ja vastaavista rekistereistä, on tautisuutta ja kuolleisuutta toisaalta ja väkilukua toisaalta keskenään vertailtaessa tässä julkaisussa kaikkialla, ellei muuta nimenomaan ole sanottu, käytetty kirkonkirjojen ja siviilirekisterin mukaista keskiväkilukua. Syntyneet. Kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkittiin elävänä syntyneitä lapsia v. 945 76, v. 946 879 ja v. 947 879 sekä kuolleena syntyneitä lapsia v. 945 96, v. 946 7 ja' v. 947 9 (ks. taulu 4). Kuolleena syntyneistä lapsista saatavissa olevat tiedot ovat kuitenkin epäluotettavia mm. sen vuoksi, että kes. kenmenoja ja kuolleena syntyneitä ei aina riittävän tarkasti voida erottaa toisistaan ). Tämän johdosta käsitellään seuraavassa lähemmin ainoastaan elävänä syntyneitä, jo'lden lukumäärä ajanjaksona 9847 oli seuraava. Vuosi Ar Annie 98 99 940 94 94........ 0"....."............... Luku Antal Nombre 669 467 4670 587 47 E(iMJnä syntyneitä Levande /ödda Nes fjivants 000 asukasta kohden PA 000 invanare Sur 000 habitanls. 4. 4.7 8. 4.6 Vuosi Ar 94 944 945 946 947................. Luku Antal 5550 608 76 879 879 000 asukasta kohden PA 000 invadare Syntyneiden absoluttinen luku nousi jonkin verran jo viimeisinä sodan edellisinä vuosina. Huomattavan suuri oli syntyneisyys talvisodan päättymisen jälkeen, v. 94, mutta kohosi huippuunsa jatkosodan päätyttyä, vuosina 945 ja varsinkin 946, sekä osoitti sen jälkeen lievää laskua.. Aikaisempien vuosien ja lähivuosien syntyneisyyden vertailu tapahtunee parhaiten seuraavin, viisi vuotta käsittävien ajanjaksojen keskiluvuin. Syntyneisyys 000 asukasta kohden Nativiteten på 000 invånare Naissances sur 000 habitants ','. 9005 7.9 960 4. 95 9.7 9060 6.9 95.8 9640. ( 95. 960.7 i9445 8. Syntyneisyyttä (elävänä syntyneitä 000 asukasta kohden) eri seurakunnissa valaisee seuraava yhdistelmä. Siitä näkyy mm., että ruotsalaisissa seurakunnissa syntyneisyys yleensä oli melkoisesti pienempi kuin suomalaisissa, mutta tähän vaikuttaa lähinnä suomalaisten ja ruotsalaisten seurakuntien kirjoissa olevan väestön erilainen ikäryhmitys. Väestö liikkeessä nimittäin siirtyy Helsinkiin enemmän nuoria kuin vanhoja ihmisiä ja valtaosa kaupunkiin siirtyneistä on suomenkielisiä. Muut kuin suomalaiset ja ruotsalaiset evankeisluterilaiset seurakunnat ja siviilirekisteri on vähäisen jäsenmääränsä vuoksi tässä jätetty syrjään. ) Keskenmenolla (abortus) tarkoitetaan raskauden tilan keskeytymistä ajankohdalla, jolloin sikiö ei vielä kykene yksin kehittymään edelleen; kuolieena syntyneitä taas ovat ne kuolleet sikiöt, jotka synnytetään raskaudentilan niin myöhäisessä vaiheessa, että niiden jatkuvaa kehittymistä synnytyksen jälkeen olisi voitu pitää mahdollisena siinä tapauksessa, että ne olisivat syntyneet elävänä. Aikarajana tässä suhteessa pidetään raskauden 9. vii!<c;m alkua. 7.0 8.8.7.9.8

5 Elävänä syntyneet 000 asukasta kohden, seurakunnittain Levande jödda pd 000 invdnare, jörsamlingsvis Nes ivivants sur J 000 habitants, par paroisses \ Seurakun t a församlin g 945 946 Paroisse 947 KeskiHelsingin suomalainen. Mellersta Helsingfors finska (lfelsinkicimtrrzljinnoise)....4.6 Töölön suomalainen Tälö finska (Töölö jinnoise)... 0.7 0.8 Eteläinen Södra (Sud )..... 4.0 Kallion» Berghälls finska (Kallio )....6 5.5 ).....9 6.7 Paavalin Paulus (St. Paul Pohjoinen ruotsalainen N'prra svenska ( Nordsuidoise)... 9.8. Eteläinen Södta (Sud. ).....5 0.4 Sörnäisten Sörnäs (Sörnäs. ).... 7.0 7.. 7..0.7 4.9 8.4 69 6.4 [ Seuaava yhdistelmä osoittaa avioliiton ulkopuolella elävänä syntyneiden lukumäärän prosentteina kaikista elävänä syntyneistä. 98 99 940 94 94 Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset % tina kaikista elävänä syntyneistä Vtom äktenskapet jödda barn i % av levande jödda Naissances illegitimes; % des nt!s vivants Avioliiton ulkopuolella syntyneitä Avioliiton ulko Utom äktenpuolella syntyneitä % skap fädda Utom äkten llegitimes skap födda... 96 8. 9.4.... 49... 479.0 944... 490... 597.8 945... 558...... 44 7.6 946... 489... 8 8. 947... 49 % 7.9 7.9 7. 5.6 6.0 Yhdistelmästä näkyy, että avioliiton ulkop'uolella syntyneiden prosenttiluvut koko ajanjaksona paitsi vuosina 9940 olivat suunnilleen samansuuruiset, mutta parina viime vuonna suhdeluvut ovat pienentymässä.. Äkilliset taudit Akuta sjukdomar Maladies aigues Tilastoaineiston laatu. Tautisuustilastossa (ks. taulut 59) julaistut luvut perustuvat sairaaloiden ja kaupungissa ammattiaan harjoittavien lääkärien terveydenhoitolautakunnan toimistoon antamiin kuukausiraportteihin (ennen. 5. 94 viikkoraportteihin), jotka on laadittu kahden eri kaavakkeen mukaan. Toisessa näistä ilmoitetaan äkilliset taudit yleensä, toisessa sukupuolitautien uudet tapaukset. T(\rkasteltaessa tässä julkaisussa esitettyjä lukuja on ensiksikin otettava huomioon, ettei niihin yleensä sisälly tietoja pitkällisistä taudeista. Nykyään lmoitetaan febris rheumaticasta, corijunctivitis trachomatosasta ja veneerisistä taudeista vain ne tapaukset, jotka ensimmäistä kertaa joutuvat lääkärin käsiteltäviksi. Veneeristen tautien imoittamisessa on noudatettu tätä tapaa aikaisempinakin vuosina. Tuberkuloositapausten ilmoitukset tehdään erikseen ja lähetetään tuberkuloosihuoltotoimistoon, jossa pidetään tuberkulootisten luetteloa; nämä tapal!kset eivät siis laisinkaan sisälly tässä käsiteltyyn tilastoon.

6 Tilaston täydellisyyteen, nähden on huomautettava, että ainakin,kulkutautitapaukset miltei poikkeuksetta ilmoitetaan. Mutta monet lievähköt, sellaisten yleisesti esiintyvien tautien kuin vilustumistautien, keuhkokatarrin, maha ja suolikatarrin ym. tapaukset,eivät ensinkään joudu lääkärin käsiteltäviksi ja jäävät siten ilmoittamattomina tilastonkin ulkopuolelle. Eräät taudit es'iintyvät etupäässä muiden tautien jälkitauteina eivätkä sellaisina tule tilastoon. Tautitilastossa julkaistuja lukuja on siis pidettävä minimilukuina. lmoitettu;en taudintapausten luku. V. 945 ilmoitettiin 9550, v. 94.6 '9 555 ja v. 947 49 äkillistä taudintapausta (ks. taulut 5 ja 6). Seuraava yhdistelmä osoittaa ilmoitettujen taudintapausten absoluuttisen ja suh teellisen luvun yiimeisten kymmenen vuoden aikana. ". v u 0 s Å r Annie 98 99 940 94 94 Absoluuttinen luku Absolut antal Nombre absolu llmoitetut äkilliset taudintapaukset Anmälda akuta sjukdomsläll Cas de maladies aiguifs signalis. "_ 000 asukasta kohden. På 000 in\i. Sur 000 habilants v u 0'5".. Å r Absol!luttlnen luku Absolut anlal 000 asukasta,kohden Pol 000 nv, 5 8 7.6 94... 96 0. 80,9 "944... 454 7. 756 86.7 945... 9550 8. 995 9. 946... 9555 07.5 598 80, 947... 49. Lukuja verrattaessa on otettava huomioon, että ilmoitettavien tautien"lukumäärä on vuosien kuluessa lisääntynyt, vaikka uusien tautinimikkeiden kohdalle 'merkittyjä tapauksia on yleensä ollut vähän. V:sta 94 lähtien on sen sijaan useita tauteja jäänyt ilmoittamatta. Samasta vuodesta lähtien vaikeutuu vertailu eri vuosien välillä entisestäänkin, sillä silloin käytäntöön otetun uuden ilmoituskaavackeen mukaan 'jäivät monet aikaisemmin ilmoitetut taudit pois. lmoittamatta jääneiden tautien luettelo on seuraava: 'vihuriro.kko (rubeola), kuume (febris e causa ignota), ruusu (erysipelas), verenmyrkytys (septicopyaemia), tuberkulootunen aivokalvon tulehdus (meningitis tuberculosa), äkillinen aivo ja aivokalvon tulehdus (meningoencephalitis acuta), sydänkalvon tulehdus (endocarditis acuta), äkillinen keuhkopussin tulehdus (pleuritis acuta), umpilisäkkeen tulehdus (appendicitis), vatsakalvon tulehdus (peritonitis), äkilliset munuaistaudit (nephropathiae acutae), emän sivuelinten tulehdus (adnexitis), nenän sivuontelon tulehdus (sinuitis), rakkotulehdus (pyelocystitis), keskikorvan tulehdus (otitis media acuta), äkillinen sidekalvon tulehdus (conjunctivitis acuta). Sen sijaan lisättiin luetteloon mainitusta vuodesta lähtien kuristustauti (laryngitis crouposa) seki PlautVincentin angiina (angina PlautVincenti). Myöskin tautien nimityksiä muutettiin monessa tapauksessa. Lisäksi on huomattava, että sotavuosina taudintapauksia ilmoitettiin tuntuvasti vähemmän kuin normaaliaikoina. Tällåinen asiain tila johtunee ainakin osaksi siitä, että silloin on ollut vaikeaa saada lääkärinapua lieviin tapauksiin. Tähän on vaikuttanut myöskin kaupungin todellisen väkiluvun ajoittainen pienentyminen evakuointien vuoksi. Sotaväen keskuudessa sattuneet taudintapaukset eivät myöskään sisälly esitettyihin lukuihin. Vuodesta 945 alkaen on ilmoitettujen taudintapausten luku tavattomasti kasvanut. Yleisimmät taudit. Kun tutkitaan eri tautien esiintymisti! vv. 94547, olivat ne taudit, jotka aiheuttivat suurimman määrän tapauksia: v. 945 äkillinen nenän, nielun ja hehkitorven tulehdus, äkillinen maha ja suolitulehdus, tippuri, syyhy ja nielurisatulehdus. V, 946 oli vastaava järjestys: äkillinen nenän, nieiun ja henkitorven tulehdus, tippuri, äkillinen maha ja suolitulehdus, nielurisafulehdus sekä syyhy. V, 947 taas äkillinen nenän, nielun ja henkitorven tulehdus, influenssa, äkillinen maha ja suolitulehdus, tippuri sekä nielurisatulehdus aiheuttivat eniten taudin tapauksia. Tässä mainittujen tautien imoitettuja tapauksia oli vähintään 065. Erikoisesti on huomattava tautinimikkeen infectio acuta nasopharyngotrachealistapausten yhä lisääntyvä määrä samalla kuin varsinaisten influenssatapausten luku jatkuvasti on vähentynyt v. 945 jolloin influenssatapauksia oli 6 eli. % kaikista ilmoitetuista taudintapauksista ja v. 946 875 eli 4.7 %, mutta v. 947 jälleen huomattavasti kohonnut ollen 479 eli. % kaikista ilmoitetuista taudintapauksista. Tautisuus eri vuodenaikoina. Seuraava yhdistelmä osoittaa äkillisten taudintapausten lukumäärän eri kuukausina lääkärien antamien ilmoitusten mukaan.

7 llmoitetut äkilliset taudintapaukset kuukausittain Anmälda akuta sjukdomstall per månad Cas de maladies aigui!s signates. par mois 945 946 947 Tammikuu Januarl 9 4 04 4 49 Helmikuu Febr!Jari 4 4 097 6 884 Maaliskuu,Mars.... Huhtikuu April.... Toukokuu Maj.'.... Kesäkuu junl.... Heinäkuu juli.... Elokuu Augusti.... Syyskuu September.... Lokakuu Oktober Marraskuu November Joulukuu December Yhteensä. Summa (Totat) 4096 47 66 955 88 56 445 890 56 04 9550 4745 48 856 79 90 690 '0 87 4 655 9555 587 764 84 960 95 0 57 7 808 95 49, Yhdistelmä osoittaa, miten yleensä kevättalvella helmimaaliskuussa sattui eniten taudin tapauksia, joiden luku säännöllisesti väheni pienimpään määrään kesäkuukausina. Mitä kauemmas sotavuosista loitotaan, v:n 947 jälkipuoliskolla, on ilmoitettujen taudintapausten luku syyskuukausinakin vähentynyt. Keltatauti(hepatitis epidemica) tapauksia todettiin kolmivuotiskautena 94547 tavallista enemmän. Sairastumisia sattui v. 945 844, mutta v. 946 jopa 4 ja v. 947 0. Tapausten lukumäärässä oli täten huomattavaa nousua. Eniten tapauksia sattui syys ja talvikuukausina, elosyyskuusta tammihelmikuuhun, kun taas kevät ja kesäkuukausina tapauksia oli vähemmän. Eniten tapauksia tänä kolmivuotiskautena ilmoitettiin v. 947 marraskuussa, 6. Tuhkarokko(morbilli) tapauksia oli v. 945 6, mutta seuraavana vuonna ilmoitettiin sen sijaan 06 sairastumista ja v. 947 oli tapauksia 90. Tuhkarokkoepidemiaa on esiintynyt säännöllisesti 45 vuoden väliajoin. Sairastumisia ilmoitettiin v:n 946 joulukuusta (7) lähtien miltei sama määrä v:n 947 tammi, helmi ja maaliskuussa 66, 65 ja 648. Vielä huhtikuussakin oli 47 ilmoitettua tapausta, mutta sen jälkeen ilmoitukset vähenivät. Tulirokko(scartatina) tapauksia ilmoitettiin vähemmän kuin lähinnä edellisinä vuosina. V. 945 sattui 8, v. 946 80 ja v. 947 4 tapausta. Lukuun ottamatta v:n 947 kesäkuuta tulirokkoa ilmoitettiin kesäkuukausina vähemmän kuin muulloin. Kolmivuotiskautena sattui eniten tulirokkotapauksia v:n 947 toukokuussa. Seuraavassa yhdistelmässä esitetään viisivuotiskausittain vuodesta 9 alkaen sattuneet tulirokkotapaukset ja niiden suhde koko väestöön, erikseen kummankin sukupuolen osalta. Viimeinen ajanjakso käsittää kuitenkin vain kaksivuotlskauden 94647.' llmoitetut t ulirokkotapaukset Anmälda lali av scharlakansleber Cas signates de scarlatine Sairastuneita nsjuknade Cas de scarltitille Mp. Np. Yht. Mk. Kvk. S:a 000 asukasta kohden Pä 000 invänare 5lr 000 habitants Kaikki Mp. Np. Samtliga Mk. Kvk. 95 Masc. Fem.' Totat Tous... 769 8 95 4.7 4.7 4.8 960... 505 656 6... 95... 7 7 445.6..4 960... 84 94 785.6.. 95... 460 96 856.5.9. 9640 "... '"... 090 989 4079...7 9445... 05 77 9.4.. 94647..,.,.,...,... 55 58 7. 0.8.0

8 Terveydenhoitolautakunnan antamien tietojen nojalla voidaan sairastuneet ryhmittää iän ja sukupuolen mukaan seuraavasti. Tuirokkoa sairastaneet Jnsjuknade i scharlakansleber Cas signalis de scarlatine k ä. v u 0 t t a Å l der. A r A g e, a n s 9.. 5 0.... 4.... 5 9.... 04.... 59.... 0.... Kaikki ikäryhmät. Samtliga äldersgrupper (Toas les ages) 9.. 6 0.... 4.... 5 9.... 04.... 59.... 0.... Kaikki ikäryhmät. Samtliga Aldersgrupper 9.. 7 0.... 4.... 5 9... :.... 04.... 59........ 0.... Kaikki ikäryhmät. Samtliga idersgrupperj Sairastuneiden absoluuttinen luku Absolut antal insjuknade Nombre absolu des malades Mp. Mk. Muse. 6 56 8 6 84 49 0 8 6 68 47 5 4 7 Np. Kvk. Fem. 4 56 6 5 98 8 56 6 6 5 5 80 7 06 Yhteensä Summa Tolal 0 66 4 68 8 5 87 89 7 9 80 4 4 48 80 6 6 4 Sairastuneita ()()() asukasta kohden lnsjuknade pa ()()() nvanare Nombre des malades mr ()()() habitanls Mp. Mk. 6.0 6.4 4.5. 0.. 0.5 4...6. 0. 0.8 0.5 4.6 5.9 5.7.6 0..4 Np. Kvk. 4.4 6.7 4.6.7 0..0 0.8.4 5.4.0. 0. 0.7 O.S 4. 7. 4.. 0..0 Kaikki Samtilga Tous 5. 6.5 4.5.9 0.. 0.6.8 4... 0. 0.8 0.5 4.4 6.5 4.9.4 0.. Taulukosta näkyy, että kolmivuotiskautena 945""':47 sairastuneista oli naisia absoluuttisesti enemmän kuin miehiä paitsi vuonna 947. Sen sijaan asukaslukuun verrattuna tapauksia oli kunakin vuonna suhteellisesti enemmän miesten kuin naisten keskuudessa.. Tulirokko on etupäässä lasten tauti ja siihen sairastuneista on huomattava osa 9 vuotiaita; sitä vastoin ovat vuotta nuoremmat lapset ja aikuiset henkilöt yleensä vastustuskykyisempiä. Huomattavaa on kuitenkin, että HelsingiSSä vanhemmat ikäryhmät, yli 0 vuotiaat, ovat jo aikaisemmin olleet ja edelleen ovat suhteellisen runsaasti edustettuina.. V. 945 kuoli henkilöä tulirokkoon. Vv. 94647 ei sattunut yhtään kuolemantapausta. Taudin aiheuttama kuolleisuus on yleensä suurempi pienten lasten kuin vanhempien lasten keskuudessa. Koska yhden tai muutaman vuoden luvut yleensä eivät riitä pohjaksi arvosteltaessa tämän taudin eri ikäluokissa aiheuttamaa kuolleisuutta, julkaistaan seuraavassa tätä koskevia tietoja koko siltä ajalta (vv. 947), jolta on laadittu samanlaatuinen yksityiskohtainen tilasto, erikseen kultakin viisivuotiskaudelta paitsi kaksivuotiskaudelta 946 47, jolloin kuolemantapauksia ei ollut.

C") e_en 95.. 4.... 470 59........ 8 09... 808 0...... 79 (aikki. Samtliga (Tous) )96 960 4....... 74 59...... 58 09... 58 0... 7 (aikki. samtliga! 6 95 4.. 60........ 59...... 455 0'9... 45 0...... 05 (aikki. Samtliga 445 960 4.... 877 59... 06 09... " 98 0... 60 (aikki. Samtliga[ 785[ 9 Tulirokon aiheuttama kuolleisuus Scharlakansleberns letalitet LetaliU de La scarlatine Q. _0 :::" t;, " ;![ ;t'a"o== Qf"l "'''d [c ja ikiryhmä Vlislvuotlskausl ja käryhmä " e!. ;,..:;.g Vilsivllotiskausl FemArsperlod och ;!i" "å' = Aldersgrupp Q ; 5 {;" sn:. : :X F emarsperlod och Periode de 5 ans ei groape d'dge [.. ; Q,.;!._ =s. äldersgrupp. Rlg ;8 X 95 5 9. 4... 4.6 59... 7 0.9 09... 9. 0..,... 86 4.7 (aikki. Samtliga 9J640 7 9.0 4... 5 7.0 59... 7.7 09... 4. 0....... 07 9. (aikki. Samtliga 9445 4.5 4... 0.4 59... 0.5 09... 0.7 0... 0 0.7 (aikki. Samtliga 947 8. 4... 4 0. 59.... 7 0.7 0...:...9... 7.7 0... [ _en :J!..!!!... ",.. C '" " C 0." '" ;:;: " 58 00 76 556 856 679 9 6 848 4079 507 69 689 67 [ ]9 495 6695 550 46[ 46 [. (aikkl. Samtliga[)0 46[ ;.0!. 8: ::;o;j 0 c'tl g. U OC "' " "'>ö CoC [ :: t:l:t,) _ S " '"8 ;8 5.0.9 6 O.r. 4 0.5 O.li 8 0.6.6 4.0 5 0.4 7 0.8 7 0.9. 0.6 9. 5 [.4 6.6 55 5. 95.4 4 O.R 47.4 48 [. Taulukosta näkyy, että taudin aiheuttama pienten lasten kuolleisuus varsinkin vuosina 90 oli sangen suuri ja että yleensä alle 5vuotiaista sairastuneista' ku'oli" suurempi osa kuin vanhemmista potilaista. Kaikista aikana i947 tulirokkoon kuolleista oli 58. % alle 5vuotiaita. Sairastuneista oli miespuolisia 9 770 ja naispuolisia 048; ensimmäisenä viisivuotiskautena 8:n sairastuneen sukupuolesta ei ole tietoja. Kaikista sairastuneista kuoli 0 eli. % miespuolisista ja 8 eli. % naispuolisista potilaista, joten suurta eroa ei ollut miesten ja naisten kuolleisuuden väli\lä. Kun annetuista tiedoista ei enää v. 946 ja myöhemmin käy ilmi tulirokkotapausten luku kiinteistöittäin ja talouskunnittain sekä laitoksissa sattuneista tapauksista erikseen, on luovuttu julkaisemasta taulua, jossa nämä tiedot aikaisemmilta vuosilta esitettiin. Tulirokkotapausten luvusta eri kaupunginosissa on jatkuvasti tiedot saatavissa ja ne osoittavat taudintapausten esiintymisen selvään seurailevan kaupunginosan väkilukua. Kurkkumätä(diphtheria) tapausten luku vaihteli kaupungissa vv. 90400976 välillä ja vielä v. 9 todettiin 9 sekä v. 9 8 tapausta. Mutta siitä lähtien tapausten lukumäärä väheni, niin että VV. 94 välillä on kurkkumätään sairastuneiden luku vuosittain vaihdellut 54:stä 4:een. V. 94 tapauksia oli 5 ja v. 94 puhkesi pahanlaatuinen kurkkumätäepidemia, joka jatkui vielä v. 945, mutta alkoi sen jälkeen heikentyä. ) 40 sairastuneen ikä oli tuntematon. För 40 insjuknade var åldem okänd. Pour 40 malades l'dge etait inconnu.

0 Taulusta 8 näkyy, montako tapausta sattui vuosina 94547 kunakin kuukautena. Eniten sattui sairastumisia v:n 946 tammikuussa, 4, mutta siitä lähtien taudintapausten lukumäärä alkoi säännöllisesti vähetä. Terveydenhoitolautakunnan välityksellä on hankittu tarkempia tietoja sairastuneiden ryhmittymisestä kaupunginosien mukaan, mutta nämä luvut eivät osoita taudin levenemisen syitä tarkemmin. Sairastuneiden ikäryhmitys näkyy seuraavasta. Lisäksi on laskettu eri ryhmien sairastuneiden.prosentuaalinen osuus kaikista sairastuneista. Vertailun vuoksi esitetään myös vastaavat luvut siltä ajanjaksolta, jolta on käytettävissä tämä ryhmitys. Kurkkumätää sairastaneet Jnsjuknade i dilteri Cas signales de diphtirie Taudintapauksia Sjukdomsfall Nombn de cas % kä, vuotta Ålder, Ar............ co Age. ans......... co 0> 0>...... co co... 0> 0>co co CJ 0 co co co CJ co 0> 0l> 0> CJ "'" Ol " r 'j... 0l> CJ Ol "'".' " 0> 0> 0> " " "'"... 68 9 9 5.0 6.9 6.0 4.7 4... :... 0 86 4 7 6.' 9.7.0.6 0.8 0. 5 9... 79 84 4 05 0 7.5 0.8. 9.;;.8 04... 8 0 80.0 4.9..7.0 59...... ", 07 8 5 60 59 9.7 5..0 68.9 0,"....... 564 4i4 65 4 986 56 5. 5 5. 8. Yhteensä. Summa (TotaO 05 ) 780 7 ) 49 589,00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 Kurkkumätä, joka aikaisemmin on ollut etupäässä lasten ja koulunuorison tauti, 'näyttää etenkin vuodesta 944 alkaen, luultavasti lasten tehokkaasta suojarokotuksesta johtuen, kohtaavan useammin vanhempia ikäluokkia. Kun aikaisemmin yleensä n. % tapauksista oli 5vuotta vanhempia, niin v. 946 %, v. 94 yli puolet ja myöhemmin vieläkin suurempi osa (67 %) oli täyttänyt 5 vuotta. Kurkkumätään kuoli v. 945 5, v. 9465 ja v. 9479 henkilöä. Taudin aiheuttama kuolleisuus vv. 947 välisenä aikana näkyy seuraavasta yhdistelmästä. Viime kymmenvuotiskautena 9847 sattui kuolemantapauksia 00..' 95 960 95 960 95 9640 9445 94647 Kurkkumädtin aiheuttama kuolleisuus Dilterins letalitet LttallU de ta dlphtule Sairastuneita nsjukoade Cas de. maladie 508 584 790 448 54.58 555 Kuolleita Döda Diddis 70 87 9 0 6 Kuolleita 00 sairastu outta kohden Döda pa 00 insjuknade Diddts en% des malades 6.8 5..8.0 4. 5.7 4.5 097 4.. 947 044 67 4.9 0 0 ) Tähän sisältyy yksi henkilö, jonka ikä oli tuntematon. ) Härl ingår en person vars ålder var okänd.

Kuolleisuutta osoittava prosenttiluku on lähinnä vmeisenä vllslvuotiskautena alentunut, vaikka kuolleiden absoluuttinen luku onkin nossut. Vertailun vuoksi on seuraavassa taulukossa esitetty kuolleisuuslukuja ikäryhmittäin tämän julkaisun taulustoosastossa käytetyn jaoltuksen mukaan. Kurkkumädän aiheuttama kuolleisuus ikäryhmittäin Dödligheten i dijteri enligt dldersgrupper Ldalilt de la diphterie par iige Kuolleita Döda Kuolleita 00 sairastunutta kohden Döda pa 00 nsjuknade Dicidis Decidis en 0'0 des malades kä, vuotla Alder, Ar............ Age. ans 0.... ' '. 4, 6 4... 5 8 60.............................. CJl 0 CJl 0, CJl.. :.,,0>...] CJl 0>.].......].......] 7.6.8 7.7 9.4 8. 9... 6 6 4 9 7.6 7. 4.8 6.8 9.5 09... 5 0.8 0.5 8 0 r 0, 4 ' 9 6 0.7 0.7. 0.8.r. Yhteensä. Summa (Total) 5 5',' 9 59 4.'..8.7 5.5 Vv. 947 sairastuneista oli 586 miespuolista ja 79 naispuolista; 9 potilaan sukupuolesta ei ole tietoja. Miespuolisista sairastuneista kuoli 6 eli 5.6 % ja naispuolisista eli 4.%. Lavantauti (typhus abdominalis) ja paratyyjus (paratyphus) tapausten luku vv. 94547 oli edellisten 4, 0 ja 0 sekä jälkimmäisten 9, 8 ja 9. Vuoden 945 paratyyfusepidemia sattui elo ja syyskuussa, jolloin edellisenä kuukautena ilmoitettiin 508 (lisäksi 454 epävarmaa tapausta) ja jälkimmäisenä 76 tapausta. Taulusta 5 näkyy kuinka paljon v. 94546. lavan tautiin ja paratyyfukseen sairastuneista kymmentä vuotta vanhemmista sekä v. 947 5 vuotta täyttäneistä oli miehiä ja kuinka paljon naisia. Lavantautiin ja paratyyfukseen vv. 94547 sairastuneiden ikäryhmitys näkyy seuraavasta, jossa kuitenkin v:lta 945 epidemian laajuuden takia ikäryhmitys on vaillinainen. Lavantautiin. ja" paratyyjukseen sairastuneet Jnsjuknade i tarmtyjus och paratyjus Cas signalis de fievre typhol"de et de paratyphus,. ". 945 946 947.. kä, vuotta Typhul! Typhus Para Para Typhus ""Älder, ''år abdomityphus Paraabdomityphus abdomityphus ". Age, ans nalis ilalis nalis '.,. 4 } e '48 69 5 9... 8. 0"":'9............ 9 40 0:"'9..., 4 57 8 46 0'9.,... 5 7 4049..., 4 4 7 0 5059... 8 8, 6069... 70 0 Yhteensä. Summa (Tolat) 4 9 0 8 0 9 Lavantaudin aiheuttamia kuolemantapauksia oli v. 945, v. 946 ja v. 947. Paratyyfuksen aiheuttamia kuolemantapauksia oli v. 9450, v. 946 ja v. 947..

Hinkuyskää (pertussis) ilmoitettiin v. 945 78, v. 94684 ja v. 947 567 tapausta. Vuoden 944 joulukuussa alkanut nousu saavutti huippunsa vuoden 945 helmikuussa, 56, ja jatkui vielä maalis toukokuun voimakkaana, mutta tapaukset vähenivät vuoden loppua kohden. Vuonna 946 oli tasaisesti muutama kymmen tapausta kuukaudessa kunnes marraskuussa ilmoitusten luku kohosi yli sadan ja vuonna 947 pysytteli melko korkeana aina elokuuhun saakka. Eniten oli ilmoituksia maaliskuussa, 90,' ja toukokuussa, 9. Hinkuyskän aiheuttamia kuqlemantapaukllia oli v. 9450, v. 946 ja v. 947 8. Lapsihalvaus (poliomyelitis anterior acuta) tapauksia sattui v. 945 7, v. 946 5 ja v. 947. Eniten oli tapauksia v. 945 elokuussa, t. Sairastuneiden jakautuminen iän ja sukupuolen mukaan ilmenee seuraavasta taulukosta. Lapsihalvaukseen sairastuneet Jnsjuknade i barn!örlamning Cas signates de poliomyelite 945 946 kä,vuotta Å der, Ar Np. Moi. sukup. M. Bägge k!snen Mp. Np. Mo. sukup. Age, ans M. Kvk. Les dux Mk. Kvk. Bägge konen Masc. remo sexes M&. M. 947 '..., NP Mo. sukup: Kvk. Bägge konen.... 4 4... 4 4 5 9...... 04...... 59... 5 7 5 0... '.,... 8 0., 4 5 Kaikki ikäryhmät. Samtliga åldersgrupper/,, / (Tous les liges) 9 8 7 0 5 5 / / } } } 4 6 / 6 / Lapsihalvaukseen kuoli v. 9450 ja v. 947 henkilöä. Kulkutaudinlllontoista aivokalvontulehdusta (meningitis cerebrospinalis epidemica) ilmoitettiin kolmivuotiskautena 94547 yhteensä tapausta, joista v. 9457, v. 9465 ja v. 947. Kuolemantapauksia sattui vastaavasti 7, ja. Jnjluenssatapausten luku oli vuosina 94547 6, 875 ja 479. Eniten tapauksia sattui helmimaaliskuussa 947 (860 ja 57) ja myöskin v:n 946 maaliskuussa ilmoitettiin suhteellisen paljon (45) sairastumisia (vrt. s. 6). Kuolemantapauksi<\ oli ainoastaan v. 947, 0. Todennäköistä on, että osa influenssan jälkitauteihin, keuhkokatarriin ym. kuolleist"a aikaisemmin esiintyi kuolleisuu$tilastossa. mainittujen tautien kohdalla, mikä johtui siitä, että yksinomaan jälkitauti oli kuolintodistuksessa mainittu. V:sta 96 lähtien myös jäkitauteihin kuolleiden kuolintodistuksissa edellä käyvä influenssatapaus useimmiten on tullut mainituksi. Sukupuolitaudeista (morbi Veneris) on tippuria (gonorrhoea non rnedicata) ilmoitettu vv. 94546 runsaasti kaksi kertaa niin paljon kuin edellisinä vuosina, v. 947 vähemmän. Pehmeää sankkeria (ulcus molle) on ilmaantunut vähemmän kuin aikaisemmin, vain muutamia tapauksia, ja kuppatauti(syphilis) tapausten v. 94 alkanut nousu jatkui, niin että vielä v:n 946 luvutkin olivat korkeat, mutta laskivat v. 947. Vv. 94547 ilmoitettiin 0, 8 ja 798 kuppatautitapausfa. Lokeronivusajos(lymphogranizloma inguinale) tapauksia sattui V. 945 ja 947. (ks. taul. 5, 6 ja 9). Taulukkoihin 5 ja 6 sisältyy myöskin synnynnijinen kuppatauti (syphilis congenita). lmoitettujen uusien sukupuolitautien tapausten suhteellinen luku verrattuna väkilukuun koko sinä ajanjaksona, jolloin ilmoitusvelvollisuus on ollut voimassa, esitetään promilleluvuin seuraavassa taulukossa, josta tautien esiintymisessä sattuneet vaihtelut käyvät selvästi ilmi. Syphilis congenitatapaukset eivät sisälly katsauksessa esitettyihin lukuihin..

Uudet sukupuolitautitapaukset 000 asukasta kohden Nya tali av könssjukdomar pd 000 lnvdnare NoufJeaux cas de maladies veneriennes sur 000 habitants v u 0 s Å r Anne Syphills non medical. 894. 8M... 896....0.8 897....4 898....8 899....9 900... 0.7 9.0..... 90.... 90....7 99.... 9 5... 4. 9M... 4. 9!....4 r,8....4 9»9.... 90.... 9.... 9....9. 9....8 94....4 95....4 9[6....9 97... 4.5 98... 99... 4.5 5.4 90....5 Ulcus Gonorrhoea \ Lympho Vu 0 s Syphllls Ulcus \ Oonolfhoea \ Lymphomolle non non granulom. non molle non non granuloma medlcalum medlcala ngulnale År medlcala \ medlcall!m medlcala i!lgulnale.. 4.4 9....4..0.. 4. 9.....9.... 4.7 9....6..8.4 8.0 94....9.7 6.9.9 9.0 95....0. 5.5 0.9 6. 96....6.9 5. 0.4 6.. 97.... 4.7 7.5..& 0. 98....5 4.4 6.8 5.7 0.6 99....6.9 4.6 4.9 4. 90....4. 5.0.0.0 9...... 5.0. 6. 9.....6.9.9 5.0 9....7 0.8.8.7 4.4 94....6 0.4 4.7.. 4. 95.. _....D 0.4.9 0..7 4. 96.... 0.4.4 0.4 0.8.6 97.... 0.4. 0.8 0.6.7 98.... 0.6 9.4 0. 0.5 9.6. 99....0 0.6 7.6 0..0 0... 940....4 0. 7.s 0.0. 9.4.. 94....4 0. 6.9 0.0.9.8. 94....9 0.0 6.s 0.0. 4.4. 94... 4.6 0.0 6.6 0.0 7.7 5.6 944....0 0.0 7.4 4.8 4.0 945....9 0.0 5 0.0 4.0. 946....5 0.0.9.. 947.... 0.0 9.9 0.0 \.6 Taulukosta näkyy, että sukupuolitautien esiintymisessä on ollut huomattaviakin vaihteluja. Erään huippukohdan muodostivat v:t 905 ja 906, toisen taas v:t 979. Kolmas huippukohta sattui vv. 978. Sen jälkeen sukupuolitautitapaukset ovat vähentyneet, kunnes v. 94 kuppatautitapaukset alkoivat lisääntyä ja hlj...ppukohta saavutettiin v. 94, mutta vv. 94546 luvut olivat vielä huotl}attavan korkeat. Tippuritapaukset, jol:{a v:sta 97 olivat jatkuvasti vähentyneet, lisääntyivät huomattavasti heti sodan päätyttyä ja vv. 94546 ohvat luvut varsin suuret. r V. 94 käytäntöön otettu uusi, lääkintöhallituksen vahvistama yleiskaavake koko mai,lta varten ei enää si ilä sukupuolitaudeista eräitä aikaisemmin pyydettyjä tietoja, joita ei ole imoituskorteissakaan. Tällöin myös rr:'iutettiin ammatti ja elinkeinoryhmitystä eikä sen jälkeen ole saatu tietoja sairastuneiden siviilisäädystä amn:nttiryhmän mukaan. Myöskään ei enää ole käytettävissä tietoja sairastuneista sen paikkakunnan mukaan, jossa tartunta on saatu. V:lta 945 oli tietoja yhteensä 6408:sta, v:lta 946 6 76:sta ja v:lta 947 4 506:sta sairastunt;esta (ks. taulu 9). Tähän eivät sisälly synnynnäisen kuppataudin, luvultaan 5 v. 945, v. 946 ja 7 v. 947 eivätkä lokeronivusajostaudin tapaukset. Tauiuissa esitetyt tiedot koskevat vain Helsingissä asuvia henkilöitä. f<:aupungin ulkopuolella asuvista potilaista ei enää anneta eri ilmoitusta. Muist. Syphilis non medicata oli v:een 99 saakka syphilis recens, u\cus molle non medicatum v:een 94 sakka u\cus molle ja gonorrhoea non medicata v:een 94 saakka urethritis gonorrhoica., Anm. Syphilis non medicata benämndes tili år 99 syphils recens, ulcus molle non medicatum tili år 94 molle och gonorrhoea non medicata tili år 94 urethritis gonorrhoica. },CUS Tel'fleydenhoitotilasfo. Hlilsovdrdsstalistik. 94547.

... 4 Taulussa 9 on eri sukupuolitauteihin sairastuneet ryhmitelty henkilöiden ammatin, iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan. Synnynnäinen kuppatauti ei sisälly siinä esitettyihin lukuihin. Ne virkalääkärin vv. 94547 ilmoitta mat tapaukset, joissa siviilisääty oli tuntematon, on viety naimattomien sarakkeeseen. Lähinnä e4ellisenä kolmivuotiskautena 9444 ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta todettiin tapauksia enemmän naisten kuin miesten keskuudessa, mutta nyt käsiteltävänä kolmivuotiskautena 94547 oli tilanne päinvastainen, tapauksia todettiin lähes puolta enemmän miesten kuin naisten keskuudessa. V. 945 oli 59 ja yli 40vuotiaiden miesten ja naisten lukumäärän erotus pienempi kuin muissa ikäryhmissä. V. 946 oli erotus pienin 59 ja yli 50vuotiaiden välillä. V. 947 ei 59 vuotiaiden luvuissa ollut enää suurtakaan eroa, mutta muissa ikäryhmissä oli erotus edelleen varsin huomattava. Tänäkin kolmivuotiskautena todettiin useita tippuritapauksia sekä alaikäisten tyttöjen että myös poikien keskuudessa. Seuraavasta taulukosta näkyy kaikkien vv. 94547 sukupuolitauteihin sairastuneiden miesten ja naisten absoluuttinen ja suhteellinen luku eri ikäryhmissä. Näihin lukuihin sisältyvät myöskin synnynnäisen kuppataudin tapaukset. Uudet sukupuolitautitapaukset Nya tali av könssjukdomar Nouveaux cas de maladies veneriennes signa/es k A, v u 0 t t a Å der, A r A g e. a n s 9 4 5 4... 5 9.... 04... 59... 04... 59... 04... 59... 40... Miespuolisia NauoiiSia Mankön K nnkön. Sexe masculin Sexe lm/nin Sairastuneita nsjuknade Sairastuneita Nombre des % nsjuknade malades 9 0. 5 0. 0. 0. 7 0. 0 7.8 49.5 6.0 66 0.5 06 5.0 479.0 78 7. 47 6.0 44 0.4 05 9.4 6 7." 8 0.0 Yhteensä. Summa (Total) 448 00.0 76 00.0 9 4 6 4... 8 0." 5 9.... 4 0. 04... 0.0 59... 99 5.0 55 6.7 04... 007 5.4 60 6.0 59... 986 4.8 56 4. 049 :::::;::::::::::::: : 690 4.5 90 40. 50 90. 54. Yhteensä. Summa 97 00.0 4 00.0 9 4 7 4... 0.0 8 0.5 5 9 0.0 0. 04...... 0.0 0. 59....... 0 4.7 7. 04....... 70 5. 404.8 59 :::::::::::::::::::: } 70 5. 49 5. 049 66 } 44.9 } 70 4.0 50 Yhteensä. Summa 89 00.0 696 00.0 % } Molemmat sukupuolet BAgge könen Les deux sexes Sairastuneita nsjuknade % 4 0. 0. 9 0. 579 9.0 04.5 540 4.0 075 6.7 646 0. 54 8. 644 00.0 8 0. 4 0. 0.0 54 5.6 609 5.6 547 4.6 60 4.7 44. 687 00.0 9 0. 4 0.] 0.0 5 5.6 4 4.7 9 5. 996 44. 455 00.0

5 Edellä oleva taulukko ei kuitenkaan anna aivan oikeata kuvaa sukupuolitautien levenemisestä eri ikäryhmissä, vaan sellainen kuva on parhaiten saatavissa vertaamalla kussakin ikäryhmässä sattuneiden taudjntapausten lukua vastaavan ikäryhmän väkilukuun. Tällaisen vertailun tulos näkyy seuraavasta taulukosta, jossa esitetään (lukuun ottamatta tapauksia, joita ei tarkemmin tunneta) eri sukupuolitauteihin sairastuneiden miesten ja naisten luku eri ikäryhmissä 000 asianomaiseen ikäryhmään kuuluvaa miestä ja naista kohden. Myöskin tähän sisältyy synnynnäinen kuppatauti. Uudet sukupuolitautitapaukset 000 samanikäisul ja samaa sukupuolta olevaa asukasta kohden vuosina 94547 Nya lall av könssjukdomar pd 000 invdnare av samma dlder oc/l kön dren 94547 Nouveaux cas de maladies veneriennes signales efj. 94547, pour 000 habilants du meme sexe et du meme dge Syphills non medlcata Ulcus molle non medicatum Oonorrhoea non medlcala Mlespuolisel Naispuoliset k ä, v u t a Mankön Kvlnnkön Å der, A r Sexe masculin Sext! jim/njn Age, ans co ;;; 4...... 0.4 Miespuoliset Naispuoliset Miespuoliset Nalsp\loliset MankOn Kvinnkön Mankön Kvlnnkön......... Cö... Cö i Cö Cö Cö :e;...... * * * i i * il * i C>... c:n C>...... c:n...... 0. 0. 0. 5 9... = 0. 0.4 0.4 0. 04... 0. 0. 0. 0. 0. 0.7 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 59. '... 5.7..0 5...8 0. 0. 0. 4.4 8.7..4/. 9.i 04... 6.7.0 6.0. 9. 5. 0. 0. 5.0 8.8 6..0 8.9.7 59... 5.. 6.5 8.0 7.5 5.0 0. 0. l 0. 77.4 68.4 5. 9.6.8 8. 04... 7.6 5.0 0. 40.7.4 } 59... 5.8 }5.,. }. }. }.7 } } }.7 }4. 7. 8..8 4049...,... )..> } } l,ö 50.... 0.7 ) 4..5 \. 0. Kaikki ikäryhmätili Samtliga åldersgrupper (Tlus les dges) 4. 4.0.,J.J 0 0.0 0.0 J 0.0 0.0 0.0 4.9.0 5.J 8.0 :7.9 6.0.' Kuten viimeisestä taulukosta ilmenee, sattui kuppataudin ja tippurin tapauksia miesten keskuudessa yleensä suhteellisesti eniten 04,vuotiaitten ikäryhmässä ja lähinnä suurimpana ryhmänä myös näissä molemmissa taudeissa olivat 59 vuotiaat. Naisiin nähden oli suhteellisesti eniten kuppataudin ja tippurin tapauksia 04 vuotiaitten ryhmässä. Lähinnä suurimpana ryhmänä olivat 59 vuotiaat kuppataudin ja tippurin kohdalla paitsi v. 945 viime taudissa 59 vuotiaat.

6. Kuolleisuus Dödligheten M ortaliti Kuolleisuustilaston aineisto. V:n 96 alusta maamme kuolleisuustilasto kokonaan uusittiin ja laajennettiin ja tämän seurauksena Helsingin kaupungin kuolleisuustilaston käsittely saatettiin aivan uudelle kannalle. joulukuun 0 p:nä 95 annetulla asetuksella kuolleisuustilastoa varten toimitettavista tiedoista määrättiin, että kuolleen henkilön hautaamista varten on esitettävä lääkärin antama lääkintöhallituksen vahvistaman kaavakkeen mukainen kuolintodistus sen kunnan rekisteriviranomaiselle, jossa vainaja on kuollut; jos kuitenkin kuolintodistuksen hankkiminen tuottaa kohtuuttoman suuria vaikeuksia, voidaan tyytyä muunlaiseen kuolinilmoitukseen. jos vainaja ei ole sen rekisteriviranomaisen kirjoissa, joka on kuolintodistuksen tai ilmoituksen vastaanottanut, on todistus lähetettävä sille rekisteriviranomaiselle, jonka pitämässä rekisterissä hän on. Kaikkitäten rekisteriyiranomaisille saapuneet kuolintodistukset ja ilmoitukset on lähetettävä kaupungissa viikoittain asianomaiselle kaupunginlääkärille ja maaseudulla kuukausittain asianomaiselle piirilääkärille (v:sta 94 lääninlääkärille). Näiden lääkärien tulee tarkastaa kuolintodistukset ja ilmoitukset, epäselvissä tapauksissa koettaa saada selville kuolemansyy sekä lähettää kuukausittain kaikki heille saapuneet kuolintodistukset ja ilmoitukset tilastolliseen piiätoimistoon, jolle myös rekisteriviranomaisten tulee neljännesvuosittain lähettää luettelo pitämäänsä kuolleiden kirjaan merkityistä kuolleista. Tilastollinen päätoimisto laatii sille saapuneita kuolintodistuksia ja rekisteriviranomaisten luetteloja käyttämällä koko maan käsittävän kuolleisuustilaston. Kuolemantapaus otetaan tällöin huomioon laadittaessa sen paikkakunnan tilastoa, jossa asianomainen on ollut kirjoissa, niinkuin maamme väestötilastossa on sääntönä. Kuolemansyiden tilastokin tulee täten kytketyksi yleiseen kuolleisuustilastoon. Tämän järjestelmän epäkohtana on kuitenkin se, ettei maamme tilasto osoita kunkin paikkakunnan terveydellistä tasoa; esim. kulkutautiin kuollut voi tulla merkit yksi sellaisen paikkakunnan tilastoon, jossa tämän taudin tapauksia ei lainkaan ole sattunut ja jonkun syrjäkunnan tilastossa voi esiintyä raitiotieonnettomuuden aiheuttamia kuolemantapauksia, jos vainaja on saanut vammansa ollessaan matkalla pääkaupungissa. Myöskin voi sattua, että ulkomailla kuolleen Suomen kansajaisen kuolemansyyksi tulee merkit yksi keltakuume, rutto tai joku muu yksinomaan ulkomailla esiintyvä tauti. Uudistuksella on kuitenkin se hyvä puoli, että saadaan aikaan koko maan käsittävä yhtenäinen tilasto kuolleisuudesta ja kuolemansyistä. Tilastollisen päätoimiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Helsingin kaupungin kuolleisuustilasto laadjtaan päätoimistossa käyttämällä sinne saapuneita kaupungin seurakuntien ja siviilirekisterin kirjoissa olleiden kuolleiden kuolintodistuksia. Tilasto käsittää siis v:sta 96 yksinomaan nämä kuolleet, minkä vuoksi se ei ole suoraan verrattavissa edellisten vuosien tilastoon ). Käsillä olevaa esitystä luettaessa on koko ajan otettava huomioon, että luvut ennen vuotta 96 ja tästä vuodesta lähtien eivät tarkoita täsmälleen samaa kuolleisuutta. Aineiston lllotettavuus. Tilaston käytettävänä olevat kuolemansyitä koskevat tiedot ovat hyvin eriarvoisia. Lääkärien antamat todistukset ovat tietenkin luotettavimmat, vaikka täytyy ottaa huomioon, että välistä tehdään vääriä dlagnooseja, varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa lääkäri kutsutaan potilaan luo vasta tämän ollessa in agone. Sitä vastoin ovat maallikkojen antamat todistukset melko arvottomia, koska heillä harvoin on edellytyksiä oij<:ean diagnoosin tekemiseen. Kuolemansyytilaston tarkkuus on niinmuodoin riippuvainen siitä aineistosta, jota sitä laadittaessa käytetään. Sen seikan valaisemiseksi, missä määrin tässä julkaisussa esitetty kuolemansyytilasto on luotettava, annetaan seuraavassa eräitä tietoja puheena olevan aineiston laadusta. Yleisenä huomautuksena voidaan sanoa, että luotettavuus on lisääntynyt sen johdosta, että kuolintodistukset on tarkastettu tilastollisen päätoimiston lääkärin toimesta. Kuolintodistuksiin on merkittävä myös, miten kuolemansyy on määrätty, ja tilastoa laadittaessa kuolemantapaukset pn ryhmitetty kuolemansyyn määräämisperusteen mukaan, kuten näkyy seuraavasta taulukosta. ) Kuolemansyytilaston uudistamisesta on selostus tilastollisen päätoimiston ensimmäisessä sitä koskevassa julkaisussa: Suomen virallinen tilasto. V. Väestötilastoa. 90. Kuolemansyyt vuosina 9697. Vrt. myös Helsingin kaupungin tilasto Terveyden ja sairaanhoito. 79. 9444. jälkimmäinen osa.

7 Kuolemansyyn määräämisperuste Grunderna tör dödsorsakens bestämmande Le raison sur lequels se base La determination des causes de deces 945 946 M. Np. Yht. Mp. M. Kvk. 5:a Mase. Ftfm. To/al Yht. Mp. Mk. Kvk. 5:a Mk. Np. Ruumiinavaus. Obduktion (Autopsie)... 444 775 45 9 745 94 Sairaalahoito. Sjukhusvård (Soins i.l'hopi/al).. 996 000 996 068 007 075 067 Lääkärinhoito. Läkarvärd (Soins du midedn).. 54 6 690 07 8 65 6 Lääkärin suorittama kuolleen tutkimus. Av läkare utförd undersökning av den döde (E;ramen du decede, e;rkuti par un mldedn)... 46 7 7 9 40 79 8 Sairaanhoitajattaren, kätilön tai muun hoitohenkilökuntaan kuuluvan kertomus. Redogörelse av sjuksköterska, barnmorska e. dyl. (Rapport de t'infirm;ere, de ta sagefemme ete.)... 4 5 Omaisten tai vieraiden henkilöiden kertomus. Redogörelse av anhöriga eller främmande personer (Rapport des parents ou des itrangers) 9 87 78 79 0 8 76 moittamaton. Ouppgiven (lnconnu)... 947 Kvk. Np. Yht. 5:a 9 6 4 0 7 75 4 5 4 5 94 70 Yhteensä. Summa (Total) 04 78 86 048 76 80 08 867 949 Vastaavat suhdeluvut koko kolmivuotiskaudelta esitetään seuraavassa' taulukossa. Kuolemansyyn määräämisperusteet vuosina 94547 Grunderna jör dödsorsakens bestämmande dren 94547 Les raisons sur lesquels se base la delermination des causes de deces. en 94547 Absoluuttiset luvut Absoluta ta % Chijjres absolus Mp. Np. Yht. Mp. Mk. Kvk. 5:a Mk. Kvk. Np. Masc. Fem. Total Ruumiinavaus. Obduktion... 9 85 4 0.9 5.7 Sairaalahoito. Sjukhusvård.... 4 67 50.8 58. Lääkärinhoito. Läkarvård... 04 06 050 6.6 9.0 Lääkärin suorittama kuolleen tutkimus. Av läkare utförd undersökning av den döde... 66 0 67..7.9 Sairaanhoitajattaren, kätilön tai muun hoitohenkilökuntaan kuuluvan kertomus. Redogörelse av sjuksköterska, barnmorska e. dyl.... 6 8 4 0. 0. Omaisten tai vieraiden henkilöiden kertomus. Redogörelse av anhöriga eiler främmande personer.. 546 8 89 8.9 5. lmoittamaton. Ouppgiven... Yhteensä. Summal 664 54 575 00.0 00.0 Yht. 5:a 8.5 54. 7.7. 0. 7. 00.0 On luonnollista, että ryhmä»omaisten tai vieraiden henkilöiden kertomus», johon ryhmään sodassa kaatuneet ja kuolleeksi julistetut on viety ja joka vv. 994 käsitti miesten kohdalta lähes /5 kaikista: kuolemansyyn määräämisperusteista ja oli vielä vv. 9444 sangen korkea, on rauhanomaisiin oloihin palattua huomattavasti pienentynyt, vaikka se ei vielä ole laskenut samalle tasolle kuin mitä se oli ennen sotia. Nyt käsiteltävänä kolmivuotiskautena jälleen 9.7% (vv. 968 94.9%, mutta vv. 994 sen sijaan vain 70.% a vv. 9444 8.6 %) kaikista kuolemansyistä oli lääkärien todistamia. Muista tapauksista lienee suurin.osa sattunut maalla, missä lääkäriä ei ole voitu käyttää. Täten voidaan sitä aineistoa, johon Helsingin kuqlemansyytilasto nojautuu, pitää luotettavuuteen nähden koko lailla tyydyttävänä.....

8 Absoluuttinen ja suhteellinen kuolleisuus. Edellä mainitulla tavalla laskettuna oli Helsingin kirjoissa olleiden kuolleiden luku, kuolleina syntyneitä lukuun ottamatta, v. 945 804, v. 946 797 ja v. 947 96 henkilöä, niinkä lisäksi kuolleeksi julistettiin vastaavasti, ja siviilihenkilöä. Kuoileisuus kutakin (kirkonkirjojen mukaisen) keskiväkiluvun 000 henkeä kohden vuosina 9847 näkyy seuraavasta' taulukosta (kuolleina syntyneitä lukuun' ottamatta). Tähän ja seuraaviin taulukoihin sisältyvät kuolleeksi julistetut sodassa kadonneet; sitä vastoin kuolleeksi julistettuja siviilihenkilöitä ei ole otettu huomioon. V u 0 s Å r A n tf e e Keskiväkluku MedelfolkmAngd Population moyenne 98... 5968 99.... 807 90.... 995 9. 59 9.... 6097 9... 6696 94... io 470 95. l.... 75049 96... EO 6:! 97.... f845 Kuolleisuus vuosina 9847 Dödligheten dren 9847 Mortalite en 9847 Kuolleiden Kuolleita absoluuttinen 000 asukasta luku kohden Absolut antal avlldna Avlldna pa OOC nvanare. Nombre des deces Deces sur OOG habitanls V u 0 s Å r 46 0.7 98... 884.4 989... 9 0.0 940... 66 0.6 94.... 590 9.8 94... 49 9.s 94... 56 9.s 944.... 74 8.6 945.... 08.0 946.. 088 0.7 947... Kuolleiden Kuolleita Ke.klväkiluku absoluuttinen 000 asukasta Medelfolk. luku kohden mangd Absolut antal Avlldna pa avlldna 000 invlnare 9908 07 0. 05 489. 778 4776 5.0 5 557 6.4 496 4554 4.l 664 4045.4 940 507 5. 504 804.4 67987 797 0. 7455 96 0.5 Sodan vaikutus kuolleisuuteen ilmenee taulukosta hyvin selvästi. Vertailun vuoksi esitetään seuraavassa numerosarjassa kuolleet vv. 9945 lukuun ottamatta sodan aiheuttamia tapauksia. Vuosi År Annie 99... 940.. '... 94... 94... Kuolleisuus vuosina 9945 Dödligheten åren 9945 Mortalite en 9945 Kuolleita Vuosi Avlldna %0 År Decls 99 0. 94... 77 0.6 944... 467 0.8 945... '.' 956. Kuolleita Avlldna 767 45 769 Mainittakoon tässä, että kun väkilukua osoittavat luvut ovat liian suuret (ks. edellä siv. ), ovat taulukoissa esitetyt suhdeluvutkin liian alhaiset, mutta voitaneen niitä kuitenkin käyttää vertailtaessa eri vuosia toisiinsa. Keskikuolleisuus oli viisivuotiskausittain vuosien 89 ja 945 välisenä aikana promilleluvuin esitettynä seuraava. Kuolleisuus 000 asukasta kohden, viisivuotiskausien keskiluvut Dödligheten pd 000 invdnare, lemdrsmedeltal Mortalite sur 000 habitants, periodes de 5 annees 8995... 0.4 95.... 896900 9005 9060 95 960 7.0 5..6.6.5' 960 95 9640 9445.5.5. 9. 0.7 9.5.7. 9

9 Kuolleisuus kuukausittain. Kuolemantapausten lukumäärä eri kuukausina on esitetty taulussa 0. Kunkin kuukauden suhteellinen kuolleisuus vv. 94547 verrattuna asianomaisen vuoden keskiväkilukuun käy ilmi seuraavasta taulukosta. Kuolleisuus kuukausittain Dödligheten mdnadsvis Mortalite par mois Kuukausi MAnad Mots 945 946 Kuolleiden Kuolleita 000; abso!. luku asukasta kohden Kuolleiden Kuolleita 000 Absolut antal Avlldna pa 000 absol. luku asukasta kohden avlldna nvanare Absolut antal Avlldna pa ()()() Nombre Deces sur J 000 avlldna nvanare des deces habitants 947 Kuolleiden Kuolleita 000 absol. luku asukasta kohden Absolut antal Avlldna pa ()()() avlldna invanare Tammikuu Januari... Helmikuu Februari.. Maaliskuu Mars... Huhtikuu Apri!...,... Toukokuu Maj... «esäkuu Juni 0 ' Heinäkuu Juli... Elokuu Augusti... Syyskuu September Lokakuu Oktober... Marraskuu November "," Joulukuu December... Tuntematon kuukausi. Okänd manad....6 7.0 5.6 09 0. 67. 87.6.5 0.ö 00 0.7 5 0.6 99 0.7 95 9.6 89 0.4 94 9.6 66 9.6 59 8.4 05 0.9 8 9. 6.7 0.9 5. 0 9.0 68. 4 0.6 0.0 7 0.0 9 0.9 0 0.6 49.7 0.6 4.0 6 0. 04 9.7 80 9.0 67 8.6 0.0 0. 6 0.8 5 0.0 Kuolleisuudessa ilmeni siis jonkin verran vaihteluja. Kuten edellä olevasta taulukosta näkyy, on kuolleisuus tavallisesti suurin talvi ja kevätkuukausina sekä pienin loppukesällä ja syksyn alussa. Kuolleisuus sukupuolen ja iän mukaan. Taulussa 0 annetaan myös tietoja kuolleisuudesta sukupuolen ja iän mukaan. Kuolleiden miesten lukumäärä oli sekä absoluuttisesti että suhteellisesti suurempi ktiin naisten. Seuraavassa yhdisteimässä olevat luvut osoittavat mies ja naispuolisten kuolleiden luvun 000 vastaavaa sukupuolta olevaa henkilöä kohden. Kuolleet 000 vastaavaa sukupuolta. olevaa asukasta kohden Avlidna pd 000 lnvdnare av samma kön Decedes sur 000 habitants du meme sexe Mp. Mk. Masc. Np. «Yk. Mp. Np. Mp. Np. Mk. «Yk. Mk. «Yk. Fem. 98...,.... 9.6 95...... 9.8 7.7 94...'... 9. 0.8 99......8. 96....4 9. 9 94.... 5.8 9.8 90......5 8.7 97....5 9. 944.... 0.8. 9.....,.... 7 9.7 98.... 8 8.9 945..,... 4. 9. S 9.......0 9.0 99....7 9.s 946....9 8.' 9...... 0.8 8.s 940....' 9., 947...8 8.8 94 0.5 8.5 94... 5.s 9.8 Kuten näkyy seuraavasta taulukosta, jossa esitetään kuolleiden luku eri sukupuoli ja ikä ryhmissä 0000 asukasta kohden, oli kuolleisuus eri ikär.yhmissä luonnollisesti varsin eri suuruinen. Suhteellinen kuolleisuus oli kussakin ikäryhmässä yleensä suurempi miesten kuin naisten keskuudessa; poikkeuksen muodosti kuitenkin säännöllisest viimeinen ikäryhmä (yli 80 vuotta) sekä tilapäisesti v. 945 4,vuotiaat.