Oy Loviisan Smoltti Ab on saattanut hakemuksen vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 31.12.2010 sekä myöhemmin täydentänyt hakemustaan.

Etelä-Suomi Päätös Nro 259/2011/4 Dnro ESAVI/742/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2011 ASIA Kalanpoikasten kasvattaminen maalla sijaitsevissa altaissa Hästholmenin saarella ja verkkoaltaissa meressä Hästholmenin saaren pohjoispuolella sekä veden johtaminen merestä, Loviisa HAKIJA Oy Loviisan Smoltti Ab Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo Oy Loviisan Smoltti Ab on saattanut hakemuksen vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 31.12.2010 sekä myöhemmin täydentänyt hakemustaan. HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Hakemus koskee kalanpoikasten kasvattamista Loviisan kaupungissa Hästholmenin saarella Fortum Power & Heat Oy:n Loviisan ydinvoimalaitoksen alueella ja kalojen talvisäilytystä meressä Hästholmenin saaren pohjoispuolella. Hakijan kalanviljelylaitoksen toiminnan perusajatus on ydinvoimalaitoksen jäähdytyksessä syntyvän hukkalämmön hyödyntäminen lohikalojen poikastuotannossa. Kalanviljelylaitoksessa käytetään voimalaitoksesta poistuvaa jäähdytysvettä, jonka sisältämän lämmön avulla kalaa voidaan kasvattaa talvikaudella luonnonvesien ollessa muutoin kasvatukseen liian viileitä. Kasvatustoiminta tapahtuu maalla olevissa lujitemuovialtaissa. Osa kaloista siirretään talvisäilytykseen verkkoaltaisiin Hästholmenin saaren pohjoispuoliselle merialueelle. Lupaa on haettu siten, että maalla sijaitsevan laitoksen fosforipäästö on enintään 330 kg ja typpipäästö enintään 3 400 kg vuodessa ja verkkoal- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

taissa kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää enintään 45 kg fosforia ja 325 kg typpeä vuodessa. Hakija on hakenut toistaiseksi voimassa olevaa lupaa siten, että lupamääräysten tarkistaminen tulisi tehdä vuonna 2020. 2 Voimassa oleva lupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 17.6.2004 antamallaan päätöksellä nro 20/2004/3 myöntänyt Oy Loviisan Smoltti Ab:lle luvan kalankasvatukseen maalla sijaitsevissa altaissa tontilla 2 Loviisan kaupungin korttelissa nro 1201 ja verkkoaltaissa sekä verkkoaltaiden pitämiseen kiinteistöön IVO-vesialue RN:o 7:4 kuuluvalla vesialueella Loviisan kaupungin Lappomin kylässä ja luvan veden johtamiseen merestä sekä luvan purkuputken pitämiseen edellä mainitun kiinteistön vesialueella. Päätöksen mukaan verkkoaltaiden pinta-ala saa olla enintään 900 m 2 ja niissä saa pitää kalaa 1.12. 15.5. välisenä aikana. Maalla sijaitsevan laitoksen toiminnasta aiheutuva fosforipäästö mereen saa olla enintään 300 kg ja typpipäästö 2 900 kg vuodessa. Verkkoaltaissa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää fosforia enintään 44 kg ja typpeä enintään 280 kg. Vaasan hallinto-oikeus on 28.12.2005 antamallaan päätöksellä nro 05/0440/3 pääosin pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen. Lupamääräystä 1) on muutettu vedenottomäärän osalta siten, että laitokselle saa johtaa vettä merestä enintään 60 000 m 3 /d. Lisäksi lupamääräyksiä 15) ja 17) on osittain muutettu. Lupa on voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Oikeus alueeseen Hakija on 6.7.1987 päivätyllä vuokrasopimuksella vuokrannut toimintaan tarvittavat maa- ja vesialueet Imatran Voima Oy:ltä. Vuokra-aika on 25 vuotta. Hakija on 27.9.2011 tehnyt Fortum Power and Heat Oy:n kanssa sopimuksen, jolla 6.7.1987 tehtyä vuokrasopimusta on jatkettu siten, että se on toistaiseksi voimassa, mutta kuitenkin enintään niin kauan kuin hakija harjoittaa alueella kalanviljelytoimintaa. Fortum Power and Heat Oy voi irtisanoa sopimuksen maanvuokralaissa säädetyllä perusteella tai muussa tapauksessa kahdeksantoista kuukauden irtisanomisajalla, kuitenkin niin, että ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä on 1.1.2013. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Alueella on voimassa 21.1.2009 hyväksytty Hästholmenin alueen asemakaava. Maa-alue, jossa viljelyaltaat sijaitsevat, kuten myös suurin osa Hästholmenin saaresta, on kaavassa merkitty energiahuollon alueeksi (EN) jolle voidaan sijoittaa ydinvoimalaitoksia ja niiden toimintaa tukevia rakennuksia ja rakennelmia. Kalanviljelylaitoksen pohjoispuolella olevat rannat ovat kaavassa merkitty erityisalueiksi (EN-1), jotka on tarkoitettu ydinvoimalan tukitoiminnoille. Sekä EN- että EN-1-alueille on sallittu maanalainen rakentaminen. Vesialue, jossa talvisäilytysaltaat sijaitsevat on asemakaavassa merkitty vesialueeksi (W/en-1), jolle voidaan rakentaa energiahuollon kannalta välttämättömiä rakenteita ja rakennelmia.

Kalanviljelylaitoksen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita. Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue (FI0100078) sijaitsee yli 15 km etäisyydellä laitoksesta. Natura-alueen Källaudden-Virstholmen (FI0100080) etelänpuoleinen raja sijaitsee Loviisanlahden puolella noin 2 km laitoksesta. 3 Ympäristön tila Merialue Kuormitus Veden laatu Hästholmsfjärden on mantereen ja saariston välissä sijaitseva lahti, joka on yhteydessä ulompaan merialueeseen kapeiden ja matalien salmien kautta. Hästholmsfjärdenin pinta-ala on noin 9 km 2, keskisyvyys 7,6 m ja suurin vesisyvyys noin 18 m. Vesisyvyys kalanviljelylaitoksen maa-altaiden poistovesien purkupaikalla on noin 2 m ja verkkoaltaiden kohdalla noin 8 m. Poistovesien purkupaikalla vallitsevat hyvät laimenemisolosuhteet, koska poistovedet johdetaan voimalaitoksen jäähdytysvesien (24 52 m 3 /s) purkupaikan läheisyyteen. Hästholmsfjärdeniin kohdistuvaa pistekuormitusta aiheuttavat hakijan laitoksen ohella pääasiassa Loviisan ydinvoimalaitoksen prosessivedet ja loma-asutus. Merialueen veden laatu on tyypillistä rannikkoalueen merivettä, johon sekoittuu joki- ja valumavesiä Kymijoelta ja Taasianjoelta saakka. Vuodesta 2008 lähtien alueen veden laatua on tarkkailtu Loviisan ydinvoimalaitoksen ja Oy Loviisan Smoltti Ab:n yhteistarkkailuna. Vuonna 2008 tutkitun alueen pintavesien kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvot olivat neljällä, lähimpänä kalanviljelylaitosta sijaitsevalla näytteenottopisteellä 35 38 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet 390 420 µg/l. Vuonna 2009 kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvot vaihtelivat samoilla pisteillä välillä 25 27 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 330 380 µg/l. Vuosien 2006 2008 keskimääräiset pintaveden fosfori- ja typpipitoisuudet olivat kaikissa pisteissä suuremmat kuin vuosina 2003 2005. Verrattuna vuosien 1991 2000 keskipitoisuuksiin, vuosien 2006 2008 fosforipitoisuudet olivat samaa tasoa ja typpipitoisuudet noin 20 % pienempiä. Kauempana kalanviljelylaitoksesta sijaitsevilla näytteenottopisteillä pitoisuudet olivat suunnilleen samantasoisia. Valtaosa tarkkailualueen ravinnekuormituksesta tulee jokivesien mukana, mutta myös sisäinen kuormitus on Suomenlahdella edelleen voimakasta. Levätuotantoa mittaavat keskimääräiset klorofylli-a-pitoisuudet vaihtelivat edellä mainituilla näytteenottopisteillä vuonna 2008 välillä 10,4 12,1 µg/l ja vuonna 2009 välillä 6,5 7,0 µg/l. Keskimääräiset näkösyvyydet olivat vuonna 2008 1,9 2,2 m ja vuonna 2009 2,3 2,7 m. Yleisesti ottaen tarkkailualueen näkösyvyydet paranevat siirryttäessä alueen sisäosista ulkomerta kohti. Keväisin jokivedet samentavat usein vesiä Klobbfjärdenillä, Hästholmsfjärdenillä sekä Loviisanlahden suulla. Näkösyvyydet ovat heikentyneet tarkkailualueella voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja muutokset ovat olleet samansuuntaisia kaikissa tarkkailupisteissä.

4 Pohjaeläimistö Pohjaeläintutkimuksessa vuonna 2008 suurimmat yksilötiheydet esiintyivät Klobbfjärdenin pisteessä 1 ja Hästholmsfjärdenin pisteessä 5b. Pisteen 1 lajisto oli hyvin köyhää ja koostui 99 %:sti kahdesta lajista, Potamothrix hammoniensis-harvasukasmadosta ja Chironomus-surviaissääsken toukista, jotka ovat molemmat rehevien, huonokuntoisten pohjien lajeja. Pisteen 2 pohjaeläimistö koostui lähinnä samoista lajeista, mutta yksilömäärät olivat vähäisemmät. Pisteessä 5b lajisto oli kuten aikaisempinakin vuosina monipuolisempaa kuin muissa näytepisteissä. Lajiston monipuolisuus johtuu ensisijaisesti pisteen poikkeavasta pohjanlaadusta, joka ei ole puhdas pehmeä liejupohja, vaan seassa on savea ja hiekkaa. Tämä puolestaan kertoo hyvistä virtausoloista. Oman lisänsä pisteen lajistoon tuo purkuvesien lämpövaikutus, mikä suosii erityisesti joidenkin tulokaslajien runsasta esiintymistä. Pisteen 5b lajistoon kuuluivat harvasukasmatojen (3 lajia) ja surviaissääskitoukkien (7 lajia) lisäksi vaeltajakotilo (Potamopyrgus hammoniensis), monisukasmadot (Marenzelleria sp., Polydora redeki) ja viherlimamato (Cyanopthalma obscura). Pisteessä 5b tavattiin myös koko tutkimusalueen ainoat liejusimpukkayksilöt (Macoma baltica). Kaikissa muissa pisteissä pohjaeläimistön tila oli heikko. Pohjaeläimistöltään täysin kuollut pohja oli ainoastaan pisteessä 5 syksyllä. Alueen käyttö Laitoksen vaikutusalueella Hästholmsfjärdenissä ei ole vedenottamoita, kaivoja tai yleisiä uimarantoja. Alueella ei harjoiteta ammattikalastusta. Nykyinen toiminta Laitos tuottaa merilohen ja meritaimenen vaelluspoikasia kalavesien hoitoon lähinnä Suomenlahdelle sekä kirjolohen ja siian poikasia jatkokasvatukseen Suomenlahdelle, Saaristomerelle, Ahvenanmaalle sekä Selkämeren alueelle. Vuosina 2006 2010 Oy Loviisan Smoltti Ab:n kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt olivat ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella seuraavat: Maa-altaat Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 Keskimäär. Lisäkasvu kg/a 55 000 61 000 57 000 71 000 72 000 63 000 Rehumäärä kg/a 52 000 61 000 59 000 76 000 78 000 65 000 Rehun fosfori kg/a 610 710 700 890 890 760 Rehun typpi kg/a 3 900 4 600 4 500 5 700 5 900 4 900 Fosforipäästö kg/a 150 270 230 290 300 250 Typpipäästö kg/a 1 700 2 300 2 200 2 800 2 700 2 300 Rehukerroin 0,95 1,00 1,03 1,06 1,09 1,03* Fosforin ominaispäästö g/kg/a 2,6 4,5 4,1 4,1 4,2 3,9* Typen ominaispäästö g/kg/a 31 37 38 39 38 37* * painotettu keskiarvo

Verkkoaltaat Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 Keskimäär. Lisäkasvu kg/a 4 100 4 200 3 900 3 900 4 200 4 000 Rehumäärä kg/a 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 Rehun fosfori kg/a 36 36 36 36 36 36 Rehun typpi kg/a 260 260 280 280 260 260 Fosforipäästö kg/a 20 19 20 20 19 20 Typpipäästö kg/a 140 140 170 170 140 150 Rehukerroin 0,98 0,95 1,03 1,03 0,96 0,99* Fosforin ominaispäästö g/kg/a 4,8 4,5 5,3 5,3 4,7 4,9* Typen ominaispäästö g/kg/a 35 33 43 43 34 38* * painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta 5 Laitoksen rakenteet Tuotanto Kalat kasvatetaan maalla olevissa lujitemuovialtaissa. Altaiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1 312 m 2 ja tilavuus 1 084 m 3. Osa altaissa kasvatetuista kaloista (30 000 35 000 kg) siirretään tammi-toukokuun väliseksi ajaksi mereen verkkoaltaisiin, joiden pinta-ala on noin 900 m 2 ja vesisyvyys on 3,5 4,0 m. Kaloja on tarkoitus kasvattaa siten, että lisäkasvu on noin 87 500 kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytetään yhteensä noin 85 000 kg/a rehua, joka sisältää fosforia noin 990 kg/a ja typpeä noin 6 250 kg/a. Kalojen ruokintaan verkkoaltaissa tarvitaan rehua noin 5 000 kg, sillä 3 5 ºC lämpötilassa kalojen aineenvaihdunta on normaalia korkeampi verrattuna normaaliin talvisäilytyslämpötilaan ja tästä johtuen niitä tulee ruokkia normaalia talvisäilytystä enemmän. Tämä osa rehusta sisältää fosforia noin 45 kg/a ja typpeä noin 330 kg/a. Kalojen ruokintaan käytetään pelkästään tehdasvalmisteisia poikastuotantoon tarkoitettuja kuivarehuja. Pienpoikasten (1 20 g/kpl) erityisistä ravintovaatimuksista johtuen rehut sisältävät fosforia 1,3 1,5 % ja typpeä 7,5 8,5 % eli huomattavasti enemmän kuin mitä ruokakalatuotannossa käytettävät kasvatusrehut. Isommalla poikasella voidaan poikasen koosta riippuen käyttää 0,9 1,3 % fosforia ja 6,5 7,5 % typpeä sisältäviä rehuja. Nykyisellä tuotantorakenteella käytettävät rehut sisältävät vuositasolla keskimäärin fosforia noin 1,2 % ja typpeä noin 7,5 %. Kalat ruokitaan pääosin tietokoneohjatuilla automaateilla lukuun ottamatta verkkoaltaissa olevia kaloja, jotka ruokitaan käsin. Vedenotto Altaisiin pumpataan lämmintä merivettä voimalaitoksen purkuaukolta ja kylmää vettä voimalaitoksen vedenottoaltaasta maksimissaan noin 60 000 m 3 /d. Kylmä ja lämmin merivesi pumpataan kasvatusaltaille erikseen, jolloin kullekin altaalle voidaan sekoittaa halutun lämpöistä vettä.

6 Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Kalankasvatuksen ravinnepäästöt mereen ovat enintään noin 350 kg fosforia ja noin 3 600 kg typpeä vuodessa. Tästä noin 25 kg fosforia ja noin 190 kg typpeä aiheutuu verkkoaltaissa tapahtuvasta talvisäilytyksestä. Tuotantokauden (syys-kesäkuu) aikana keskimääräinen fosforipäästö on 1,1 1,2 kg/d ja typpipäästö 11 12 kg/d. Toiminnasta ei aiheudu melua eikä päästöjä ilmaan. Vesi altaista poistetaan pintapoistona ja johdetaan voimalaitoksen jäähdytysvesien purkupaikan läheisyyteen Hästholmenin saaren itäpuolelle. Altaiden pohjalle kertyvät lietteet poistetaan päivittäin pumppukaivoon, josta lietevesi pumpataan voimalaitoksen jätevesipuhdistamolle. Lietemäärä on 15 30 m 3 /kk laitoksen toiminta-aikana syys-kesäkuussa. Laitoksella käytetään mahdollisimman vähäfosforista korkealaatuista rehua ja kalojen yliruokintaa vältetään. Kalojen elinolosuhteet pidetään mahdollisimman hyvinä. Kasvatusaltaisiin kertyvää lietettä poistetaan lietteenpoistojärjestelmällä päivittäin. Jätehuolto Kuolleiden kalojen määrä on noin 1 000 kg vuodessa. Kuolleet kalat kerätään päivittäin ruokinnan yhteydessä ja kuljetetaan 1 5 kertaa viikossa Fortumin kompostointilaitokseen. Talousjätteet (noin 20 m 3 /a) toimitetaan kaatopaikalle. Paperi-, metalli- ja puutavarajätteet toimitetaan voimalaitoksen keräyspisteisiin. Laitoksella ei käsitellä öljyä. Ongelmajätteet (paristot, akut, loistevalaisinputket) toimitetaan voimalaitoksen keräyspisteeseen. Toiminnan vaikutukset Ympäristön tila Luonnonsuojelualueet Koska tuotanto ajoittuu pääasiassa syys-kesäkuun väliselle ajalle eli kylmän veden kaudelle, toiminnan vaikutukset ympäristöön ovat perinteistä kalankasvatustoimintaa vähäisemmät. Lisäksi laitoksen kuormitus tasoittuu normaalia kalankasvatustoimintaa pidemmälle ajanjaksolle. Hakija on viitannut kyseistä merialuetta koskevaan vesistötarkkailuraporttiin vuonna 2008, jossa on todettu, että hakijan kalankasvatuslaitoksen mitattavissa olevat vesistövaikutukset näyttävät suoritettujen tarkkailujen perusteella olevan vähäisiä ja jätevesien vaikutukset peittyvät voimakkaampien ympäristötekijöiden kuten jokivesien, valumien, voimalaitoksen jäähdytysvesien sekä sisäisen kuormituksen vaikutuksiin. Kasvatuslaitoksen vaikutuksia ovat vuosina 2002 2006 olleet lähinnä ajoittain hieman kohonneet pintaveden ammoniumtyppipitoisuudet lähellä kasvatuslaitosta. Kalankasvatuslaitoksella ei hakijan mukaan ole vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin, koska laitoksella käytetyt vedet johdetaan Hästholmsfjärdeniin.

7 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu HAKEMUKSEN KÄSITTELY Maalla oleville altaille otettavan veden virtaamamittaus on toteutettu tulovesiputkissa tapahtuvalla kulkuaikaeroon perustuvalla ultraäänimittauksella. Kuormitustarkkailu toteutetaan siten, että laitokselta lähtevästä jätevedestä otetaan kasvatuskauden aikana kerran kuukaudessa seitsemän vuorokauden kokoomanäyte. Kokoomanäyte koostuu seitsemästä pakastetusta vuorokauden kokoomanäytteestä, josta kukin sisältää vähintään 24 kappaletta tunnin välein otettua osanäytettä. Näytteestä määritetään standardimenetelmin kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Laitokselle johdettavasta merivedestä otetaan kasvatuskauden aikana kerran kuukaudessa seitsemän päivän kokoomanäyte, joka koostuu seitsemästä pakastetusta työpäivän aikana kolmesti kuuden tunnin aikana otetusta kertanäytteestä. Näytteestä määritetään standardimenetelmin kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Vesistötarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna Loviisan voimalaitoksen kanssa. Tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Loviisan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 18.5. 17.6.2011 välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (ELY-keskus) on todennut, että laitos sijaitsee Klobbfjärdenin rannikkovesimuodostumassa, joka kuuluu tyyppiin Suomenlahden sisäsaaristo. Vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 vesimuodostuman ekologinen tila on luokiteltu huonoksi harppauskerroksen alapuolisen huonon happitilanteen takia. Eteläpuolisen samaan rannikkovesityyppiin kuuluvan Keipsalon rannikkovesimuodostuman ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja Hästholmenin länsipuolella sijaitsevan, tyyppiin Suomenlahden ulkosaaristo kuuluva Loviisa-Porvoo rannikkovesimuodostuma tyydyttäväksi. Hyvä ekologinen tila on tavoitteena saavuttaa Suomenlahden rannikkoalueella vuoteen 2027 mennessä. Tämän on arvioitu edellyttävän Klobbfjärdenin ja Keipsalon vesimuodostumien osalta mm. sisäistä kuormitusta vähentäviä kunnostustoimenpiteitä. Vesimuodostumien tilan parantaminen edellyttää sekä ulkoisesta että sisäisestä kuormituksesta peräisin olevan, rehevyyttä aiheuttavan ravinnekuormituksen alentamista.

8 Loviisan voimalaitoksen ja Oy Loviisan Smoltti Ab:n yhteistarkkailuraportissa vuodelta 2008 on todettu hakemuksessa esitetyn mukaisesti, että laitoksen mitattavissa olevat vesistövaikutukset näyttävät suoritettujen tarkkailujen perusteella olevan vähäisiä ja jätevesien vaikutukset peittyvät voimakkaampien ympäristötekijöiden kuten jokivesien, valumien, voimalaitoksen jäähdytysvesien sekä sisäisen kuormituksen vaikutuksiin. Kasvatuslaitoksen vaikutuksia ovat vuosina 2002 2006 olleet lähinnä ajoittain hieman kohonneet pintaveden ammoniumtyppipitoisuudet lähellä kasvatuslaitosta. Edelleen on esitetty, että muiden kuormituslähteiden ohella kasvatuslaitos on huomattava pistekuormittaja Hästholmsfjärdenillä, mikä osaltaan vaikuttaa myös kyseisen vesialueen tilaan. Raportissa ei ole hakemuksessa esitettyä johtopäätöstä, että laitoksen tuotanto ja sen aiheuttama ravinnekuormitus ei vaikuta Hästholmsfjärdenin tilaan. Raportissa on tarkasteltu vesialueen ravinnekuormitusta aikaisemmin tehtyjen selvitysten perusteella ja todettu muun muassa, että vuosina 1996 2001 jokivesien aiheuttama ravinnekuormitus tarkkailualueelle arvioitiin noin 10 kertaa suuremmaksi kuin alueen pistekuormitus. Pistekuormituksella on kuitenkin merkittävä osuus biologisesti käyttökelpoisesta ravinnekuormasta silloin, kun sitä kohdistuu purkuvesistöön vähäisen valuman aikana. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 ja Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa todetaan, että kalankasvatuslaitosten vesiensuojelua tulee tehostaa erityisesti silloin, kun niiden kuormitus kohdistuu pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan ja joissa tilaa voidaan parantaa niiden kuormitusta alentamalla, tai vesiin, joiden tila uhkaa heiketä niiden ravinnekuormituksen vuoksi. Hakijan laitoksen länsipuolella yli kolmen kilometrin etäisyydellä sijaitsee Pernajanlahtien ja Pernajan saariston Natura 2000-alue (FI0100078). Suojelun kohteena ovat mm. merenpohja, vedenalainen luonto sekä vedenlaatu. Svartholmin itäpuolella sijaitsee Källauddenin-Virstholmenin Natura 2000-alue (FI0100080). Alueella on valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva rannikon suuntainen harjujakso hiekkasaarineen. Alueeseen sisältyy myös vesialuetta, jossa tavoitteena on vedenalaisen luonnon ja merenpohjan geologisten muodostumien säilyttäminen. Hakemuksessa ei ole käsitelty hankkeen vaikutuksia Natura 2000-alueiden luonnonarvoihin (vaikuttavia tekijöitä on esimerkiksi virtaussuunnat). ELY-keskuksen kannanottona on ollut, että lupa voidaan myöntää nykyisen luvan mukaiselle kuormitukselle maa-altaiden osalta ja hakemuksen mukaiselle kuormitukselle verkkoaltaiden osalta. Rehun tulee olla mahdollisimman vähäravinteista. Hakija tulee määrätä tekemään kuormitustarkkailu hakemuksessa esitetyllä tavalla. Tarkkailua tulisi täydentää siten, että määritetään kokonaisravinteiden lisäksi liukoiset mineraaliravinteet, joiden avulla voidaan arvioida käyttökelpoisten ravinteiden osuutta ravinnepäästöistä. Laitoksen poistoveden ravinteiden käyttökelpoisuuden arviointiin ei voida soveltaa suoraan kalan ulosteiden sisältämien ravinteiden käyttökelpoisuudesta tehtyjä tutkimuksia. Liukoisten ravinteiden määritykset tulisi

tehdä ainakin yhden vuoden ajan, minkä jälkeen niiden määritystarve voitaisiin arvioida tulosten perusteella. Hakemuksessa on esitetty, että kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan yhteistarkkailuna Loviisan voimalaitoksen kanssa hakemuksen liitteenä esitetyn ohjelman mukaisesti. Koska yhteistarkkailuohjelman täsmennys on parhaillaan viimeisteltävänä, tarkkailuvelvoitetta ei tule sitoa kyseiseen ohjelmaversioon, vaan hakija tulisi määrätä tarkkailemaan kalankasvatuksen vesistövaikutuksia Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Myös tulosten toimittaminen ja raportointi tulee määrätä tehtäväksi tarkkailuohjelmassa hyväksyttävällä tavalla, jotta ne voidaan ajoittaa tarkoituksenmukaisesti yhteistarkkailun kokonaisuuden kannalta. Jos laitoksessa olevissa kaloissa todetaan kalatautia tai jos on syytä epäillä tällaista, siitä tulee viipymättä ilmoittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Vakavissa kalatautitapauksissa tulee tehdä ilmoitus myös Uudenmaan ELY-keskukselle. Lupaehtojen ylityksistä ja muista poikkeuksellisista tilanteista tulee aina ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Uudenmaan ELY-keskukselle. Kalat tulee poistaa altaista luvan päättyessä. Laitoksen rakenteet tulee poistaa vesialueelta yhden kuukauden kuluessa luvan päättymisestä. 9 Selitys Hakija on selityksessään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen johdosta todennut, että haettu ravinnekuormituksen lisäys aikaisempaan lupaan verrattuna on maa-allasalueella 10 % kokonaisfosforia ja 17 % kokonaistyppeä ja verkkoallasalueella noin 2 % kokonaisfosforia ja 16 % kokonaistyppeä. Hakijan tarkoituksena on lisätä siian tuotantoa ja vähentää kirjolohen tuotantoa markkinatilanteen muutosten takia. Selvitysten perusteella siikarehujen valkuaisen määrää pitää lisätä poikaskasvatuksessa optimaalisen kasvun ja kalojen terveyden takia. Tämä johtaa rehujen sisältämän typpimäärän kasvuun suhteessa fosforiin. Haetulla tuotannon kasvulla on hakijalle kohtuullisen suuri taloudellinen merkitys, sillä tuotannon lisäys on mahdollista toteuttaa jo olemassa olevissa kasvatustiloissa tuotantorytmiä ja poikasten markkinakokoa muuttamalla. Edellä mainitulla toimintatavalla voidaan vähentää rehu- ja energiakustannusten nousun vaikutusta kannattavuuteen. Taloudellisesti käyttökelpoiset menetelmät poistaa ravinteita nykyisin laitoksella käytössä olevaa tasoa enemmän ovat vähäiset. Laitoksen aiheuttaman ravinnekuormituksen merkitys on todettu vähäiseksi ja sen vaikutukset peittyvät hajakuormitukseen. Suhteutettuna alueelle tulevaan kuormitukseen haettu lisäys on murto-osa ja sillä tuskin on havaittavaa vaikutusta Hästholmsfjärdenin tilaan. 1990-luvun loppupuolella käyttöön tulleiden uusien rehujen ylijäämäfosforista vain alle kolmannes on leville käyttökelpoisessa muodossa. Rehuja on edelleen kehitetty ja mm. vuonna 2003 Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan tämä osuus on edelleen pienenty-

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU nyt alle viidennekseen. Tällä hetkellä markkinoilla olevat rehut vastaavat pitkälti niitä rehuja, joita kyseisessä ruotsalaisessa tutkimuksessa testattiin. Hakija on katsonut, että lupa tulisi myöntää hakemuksessa esitetyn suuruisena. Vaatimus liukoisten ravinteiden tarkkailusta yhden vuoden aikana johtaa todennäköisesti pysyvämpään vaatimukseen ja ennestäänkin korkeiden tarkkailukustannusten lisääntymiseen. Tarkkailukulut ovat nykyiselläänkin liikevaihdosta jo merkittävä osa tuotantokustannuksista, joten mikäli tarkkailua lisätään joltain osin, pitää sitä vähentää jostain. ELY-keskuksen vaatimus, että jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan kalatautia tai jos on syytä epäillä tällaista, siitä tulee viipymättä ilmoittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja vakavimmista taudeista myös Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeaa normaalista käytännöstä, jossa kalatautiepäilyt ilmoitetaan yleensä laitosta valvovalle eläinlääkärille. Tämä määrää käytännön hoito- ja tutkimustoimet. Mikäli valvova eläinlääkäri ja tautidiagnostiikkaa tekevä tutkimuslaitos huomaa vaarallisia ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevia kalataudin aiheuttajia, he ilmoittavat niistä voimassa olevan eläintautilainsäädännön mukaisesti eteenpäin paikallisen aluehallintoviraston läänineläinlääkäreille ja Eviralle. Mielestämme raportointivelvollisuus on viranomaistehtävä, joten sitä ei tulisi lainkaan kirjoittaa tässä muodossa laitoksen lupamääräyksiin. Laitoksen on muutoinkin ilmoitettava kalasairauksista valvovalle eläinlääkärille (yleensä kunnaneläinlääkäri). ELY-keskuksen vaatimus yhteistarkkailuohjelmaan kuulumisesta, tarkkailuohjelman sisällöstä sekä raportoinnista on perusteltu siltä osin, että se jätetään sovittavaksi yhteistarkkailuun osallistuvien osapuolten ja ELYkeskuksen kesken. 10 Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Oy Loviisan Smoltti Ab:lle luvan kalanpoikasten kasvattamiseen maalla sijaitsevissa altaissa Hästholmenin saarella tontilla 3 Loviisan kaupungin Itärannan kaupunginosassa korttelissa nro 1201 sekä verkkoaltaissa, verkkoaltaiden pitämiseen meressä Hästholmenin saaren pohjoispuolella kiinteistöön IVO-vesialue RN:o 7:4 kuuluvalla vesialueella Loviisan kaupungin Lappomin kylässä tämän päätöksen liitteen 2) osoittamalla paikalla ja veden johtamiseen merestä Loviisan kaupungissa. Lupa koskee laitosta, jossa kalojen lisäkasvu on noin 90 000 kg vuodessa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä.

11 Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet Toiminta ja päästöt 1) Laitokselle saadaan johtaa merestä vettä enintään 60 000 m 3 /d. Laitokselle johdettava vesimäärä on mitattava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. 2) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 900 m 2 ja maalla sijaitsevien altaiden tilavuus enintään 1 100 m 3. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 3) Luvan saajan on pidettävä vedenjohtamiseen, lietteen käsittelyyn ja kalanviljelytoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa niin, ettei toiminnasta aiheudu ympäristölle tai sen käytölle vältettävissä olevaa haittaa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 4) Verkkoaltaat on merkittävä Liikenneviraston hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Liikenneviraston Helsingin väyläyksikölle. 5) Verkkoaltaissa saa pitää kaloja 1.12. 15.5. välisenä aikana. 6) Laitoksen jätevedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmassa esitetyllä tavalla tai muulla menetelmällä, jolla saavutetaan vähintään vastaava puhdistusteho. 7) Verkkoaltaissa kalan ruokintaan käytettävä rehu saa sisältää enintään 45 kg fosforia ja enintään 330 kg typpeä vuodessa. 8) Maalla sijaitsevalta laitokselta mereen johdettava fosforipäästö saa olla enintään 330 kg ja typpipäästö enintään 3 400 kg vuodessa. Ominaispäästö mereen ei saa ylittää 4,0 g fosforia eikä 38 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Laitoksen päästöt lasketaan mittaamalla tulevan ja lähtevän veden määrä ja laatu. Ominaispäästöarvot lasketaan jakamalla päästöt mereen vuotuisella lisäkasvumäärällä.

9) Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 10) Laitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. Laitoksella käytettävä rehu ja kemikaalit on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 11) Altaista on poistettava liete päivittäin. Lietteen määrä on mitattava. 12 Jätehuolto 12) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 13) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 14) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 15) Luvan saajan on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 16) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuslaitoksen aiheuttamia päästöjä hakemukseen liitetyssä suunnitelmaselostuksessa esitetyllä tavalla. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen päästöjen suuruus. Laitokselle johdettavasta merivedestä tulee ottaa näytteet ja niistä tehdä määritykset hakemukseen liitetyssä suunnitelmaselostuksessa esitetyllä tavalla. 17) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot

13 - laitokseen johdetun veden määrästä - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta - verkkoaltaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - kalojen lisäkasvusta - lietteen poiston määristä ja käsittelystä, - kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista, - laitoksella tehdyistä huoltotoimenpiteistä sekä häiriötilanteista ja niiden vaikutuksista ympäristöön sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 18) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueen tilaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa määrätyin ajoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Loviisan kaupungin ym-

päristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 19) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnaneläinlääkärille tai aluehallintoviraston eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 14 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi edellyttäen, että luvan saajalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan alueeseen. Lupamääräysten tarkistaminen Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 30.9.2019 jätettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vahinkoa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatus Kalanviljelylaitoksen verkkoaltaat sijaitsevat Hästholmsfjärdenilla lähellä Hästholmenin pohjoisrantaa ja maalla sijaitsevista altaista tulevat jätevedet johdetaan myös Hästholmsfjärdenille Hästholmenin itäpuolelle Loviisan voimalaitoksesta tulevien jäähdytysvesien purkupaikan läheisyyteen. Hästholmsfjärden muodostaa sen pohjoispuolella olevan Klobbfjärdenin kanssa ison selkäalueen, joka on yhteydessä ulompaan merialueeseen salmien kautta. Veden sekoittumisolosuhteet alueella ovat hyvät Loviisan voimalaitoksesta tulevan jäähdytysveden ansiosta. Kalanviljelylaitoksen vaikutusalueella tehdyissä tarkkailuissa on todettu, että veden fosforipitoisuudet vuosina 2006 2008 olivat samaa tasoa ja typpipitoisuudet noin 20 % pienempiä kuin pitoisuudet vuosina 1991 2000.

Vesienhoitosuunnitelman huomioon ottaminen Kauempana kalanviljelylaitoksesta sijaitsevilla näytteenottopisteillä pitoisuudet olivat suunnilleen samantasoisia kuin lähempänä laitosta sijaitsevilla näytteenottopisteillä. Pohjaeläintutkimuksessa vuonna 2008 on todettu, että lähimpänä kalanviljelylaitoksen jätevesien purkupaikkaa olevassa pisteessä 5b lajisto oli kuten aikaisempinakin vuosina monipuolisempaa kuin muissa näytepisteissä. Tämä on todettu johtuvan ensisijaisesti pisteen muista pisteistä poikkeavasta pohjan laadusta, mikä puolestaan johtuu hyvistä virtausoloista. Tarkkailujen mukaan kalankasvatuksesta tulevien jätevesien vaikutukset peittyvät jokivesien, valumien, Loviisan ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien sekä sisäisen kuormituksen vaikutuksiin. Kalanviljelylaitoksen toiminta painottuu syys- ja talvikaudelle, jolloin laitokselta tulevan ravinnekuormituksen vaikutukset merialueella myös jäävät pienemmiksi kuin kesäaikana. Kesäaikana laitos ei ole toiminnassa. Edellä esitetyn perusteella aluehallintovirasto katsoo, että laitoksen päästöt voivat olla hakemuksessa esitetyn mukaiset. Aluehallintovirasto on määrännyt maa-allaslaitoksen päästöjen enimmäisraja-arvot sekä raja-arvot verkkoallaskasvatuksessa käytettävän rehun ravinnesisällölle. Maaallaslaitokselta saa mereen johtaa enintään 330 kg fosforia ja enintään 3 400 kg typpeä vuodessa. Verkkoallaskasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 45 kg fosforia ja enintään 330 kg typpeä vuodessa. Verkkoallaskasvatuksesta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat noin 20 kg fosforia ja noin 160 kg typpeä vuodessa. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) ja lietteenpoisto parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen (BAT) mukaisesti mahdollistavat kalojen hakemuksen mukaisen lisäkasvun. Laitoksen yhteenlasketut enimmäispäästöt, 350 kg fosforia ja 3 600 kg typpeä vuodessa, ovat fosforin osalta alle 10 % ja typen osalta noin 15 % suuremmat verrattuna edellisessä lupapäätöksessä arvioituihin enimmäispäästöihin. Laitos sijaitsee Klobbfjärdenin rannikkovesimuodostumassa, joka kuuluu tyyppiin Suomenlahden sisäsaaristo. Vesimuodostuman ekologinen tila on luokiteltu huonoksi harppauskerroksen alapuolisen huonon happitilanteen takia. Eteläpuolisen, samaan rannikkovesityyppiin kuuluvan Keipsalon rannikkovesimuodostuman ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja Hästholmenin länsipuolella sijaitsevan, tyyppiin Suomenlahden ulkosaaristo kuuluva Loviisa-Porvoo rannikkovesimuodostuma tyydyttäväksi. Hyvä ekologinen tila on tavoitteena saavuttaa Suomenlahden rannikkoalueella vuoteen 2027 mennessä. Tämän on arvioitu edellyttävän nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden lisäksi tehtäviä toimenpiteitä, joina Klobbfjärdenin ja Keipsalon vesimuodostumien osalta on esitetty mm. sisäistä kuormitusta vähentäviä kunnostustoimenpiteitä. Vesimuodostumien tilan parantaminen edel- 15

lyttää sekä ulkoisesta että sisäisestä kuormituksesta peräisin olevan rehevyyttä aiheuttavan ravinnekuormituksen alentamista. Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vuoteen 2015 ulottuvan vesienhoitosuunnitelman mukaan kalankasvatuslaitosten vesiensuojelua tulee tehostaa erityisesti silloin, kun niiden kuormitus kohdistuu pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan ja joissa tilaa voidaan parantaa niiden kuormitusta alentamalla. Aluehallintovirasto on ottanut huomioon vesienhoitosuunnitelman tavoitteet arvioidessaan laitoksen päästörajoja. Kun hakijan kalanviljelytoiminnan jatkaminen tapahtuu tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti, laitoksen päästöt ovat samaa suuruusluokka kuin vuonna 2005 annetun luvan mukaiset päästöt. Ottaen huomioon vesien hyvät sekoittumisolosuhteet alueella ja sen, että kalanviljelylaitosta käytetään syys- ja talviaikana, jolloin päästöjen vaikutukset ovat pienemmät kuin kesäaikana, aluehallintovirasto katsoo, että tämän päätöksen mukaisesti toteutettu kalankasvatus ei ole esteenä Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiselle. 16 Rakenteet Tarkkailu Luvan voimassaolo Lupaharkinta Maalla sijaitsevien altaiden ja verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty hakemuksen mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Lupamääräykset hoitopäiväkirjasta, tarkkailusta ja raportoinnista ovat tarpeen vesistökuormituksen ja -vaikutusten selvittämiseksi sekä valvontaa varten. Luvan saaja on määrätty tarkkailemaan kalanviljelylaitokselta tulevia päästöjä hakemukseen liitetyssä suunnitelmaselostuksessa esitetyllä tavalla. Luvan saajaa ei ole määrätty suorittamaan kalataloudellista tarkkailua. Kalanviljelylaitoksen vaikutusta vesialueeseen on tarkkailtava valvontaviranomaisen eli Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna. Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan haltija on velvoitettu toimittamaan aluehallintovirastolle hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 30.9.2019, jotta laitoksen päästöjen vaikutukset vesistössä sekä muista syistä aiheutuvat muutokset ja mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä voidaan ottaa huomioon lupamääräyksissä. Lupakausi on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa, koska verkkoaltaiden pitämisestä meressä ja veden merestä johtamisesta saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Verkkoaltaita varten tarvittava vesialue on voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella luvan saajan hallinnassa.

Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa koska kalanviljelystä, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta ei ole ristiriidassa alueen kaavan kanssa eikä se vaikeuta alueen muuta käyttöä. 17 Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55 ja 56. MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN VASTAAMINEN Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa siinä laajuudessa, kuin lupamääräyksistä 7) ja 8) ilmenee kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Aluehallintovirasto ei ole määrännyt hakijaa tekemään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueen vaatimaa tarkkailua liukoisista mineraaliravinteista, koska hakijan esittämä tarkkailuohjelma on riittävä laitoksen päästöjen selvittämiseksi. Muilta osin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksessa esitetty on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 5 220 euroa Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesta yhteiskäsittelyssä käsiteltävästä asiasta, jolloin asian käsittelystä peritään korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksu. Koska kalankasvatuslaitosta, jossa kalan lisäkasvu on 20 000 100 000 kg/a, koskevan asian käsittelystä on säädetty korkeampi käsittelymaksu kuin yli 500 m 3 /d käsittävästä pintaveden ottamista koskevan asian käsittelystä, tämän asian käsittelystä peritään ensin mainitun asian käsittelystä määrätty maksu.

18 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Oy Loviisan Smoltti Ab Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Loviisan kaupunki Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalous (sähköisesti) Liikennevirasto/ Helsingin väyläyksikkö Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi-742-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Loviisan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

19 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Laitoksen sijainti kartalla Hannu Kokko Juha Helin Nina Engberg Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Hannu Kokko ja Juha Helin. Asian on esitellyt ympäristölakimies Nina Engberg. NE/sl

Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 16.1.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Laitoksen sijainti kartalla Liite 2