Selvitys Jyväskylän lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista

Selvitys Jyväskylän lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Erikoistutkija Esa Storhammar Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Tausta... 5 2 Toteutus ja aineistot... 6 3 Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset... 7 3.1 Lentoasematoiminta... 7 3.2 Yritysvaikutukset... 7 3.2.1 Yrityskyselyyn vastanneet... 7 3.2.2 Yritysten lentoliikenteen käyttö... 8 3.2.3 Vaikutukset yritysten toimintaan... 10 3.3 Tapahtumien järjestäminen... 13 4 Lentoliikenteen aluetaloudellinen arvo... 15 Lähteet... 16 Liitteet... 17 2

Tiivistelmä Jyväskylän lentoliikenne on ollut jo pidemmän ajan supistuva ja uhkana on henkilöliikenteen loppuminen kokonaan. Lentoliikenneyhteyksien vähenemisen ja jopa loppumisen ennakoidaan vaikeuttavan elinkeinotoimintaa sekä kongressien ym. tapahtumien järjestämistä. Vaikutusten arvioimiseksi on Keski-Suomen liiton toimesta käynnistetty selvitys, jossa arvioidaan lentoliikenteen mahdollisen loppumisen taloudellisia vaikutuksia maakunnassa. Selvityksen on toteuttanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksia maakunnan talouteen ja työllisyyteen selvitetään panostuotos-analyysin avulla. Vaikutukset voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat taloudelliset vaikutukset syntyvät lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta: lentoasemapalvelut ja lentoihin liittyvät palvelut. Välillisesti lentoliikenteellä voidaan olettaa olevan vaikutuksia myös laajemmin alueelliseen kehitykseen ja yritystoimintaan. Lisäksi alueen saavutettavuudella on merkitystä suurten kansallisten ja erityisesti kansainvälisten tilaisuuksien järjestämiseen. Suorien taloudellisten vaikutusten osalta selvityksessä tarkastellaan lentoliikenteen tuotantoa ja sen työllisyysvaikutuksia maakunnassa. Lentoliikenteen vaikutuksia elinkeinotoimintaan on selvitetty yrityksiin ja tilaisuuksien järjestäjiin kohdentuvan tiedonhankinnan avulla. Keskeinen aineisto on yrityskysely, joka kohdennettiin maakunnan suurimpiin yrityksiin (yhteensä 40 yritystä). Yrityskyselyn lisäksi lentoliikenteen merkitystä selvitettiin haastattelemalla keskeisiä toimijoita: Jyväskylän Messut Oy, Jyväskylän Kongressikeskus Oy, Jykes Oy/Sijoittumispalvelut, Finavia Oyj. Tulosten mukaan matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi noin 15 henkilötyövuoden (htv) vähenemistä suoraan lentoliikennettä palvelevasta toiminnasta. Tämä vähennys aiheuttaisi maakunnassa puolestaan 15 htv:n menetyksen välillisinä tuotanto- ja tulovaikutuksina. Kokonaismenetykset olisivat tällöin 30 htv ja noin 0,35 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa. Yrityskyselyn mukaan 70 % haastatelluista yrityksistä arvioi lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikuttavan yrityksen toimintoihin. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti yritysten myynti- ja markkinointitoimintaan, mutta myös hallintoon sekä t&k -toimintaan. Noin neljännes yrityksistä arvioi lentoliikenteen loppumisen merkitsevän henkilöstön vähenemistä keskimäärin kahdeksalla henkilöllä. Lisäksi asiakas- ja vierailijakäyntien ennakoidaan vähenevän. Vaikutukset kohdentuvat myös tulevaisuuteen, sillä kolmannes yrityksistä ennakoi rekrytointien vähenevän keskimäärin noin kolmella henkilöllä lähitulevaisuudessa. Välillisine vaikutuksineen arvioidut henkilöstövähennykset yritysten kohdejoukkoon yleistettynä merkitsisivät noin 650 henkilön vähennystä maakunnan yrityksissä ja 4,5 milj. euron kunnallisverotulojen menetystä. Realistisempaa on kuitenkin olettaa, etteivät vaikutukset toteudu täysimääräisenä eivätkä välittömästi. Jos puolet henkilöistä siirtyisi muille alueille, neljännes työllistyisi maakuntaan ja neljännes jäisi työnhakijoiksi alueelle, olisivat menetykset noin 360 htv ja kuntien verotuloissa noin 2,5 milj. euroa. Vaikutukset tuleviin rekrytointeihin merkitsisivät varovaisen arvion mukaan noin 230 työntekijän ja näiden tuomien 1,6 milj. euron kunnallisverotulojen menetystä. 3

Kansallisten ja kansainvälisten tilaisuuksien järjestämiseen lentoliikenteen loppumisen arvioidaan merkitsevän tapahtumien ja kävijämäärien vähenemistä. Kansallisissa tapahtumissa kävijöiden määrän arvioidaan laskevan 5000 10000 henkilöllä, mikä merkitsisi 1 2 milj. euron vähennystä maakunnan matkailijatuloissa. Kansainvälisten tapahtumien järjestämisessä lentoliikenteen loppumisen arvioidaan vähentävän matkailutuloja 0,75 1 milj. eurolla. Edellä mainitun suuruiset menetykset matkailutuloissa merkitsevät 50 75 htv:n vähenemistä ja 0,15 0,2 milj. euroa vähennystä kunnallisverotuloihin. Kun edellä esitetyt vaikutukset lasketaan yhteen, tarkoittaisi lentoliikenteen loppuminen Jyväskylästä varovaisen arvion mukaan noin 700 htv:n (vastaa noin 1,2 % yksityisen sektorin työpaikoista) ja noin 5 milj. euron kunnallisverotulojen menetyksiä. Yritysten sijoittumiselle maakuntaan on lentoliikenteellä ollut huomattava vaikutus. Lentoliikenteen loppuminen veisi alueelta tämän kilpailuedun ja Jyväskylän seutu sijaintipaikkana ei olisi enää yrityksille yhtä houkutteleva alue kilpailussa muiden alueiden kanssa. Liikennöinnin ohella lentoliikenne nähdään alueen imagon kannalta merkittävänä asiana kilpailtaessa yrityksistä ja tapahtumien järjestämisestä, ja voi jatkossa tuottaa tässä ennakoituja suurempiakin menetyksiä. 4

1 Tausta Lentoliikenteen on useissa tutkimuksissa todettu vahvistavan alueen kehitystä (mm. Brueckner 2003; Green 2007; Kasarda & Lindsay 2011). Vaikuttavuutta on tutkittu erityisesti metropolialueilla, jossa liikennemäärät niin matkustajaliikenteessä kuin tavaraliikenteessä ovat suuria. Lentoliikenne on tärkeä myös pienemmille keskuksille, joiden yhteydet suuriin keskusalueisiin ovat alueen kehityksen kannalta oleellisia (Florida et al. 2012; Mukkala & Tervo 2013). Jyväskylän lentoliikennettä ja sen merkitystä maakunnalle on tarkasteltu aiemmin kansainvälisessä ESPON-tutkimushankkeessa Airports as drivers of economic success in peripheral regions (ESPON 2013) 1. Tutkimuksessa tuodaan esiin lentoliikenteen merkitys alueiden kehitykseen myös suurten keskusten ulkopuolella. Jyväskylän lentoliikenteellä nähdään olevan erittäin tärkeä rooli alueen kansainväliselle saavutettavuudelle. Sen sijaan kotimaan liikenteessä lentoyhteydet ovat lähinnä täydentävä liikennemuoto. Keski-Suomen liikennejärjestelmässä lentoliikenne nähdään keskeisenä kilpailukykytekijänä raide- ja tieliikenneyhteyksien ohella. Lentoyhteydet pääkaupunkiin ja ulkomaille ovat tärkeitä etenkin kansainvälisten ja kasvukykyisten yritysten houkuttelemiseksi maakuntaan. Lisäksi ne tukevat alueella jo sijaitsevien yritysten toimintojen pysyvyyttä ja kehittymistä. Lentoyhteydet tarjoavat alueelle hyvät edellytykset myös kansainvälisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiselle. Nykyisen tasoinen raideliikenne ei tarjoa riittävän nopeita liityntäyhteyksiä, joilla voisi korvata lentoyhteyden Helsinki- Vantaan lentoasemalle (ks. Rintamäki ja Savolainen). Jyväskylän lentoliikenne on ollut jo pidemmän ajan supistuva ja uhkana on henkilöliikenteen loppuminen kokonaan. Lentoliikenneyhteyksien vähenemisen ja jopa loppumisen ennakoidaan vaikeuttavan elinkeinotoimintaa sekä kongressien ym. tapahtumien järjestämistä. Vaikutusten arvioimiseksi on Keski-Suomen liiton toimesta käynnistetty käsillä oleva selvitys, jossa arvioidaan lentoliikenteen mahdollisen loppumisen taloudellisia vaikutuksia maakunnassa. Tutkimuksen on toteuttanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksia maakunnan talouteen selvitetään panostuotosanalyysin avulla. Lentoliikenteen talous- ja työllisyysvaikutukset voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat taloudelliset vaikutukset syntyvät lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta: lentoasemapalvelut ja lentoihin liittyvät palvelut. Välillisesti lentoliikenteellä voidaan olettaa olevan huomattavia vaikutuksia myös laajemmin alueelliseen kehitykseen ja yritystoimintaan. 1 Jyväskylän lentokentän ohella kyseisessä tutkimuksessa oli mukana lentokentät ja niiden vaikutusalueet länsi- Kreikasta (Patras) ja Savona Italiasta (Villanova d Albenga). 5

2 Toteutus ja aineistot Suorien taloudellisten vaikutusten osalta tutkimuksessa tarkastellaan lentoliikenteen tuotantoa ja sen työllisyysvaikutuksia maakunnassa. Lentoliikenteen vaikutuksia elinkeinotoimintaan on selvitetty yrityksiin ja tilaisuuksien järjestäjiin kohdentuvan tiedonhankinnan avulla. Keskeinen aineisto on yrityskysely, joka kohdennettiin maakunnan suurimpiin yrityksiin ja IT-alan yrityksiin lokakuussa 2013 2. Kohdejoukoksi muodostui 61 yritystä. Kohdejoukosta puhelinkyselyyn vastasi 28 yritystä. Lisäksi aineistoa täydennettiin keskisuuriin yrityksiin tehdyllä puhelinkyselyllä (12 yritystä). Näin kyselyyn vastanneiden kokonaismäärä on 40 yritystä (yrityskysely liitteessä 1) Yrityskyselyn lisäksi lentoliikenteen merkitystä selvitettiin haastattelemalla keskeisiä toimijoita: Jyväskylän Messut Oy, Jyväskylän Kongressikeskus Oy, Jykes Oy, Finavia Oyj (haastatellut henkilöt liitteessä 2). Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksia maakunnan talouteen ja työllisyyteen selvitetään panostuotos-analyysin avulla. Analyysin avulla lasketaan lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta syntyvät välittömät ja välilliset taloudelliset vaikutukset sekä lentoliikenteen loppumisesta aiheutuvat epäsuorat vaikutukset maakunnan elinkeinotoimintaan. Lähtökohtana laskelmissa ovat edellä mainituista haastatteluista ja kyselystä saadut luvut mahdollisista työpaikkamenetyksistä ja tapahtumien osallistujien vähenemisestä. 2 Yrityskyselyn toteutti Tietoykkönen Oy. 6

3 Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset 3.1 Lentoasematoiminta Jyväskylän lentoaseman toiminnassa korostuu ilmavoimien toiminta, joka kattaa nykyisin noin kaksi kolmasosaa aseman toiminnasta. Ilmavoimissa toteutetut uudistukset vahvistavat Jyväskylän kentän asemaa sotilasilmailussa. Lentoliikenteen infrastruktuurin säilyminen ja kehittäminen palvelevat myös siviililiikenteen tarpeita ja kehittämismahdollisuuksia. Matkustajaliikenteen osalta tulisikin painottaa lentoliikenteen kehittämistä (ESPON 2013). Sotilasilmailun vuoksi lentoliikenteen loppuminen ei sulkisi kenttää ja lopettaisi koko lentoliikennettä palvelevaa toimintaa. Vaikutukset kohdentuisivat matkustajaliikenteen palveluihin ja siviililentoihin liittyviin toimintoihin. Lentoliikenteen loppumisen vaikutusten arviot pohjautuvat haastatteluun ja välillisiä vaikutuksia on laskettu panostuotos-menetelmällä käyttäen toimialan 52 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta kertoimia. Jyväskylän matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi noin 15 henkilötyövuoden (htv) vähenemistä suoraan lentoliikennettä palvelevasta toiminnasta. Tämä vähennys aiheuttaa maakunnassa puolestaan 15 htv:n menetyksen välillisinä tuotanto- ja tulovaikutuksina. Kokonaismenetykset olisivat tällöin 30 htv ja noin 0,35 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa. 3.2 Yritysvaikutukset 3.2.1 Yrityskyselyyn vastanneet Lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoimintaan selvitettiin yrityskyselyllä. Kyselyyn saatiin 40 vastausta, joiden pohjalta on tehty panostuotos-menetelmällä laskelmia lentoliikenteen loppumisen vaikutuksista maakunnan työllisyyteen ja verokertymään. Yritysten taustatietoina kysyttiin henkilöstömäärää, liikevaihtoa ja viennin osuutta. Taulukossa 1 yritykset on luokiteltu yritysten koon (henkilöstö) ja vientisuuntautuneisuuden mukaan. 7

Taulukko 1 Vastanneet yritykset koon ja viennin osuuden mukaan luokiteltuna (%) Yrityksen kokoluokka alle 100 100-249 yli 250 Yhteensä Viennin osuus ei vientiä vienti alle 30 % vienti yli 30 % 7 4 4 46,7 % 26,7 % 26,7 % 58,3 % 36,4 % 23,5 % 2 5 9 12,5 % 31,2 % 56,2 % 16,7 % 45,5 % 52,9 % 3 2 4 33,3 % 22,2 % 44,4 % 25,0 % 18,2 % 23,5 % 12 11 17 30,0 % 27,5 % 42,5 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Yhteensä 15 100,0 % 37,5 % 16 100,0 % 40,0 % 9 100,0 % 22,5 % 40 100,0 % 100,0 % Vastanneista yrityksistä 15 (37,5 %) työllisti alle 100 henkilöä, 16 yrityksen (40 %) henkilöstömäärä oli 100 249 ja yli 250 henkeä työllistäviä yrityksiä oli 9 (22,5 %). Yritysten henkilöstömäärä oli keskimäärin 187 ja vastanneiden yritysten mediaanikoko 115 henkilöä. Vastanneiden yritysten keskimääräinen liikevaihto oli noin 44,5 miljoonaa euroa (mediaani noin 25 milj. euroa) tieto liikevaihdosta saatiin 33 yritykseltä. Yrityksistä 70 %:lla (28/40) oli vientiä ja viennin osuus liikevaihdosta oli yli 30 % 17 yrityksellä (42,5 %). Viennin keskimääräinen osuus liikevaihdosta kaikkien vastaajien osalta oli noin 30 % ja vientiä harjoittavien yritysten osalta noin 40 %. Toimialatietoa ei yrityksiltä kysytty, mutta kohdejoukon yritykset edustivat teollisuutta, rakennusalaa, matkailu- ja ravitsemisalaa sekä tietopalvelu ja ohjelmistoalaa. 3.2.2 Yritysten lentoliikenteen käyttö Yrityskyselyyn vastanneista yrityksistä 60 % ilmoitti vähintään yhden henkilön käyttävän säännöllisesti Jyväskylän lentoyhteyksiä (vähintään 2 edestakaista lentoa/kk). Yli 80 % vastaajista arvio yrityksessä käyvien asiakkaiden ja/tai vierailijoiden käyttävän vuosittain lentoyhteyttä. Taulukkoon 2 on koottu yritysten oma ja niiden asiakkaiden / vierailijoiden lentoyhteyksien käyttö. Odotusten mukaisesti lentoyhteyksiä käytetään useammin suuremmissa yrityksissä ja niissä lentoyhteyksiä käyttävien henkilöiden määrä on suurempi. Eri kokoluokan yritysten lentoyhteyksien käytön ero on tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan yritysten asiakkaiden ja vierailijoiden lentomatkustamisen osalta ei tilastollista eroa ole, vaikka pienimmissä alle 100 henkilöä työllistävissä yrityksien asiakkaiden ja vierailijoiden lentoyhteyksien käyttö on selvästi vähäisempää. Yritysten vientisuuntautuneisuudella ei näytä olevan selkeää vaikutusta lentoyhteyksien käytössä. 8

% Taulukko 2 Jyväskylän lentoyhteyksien käyttö yrityksissä: oma käyttö ja asiakas/vierailija käyttö Säännöllinen käyttö Asiakkaita/vieraita per vuosi osuus yrityksistä lentoja käyttävä henkilöstö (keskiarvo/mediaani) osuus yrityksistä lentoja käyttävät asiakkaat/vieraat (keskiarvo/mediaani) Ei käytä/ei vieraita 16 (40,0 %) 7 (17,5 %) alle 100 6/15 (40,0 %) 5 / 4 10/15 (66,7 %) 24/15 100 249 10/16 (62,5 %) 9 / 5 15/16 (93,7 %) 99/30 yli 250 8/9 (88,9 %) 23 / 11 8/9 (88,9 %) 92/45 Yhteensä 24/40 (60,0 %) 12 / 5 33/40 (82,5 %) 75/20 Lentoliikenteen loppuminen vaikuttaisi yritysten asiakas- ja vierailijakäynteihin. Vastanneista yrityksistä 26 eli 65 % arvioi lentoyhteyksien puuttumisen Jyväskylään vähentävän yrityksen asiakastilaisuuksia, vierailuja ja palavereja. Tulos on samansuuntainen eri kokoluokan yrityksissä (Kuvio 1). 80 Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten asiakas- ym. tilaisuuksiin, % 70 60 50 40 30 ei vähentäisi 20 10 0 alle 100 100-249 yli 250 Yhteensä Yrityksen koko Kuvio 1 Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten asiakkaiden ja vierailijoiden käynteihin Asiakas- ja vierailijakäyntien arvioidaan vähenevän 25 30 % nykyisestä, jos lentoliikenne Jyväskylään loppuisi. Yrityksen koko tai vientisuuntautuneisuus ei näyttäisi vaikuttavan vähennyksen suhteelliseen suuruuteen. Asiakastilaisuuksien (koulutuksien, vierailujen tms.) vähenemisellä voidaan olettaa olevan myös aluetaloudellisia vaikutuksia majoitus- ja ravitsemuspalvelujen tarpeen vähenemisen vuoksi. 9

Osuus yrityksistä, % 3.2.3 Vaikutukset yritysten toimintaan Lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoiminnalle tarkastellaan vaiheittain. Tarkastelun eteneminen on esitetty kuviossa 3. Ensimmäisessä vaiheessa lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoimintaan tarkastellaan yrityskyselyyn vastanneissa 40 yrityksessä (vaihe 1). Seuraavaksi kyselyn tulokset yleistetään yrityskyselyn kohdejoukkoon, suuriin ja keskisuuriin teollisuuden, rakennusalan, kaupan, ravitsemus- ja majoitusalan ja ict-alan yrityksiin (vaihe 2) sekä lasketaan henkilöstövähennyksistä aiheutuvat kulutusvaikutukset (vaihe 3). Lopuksi arvioidaan henkilöstövähennyksistä mahdollisesti aiheutuvia tuotantovaikutuksia (vaihe 4). Vaikutukset kyselyyn vastanneissa yrityksissä Yrityskyselyn mukaan 70 % haastatelluista yrityksistä arvioi lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikuttavan yrityksen toimintoihin. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti yritysten myynti- ja markkinointitoimintaan, mutta myös hallintoon sekä t&k -toimintaan. Tulokset ovat hyvin samanlaiset kuin ESPON -hankkeen yrityskyselyssä, johon vastasi 100 yritystä keväällä 2012 (ESPON 2013). 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten toimintoihin Kyllä Ei Toiminto Kuvio 2 Lentoliikenteen loppumisen vaikutukset yritysten toimintoihin Lentoliikenteen loppumisella ei siis olisi vaikutusta 30 %:iin kyselyyn vastanneista yrityksistä, noin kolmanneksella lopetus vaikuttaisi 1-2 toimintoon ja lähes 40 %:lla vastaajista kolmeen tai useampaan toimintoon. Lentoliikenteen loppumisen vaikutus on voimakkaampaa suuremmissa yli 100 henkilön yrityksissä kuin alle 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Samoin vientisuuntautuneet yri- 10

tykset katsovat lentoliikenteellä olevan vaikutusta niiden toimintaan useammin kuin kotimarkkinoilla toimivat. Lentoliikenteen henkilöstövaikutuksia on kyselyssä selvitetty kolmeen eri ajankohtaan sitoen: lentoliikenteen loppumisen vaikutus nykyiseen henkilöstöön ja tuleviin rekrytointeihin sekä supistuneen lentoliikenteen mahdollisesti aiheuttamat jo toteutuneet vaikutukset. Noin neljännes yrityksistä arvioi lentoliikenteen loppumisen merkitsevän henkilöstön vähenemistä keskimäärin kahdeksalla henkilöllä. Vaikutukset kohdentuvat myös tulevaisuuteen, sillä kolmannes yrityksistä ennakoi rekrytointien vähenevän keskimäärin noin kolmella henkilöllä lähitulevaisuudessa. Huonojen yhteyksien arvioidaan vaikuttaneen jo tähän mennessä yritysten toimintoihin ja henkilöstön rekrytointeihin neljänneksessä vastanneista yrityksistä. Kokonaisuudessaan kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstövähennykset olivat seuraavat: huonoista lentoyhteyksistä johtuvat toteutumattomat rekrytoinnit noin 42 henkilöä, lentoliikenteen loppumisen aiheuttama vähennys noin 70 henkilöä ja tulevien rekrytointien väheneminen 45 henkilöä. Näiden menetysten laskennallinen tulovaikutus on yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa 3, joka merkitsee kulutuksen vähenemisestä aiheutuvaa noin 94 henkilötyövuoden (25+42+27) menetystä. Laskennalliset kokonaismenetykset vastanneiden yritysten osalta kulutusvaikutuksineen olisivat 250 htv ja noin 2,2 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa. Tulosten yleistäminen kyselyn kohdejoukkoon kulutusvaikutukset Lentoliikenteen lopettamisen voidaan olettaa vaikuttavan myös muiden kuin kyselyyn vastanneiden yritysten toimintaan. Seuraavaksi kyselyn tuloksien perusteella arvioidaan, millainen vaikutus lentoliikenteen loppumisella on maakunnan yritystoimintaan. Oletuksena on, että kyselyn kohdetoimialojen suurimmat yritykset (noin 3,8 % ko. toimialojen yrityksistä eli 160 yritystä) käyttäytyvät samalla tavalla kuin kyselyyn vastanneet yritykset. Vaikutusten osalta laskennassa on käytetty Keski-Suomen panostuotos-taulukoita ja oletettu henkilöstövähennysten johtavan myös tuotannossa tapahtuvaan laskuun 20 % yrityksistä arvioi vaikutusten kohdentuvan tuotantoon ja myös muilla toiminnoilla on vahvoja alueellisia kytköksiä. Suorat työllisyysvaikutukset syntyvät henkilöstöään vähentävissä yrityksissä. Monissa tapauksissa toimintoja siirretään muualle, jolloin kulutus ja verojen maksu siirtyvät myös toisaalle. Tämä kulutuksen ja veronmaksun vähenemisen voidaan laskea aiheuttavan työpaikkojen menetyksiä ainakin pidemmällä aikavälillä, jos korvaavaa tuloa ei synny. Lentoliikenteen loppumisen laskennallinen bruttomenetys on yritysten henkilöstön vähentämisen osalta noin 450 henkilötyövuotta (288 htv+162 htv), kun laskelmassa otetaan huomioon vain suora kulutusvaikutus (yrityksistä vähennetyn henkilöstön palkat). Välitön kunnallisverojen vähennys bruttomääräisenä olisi noin 3,8 miljoonaa euroa kaikki työpaikat poistuvat alueelta, ei toisiin tehtäviin työllistymistä eikä alueelle työttömäksi jääviä. 3 Palkkojen voidaan olettaa tässä joukossa olevan melko korkeat (= laskelmissa 4600 /kk), koska kyseessä on kyselyn mukaan hallinto ja johtotehtävät, myynti ja markkinointitehtävät sekä tutkimus- ja kehittämistehtävät. Tarkempi erittely yksilön palkkatulojen laskemisesta ja kulutuksesta on esitetty liitteessä 1. 11

Realistisempaa on odottaa, etteivät vaikutukset toteudu täysimääräisenä eivätkä välittömästi. Jos oletetaan, että puolet henkilöistä siirtyy muille alueille, neljännes työllistyy maakuntaan ja neljännes jäisi työnhakijoiksi alueelle, olisivat menetykset noin 250 htv ja kuntien verotuloissa noin 2,2 miljoonaa euroa. Lentoliikenteen loppumisen vaikutukset työllisyyteen ja kunnallisverotukseen Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Kuvio 3 Etenemiskaavio lentoliikenteen loppumisen (*huonojen lentoyhteyksien) vaikutusten laskemisesta Lentoliikenteen loppumisen tuotantovaikutukset yrityksissä Lisäksi on oletettavaa, että mainitun suuruiset muutokset voivat vaikuttaa myös joidenkin yritysten tuotannon arvoon pidemmällä aikavälillä. Huomion arvoinen asia tässä on se, että maakunnassa sijaitsevien toimipaikkojen tuottavuus nousee, jos yritysten tuotannon arvo pysyy ennallaan henkilöstön vähenemisestä huolimatta. Jääkö näin parantunut tuottavuus pysyväksi, jos merkittäviä toimintoja siirretään muualle, vai johtaako kehitys toimipaikan hiipumiseen pidemmällä aikavälillä, on vaikea ennakoida. Voidaan siis olettaa, että henkilöstövähennykset johtavat osassa yrityksistä myös tuotannon muutoksiin. Tuotannollisten vaikutusten on laskelmassa arvioitu toteutuvan noin joka kolmannessa yrityksessä. Tuotantovaikutusten laskennassa on käytetty kunkin toimialan keskimääräistä työpanoskerrointa, jolla henkilöstömäärässä tapahtuva vähennys on muunnettu tuotantoeuroiksi tuotantovaikutusten laskemista varten. 12

Tuotantovaikutusten kautta syntyvä menetys on edellä mainittujen oletusten mukaan 207 henkilötyövuotta. Verotulojen menetys kunnissa olisi laskelman mukaan vastaavasti noin 0,75 miljoonaa euroa. Vastaavasti voidaan laskea työllisyys- ja verovaikutuksia aiemmin toteutumatta jääneiden ja tulevaisuudessa toteutumatta jäävien rekrytointien osalta (ks. kuvio 3). Kooste yritysvaikutuksista Taulukkoon 3 on koottu lentoliikenteen loppumisesta aiheutuvat bruttovaikutukset, joita yritysten henkilöstövähennykset ja rekrytointivähennykset tuottavat. Taulukko 3 Lentoliikenteen loppumisen (*huonojen lentoyhteyksien) vaikutukset työllisyyteen Työllisyysvaikutus Lentoliikenteen loppuminen Yhteensä *Toteutumatta Kokonaishenkilövähennys ei rekrytoi jäänyt rekrytointi vaikutus Välitön vaikutus 288 180 468 160 628 Kulutusvaikutus 162 108 270 96 366 Yhteensä 450 288 738 256 994 Tuotantovaikutus 207 130 337 115 452 Kokonaisvaikutus 657 418 1075 371 1446 Verovaikutus 4,5 2,9 7,4 2,5 9,9 Tulokset merkitsevät laskelmien mukaan noin 650 henkilön vähennystä maakunnan yrityksissä ja 4,5 milj. euron kunnallisverotulojen menetystä lentoliikenteen loppumisen vuoksi. Rekrytointien väheneminen merkitsisi 400 työntekijän ja näiden tuomien 2,9 milj. euron kunnallisverotulojen menetystä. Lisäksi huonojen lentoyhteyksien vuoksi on menetetty laskelmien mukaan 370 henkilötyövuotta ja 2,5 miljoonan euron kunnallisverot. Edellä esitettyjen yritysvaikutusten lisäksi on syytä ottaa huomioon lentoliikenteen merkitys yritysten sijoittumiselle. Kilpailussa yritysten sijoittumisesta maakuntaan on lentoliikenteellä ollut huomattava vaikutus. Nykyinen tilanne on säilyttänyt Jyväskylän seudun kilpailuaseman yritysten sijaintivalinnassa. Lentoliikenteen loppuminen veisi alueelta tämän kilpailuedun ja Jyväskylän seutu sijaintipaikkana ei olisi enää yrityksille yhtä houkutteleva alue kilpailussa muiden alueiden kanssa. 3.3 Tapahtumien järjestäminen Lentoliikenteen vaikutuksia tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseen selvitettiin haastattelemalla keskeisiä kansallisia ja kansainvälisiä tilaisuuksia järjestävien organisaation edustajia. Arviot menetyksistä pohjautuvat haastateltujen kokemuksiin, tilaisuuksista kerättyihin kävijätietoihin sekä näkemyksiin kilpailutilanteesta tulevien tapahtumien osalta ja mahdollisista kävijävaikutuksista. Laskelmat talous- ja työllisyysvaikutuksista pohjautuvat arvioihin lentoliikenteen vaikutuksista tapahtumien kävijämääriin ja kilpailuun kansainvälisistä tapahtumista 4. Kävijöiden keskimääräisen rahan- 4 Kulkuyhteydet ovat joissakin tapauksissa nousseet esiin suurten tapahtumien järjestelyjen yhteydessä. Lentoyhteyksien ongelmia pidetään yhtenä keskeisenä syynä siihen, että mm. aiemmin Jyväskylässä järjestetty 13

käytön pohjalta on laskettu välittömiä ja välillisiä vaikutuksia maakunnan talouteen. Vaikutusten laskemisessa on käytetty Keski-Suomen maakunnan panostuotos-taulukoita ja yksinkertaistettu laskelmaa kohdentamalla välitön vaikutus toimialalle majoitus- ja ravitsemistoiminta. Useamman toimialan käyttäminen laskelmassa tuo vähemmän hajontaa vaikutusten arvioinnissa kuin laskennan pohjana olevat luvut. Kansallisten ja kansainvälisten tilaisuuksien järjestämiseen lentoliikenteen loppumisen arvioidaan merkitsevän tapahtumien ja kävijämäärien vähenemistä. Kansallisissa tapahtumissa kävijöiden määrän arvioidaan laskevan 5000 10000 henkilöllä, mikä merkitsee 1 2 milj. euron vähennystä maakunnan matkailijatuloissa. Kansainvälisten tapahtumien järjestämisessä lentoliikenteen loppumisen arvioidaan vähentävän matkailutuloja 0,75 1 milj. eurolla. Edellä mainitun suuruiset menetykset matkailutuloissa merkitsevät 50 75 htv:n vähenemistä ja 0,15 0,2 milj. euroa vähennystä kunnallisverotuloihin. Nordic Business Forum -seminaari pidetään vuonna 2014 Helsingissä. Yhtenä esimerkkinä kulkuyhteyksien merkityksestä voidaan mainita Regional Studies Associationin ohjeistus kongressin järjestämisestä: Travel time to the venue must be kept to a reasonable level, preferably for most delegates a maximum of two flights, or one flight plus a short train journey. The bid should address the problem of bottlenecks (e.g. can 300 persons arrive/depart within 24 hours?) and indicate the estimated price in Euros of APEX airfares of travelling to the venue from the following 4 cities: London, Stockholm, Warsaw and Madrid. 14

4 Lentoliikenteen aluetaloudellinen arvo Tässä selvityksessä on pyritty tuottamaan määrällisiä arvioita lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksista Keski-Suomen aluetalouteen. Keskeisenä asiana oli selvittää, millaisia vaikutuksia matkustajaliikenteen loppumisella olisi työllisyyteen ja kuntien verotuloihin. Raportin tulokset perustuvat yrityskyselyyn ja asiantuntijahaastatteluihin. Vaikutusten laskemisessa on käytetty panostuotos-menetelmää, jonka avulla on laskettu muutosten aiheuttamia välillisiä vaikutuksia. Tulokset osoittavat lentoliikenteen loppumisella olevan huomattavia aluetaloudellisia vaikutuksia. Pelkästään lentoasematoiminnan osalta matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi kaikkiaan noin 30 htv:n menetystä ja 0,35 miljoonan euron menetystä kunnallisveroissa. Hieman suuremmat menetykset syntyvät kansallisten ja kansainvälisten tapahtumien osalta. Tapahtumien ja kävijämäärien väheneminen merkitsevät matkailutulojen laskua ja 50 75 htv:n vähenemistä maakunnassa sekä 0,15 0,2 milj. euroa vähennystä kunnallisverotuloihin. Suurimmat vaikutukset syntyvät yritysten kautta. Lentoliikenteen loppumisesta voisi seurata yritysten tiettyjen toimintojen ja työpaikkojen siirtymistä pois maakunnasta, mikä aiheuttaisi myös merkittäviä välillisiä työllisyysvaikutuksia. Vastanneista yrityksistä 70 % katsoi lentoliikenteellä loppumisella olevan vaikutuksia toimintoihinsa. Noin neljännes yrityksistä arvioi tämän merkitsevän henkilöstövähennyksiä ja 40 % vastaajista arvioi tämän vähentävän tulevia rekrytointeja. Henkilöstön ja rekrytointien väheneminen voisi varovaisen arvion 5 mukaan merkitä noin 600 henkilötyövuoden menetystä ja yli neljän miljoonan euron kunnallisverotulojen pudotusta. Kun edellä esitetyt vaikutukset lasketaan yhteen, tarkoittaisi lentoliikenteen loppuminen Jyväskylästä varovaisen arvion mukaan noin 700 htv:n (vastaa noin 1,2 % yksityisen sektorin työpaikoista) ja lähes 5 milj. euron kunnallisverotulojen menetyksiä. Liikennöinnin ohella lentoliikenne nähdään alueen imagon kannalta merkittävänä asiana kilpailtaessa yrityksistä ja tapahtumien järjestämisestä, ja voi jatkossa tuottaa tässä ennakoituja suurempiakin menetyksiä. Tutkimukset osoittavat lentoasemien ja lentoliikenteen olevan merkittävä tekijä alueiden kehityksessä vaikutus on samansuuntainen kuin inhimillisellä pääomalla taloudelliseen kasvuun (Florida et al. 2012). Vaikutus alueelliseen kasvuun edellyttää lentoliikenteeltä toimivuutta ja vilkkautta. Tästä syystä Jyväskylän lentoliikenteen kehittäminen olisi erittäin merkittävä asia. Vaihtoehtoisesti tulisi kehittää muita lentoliikennettä korvaavia liikennemuotoja, lähinnä raideliikennettä (ks. Rintamäki ja Savolainen). Raideliikenteen kehittäminen parantaisi Jyväskylän liikenteellistä asemaa, mutta se ei voisi täysin korvata lentoliikennettä kansainvälisten yhteyksien osalta, ellei matka-aikaa saada lyhennettyä oleellisesti nykyisestä. 5 Varovaisessa arviossa vaikutukset eivät toteudu täysimääräisinä eivätkä välittömästi. Arvioitu vaikutus on noin 56 % bruttovaikutuksista (ks. s. 12) 15

Lähteet Brueckner, J. K. (2003). Airline Traffic and Urban Economic Development. Urban Studies, 40(8), 1455 1469. ESPON (2013) ADES, Airports as Drivers of Economic Success in Peripheral Regions. Targeted Analysis 2013/2/17. Final Report Version 28/02/2013. http://www.espon.eu/export/sites/default/documents/projects/targetedanalyses/ades/31_centra l_finland_final.pdf Florida, R., Mellander, C. and Holgersson, T. (2012) Up in the Air: The Role of Airports for Regional Economic Development. CESIS Electronic Working Paper Series, Paper No. 267. Green, R. K. (2007). Airports and Economic Development. Real Estate Economics, 35(1), 91 112. Kasarda, J. D. and Lindsay, G. Aerotropolis: The Way We ll Live Next. First Edition. Farrar, Straus and Giroux, 2011. Mukkala, K. and Tervo, H. (2013) Air transportation and regional growth: which way does the causality run? Environment and Planning A 2013, volume 45, pages 1508 1520. Rintamäki, J. ja Savolainen, M. (2013) Ratayhteyden Jyväskylä Tampere Helsinki nopeuttaminen liikennejärjestelmätason esiselvitys. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 42/2013, Helsinki. Suomen virallinen tilasto (SVT): Alueellinen panos-tuotos [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.11.2013]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/apt/index.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Panos-tuotos [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-1994. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.11.2013]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pt/index.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6214. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.11.2013]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/syr/index.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkarakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-0076. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.11.2013]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pra/index.html 16