OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden 2010 painopisteaiheet keskittyvät kahteen laajaan ja keskeiseen alaan: Euroopan unionin kansalaisuuden ja demokratian edistäminen, johon kuuluu tietämyksen lisääminen EU:sta, sen arvoista ja siitä, miten EU vaikuttaa kansalaisten jokapäiväiseen elämään kansalaisten suoran ja ajankohtaisen kiinnostukseen lisääminen EU:n poliittista asialistaa kohtaa. Ensimmäinen painopisteaihe Kansalaiset ja EU: arvot, demokratian toteutuminen ja toimielinasiat Kansalaisten aktiivinen osallistuminen EU:ta, sen poliittisia tavoitteita ja arvoja koskevaan vuoropuheluun ja pohdintaan on ratkaisevan tärkeää, jotta kansalaiset tuntevat Euroopan unionin ja eurooppalaisen identiteetin omakseen. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on tärkeä väline tässä mielessä, ja se voi auttaa lisäämään merkittävästi EU:n perussopimusten mukaisia arvoja ja periaatteita koskevaa tietoa ja ymmärtämystä sekä niistä nauttimista. Lissabonin sopimus luo uuden perustan EU:n asemalle koko maailmassa ja muuttaa EU:n toimielinten toimintaa, toimielinten välisiä suhteita sekä EU:n toimielinten, kansallisten parlamenttien ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta merkittävällä tavalla. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti EU:n demokraattiseen elämään. Osallistumisen edistäminen erityisesti vapaaehtoistyön kautta, kaikkien yhtäläisten mahdollisuuksien vahvistaminen, kulttuurienvälinen vuoropuhelu ja osallistavan yhteiskunnan tukeminen ovat erittäin tärkeitä asioita aktiivisen kansalaisuuden, kuten poliittiseen elämään osallistumisen, kannalta. Toinen painopisteaihe Kansalaisten edut ja EU:n toimintalinjat Kansalaisten osallistuminen asioihin, jotka muodostavat Euroopan unionin poliittiset prioriteetit, on keskeinen osa kansalaisosallistumista. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on hyödyllinen väline, joka lisää kansalaisten tietämystä ja kannustaa heitä jakamaan näkemyksiään poliittisesta ohjelmasta ja EU:n toimielinten ehdottamista konkreettisista toimista sekä vaikuttamaan asialistan sisältöön ja siihen, miten asialistaa pitäisi kehittää. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti kansalaisten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkökulmaan asioissa, jotka koskevat tietopohjaisen ja kestävän talouden edistämiseen ja siitä hyötymiseen tarvittavaa osaamista sekä sen varmistamista, että tämä on sopusoinnussa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kanssa. 1
Vuonna 2012 on siis toteuttava toimia tietoisuuden, pohdinnan ja vuoropuhelun lisäämiseksi EU:n toimintalinjojen merkityksestä ja vaikutuksesta kansalaisten päivittäiseen elämään sekä EU:n kansalaisten yhä kohtaamien esteiden poistamiseksi. Keskustelun aiheiden tulee myös liittyä EU:n asialistan aiheisiin, kuten taloushallintoon, nuorten asemaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa, ilmastonmuutokseen, kestävään energiaan, joustoturvaan, liikenteeseen, innovointiin sekä muihin lippulaivahankkeisiin ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin. Hankkeiden tulee helpottaa keskustelua asianmukaisten päättäjien kanssa ja tulosten esittämistä heille EU:n tämänhetkisistä toimintalinjoista ja niiden vaikutuksesta paikallisiin tilanteisiin sekä paikallisista asioista, joilla on eurooppalainen ulottuvuus. Samalla on keskityttävä hankkeisiin, jotka liittyvät aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden tavoitteisiin. III.2 Rahoitus- ja sopimusehdot (hankeavustuksia koskevat) Kiinteämääräinen rahoitus (sivu 32) Jos tukikelpoisten osallistujien ja päivien määrät ovat hanke-ehdotuksessa ennakoitua pienemmät, avustuksen pienentäminen lasketaan vahvistettujen osallistujien luokkien mukaan (katso LIITE III toimenpide 1.1 Ystävyyskuntatoiminnan puitteissa järjestettävät kansalaisten tapaamiset (ohjelmaoppaan sivu 66), LIITE IV toimi 1 toimenpide 1.2 Ystävyyskuntaverkostot, toimi 2 toimenpide 3 Avustukset kansalaisjärjestöjen käynnistämille hankkeille, toimi 4 Euroopan aktiivinen muistiperintö (oikaisun sivu 5)). A.1.3 Organisaatiotyyppi (sivu 37) Lisätään seuraava organisaatio: Toimi 1 Aktiivisten kansalaisten Eurooppa paikallisviranomaisia edustavat voittoa tavoittelemattomat järjestöt. IV.2.3 Avustuksen laskenta (sivu 38) Vuosien 2008 ja 2009 hankkeen tilastoanalyysin tulosten perusteella kiinteämääräistä laskentatapaa yksinkertaistettiin. Maakohtaiset päivärahat, joita aiemmin käytettiin avustuksen laskennassa, on poistettu. Uusi kiinteämääräinen laskentatapa perustuu osallistujien (paikallisten ja kansainvälisten) kokonaismäärään, joka on vahvistettu luokittain, ja päivien määrään. Samoja parametreja sovelletaan kaikkiin ohjelmaan osallistuviin maihin. Avustus lasketaan kiinteämääräisen rahoituksen perusteella. Haetun avustuksen kokonaismäärä saadaan laskemalla yhteen A. kutakin tapahtumaa varten haettujen avustusten kokonaismäärät B. viestintävälineitä varten mahdollisesti haetun avustuksen määrä 2
C. koordinointikuluihin mahdollisesti haetun avustuksen määrä. (Katso tässä toimenpiteessä sovellettavat kiinteät määrät liitteestä IV, oikaisun sivu 5.) Toimi 2 Aktiivinen kansalaisyhteiskunta Euroopassa IV.5.2.1 Tukikelpoisuusvaatimukset (sivu 45) Lisätään seuraava teksti: Euroopan unionin yleisen edun mukaista tavoitetta edistävät organisaatiot, jotka on valittu saamaan toiminta-avustusta vuonna 2012 toimien 2.1 ja 2.2 perusteella, eivät voi hakea tämän toimenpiteen mukaista rahoitusta vuonna 2012. Kiinteämääräinen rahoitus (sivu 46) Vuosien 2008 ja 2009 hankkeen tilastoanalyysin tulosten perusteella kiinteämääräistä laskentatapaa yksinkertaistettiin. Maakohtaiset päivärahat, joita aiemmin käytettiin avustuksen laskennassa, on poistettu. Uusi kiinteämääräinen laskentatapa perustuu osallistujien (paikallisten ja kansainvälisten) kokonaismäärään, joka on vahvistettu luokittain, ja päivien määrään. Samoja parametreja sovelletaan kaikkiin osallistuviin maihin. Avustus lasketaan kiinteämääräisen rahoituksen perusteella. Haetun avustuksen kokonaismäärä saadaan laskemalla yhteen A. kutakin tapahtumaa varten haettujen avustusten kokonaismäärät B. viestintävälineitä varten mahdollisesti haetun avustuksen määrä C. koordinointikuluihin mahdollisesti haetun avustuksen määrä. (Katso tässä toimenpiteessä sovellettavat kiinteät määrät liitteestä IV, oikaisun sivu 5.) A.1.3 Organisaatiotyyppi (sivu 48) Lisätään seuraavat organisaatiot: säätiöt tutkimus-/koulutuslaitokset. B.2 Talousarvio (sivu 49) Toimi 4 Euroopan aktiivinen muistiperintö 3
Hanke-ehdotuksissa on otettava huomioon hankekohtaista vähimmäisavustusta koskeva peruste. Hankekohtainen vähimmäisavustus: 10 000 euroa Hankekohtainen enimmäisavustus: 100 000 euroa B.4 Tukikelpoisuusaika / hankkeen kesto Hankkeen on käynnistyttävä asiaankuuluvana tukikelpoisuusaikana, joka määräytyy sen toimenpidettä koskevan määräajan perusteella, jossa hakemus on jätettävä (katso I.8 kohta, s. 12). Hanke voi kestää enintään 18 kuukautta. Kiinteämääräinen rahoitus (sivut 49 50) Vuosien 2008 ja 2009 hankkeen tilastoanalyysin tulosten perusteella kiinteämääräistä laskentatapaa yksinkertaistettiin. Maakohtaiset päivärahat, joita aiemmin käytettiin avustuksen laskennassa, on poistettu. Uusi kiinteämääräinen laskentatapa perustuu osallistujien (paikallisten ja kansainvälisten) kokonaismäärään, joka on vahvistettu luokittain, ja päivien määrään. Samoja parametreja sovelletaan kaikkiin ohjelmaan osallistuviin maihin. Avustus lasketaan kiinteämääräisen rahoituksen perusteella. Haetun avustuksen kokonaismäärä saadaan laskemalla yhteen A. kutakin tapahtumaa varten haettujen avustusten kokonaismäärät B. viestintävälineitä varten mahdollisesti haetun avustuksen määrä C. koordinointikuluihin mahdollisesti haetun avustuksen määrä. (Katso tässä toimenpiteessä sovellettavat kiinteät määrät liitteestä IV, oikaisun sivu 5.) Budjettipohjainen rahoitus (sivu 50) Avustuksen osuus voi olla enintään 70 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kuluista. Vähintään 30 prosenttia arvioiduista tukikelpoisista kokonaiskustannuksista on siten hankittava muista lähteistä kuin Euroopan unionin talousarviosta. Myönnetty määrä ei missään tapauksessa voi olla suurempi kuin haettu määrä. 4
LIITE IV ja LIITE V (sivu 67 ja 68) korvataan seuraavasti: Uusi LIITE IV Toimen 1 toimenpiteessä 1.2 Ystävyyskuntaverkostot, toimen 2 toimenpiteessä 3 Avustukset kansalaisjärjestöjen käynnistämille hankkeille ja toimessa 4 Euroopan aktiivinen muistiperintö sovellettavat KIINTEÄT MÄÄRÄT KIINTEÄ MÄÄRÄ A: Tapahtumakohtainen osallistujamäärä Päivien määrä Päivien määrä Osallistujamäärä < 3 3 >190 25 000 176/190 23 000 161/175 21 000 25 000 146/160 19 000 131/145 17 000 116/130 15 000 101/115 13 000 86/100 11 000 21 000 71/85 9 000 17 000 56/70 7 000 13 000 41/55 5 000 9 000 25/40 4 000 5 000 5
KIINTEÄ MÄÄRÄ B: Viestintävälineet Välineiden määrä < 12 kuukautta 12 kuukautta 1 1 500 3 000 2 3 000 6 000 3 4 500 9 000 > 3 5 000 10 000 KIINTEÄ MÄÄRÄ C: Koordinointikulut Kumppanien määrä < 12 kuukautta 12 kuukautta 2 3 1 500 3 000 4 5 2 500 5 000 6 7 3 500 7 000 8 9 4 500 9 000 10 11 5 500 11 000 12 13 6 500 13 000 > 13 7 500 15 000 Esimerkki: Kun kyseessä on 12 kuukautta kestävä kansalaisjärjestön hanke, johon kuuluu kaksi kahden päivän mittaista tapahtumaa, joista toiseen osallistuu 50 ja toiseen 85 henkilöä ja joissa on mukana neljä kumppania ja kaksi viestintävälinettä, avustus lasketaan seuraavasti: Osallistujat (A): 5 000 + 9 000 Viestintä (B): 6 000 Koordinointi (C): 5 000 Yhteensä: 25 000 6