Cities by the water - new opportunities for business development ja Lisää potkua Venäjän kauppaan -projektit Tietokortti 8 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET SUOMESSA Työnantajalla on erilaisia työsuhteeseen ja palkanmaksuun liittyviä velvollisuuksia jotka voidaan luokitella työsuhteeseen ja työturvallisuuteen liittyviin vastuisiin, tasa-arvon edistämiseen ja syrjinnän kieltämiseen sekä palkan lisäksi työnantajan maksettavaan sosiaaliturvaan ja muihin palkan sivukuluihin. Työsuhteen tunnistaminen on tärkeää työnantajan velvollisuuksien kannalta. Työsuhteessa työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työntekijän työtä. Työnantaja voi antaa työn tekemiseen liittyviä yksityiskohtaisia määräyksiä ja ohjeita. Hänellä on myös oikeus valvoa, että työ tehdään sovitulla tavalla. Työnantaja toimittaa palkasta ennakonpidätyksen ja maksaa palkan perusteella työnantajan sosiaaliturvamaksun. Lisäksi työnantaja ottaa työntekijälle eläkevakuutuksen ja muut pakolliset vakuutukset. Yrittäjien on huolehdittava myös omasta eläketurvastaan ottamalla tarvittavat pakolliset ja vapaaehtoiset vakuutukset. Yrityksen on rekisteröidyttävä veroviraston työnantajarekisteriin. Työnantajaa pidetään verotuksessa joko satunnaisena tai säännöllisenä työnantajana. Jos työnantaja maksaa säännöllisesti palkkoja, sen on ilmoittauduttava Verohallinnon työnantajarekisteriin säännölliseksi työnantajaksi, jolloin Verohallinto lähettää tilinsiirtolomakkeet valmiiksi. Ellei työnantaja ole säännöllinen palkanmaksaja, hän tilittää ennakkoveron pidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut erillisillä tilinsiirtolomakkeilla. Yritys on säännöllisesti palkkaa maksava työnantaja, jos se maksaa vakituisesti palkkaa kahdelle tai useammalle palkansaajalle jos se maksaa palkkaa samanaikaisesti vähintään 6 palkansaajalle, vaikka heidän työsuhteensa ovat tilapäisiä ja tarkoitettu lyhytaikaisiksi. Työsuhdetta koskeva lainsäädäntö Työehtosopimukset 1. Yleissitovat Työelämän lainsäädännön perustan muodostavat työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Palkansaajien osallistumisoikeuksia käsittelevät yhteistoimintalaki, hallintoedustuslaki ja henkilöstörahastolaki. Työturvallisuudesta säädetään työturvallisuuslaissa. Lisäksi sovelletaan mm. yhdenvertaisuuslakia, tasa-arvolakia, lakia yksityisyyden suojasta työelämässä, opintovapaalakia, vuorotteluvapaalakia ja palkkaturvalakia. Muita sovellettavia lakeja ovat työehtosopimuslaki ja laki työriitojen sovittelusta. Palkansaajien sosiaaliturvaa säädellään mm. työntekijäin eläkelaissa, sairausvakuutuslaissa ja työttömyysturvalaissa. Lainsäädäntöä täydentää työehtosopimusjärjestelmä. Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajien järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista kuten palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työsopimuslain mukaan myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä. Yleissitovaa työehtosopimusta on noudatettava kaikissa toimialalla toimivissa yrityksissä, siis myös sellaisessa yrityksessä, joka ei ole työehtosopimuksen tehneen työnantajaliiton jäsen. Yleissitovia sopimuksia on Suomessa noin 180 ja niiden piirissä noin 90 prosenttia työntekijöistä.
Työehtosopimukset 2. Normaalisitovat Työsopimuslaki Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet Normaalisitovat työehtosopimukset velvoittavat niitä osapuolia, jotka ovat sopimuksen allekirjoittaneet, tai jotka kuuluvat järjestöön, joka on solminut työehtosopimuksen. Normaalisitovaa työehtosopimusta on noudatettava myös silloin, kun työntekijä ei kuulu sopimuksen solmineeseen järjestöön. Suurin osa suomalaisista työnantajista on järjestäytynyt, joten ne noudattavat työehtosopimuksia niiden normaalisitovuuden perusteella. Työsopimuslaki on työelämän peruslaki. Sitä sovelletaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla työsuhteessa tehtävään työhön työn laadusta riippumatta. Työsopimuslaissa olevien säännösten keskeisenä periaatteena on työntekijän suojelun periaate: useat säännökset ovat pakottavia eikä niistä voida sopia työntekijän vahingoksi. Työntekijää suojataan mm. perusteettomalta irtisanomiselta. Työnantajalla on oltava irtisanomiseen lainmukainen, erityisen painava peruste, samoin kuin työsopimuksen purkamiseen. Työntekijä saa irtisanoa työsopimuksen vapaasti, tosin irtisanomisaikaa noudattaen. Työsopimuslaki mahdollistaa työntekijän lomauttamisen silloin, kun yrityksellä ei ole enää edellytyksiä työllistää työntekijöitään esimerkiksi laman takia. Työsopimuslaissa säännellään työsopimuksen tekemistä työnantajan ja työntekijän velvollisuuksia syrjintäkieltoa (sekä työsuhteen aikana että työhönotossa) työsuhteen vähimmäisehtojen määräytymistä työntekijän oikeutta perhevapaisiin työntekijän lomauttamista työsopimuksen päättämistä vahingonkorvausvelvollisuutta kansainvälisluonteisia työsopimuksia ja työntekijöiden edustajien asemaa. Työnantajalla on oikeus: päättää työntekijän työhön ottamisesta johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä lomauttaa, irtisanoa ja purkaa työsopimus lain sallimissa rajoissa Työnantajan velvollisuudet: noudattaa lakeja ja sopimuksia kohdella työntekijöitä tasapuolisesti huolehtia työturvallisuudesta antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista edistää hyvää työilmapiiriä, työntekijän työssä suoriutumista ja ammatillista kehitystä 2
Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työntekijän poissaolot Palkkaturvalaki Yhdenvertaisuuslaki ja laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Työntekijällä on oikeus: työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan ja muihin työehtoihin lakien ja sopimusten antamaan suojaan, kuten syrjimättömään kohteluun ammatilliseen järjestäytymiseen terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön Työntekijän velvollisuudet: suorittaa työ huolellisesti noudattaa työnjohdon ohjeita ja määräyksiä kieltäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta olla ilmaisematta liike- ja ammattisalaisuutta ottaa huomioon työnantajan etu Asevelvollisuuslain nojalla palvelukseen kutsutun Suomen kansalaisen virka- tai työsuhdetta työnantaja ei saa palveluksen takia päättää eikä palveluksen aikana irtisanoa. Työ- ja virkasuhteessa olevalla työntekijällä, jonka päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt vuoden, on oikeus opintovapaaseen tietyin edellytyksin. Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada vapaaksi aika, jolta hän voi saada äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään (yleensä lääkärintodistus). Suomen valtio turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyyden varalta. Tähän tarvittavat varat kerätään työttömyysvakuutusmaksuina työnantajilta. Oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun on perusoikeus. Yhdenvertaisuuslaissa ja työlainsäädännössä olevien syrjintäkieltojen tavoitteena on turvata työnhakijoille ja työntekijöille yhdenvertainen kohtelu ja suojata heitä syrjinnältä. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan työhönottoperusteisiin, työoloihin, työehtoihin, uralla etenemiseen, koulutukseen sekä yrittämisen edellytyksiin ja elinkeinotoiminnan tukemiseen. Laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) säädetään sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta. 3
Yhdenvertaisuuslaissa kielletään sekä välitön että välillinen syrjintä seuraavien ominaisuuksien perusteella: iän, mielipiteen etnisen ja kansallisen alkuperän kansalaisuuden, kielen uskonnon ja vakaumuksen terveydentilan ja vammaisuuden sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä, Työelämän tietosuojalaki Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä Työaikalaki Ylityö työaikalain mukaan Hätätyö työaikalain mukaan Tasa-arvolaissa syrjinnällä tarkoitetaan naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolen perusteella eri asemaan asettamista raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä eri asemaan asettamista vanhemmuuden, perheenhuoltovelvollisuuden taikka muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella. Työelämän tietosuojalain tavoitteena on toteuttaa työelämässä yksityiselämän suojaa. Siinä säädetään, minkälaisia henkilötietoja työnantaja saa käsitellä työntekijöistään. Laki täydentää henkilötietolakia, joka on henkilötietojen käsittelyä koskeva yleislaki ja sähköisen viestinnän tietosuolakia. Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Tästä tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes työntekijän suostumuksella. Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain tarkoituksena on suojella alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta. Työaikalaissa säädetään mm. säännöllisestä työajasta, jaksotyöajasta, lisä- ja ylityön määristä ja niistä maksettavista korvauksista, lepoajoista, sunnuntaityöstä, työaikakirjanpidosta ym. työaikaan liittyvistä kysymyksistä. Lainmukainen säännöllinen työaika voi perustua joko lain yleissääntöön 8 tunnin työpäivästä tai 40 tunnin työviikosta, työehtosopimuksen määräyksiin tai niiden nojalla tehtyyn työpaikkakohtaiseen sopimukseen. Työaika voidaan järjestää myös jaksotyöksi, jossa työaika on joko 80 tuntia kahden viikon aikana tai 120 tuntia kolmen viikon aikana. Lain mukaan ylityö voi olla joko vuorokautista tai viikoittaista. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään yli laissa sallitun vuorokautisen säännöllisen työajan. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan vastaavasti työtä, jota tehdään yli laissa sallitun säännöllisen viikoittaisen työajan, kuten vapaapäivinä. Vuorokautinen ylityö alkaa pääsääntöisesti 8 tunnin vuorokautisen työskentelyn jälkeen. Viikoittaista ylityötä on yli 40 viikkotunnin tehty työ vuorokautista ylityötä mukaan lukematta. Ylityöstä on maksettava korotettu palkka. Ylityön teettäminen edellyttää aina työntekijän suostumusta. Työaikalaissa on ylityötä koskevat rajoitukset. Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden jakson aikana. Kalenterivuodessa ylityötä saa teettää kuitenkin enintään 250 tuntia. Säännöllisen työajan ja ylityön lisäksi työnantajalla on oikeus teettää laissa säädetyin edellytyksin hätätyötä. Hätätyön syyn on oltava ennalta-arvaamaton tapahtuma, joka on aiheuttanut keskeytyksen liikkeen, laitoksen tai yrityksen säännöllisessä toiminnassa tai joka uhkaa johtaa tällaiseen keskeytykseen taikka vakavasti uhkaa johtaa hengen, terveyden tai omaisuuden joutumiseen vaaranalaiseksi. 4
Vuosilomalaki Laissa säädetään vuosiloman pituudesta, vuosilomapalkasta, lomakorvauksesta ja vuosiloman antamisesta. Vuosilomalaki rakentuu pääosin ansaintaperiaatteelle: lomaa ansaitaan tekemällä työtä lomanmääräytymisvuoden eli 1.4. alkavan ja 31.3. päättyvän ajanjakson aikana. Loman ansaintasääntöjä on kaksi. 14 päivän säännön piiriin kuuluvat ne, jotka sopimuksen mukaan työskentelevät kaikkina kuukausina vähintään 14 päivänä. 35 tunnin säännön piiriin kuuluvat ne, jotka sopimuksen mukaan työskentelevät vähintään yhtenä kuukautena vähintään 35 tuntia ja jotka jäävät 14 päivän säännön soveltamisalan ulkopuolelle (käytännössä useimmat osa-aikatyöntekijät). Työsuhteen alussa lomaa kertyy 2 päivää täyttä työssäolokuukautta kohti. Vasta ensimmäisen täyden lomanmääräytymisvuoden (huhtikuusta maaliskuuhun) jälkeen lomaoikeus on 2,5 päivää kuukaudessa. Lomasta 24 päivää on kesälomaa ja 6 päivää talvilomaa. Lomaa ei kerry sellaisesta kuukaudesta, jonka aikana työntekijä on töissä vähemmän kuin 14 päivää tai 35 tuntia. Työssäoloon rinnastetaan mm. vuosiloma oppisopimuksen edellyttämä tietopuolinen koulutus työsopimuslaissa säädetyt äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat sairasloma (enintään 75 päivää vuodessa) työnantajan hyväksymä työn edellyttämä koulutus (enintään 30 päivää kerrallaan) opintovapaa (enintään 30 päivää vuodessa) lomautus (enintään 30 päivää kerrallaan) useimmat muutkin asialliset vapaat Vuorotteluvapaalaki (Luettelo ei ole tyhjentävä). Vuorotteluvapaa edistää työssä olevan jaksamista. Samalla se antaa työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden saada määräaikaisen työn avulla työkokemusta, sillä vuorotteluvapaalle jäävän tilalle (ei välttämättä samoihin tehtäviin) on palkattava työtön työnhakija. Työnantaja voi siten saada uutta osaamista työyhteisöön. Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta. Työntekijä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla. Vapaan vähimmäiskesto on 90 ja enimmäiskesto 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaalle jäävän on oltava työsuhteessa tai virkasuhteessa taikka siihen verrattavassa palvelussuhteessa. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on 10 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorottelijan täytyy olla kokoaikatyöntekijä tai hänen työaikansa on oltava yli 75 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta. Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. 5
Opintovapaalaki Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Laki henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa, hallintoedustuslaki Henkilöstörahastolaki Työturvallisuuslaki Työ- ja virkasuhteessa olevalla työntekijällä, jonka päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt vuoden, on oikeus opintovapaaseen. Opintovapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa. Vapaan voi jaksottaa myös niin että työntekijä on osan työpäivästä työssä ja osan opintovapaalla. Opintovapaa on palkatonta, ellei siitä ole erikseen työnantajan kanssa toisin sovittu. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä on tarkoitettu yritysten toiminnan työolosuhteiden kehittämiseksi, työnantajan ja henkilöstön, sekä henkilöstön keskinäisen yhteistoiminnan kehittämiseksi ja lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työpaikan asioiden käsittelyssä. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä koskee yrityksiä, joilla on vähintään 20 työntekijää. Yhteistoiminta liittyy pääasiassa sellaisiin kysymyksiin, jotka ovat työnantajan päätösvallassa. Laki henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa antaa henkilöstölle oikeuden osallistua yrityksen liiketoimintaa ja henkilöstön asemaa koskevien asioiden käsittelyyn. Henkilöstön edustus on toteutettava kaikissa niissä osakeyhtiöissä, osuuskunnissa, taloudellisissa yrityksissä, vakuutusyhtiöissä sekä liike-, osuus- ja säästöpankeissa, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä Suomessa on säännöllisesti vähintään 150. Henkilöstörahastolla tarkoitetaan yrityksen, viraston tai kunnan henkilöstön omistamaa ja hallitsemaa rahastoa. Henkilöstörahaston jäseninä on koko henkilöstö ja se mahdollistaa koko henkilöstön palkitsemisen yrityksen tavoitteiden saavuttamisesta. Henkilöstörahasto voidaan perustaa, kun yrityksen tai tulosyksikön työsuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään kymmenen yrityksen liikevaihto tai tätä vastaava tuotto on rahastoa perustettaessa vähintään 200 000 euroa. Henkilöstörahaston perustaminen on vapaaehtoista. Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työnantajalla on työturvallisuuslain nojalla yleinen laaja huolehtimisvelvollisuus ja vastuu työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Työnantaja vastaa myös työsuojelutoiminnasta ja työympäristön parantamisesta aiheutuvista kustannuksista. Myös työntekijän on huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Työnantajan on nimettävä työpaikan työsuojelun yhteistoimintaa varten työsuojelupäällikkö, ellei työnantaja itse toimi tässä tehtävässä. Työntekijät voivat valita työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua omiksi edustajikseen työnantajaan ja työsuojeluviranomaisiin päin. Työsuojeluvaltuutettu on valittava, jos työpaikalla on vähintään 10 työntekijää. Jos työpaikalla on vähintään 20 työntekijää, tulee työpaikalle valita työnantajan ja työntekijöiden edustajista työsuojelutoimikunta, jonka tehtävänä on työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen. Työturvallisuuden laiminlyönnistä voi olla seurauksena työnantajalle tai tämän edustajalle myös rikosoikeudellinen vastuu. 6
Työterveyshuoltolaki Työnantaja on velvollinen järjestämään työsuhteessa oleville työntekijöilleen työterveyshuollon. Työnantaja voi lisäksi halutessaan järjestää työntekijöille työterveyshuollon yhteydessä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon palveluita sekä muita sairaanhoito- ja terveydenhuoltopalveluita. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus koskee Suomessa tehtävää työtä, johon sovelletaan työturvallisuuslakia. Työnantajalla on oltava työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa laadittu kirjallinen sopimus sekä toimintasuunnitelma työterveyshuollon järjestämisestä. Kunnan terveyskeskuksen on järjestettävä työterveyshuollon palvelut niitä haluaville työnantajille. Myös yrittäjä voi halutessaan järjestää itselleen työterveyshuollon. Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain nojalla. Työterveyshuolto on työntekijöille maksutonta. Palkasta maksettavat sivukulut = työnantajamaksut = lakisääteiset vakuutukset, jotka on otettava työntekijälle Työnantaja on velvollinen toimittamaan maksamastaan palkasta ennakonpidätyksen ja maksamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun. Ennakonpidätyksen määrä lasketaan työntekijän verokorttiin merkityn pidätysprosentin mukaan ja vähennetään työntekijän bruttopalkasta. Työnantajan sosiaaliturvamaksun määrä puolestaan lasketaan maksettujen palkkojen yhteismäärän perusteella. Maksun määrä vaihtelee hieman vuosittain. Viime vuosina maksun määrä on ollut noin kaksi prosenttia palkkojen määrästä. Työnantajan tulee maksaa ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksu verotilille käyttäen Verohallinnolta saamaansa verotiliviitettä. Eräpäivä maksamiselle on palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivä. Työnantajan lakisääteiset maksut Yrityksen palkatessa työntekijöitä, sen tulee huolehtia työntekijöiden lakisääteisestä vakuuttamisesta ja vakuutusmaksujen maksamisesta. Näitä lakisääteisiä maksuja ovat: työeläkevakuutus tapaturmavakuutus ryhmähenkivakuutus työttömyysvakuutusmaksu sekä sosiaaliturvamaksu Lakisääteistä vakuutusturvaa työnantaja voi täydentää halutessaan työntekijöilleen ottamillaan vapaaehtoisilla vakuutuksilla. 7
Työeläkevakuutus 1 Tapaturmavakuutus Työnantajan tulee järjestää ja kustantaa työntekijän eläketurva. Tätä varten työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä ottamalla työntekijän eläkelain mukaisen eläkevakuutuksen tai hoitamalla tilapäisen työnantajan vakuutusmaksutilitykset. Työeläkevakuutuksen voi ottaa valitsemastaan työeläkeyhtiöstä tai -kassasta. Työeläkemaksut maksetaan 18-68 vuotiaista työntekijöistä sekä jo eläkkeellä olevista työntekijöistä, jos he vielä työskentelevät osa-aikaisesti. Työntekijäin eläkelain mukaan vakuutetaan niin pitkät kuin osa-aikaiset työsuhteetkin. Työnantajan on otettava lakisääteinen tapaturmavakuutus työsuhteessa oleville työntekijöilleen aina ennen töiden aloittamista. Tapaturmavakuutusta ei voi tehdä takautuvasti. Työnantajalla on vakuuttamisvelvollisuus, jos työtä teetetään työsuhteessa kalenterivuoden aikana yli 12 henkilötyöpäivää (esimerkiksi kaksi työntekijää työskentelee kuutena päivänä = yhteensä 12 työpäivää). Vakuuttamisvelvollisuus koskee siis kaikkia työsuhteessa olevia työntekijöitä työntekijän palkasta tai iästä riippumatta. Myöskään työsuhteen kestolla ei ole merkitystä eikä työpäivän pituudella ole merkitystä tunninkin työ päivässä täyttää yhden henkilötyöpäivän määritteen. Vakuuttamisvelvollisia työnantajia ovat siis yhtä lailla niin suuri teollisuusyritys kuin yksityisyritys, joka teettää työtä työsuhteessa. Tapaturmavakuutusmaksun suuruus vaihtelee työn vaarallisuuden ja toimialan mukaan. 1 Yrittäjän eläkevakuutus (YEL) Yrittäjäasemassa olevan henkilön on järjestettävä työeläketurva myös itselleen yrittäjän eläkelain mukaan. YEL:n mukaan vakuutetaan 18-67 vuotias: liikkeen- tai ammatinharjoittaja avoimen yhtiön yhtiömies kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies osakeyhtiön johtavassa asemassa työskentelevä henkilö, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa yli 50 prosenttia yrityksen osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Lakisääteinen yrittäjän eläkevakuutus tarjoaa yrittäjälle vanhuuseläkkeen lisäksi mahdollisuuden saada työkykynsä heiketessä ammatillista kuntoutusta ja turvaa työkyvyttömyyden varalle. Vakuutus sisältää myös perhe-eläkkeen ja mahdollisuuden siirtyä osa-aikaeläkkeelle. YEL-vakuutus on otettava kuuden kuukauden kuluessa lain piiriin kuuluvan yritystoiminnan alkamisesta. 8
Työttömyysvakuutus Työnantajan sosiaaliturvamaksu Ryhmähenkivakuutus Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii työttömyysvakuutusmaksut. Työttömyysvakuutusmaksu muodostuu kahdesta osasta eli työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta. Työnantaja pidättää työntekijältä jokaisen palkanmaksun yhteydessä palkansaajan maksun. Työttömyysvakuutusmaksujen suuruus ja eräpäivät vahvistetaan vuosittain. Pääsääntöisesti työttömyysvakuutusmaksu peritään lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen kuuluvista henkilöistä. Työttömyysvakuutusmaksuja ei kuitenkaan peritä alle 17-vuotiaiden tai 65 vuotta täyttäneiden työntekijöiden osalta. Työnantaja pidättää maksun myös työntekijöiltä ja tilittää ne edelleen työttömyysvakuutusrahastolle. Maksu tulee maksaa Verohallinnon tilille ja antaa siitä tiedot sähköisellä kausiveroilmoituksella. Työnantajan on otettava työntekijöilleen ryhmähenkivakuutus. Lähes kaikki tapaturmavakuutuslain mukaan pakollisesti vakuutettavat henkilöt kuuluvat työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen piiriin. Vakuutus on otettava siitä vakuutusyhtiöstä, jossa työnantajalla on tapaturmavakuutuslain mukainen vakuutus työntekijöilleen. Vakuutusmaksu määräytyy samasta palkkasummasta kuin tapaturmavakuutusmaksu. Vakuutus on voimassa työntekijän työ- ja vapaaaikana ja sen perusteella maksetaan työntekijän kuoleman johdosta korvausta hänen omaisilleen. 9