LAUTTASAAREN SÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 DRUMSÖSTIFTELSENS VERKASAMHETSBERÄTTELSE FÖR ÅR 2015 Säätiön 70. Toimintavuosi Stiftelsens 70. Verksamhetsår 1. LAUTTASAARI VUONNA 2015 JA KEHITYSNÄKYMÄT Ennuste kansantalouden BKT-kehityksestä kuluneelle vuodelle 2015 on 0,2 % ja alkaneelle vuodelle 1,0 %. Pörssin toteutuneet indeksit ovat yleisindeksi +10,8 % ja OMX H 25 + 12,6 % Ennätysalhainen korkotaso 3 kk euribor oli -0,01 % ja ennuste 2016 0,00 %. Pörssikurssien kehitys vahvistunee varaumilla, että kansainvälisessä tilanteessa ei tapahdu kielteisiä muutoksia ja että työmarkkinakenttä pysyy rauhallisena. Alhainen korkotaso tukee edelleen osakemarkkinoiden kehitystä. Lauttasaaren kasvua on aktivoinut pääkaupunkiseudulle tuleva muuttoliike. Vilkas asuntorakentaminen on jatkunut edelleen. Kaavoitetun tonttimaan hupeneminen näkyy uusimmissa kuulemiskierroksella olevissa kaavaluonnoksissa, joissa näkyvimpinä piirteinä ovat rakentamisen tehokkuus ja viheralueiden supistuminen sekä kaupunkibulevardi-idea. Alueelle suuntautuvan muuttoliikkeen vaikutus tuntuu edelleen saarellamme. Asuntojen hintakehitys v. 2015 oli Helsingissä +1,2 % ja Lauttasaaressa 0200-alueella (q2/q3) + 2,0 % (5086,-/m2) ja 0210 alueella (q2/q3) +8,0 % (5211/m2). Hintakehitys vv. 2005-2015 oli 0200 alueella + 78,4 % ja 0210 alueella 58,4 %. Uusien asuntojen hintavaikutus tuntuu erityisesti 210 alueella. Lauttasaaressa alkuvuosien 2014/2015 kehitys oli n. -1,5 %. Metron rakennustyöt ja liikenneväylien uudistaminen ovat näkyneet sekä katukuvassa että vaikuttaneet saarelaisten elämään kulkuväylien tilapäisjärjestelyinä. Metron käyttöönotto alkaneen vuoden syksyllä ja uuden kauppakeskuksen valmistuminen v. 2017 tulevat parantamaan merkittävästi Lauttasaaren liikenne- ja palveluoloja. Kahden pitkään Lauttasaarta leimanneen rakennuksen tulevaisuus ratkesi kuluneen vuoden aikana. Vesitorni purettiin kaupungin toimesta. Kaavasuunnitelman esittelyssä kaupungin taholta vakuutettiin Kotkavuoren säilyvän viheralueena. Kartanon epäselvä tulevaisuus kirkastui, kun Koneen säätiö teki Lauttasaaren kartanon kiinteistöstä kaupungin hyväksymän korkeimman tarjouksen. Punainen huvila ja kartanon päärakennus restauroidaan kulttuuri-, toimisto- ja kahvilakäyttöön v. 2017 alusta alkavalla kunnostushankkeella. Lauttasaaren päivähoito- ja kouluolot eivät ole seuranneet väestökehitystä. Lasten (0-6 v.) määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2000 ilman merkittäviä investointeja koulurakenteisiin. Kaupungin tavoitteena ei voi olla lapsiperheiden karkottaminen naapurikuntiin. Viiveellä käynnistetyt hankkeet eivät ennätä vastaamaan palvelujen kysyntää. Myöskin liikuntatilatarjonta on riittämätöntä eikä täytä nuoriso- ja aikuisliikunnan kasvavaa tarvetta. 1.1. Tilastotietoa Säätiö seuraa jatkuvasti Lauttasaaren yhdyskunnan kehitystä, mm. väkilukua, ikäjakaumaa ja valmistuneita asuntoja. Näin se voi ottaa muutokset huomioon suunnitellessaan toimintansa painopistealueita. 1
Vuonna 2015 Lauttasaaren väkiluku kasvoi 1,7 % edellisvuoteen verrattuna (vuosi 2012: +1,8 %, vuosi 2013: +2,9 %, vuosi 2014 +2,5 %). Kasvu jatkui, joskin prosentuaalisesti hiukan kahta edellistä vuotta maltillisempana. Kokonaisväkimäärään ennustetaan kasvavan tulevan kymmenen vuoden aikana 14 %. Vertailun vuoksi mainittakoon, että koko Helsingin väestönkasvun samana aikana ennustetaan olevan 10 %. Lauttasaaren väestön ikäjakauma 1990-2014 sekä ennuste 2020-2025 Lauttasaaren syntyneet lapset ja valmistuneet asunnot 1990-2014 2
Lauttasaaren väestökehitys 1990-2014 sekä ennuste 2020-2025 Tilastojen ja ennusteen lähde: Helsingin seudun aluesarjat tilastokanta Paine sekä lasten että ikääntyvien tarvitsemien palveluiden tuotannon tehostamiselle Lauttasaaressa on ilmeinen. 1.2. Palvelut Suunnitelmat uusien päiväkoti- ja koulutilojen rakentamiseksi saaren kasvaneelle lapsimäärälle ovat tarkentuneet. Asemakaavamuutos uuden suuren päiväkodin rakentamiseksi Isokaarelle hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa marraskuussa ja asia etenee päätettäväksi kaupunginhallitukseen ja valtuustoon alkuvuodesta 2016. Ala-asteen koulu sai lisätiloja syksyllä valmistuneista kahdesta parakkirakennuksesta. Haettaessa pysyvämpää ratkaisua on ala-asteen koululle päätetty vuokrata lisätilaa koulun viereisestä Hedengrenin toimistotalosta, joka auttaa nyt akuuttiin tilantarpeeseen ja jatkossa väistötilana tulevan vanhan rakennuksen peruskorjauksen ajan. Vattuniemeen tuleva ala-asteen koulu tullaan sijoittamaan olemassa olevaan rakennukseen, joka peruskorjataan koulukäyttöön sopivaksi. Tällä ratkaisulla nopeutetaan koulutilojen saantia. Päätös valittavasta rakennuksesta tullaan tekemään vuoden 2016 aikana. Metroon liittyvien maanpäällisten rakennusten työmaa on edelleen haitannut merkittävästi liikkumista ja palvelutarjontaa keskeisessä Lauttasaaressa. 1.3. Kaavoitus Helsingin uusi yleiskaava on ollut tekeillä vuodesta 2012 lähtien. Yleiskaavaehdotus valmistui 6.10.2015 ja se hyväksyttiin vähäisin korjauksin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 10.11.2015. Ehdotuksen keskeisimpiä tavoitteita ovat joukkoliikenteen verkostokaupungin luominen sekä kantakaupungin laajentuminen. Näiden tavoitteiden mukaisesti huomattava osa metroon tukeutuvasta Lauttasaaresta on esitetty rakennettavaksi kantakaupunkimaisella 3
tehokkuudella. Näkyvin uusi kokonaisuus on Länsiväylän kaupunkibulevardi, mutta myös vanhoille alueille sekä puistoalueille on merkitty mahdollisuus tiiviiseen rakentamiseen. Yleiskaavaehdotus on herättänyt Lauttasaaressa vilkasta keskustelua ja arvostelua. Hanke on etenemässä kaupunginhallitukseen ja valtuuston päätettäväksi vuoden 2016 aikana. Muutoksia ehdotukseen voidaan vielä tehdä, jos tammikuun 2016 aikana tehtävät muistutukset antavat niihin aihetta. Kaksi uutta tonttikohtaista asemakaavaa asuinrakennusten rakentamiseksi Lauttasaarentielle hyväksyttiin. Lohiapajanlahden korjattu kaavaehdotus oli nähtävillä elokuussa, mutta se ei ole vielä edennyt päätettäväksi. Suunniteltuja rakennuksia on korotettu ja laajennettu aiemmasta ehdotuksesta, minkä vuoksi useat lauttasaarelaiset yhteisöt jättivät muistutuksen tästä kaavaehdotuksesta. 2. LAUTTASAAREN SÄÄTIÖN TOIMINTA VUONNA 2015 Säätiön toiminnan tarkoitus Säätiön tarkoitus on edistää ja tukea lauttasaarelaisten paikallisia etuja ja lauttasaarelaisia hyödyttävää harrastustoimintaa sekä Lauttasaaren kotiseututoimintaa ja kehitystä. Tarkoituksen toteuttaminen Säätiö toteuttaa tarkoitustaan seuraamalla Lauttasaaren ja sen lähialueiden kehitystä ja lauttasaarelaisten yhteisiä tarpeita. Säätiö pyrkii parantamaan ja kehittämään liikunta-, kulttuuri-, sivistys- ja muun harrastustoiminnan edellytyksiä harjoittamalla yhteistyötä viranomaisten ja paikallisten yhteisöjen kanssa. Säätiö myöntää näille yhteisöille avustuksia ja stipendejä sekä tekee kotiseututyötä ja muutoinkin tukee taloudellisesti säätiön päämäärien mukaisia pyrkimyksiä. 2.1. Toimintatuet Lauttasaaren säätiön tärkeimmät tuensaajat ovat olleet kotiseutu-, kulttuuri-, nuorisourheiluja kasvatustoimintaa harjoittavat yhteisöt. Tuensaajia oli yhteensä 30. Myönnettyjen toimintatukien määrä (40 000 euroa) laski edelliseen vuoteen verrattuna (45 000 euroa). Hakijoiden määrän kasvusta ja jaettavan tuen vähenemisestä johtuen kaikille hakijoille ei valitettavasti tukia voitu myöntää. Useimmille hakijoille myönnettiin anottua summaa pienempi tuki. HAKIJA KÄYTTÖTARKOITUS TUKI Kasvatus, koulutus Barnavårdsförening i Finland Drumsö eftis luontokoulu 300 Föräldrarförening daghemmet Tärnan konsertti, juhla 500 Kielikylpypäiväkoti Sälen vanhempainyhd. säilytyskaapit 800 Folkhälsan Drumsö daghemmet Tallen toiminta-avustus 600 Lauttasaaren kielikylpy ry. työpajat Arkki 500 4
Päiväkoti Lokin vanhempaintoimikunta polkupyörät 600 Päiväkoti Särjen vanhempainyhdistys ry asiantuntijaluento 900 The Lauttasaari English Playschool kalusteet, leikkikalut 800 Myllykallion koulu, kielikylpyluokka s.2004 materiaalihank.,leirikoulu 500 Lauttasaaren ala-aste, vanh.yhd. opetusmateriaali ym. 500 Lauttasaaren ala-aste, 5 B luokka leirikoulu 500 Lauttasaaren Yhteiskoulu stipendit, yo-kuulokeet, ym. 4000 Yhteensä 10500 Osuus avustuksesta 26 % Kulttuuri Avoimen taidekoulun kannatusyhdistys toimintatuki 800 Lauttasaari-Seura toimintatuki 4000 Lauttasaaren musiikkiopisto stipendit, metron avaus 3500 Lauttasaaren Laulajat ry toiminta-avustus 1500 Lauttasaaren orkesteriyhdistys ry toiminta-avustus 3000 Yhteensä 12800 Osuus avustuksesta 32 % Urheilu, liikunta Pallopojat toimintatuki 2000 Topola toiminta-avustus 4500 Dicken toiminta-avustus 4000 Lauttasaaren Kisa-Siskot toimintatuki 800 Lauttasaaren Pyrintö kesätoiminta 600 Yhteensä 11900 5
Osuus avustuksesta 30 % Muu harrastus ja virkistystoiminta Lauttasaaren Shakkikerho ry toimintatuki 200 Lauttasaaren Senioritalon kannatusyhdistys virkistystoiminta 600 Lauttasaaren Senioritalo juhlajulkaisu 800 Sjöscoutkåren Seaboys veneen korjaus 500 Lauttasaaren VPK historiateos 800 Suomen Moottoriveneklubi r.y. junioritoiminta 700 Drumsö pensionärer r.y. virkistystoiminta 400 NJK ( Nyländska Jaktklubben) nuorisokoulutustoiminta 800 Yhteensä 4800 Osuus avustuksesta 12 % Kaikki yhteensä 40000 Vuosibudjetti 40000 2.2. Muut tuet ja tunnustukset Nuorisorahaston 3000 euron vuotuinen stipendi annettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lauttasaaren yhdistykselle. Stipendi annettiin 6.12.2015 Lauttasaaren kirkolla pidetyssä itsenäisyysjuhlassa. Vuonna 2014 myönnetty Nuorisorahaston 3000 euron tuki on kirjattu maksuhetkellä vuoden 2015 tilinpäätökseen ja se sisältyy tilinpäätöksen toiminta-avustukset erään. 2.3. Pro Lauttasaari mitalit Ansioituneita lauttasaarelaisia palkitaan Pro Lauttasaari -mitalilla. Rehtori Pirkko Turunen sai hopeisen Pro Lauttasaari -mitalin 9.3.2015 säätiön 70vuotisjuhlakokouksessa. Hän on ansioitunut lauttasaarelaisten nuorten matemaattisten aineiden opetuksessa, LYK:n rehtorina, nuorisokasvatuksen luottamustehtävissä sekä Lauttasaaren säätiön hallintoneuvoston puheenjohtajana. 6
MMM Kaija Niemi-Turkama sai pronssisen Pro Lauttasaari -mitalin 6.12.2015 Lauttasaaren kirkolla pidetyssä itsenäisyysjuhlassa. Hän on toiminut johtokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana Lauttasaaressa toimivissa varhaiskasvatus-, koulutus- ja aikuisliikuntaa harjoittavissa yhteisöissä. Hän on myös Lauttasaaren säätiön hallituksen jäsen. 2.4. Muu kotiseututoiminta Lauttasaaren kartano Säätiön hallitus seurasi tiiviisti Lauttasaaren kartanon tulevaisuuden suunnitelmien edistymistä. Hallituksen jäsen Juha Petäjä edusti säätiötä kartanoprojektin kokouksissa. Projektin selvitysmies Mikael Inbergin 26.1.2015 valmistuneen loppuraportin mukaan työryhmän suunnittelemalla etenemistavalla ei kuitenkaan arvioitu olevan taloudellisia edellytyksiä toteuttaa Lauttasaaren kartanon ostoa ja remontointia. Koneen Säätiö voitti kesäkuussa 2015 Helsingin kaupungin järjestämän tarjouskilpailun Lauttasaaren kartanon rakennuksista. Koneen säätiö maksoi kaupungille rakennuksista 2 miljoonaa euroa, ja maa-alueen vuokrasopimus solmittiin 30 vuodeksi. Kartanossa on tarkoitus järjestää tulevaisuudessa erilaisia tilaisuuksia, kuten seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja konsertteja sekä tarjota työtiloja säätiön apurahan saajille Lauttasaari-Seuran toiminta jatkuu Punaisella Huvilalla. Seura allekirjoitti Koneen Säätiön kanssa syyskuussa vuokrasopimuksen. Punainen Huvila peruskorjataan vuoden 2017 aikana. Liikuntahallihanke Myös Lauttasaaren liikuntahallihankkeen edistymistä on seurattu tarkoin. Saaren eikaupallisten liikuntatilojen määrä on tällä hetkellä riittämätön. Lauttasaaren yhteiskoulun liikuntasali on peruskorjauksen tarpeessa. Liikuntatilojen vaje huononee entisestään lähivuosina väestön kasvaessa voimakkaasti. Helsingin kaupunki on myöntänyt halliyhtiölle kaksi erillistä lainaa, joiden noston edellytyksenä on kuitenkin riittävä omarahoitusosuus. Lauttasaaren säätiö on varautunut tukemaan hanketta pienellä osakepääomasijoituksella, joka antaa sille kohtuullisen markkinaehtoisen tuoton. Tämä edellyttää kuitenkin, että rahoituksen kokonaissuunnitelma on luotettavasti todettavissa ennen sijoituspäätöstä. LYK:n yhteyteen rakennettavan hallin perussuunnittelu on valmis, kustannuslaskentaa on tehty ja paikka on valittu. Uusi toteuttamissuunnitelma laskee kustannusarviota 6 miljoonasta 5 miljoonaan, jolloin kaupungin edellyttämän omaehtoisen rahoituksen määrä vähenee. Tavoitteena on, että rahoitus saadaan kuntoon alkuvuoteen 2016 mennessä, jolloin rakentamistyöt päästään aloittamaan kesällä 2016. Kirkon projekti syrjäytymisen ehkäisemiseksi Lauttasaaren seurakunta on aloittanut projektin, jonka tarkoituksena on auttaa yksinäisiä ja syrjäytymisvaarassa olevia lauttasaarelaisia. Syksyn kuluessa projektin kohteeksi tulivat myös kirkolle majoitetut turvapaikanhakijat. Projektia tukevat taloudellisesti pääasiassa kirkon säätiöt, mutta osa rahoituksesta on tarkoitus saada lauttasaarelaisilta yhteisöiltä. Projekti on saanut taloudellista tukea myös Lauttasaaren säätiöltä. 7
2.5. Tilaisuudet Säätiön 70-vuotisjuhlat Lauttasaaren säätiö juhli 70-vuotista toimintaansa vuosikokouksen yhteydessä 9.3.2015 Lauttasaaren kirkolla. Hallituksen tervehdyksen esitti puheenjohtaja Hannu Uski. Hallituksen jäsen Juha Petäjä piti alustuksen ajankohtaisista Lauttasaaren kaava-asioista sekä suunnitteilla olevasta Helsingin kaupungin uudesta yleiskaavasta. Juhlavuoden kunniaksi valmistetun Lauttasaaren digihistoriikin esitteli hallituksen jäsen Kaija Niemi-Turkama. Historiikin tavoitteista, teosta ja sisällöstä kertoi käsikirjoituksen tekijä FM Tuomas Hyttinen. Itsenäisyysjuhla Itsenäisyysjuhla järjestettiin Lauttasaaren kirkolla perinteisin menoin yhteistyössä Lauttasaari-Seuran ja Lauttasaaren seurakunnan kanssa. Juhlapuhujaksi saatiin Rannikkoprikaatin meritiedustelupataljoonan komentaja Misa Kangaste. Juhlan musiikista vastasivat Lauttasaaren laulajat ja Lauttasaaren orkesteri sekä sopraano Annika Leino, jota säesti pianisti Jukka Nykänen. Kirkkosalissa järjestettyä tilaisuutta seurasi runsaslukuinen lauttasaarelaisyleisö. Seppeleenlaskut Kaatuneiden muistopäivänä että itsenäisyyspäivänä Lautasaaren säätiön ja Lauttasaari-seuran hallituksen edustajat laskivat seppeleen Lauttasaaren sankarihaudoille. Tervehdykset Lauttasaaren senioritalo täytti 24.3.2015 40 vuotta. Tilaisuudessa julkistettiin senioritalon historiikki, jonka tekoa säätiö tuki. Säätiön tervehdyksen juhlaan toi hallituksen jäsen Kaija Niemi-Turkama. Lauttasaaren yhteiskoulu täytti 24.4.2015 70 vuotta. Säätiön tervehdyksen juhlaan toivat puheenjohtaja Hannu Uski ja hallituksen jäsen Kaija Niemi-Turkama. Lauttasaaren kirkkokuoro täytti loppukeväästä 25 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi säätiö antoi juhlivalle kuorolle kolehdin toiminnan tukemiseksi. 2.6. Kannanotot Lauttasaaren yhteiskoulun pyynnöstä säätiö laati 16.3.2015 Helsingin kaupungille osoitetun kirjallisen kannanoton, jossa tuetaan Lauttasaaren liikuntatilahanketta. FM Ville Elomaa on tekemässä uutta kuvallista historiakirjaa Lauttasaaresta. Säätiö antoi syyskuussa suosituksen ko. projektille apurahan hakemista varten Svenska Litteratursällskapetilta. Elomaa on kirjoittanut aikaisemmin useita Lauttasaari-aiheisia kirjoja, ja häneltä säätiö sai korvaamatonta apua oman digihistoriikkinsa teossa. Säätiö lähetti lokakuussa Helsingin kaupungille mielipiteensä Lohiapajalahden kaavasta. Päivitetyssä kaavaehdotuksessa tiheästi rakennetut korkeat ja pitkät asuinrakennukset peittävät näkymän kadulta merelle. Näin poiketaan Lauttasaaren rantarakentamisen periaatteesta, jossa rantaan rakennettavat ovat matalampia kuin sisemmät. 2.7. Kotisivut, digitaalinen historiikki 8
Kotisivut Säätiö viesti toiminnastaan pääasiassa kotisivujensa (www.lauttasaarensaatio.fi) ja Lauttasaari lehden välityksellä. Ecome Oy:n kanssa solmittiin 16.9.2015 sopimus verkkosivujen ylläpidosta ja kehittämisestä. Kotisivujen teknisen uudistuksen ansiosta säätiön tukia haettiin ensimmäistä kertaa täysin sähköisesti. Sivujen ulkoasu uudistettiin ostamalla kuvaaja Mikael Rantalaiselta korkeatasoisia valokuvia Lauttasaaresta. Osa kuvista oli esillä Rantalaisen Lauttasaaren kirkolla pidetyssä valokuvataidenäyttelyssä. Digihistoriikki Lauttasaaren säätiö on valmisti 70-vuotisen toimintansa kunniaksi kotisivuilleen Lauttasaaren historiasta kertovan koonnoksen Lauttasaaren tarina kalastajakylästä kaupunginosaksi. Kuvien ja niihin liittyvien tekstien avulla kerrotaan saaren tarina alkaen kaukaa menneisyydestä ajasta jälkeen jääkauden ja päättyen nykypäivään Länsimetroon ja Koivusaaren rakentamissuunnitelmiin. Historia esitellään kolmella eri aikajanalla. Kuvia klikkaamalla avautuu tekstiosuus. Ensimmäisessä osiossa kerrotaan Lauttasaaren kehittymisestä vaatimattomasta kalastajakylästä nykyaikaiseksi ja eläväksi kaupunginosaksi. Toisessa osiossa kerrotaan saarella vaikuttaneiden yhteisöjen - koulujen, järjestöjen, kirkon toiminnasta sekä Lauttasaaren historiaan vaikuttaneista merkkihenkilöistä. Lauttasaari on ainutlaatuinen meren ympäröimä kaupunginosa. Kolmannessa osiossa kerrotaan tästä kuvin ja esitellään saaren kaunista luontoa. Yhteistyökumppanina historiikin teossa Lauttasaaren säätiöllä oli kulttuurihistoriallisten tutkimuksien erityisosaaja Oy Bränn&Bränn Ab. lauttasaarelainen 3. SÄÄTIÖN HALLINTO 3.1. Hallintoneuvosto Hallintoneuvoston vuosikokous pidettiin 9.3.2015 Lauttasaaren seurakunnan kokoustiloissa. Vuosikokous päätti hallintoneuvoston vahvuudeksi kymmenen (10) henkilöä. Hallintoneuvostossa erovuorossa olivat Sirpa Asko-Seljavaara, Christer Boije af Gennäs, Risto Karimaa ja Helena Schildt. Heidät valittiin uudelleen kaudelle 2015-2017. Näin ollen hallintoneuvoston kokoonpano vuonna 2015 oli seuraava: Sirpa Asko-Seljavaara (2015-2017) Christer Boije af Gennäs (2015-2017) Tom Hynninen (2014-2016) Risto Karimaa (2015-2017) Pentti Lehtiluoto (2013-2015) Michael Nyman (2014-2016) Reijo Paussu (2013-2015) Helena Schildt (2015-2017) Claes Tallberg (2013-2015) Pirkko Turunen (2014-2016) 9
Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Pirkko Turunen ja varapuheenjohtajaksi Claes Tallberg. Hallintoneuvosto piti lisäksi kaksi ylimääräistä kokousta (20.4.2015 ja 29.5.2015), jotka liittyivät säätiön sääntöjen muuttamiseen ja uuden tilintarkastajan valitsemiseen. 3.2. Hallitus Hallintoneuvoston vuosikokous päätti, että hallitukseen kuuluu kertomusvuonna viisi (5) henkilöä. Hallituksessa erovuorossa olivat Juha Hölttä ja Juha Petäjä. Heidät valittiin uudelleen kaudelle 2015-2017. Näin ollen hallituksen kokoonpano vuonna 2015 oli seuraava: Juha Hölttä (2015-2017) Niclas Köhler (2014-2016) Kaija Niemi-Turkama (2013-2015) Juha Petäjä (2015-2017) Hannu Uski (2014-2016) Hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2015 valittiin yksimielisesti Hannu Uski ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Juha Hölttä. 3.3. Tilintarkastajat Vuosikokouksessa varsinaisiksi tilintarkastajiksi vuodeksi 2015 valittiin KHT Leo Laitinmäki ja KHT Timo Etelämäki. Heidän varamiehikseen valittiin kauppatieteiden maisteri, KHT Pertti Sundqvist ja KHT, JHTT Tiina Lind. Säätiön tilintarkastajia koskevan sääntökohdan muutoksen tultua rekisteröidyksi säätiön hallintoneuvoston ylimääräinen kokous 29.5.2015 vapautti vuosikokouksessa valitut tilintarkastajat tehtävistään ja valitsi säätiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers päävastuullisen tilintarkastajan ollessa KHT Timo Etelämäki. 4. HALLITUKSEN KOKOUKSET Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana yhdeksän kertaa. Kokouksiin osallistui myös hallituksen ulkopuolisia asiantuntijoita seuraavasti: Säätiön varainhoitaja Nordean edustaja Stefan von Knorring esitteli hallitukselle säätiön sijoitussalkun kehitystä sekä vaihtoehtoisia sijoitusstrategioita. Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Pirkko Turunen vieraili yhdessä kokouksessa keskustelemassa ajankohtaisista asioista. Säätiön päävastuulliseksi tilintarkastajaksi valittu Timo Etelämäki PricewaterhouseCoopersilta kävi kertomassa hallitukselle säätiölain muutoksista. Projektipäällikkö Siru Hannula Lauttasaaren seurakunnasta esitteli seurakunnan toteuttamaa Yhdessä -projektia, jonka rahoitukseen säätiö osallistui. Lisäksi Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Ville Elomaahan ja varapuheenjohtaja Katri Penttiseen on pidetty yhteyksiä monien asioiden merkeissä, joita ovat olleet mm. Lauttasaaren kaavoitus, Lauttasaaren kartanon tulevaisuus, seuran talous sekä yhdessä järjestetyt tilaisuudet. 10
Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra Juha Rintamäkeen on oltu yhteyksissä syrjäytymisprojektin ja yhdessä järjestettyjen tilaisuuksien merkeissä. Kevään 2015 hallituksen kokoukset pidettiin kirkon neuvottelutiloissa. 6. SÄÄTIÖN TALOUS Säätiön varainhoidosta sekä kirjanpidosta on vastannut Nordean säätiö- ja kirjanpitopalvelut - yksikkö. Säätiön hallitus on vieraillut Nordeassa kaksi kertaa vuoden aikana. Yhteyshenkilönä on toiminut Niclas Köhler. Tilikauden ylijäämä oli 4 555,76 euroa (ed. v. -16 906,91) budjetin ollessa -23 800,00 euroa. Säätiön taseen loppusumma oli 1 322 898,02 (ed. v. 1 324 528,42 euroa). Vieraan pääoman määrä taseessa oli 7 057,70 euroa (10 251,22). Vuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä taloudellisia muutoksia. 2015 oli säätiölle juhlavuosi ja siksi oli vielä muutamia kertaluonteisia kuluja. Toteutunut kertaerien taso oli kuitenkin pienempi kuin vuonna 2014. Sijoitustoiminnan tuottojäämä ylitti edellisen vuoden. 7. LÄHIPIIRIANALYYSI 7.1. Toimintatukien ja stipendien lähipiiriperiaatteet Pääsääntöisesti toimintatuet myönnetään järjestöille. Päätettäessä toimintatuista varmistetaan, ettei säätiön hallintoneuvoston ja hallituksen käsityksen mukaan niiden jäsenillä tai perheenjäsenillä ole määräysvaltaa toimintatukia saavissa yhteisöissä. Myönnettäessä stipendejä yksityishenkilöille säätiö varmistaa lähipiirisuhteen. Nämä tapahtuvat käytännössä mm. hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenen jääväämisellä päätöksenteosta. 7.2. Tuotteiden tai palvelujen ostot Edellä kohdassa 7.1. todettuja periaatteita noudatetaan ostettaessa tuotteita tai palveluja säätiön toiminnan käyttöön lähipiiriin kuuluvilta henkilöiltä tai yhteisöiltä. 7.3. Päätöksenteko toimintatuista ja stipendeistä Säätiön hallitus tekee päätökset toimintatuista ja stipendeistä sille määräaikana osoitettujen hakemusten perusteella sen laatiman ja hallintoneuvoston vahvistaman talousarvion puitteissa. Päätöksissä pyritään noudattamaan tasapuolisuutta huomioiden tuen hakijayhteisöjen toiminnan laajuus ja laatu sekä Lauttasaaren yhdyskunnan kannalta sen yleishyödylliset lähtökohdat. 7.4. Toiminta vuonna 2015 Säätiö ei ole kertomusvuonna antanut sen lähipiiriin kuuluville henkilöille taikka yhteisöille lainoja, vakuuksia, avustuksia tai etuuksia taikka tehnyt näitten tahojen kanssa mitään muitakaan säätiölain tarkoittamia toimia. 7.5. Säätiön hallinnon palkat ja palkkiot v. 2015 Hallintoneuvosto on vahvistanut palkkioperiaatteet. Sen mukaisesti hallintoneuvostolle ei makseta kokouspalkkiota. 11
Hallitukselle maksettava kokouspalkkio on kultakin kokoukselta 90 euroa hallituksen jäsenelle ja 150 euroa puheenjohtajalle. Muita palkkoja tai palkkioita ei makseta. Vuodelta 2015 maksetut kokouspalkkiot olivat yhteensä 4410 euroa. Säätiö ei ole kertomusvuonna antanut sen lähipiiriin kuuluville henkilöille taikka yhteisöille avustuksia tai etuuksia taikka tehnyt näitten tahojen kanssa mitään muitakaan järjestelyjä, jotka poikkeaisivat säätiön tavanomaisesta sääntöjen mukaisesta toiminnasta. Helsingissä, helmikuun 2. päivänä 2016 LAUTTASAAREN SÄÄTIÖ-DRUMSÖSTIFTELSEN Hallitus Hannu Uski Juha Hölttä Niclas Köhler Juha Petäjä Kaija Niemi-Turkama 12
13