TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa tehdyissä korjuukokeissa menetelmät, joissa puu käsiteltiin ainakin osittain karsimattomana, osoittautuivat kustannuksiltaan edullisemmiksi kuin menetelmät, joissa puu karsitaan ja katkotaan kuitupuuksi tai energiarangaksi tai molemmiksi. Näiden menetelmien edullisuus perustuu hakkuun tuottavuuden nousuun jopa kymmenillä prosenteilla. Hakkuun tuottavuuden kasvu johtuu puolestaan siitä, että samasta puusta saadaan karsimattomana tai osittain karsittuna selvästi enemmän kiintokuutioita kuin karsittuna. Puun käsittelyaikaan karsittuna tai karsimattomana käsitteleminen ei vaikuta niin paljon. Osittain karsimattoman tavaran kuormaus oli yllättävän tehokasta. Kuvassa on käynnissä kuormaustyövaihe Lopen kokeessa. Kuva: Arto Mutikainen Perinteisen kuitupuukorjuun sijasta tai rinnalla voidaan puu korjata karsittuna rankana, osittain karsimattomana, kokonaan karsimattomana tai näiden yhdistelminä vaihtoehtoja sekä menetelmiin että koneisiin on useita. TTS kokeili Metka eli Metsäenergiaa kannattavasti -hankkeessa kaikkiaan kuutta erilaista korjuumenetelmää kolmessa mäntyvaltaisessa ensiharvennuskohteessa Kanta-Hämeessä. KOLME KORJUUKOHDETTA MÄN- NIKÖN ENSIHARVENNUKSISSA Kussakin kolmesta koesarjasta oli kolmesta viiteen erilaista korjuumenetelmää. Kokeissa vertailtiin erilliskorjuuta ainespuuksi ja energiapuuksi sekä aines- ja energiapuun integroitua korjuuta. Myös kokopuun korjuuta giljotiinilla kokeiltiin. Kokeet tehtiin Lopella ja Padasjoella toukokuussa 2009 ja lla elokuussa 2009. Kaikki puustot olivat 25 30 vuotiaita. Lopen kohteella puusto oli pelkkää mäntyä, ja se oli tasaisesti riveihin istutettu (kuva 1). Kohteella ei ollut alikasvosta. Hakkuussa edettiin rivien suuntaisesti poistamalla ajouralta yksi rivi ja harventamalla ajouran molemmin puolin niin monta puuriviä kuin yletyttiin yleensä kolme. lla ja Padasjoella oli männyn lisäksi paikoin runsaastikin sekapuuna koivua ja myös kuusta. Nämä kohteet oli ennakkoraivattu tarpeen mukaan ennen koetta (kuvat 2 ja 3).
Kuva 1. Lopen kohteella puusto oli riveihin istutettua mäntyä. Kuva: Kaarlo Rieppo Kuva 3. n tutkimuskohde ennen koetta. Kuva: Kaarlo Rieppo Kuva 2. Padasjoen tutkimuskohdetta ennen koetta. Osaan puista merkattiin kokeissa puun senttimetreissä mitatun rinnankorkeusläpimitan viimeinen numero varmistamaan puun läpimitan silmämääräistä arviointia työntutkimuksessa. Kuva: Kaarlo Rieppo KONEET JA KOEHENKILÖT Hakkuukoneena Lopella ja lla oli Timberjack 1070 joukkokäsittelykäpälin varustelulla 745-hakkuulaitteella (kuvat 4 ja 5). Koneet olivat eri yrittäjien ja niitä käyttivät eri kuljettajat. lla tehtiin yksi koe myös giljotiinihakkuulaitteella varustetulla korjurilla eli koneella, jolla tehdään sekä hakkuu että metsäkuljetus. Alustakoneena korjurissa oli Timberjack 810C ja giljotiinihakkuulaitteena Nisula 280 (kuva 6). Padasjoella hakkuukoneena oli Norcar 600H ja hakkuulaitteena Ponsse H60 (kuva 7). Tässä koneessa ei ollut joukkokäsittelyominaisuutta. Kuormatraktoreina kaikissa kokeissa oli Timberjack 1010 (kuva 8). Kuva 4. Lopen ja n kokeissa käytetty kone John Deere 1070/745 n työmaalla. Kuva: Kaarlo Rieppo Kuva 5. Lopen ja n kokeissa käytetyt John Deere 745 -hakkuulaitteet oli varustettu joukkokäsittelykäpälin. Kuva: Kaarlo Rieppo 2
Kaikki koneenkuljettajat olivat kokeneita ja hallitsivat hyvin tavanomaisen karsitun puun teon ja ajon. Karsimattoman tavaran teko oli kuitenkin kaikille uutta tai lähes uutta. Lopen kokeessa hakkuukoneen kuljettaja ei myöskään hallinnut joukkokäsittelyä, vaikka koneessa tämä ominaisuus olikin. Padasjoen koneessa ei puolestaan ollut joukkokäsittelyominaisuutta. n kokeessa sama kuljettaja käytti sekä hakkuukonetta että korjuria. Hänellä oli aiempaa kokemusta kyseisestä korjurista, mutta viime aikoina hän oli käyttänyt sitä vähän. Kuva 6. Kuorman purkua korjurilla n kokeessa. Kuva: Kaarlo Rieppo Kuva 7. Padasjoen kokeessa käytetty hakkuukone Norcar 600H oli varustettu Ponsse H60 hakkuulaitteella. Kuvassa energiarangan hakkuukoe käynnissä. Kuva: Kaarlo Rieppo MENETELMIÄ KOHTEITTAIN KOLMESTA VIITEEN Kaikkiaan kokeissa kokeiltiin kuutta erilaista ainespuun ja energiapuun korjuumenetelmää. Kaikissa kolmessa kokeessa oli kaksi samaa koemenetelmää, jotka olivat: -menetelmä = Tavanomainen kuitupuuhakkuu, käsittely kaikissa kokeissa yksinpuin, latvaläpimitta männyllä kuusi ja kuusella sekä koivulla seitsemän senttimetriä, pituus 4,45 m -menetelmä = Energiarankahakkuu, lla joukkokäsittely, Lopella ja Padasjoella puu kerrallaan, latvaläpimitta: 3 4 cm ja 2 cm, ei rajoitusta, pituus 5 m. Lopella ja Padasjoella kolmantena menetelmänä oli: Osittain karsimaton -menetelmä = Energiapuuhakkuu, jossa puu tarvittaessa katkottiin kuljetuspituuteen karsimalla sen tyviosa ja siirtämällä latvaosa samaan kasaan karsitun osan kanssa. lla oli kuitu- ja ranka-menetelmien lisäksi kolme muuta menetelmää: -menetelmä = puun ja energiarangan integroitu hakkuu eri kasoihin; puista, joiden rinnankorkeusläpimitta vähintään 10 senttimetriä kuitupuuta ja mahdollisesti rankaa ja tätä pienemmistä puista joukkokäsittelyä hyödyntäen energiarankaa -menetelmä = puuhakkuu, jossa latvaläpimitta vähintään 10 senttimetriä ja kuitupuun latvat ja pienemmät puut karsimattomana energiapuuksi joukkokäsittelyä hyödyntäen, katkaisu tarvittaessa kuljetuspituuteen Giljotiini-menetelmä = Korjuu giljotiinihakkuulaitteella varustetulla korjurilla joukkokäsittelyä hyödyntäen, katkaisu tarvittaessa kuljetuspituuteen. Kokeissa yksittäisiä koealoja ei rajattu etukäteen tarkasti. Hakkuukaistan leveys määräytyi nosturin ulottuvuuden ja kuljettajan tottumuksen mukaisesti. Tavoitteena kaikissa kokeissa oli 20 metrin ajouraväli ja neljän metrin ajouraleveys. Kuva 8. Hakkuukoneen jälkeisiltä koealoilta kaikilla kohteilla metsäkuljetus tehtiin Timberjack 1010:llä. Kuvassa rankakuormaa viedään varastolle Lopen kokeessa. Kuva: Arto Mutikainen 3
PUUSTOTIEDOT lla kolmella koemenetelmällä kuitu, ranka ja kuitu+ranka tehtiin kaksi koetta, joista toisen puustoksi pyrittiin valitsemaan hieman suurempaa kuin toisen. Kaikilla muilla koealoilla tehtiin kullakin yksi koe. Lähtöpuustoa oli koekohteittain alle kahdesta tuhannesta lähes kolmeen tuhanteen runkoa hehtaarilla, ja keskimääräiset rungon koot vaihtelivat 52:sta 70 litraan (taulukko 1). Runkotilavuus oli 115 147 m 3 /ha. Lopella puusto oli sataprosenttisesti mäntyä. Padasjoella puustosta oli mäntyä 86,4, kuusta 11,7 ja koivua 1,9 prosenttia. n alueella 1 puulajiosuudet olivat: mänty 60,3, kuusi 8,7, koivu 30,8 ja muu lehtipuu 0,2 prosenttia. n alueella 2 puustosta oli mäntyä 69,3, kuusta 7,3 ja koivua 23,4 prosenttia. Kokeittain poistettuja puita oli 102 224 kappaletta, ja näistä kertyi menetelmästä riippuen 2,5 14,0 kuutiometriä runkopuuta tai runkopuuta ja oksia (taulukko 2). Padasjoen kokeessa poistumat olivat pienimmät 600 800 runkoa hehtaarilta (taulukko 3). Suurimmat poistumat olivat n kokeissa 1200 1700 runkoa hehtaarilta. Suurin koekohtainen poistuma oli giljotiini-menetelmällä, jolla myös rungon koko oli kaikista kokeista pienin. n alueen 1 kokeista giljotiini-menetelmän kokeen lisäksi myös ranka-menetelmän kokeessa rungon koko poikkesi selvästi kooltaan muista alueen 1 kokeista. Kokeissa poistetun puuston runkojen koot vaihtelivat kokeittain ja kohteittain seuraavasti: 41 47 dm 3, 57 65 dm 3 sekä n ensimmäinen alue 23 55 dm 3 ja toinen alue 42 62 dm 3. Eri hakkuumenetelmillä käyttöosan tilavuudet olivat rungon kokoon verrattuna kokeittain: kuitu 62 87 %, ranka 80 99 %, kuitu+ranka 75 81 %, kuitu 10 cm 134 %, osittain karsimaton 123 134 % ja giljotiini 126 %. Jäävän puuston määrät olivat kokeittain Lopella 1000 1200, Padasjoella 900 1000, lla ensimmäisellä alueella 900 1500 ja toisella alueella 900 1300 runkoa hehtaarilla. Taulukko 1. Lähtöpuusto koekohteittain Tiheys, Rungon keskikoko, dm 3 rin, d 1,3 keskimää- runkoa/ha cm Runkotilavuus, m 3 /ha Kokopuutilavuus, m 3 /ha 2 221 52 11,3 115 159 1 812 70 11,7 126 164, alue 1 2 857 48 9,8 136 179, alue 2 2 356 62 11,0 147 194 Taulukko 2. Korjatut puumäärät (kpl/m 3 ) kohteittain., osittain karsimaton ja giljotiini-menetelmillä tilavuuteen sisältyi runkopuun lisäksi karsimatta jäänyt oksamassa. Menetelmä Osittain Giljotiini karsimaton 224/9,2 206/8,3 223/14,0 194/10,2 170/8,6 184/13,9, alue 1 200/6,9 102/2,5 186/6,6 216/13,8 157/4,6, alue 2 200/9,0 209/7,6 179/6,0 Taulukko 3. Poistetun puuston tunnukset kokeittain. Käyttöosa tarkoittaa tilavuutta, joka kullakin hakkuumenetelmällä korjataan aines- ja energiapuuksi. Tilavuus muodostuu runkopuusta, latvusmassasta, näistä molemmista tai näiden osista. Menetelmä Osittain Giljotiini karsimaton Poistuma, runkoa/ha 1 159 1 117 1 185 732 575 801, alue 1 1 598 1 196 1 238 1432 1 736, alue 2 1 270 1 468 1 510 Rungon koko, dm 3 47 41 47 65 57 61, alue 1 55 30 47 48 23, alue 2 62 45 42 d 1,3 keskimäärin, cm 11,7 10,9 11,3 11,5 10,7 10,9, alue 1 11,1 8,2 10,1 10,3 7,5, alue 2 11,5 9,7 9,3 Käyttöosan tilavuus, dm 3 41 41 63 53 51 75, alue 1 34 24 35 64 29, alue 2 45 36 34 Käyttöosan kertymä, m 3 /ha 48 45 74 39 29 60, alue 1 55 29 44 92 51, alue 2 57 53 51 4
Kuva 9. Yhtenä menetelmänä lla männikön ensiharvennuksessa kokeiltiin kuitupuun ja energiarangan integroitua hakkuuta eri kasoihin. Kuvassa tilanne hakkuun jälkeen ennen metsäkuljetusta. Kuva: Kaarlo Rieppo Kuva 10. lla männikön ensiharvennuksessa kokeiltiin menetelmää, jossa kuitupuu karsittiin latvaläpimittaan 10 senttimetriä ja latvat ja pienemmät puut kasattiin karsimattomana energiapuuksi tarvittaessa kuljetuspituuteen katkaisten. Kuva: Kaarlo Rieppo KORJUUJÄLKI Kaikilta koealoilta mitattiin korjuun jälkeen toteutunut ajouran ja hakkuukaistan leveys sekä vauriopuiden määrä jäävästä puustosta. Ajouran tavoiteleveys on 4,0 4,5 metriä ja ajouravälin tulisi olla vähintään 20 metriä. Sertifioinnin vaatimus puustovaurioille on alle neljä prosenttia. Toteutuneet ajouran leveydet olivat välillä 3,5 ja 4,4 metriä, joten millään kokeella ajoura ei ollut liian leveä (taulukko 4). Hakkuukaistan leveydessä jäätiin useimmiten alle 20 metrin vaatimustason. Kaikilla kohteilla oli myös koealoja, joilla puustovaurioiden määrä oli yli neljä prosenttia. Ainoastaan viidellä koealalla puustovaurioiden määrä jäi alle neljän prosentin. Eniten puustovaurioita yli seitsemän prosenttia oli kuitu+ranka-menetelmän kummallakin koealalla. Koealojen vähyydestä johtuen korjuujäljen tulokset ovat korkeintaan suuntaa-antavia. Taulukko 4. Toteutuneet ajouran ja hakkuukaistan leveydet sekä puustovauriot Menetelmä Osittain Giljotiini karsimaton Ajouran leveys, m 3,9 3,7 3,5 3,8 3,8 4,2, alue 1 4,2 4,0 3,8 4,4 3,8, alue 2 4,1 4,4 4,0 Hakkuukaistan leveys, m 17,4 17,4 17,8 19,6 21,1 19,1, alue 1 18,1 16,4 20,0 18,4 20,6, alue 2 17,7 19,2 19,4 Puustovauriot, % 2,6 1,3 4,5 5,7 2,6 6,1, alue 1 3,6 5,9 7,4 6,3 3,1, alue 2 5,4 6,5 7,1 JOUKKOKÄSITTELYN HYÖDYNTÄMINEN Joukkokäsittelyä hyödynnettiin vain n kokeissa. -menetelmässä kaikki puut käsiteltiin yksinpuin. -, kuitu+ranka- ja kuitu 10 cm -menetelmillä käsittelytaakoista viidenneksessä oli useampi kuin yksi puu useimmiten kaksi tai kolme. Kokonaispuumäärästä käsiteltiin näillä menetelmillä reilu kolmasosa joukkokäsitellen. Giljotiini-menetelmässä useamman puun taakkoja oli selvästi enemmän eli runsas puolet kaikista taakoista ja kokonaispuumäärästä lähes kolme neljäsosaa käsiteltiin useamman kuin yhden puun taakoissa. HAKKUUN TUOTTAVUUDEN LASKENTAPERUSTEET Kaikille menetelmille laadittiin koekohteittain puulajikohtaiset ajanmenekkikäyrät. n kokeessa ajanmenekkikäyrät laadittiin yhteisenä alueille 1 ja 2. Koska kohteiden sisällä oli varsinkin lla huomattavaa vaihtelua yksittäisten kokeiden välillä lähtöpuuston ja myös poistetun puuston tunnuksissa, käytettiin lopullisten menetelmäkohtaisten tuottavuuksien määrittämisessä eri menetelmille koekohteittain samaa runkolukusarjaa. Laskennassa poistettavat puut olivat kaikille kokeilluille menetelmille siten koekohteittain samat sillä erotuksella, että kaikilla menetelmillä ei laskentaan otettu mukaan runkolukusarjan pienimpiä puita, joista ei kokeissa ollut tehty esimerkiksi kuitupuuta. 5
OSITTAIN KARSIMATTOMILLA HAKKUUN PARHAAT TUOTTAVUUDET Kaikilla kolmella koekohteella parhaat tuottavuudet hakkuussa saavutettiin menetelmillä, joissa ainakin osa puusta jätettiin karsimatta siis menetelmillä kuitu 10 cm, osittain karsimaton ja giljotiini (kuvat 11 ja 12). lla kuitu 10 cm ja giljotiini-menetelmillä tuottavuus oli yli 70 prosenttia parempi kuin kuitu-menetelmällä. Lopella ja Padasjoella osittain karsimaton -menetelmällä tuottavuudet olivat puolestaan 40 ja 25 prosenttia kuitu-menetelmää suuremmat. -menetelmällä Lopella ja lla hakkuun tuottavuudet olivat 15 ja 32 prosenttia kuitu-menetelmää suuremmat. Padasjoella sen sijaan ranka-menetelmän tuottavuus oli neljä prosenttia pienempi kuin kuitu-menetelmän. n kokeessa hakkuun tuottavuus oli kuitu+ranka-menetelmällä seitsemän prosenttia suurempi kuin kuitu-menetelmällä. Kun kuvassa 11 esitetyt hakkuun tehotuntituottavuudet muutettiin käyttötuntituottavuuksiksi suhdeluvulla 1,393, joka huomioi lyhyiden alle 15 minuutin keskeytysten lisäksi lyhytaikaisten kelloaikatutkimusten ja pitkäaikaisten seurantatutkimusten välillä käytännössä todetun eron, saatiin tuottavuuksiksi: : kuitu 3,1, ranka 3,6 ja osittain karsimaton 4,2 m 3 /käyttötunti kuitu 3,7, ranka 3,6 ja osittain karsimaton 4,6 m 3 /käyttötunti kuitu 3,1, ranka 4,0, kuitu+ranka 3,3, kuitu 10 cm 5,3 ja giljotiini 5,5 m 3 /käyttötunti. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Tuo avuus, m 3 /tehotun 0 20 40 60 80 100120140160180 Suhteellinen tuo avuus, % Kuva 11. Hakkuun tehotuntituottavuudet menetelmittäin eri kokeissa. Giljotiinimenetelmässä myös vain hakkuuosan tuottavuus. Tehotunti ei sisällä mitään keskeytyksiä. Kuva 12. Hakkuun suhteelliset tehotuntituottavuudet koekohteittain, kun kunkin koekohteen kuitumenetelmän tuottavuutta on merkitty sadalla Taulukko 5. Keskimääräiset kuorman koot (m 3 ) Menetelmä Osittain Giljotiini karsimaton 7,0 6,4 4,7 9,5 7,1 7,7 5,5 4,7 5,2 4,6 4,6 KUITUPUULLA SUURIMMAT KUORMAT Metsäkuljetuksen tuottavuuden laskentaa varten määritettiin kullakin koekohteella menetelmittäin keskimääräiset kuorman koot perustuen menetelmittäin hakattuun puumäärään ja silmämääräisesti arvioituun kuorman täyttöasteeseen (taulukko 5). Kuorman koot jäivät lla kuitupuunkin osalta merkittävästi pienemmiksi kuin Lopella ja Padasjoella. Osittain karsimattomalla tavaralla metsäkuljetuksen kuormakoot jäävät yleensä pienemmiksi kuin kuitupuulla niin myös tässäkin tapauksessa. Myös rangalla kuormakoot jäivät kuitupuukuormia jonkin verran pienemmiksi. OSITTAIN KARSIMATTOMAL- LA KUORMAUS TEHOKASTA Kuormaus kiintokuutiometriä kohti oli osittain karsimattomalla tavaralla kuormatraktorilla jopa nopeampaa kuin kuitupuulla ja rangalla. Tämä johtui siitä, että oksia ja latvuksia sisältävät kuormaustaakat olivat kiintokuutiometreinä suurempia kuin kuitupuulla ja rangalla (kuva 13), eikä taakka-ajoissakaan ollut suurta eroa. Purkaminen oli yleensä kaikilla tavaralajeilla lähes yhtä nopeaa. n kokeessa giljotiini-menetelmässä kuljetuspituuteen katkotun kokopuun kuormaus ja purkaminen veivät kuitenkin selvästi enemmän aikaa kuin muissa menetelmissä. METSÄKULJETUKSEN TUOTTAVUUDET Metsäkuljetuksen osalta tuottavuuksien laskennassa metsäkuljetusmatka vakioitiin sekä tyhjänä- että kuormattuna-ajossa 250 metriin. Muuten laskennassa käytettiin täysin koealueiden puustossa toteutuneita työvaiheiden ajanmenekkejä. Metsäkuljetuksen osalta ei voida laskentaa tehdä hakkuun tapaan samalla runkolukusarjalla, koska metsäkuljetuksen työvaiheita ei voi kohdistaa tietylle yksittäiselle puulle. 6
Metsäkuljetuksen tuottavuudet olivat Lopella kaikilla kolmella kokeillulla menetelmällä samaa tasoa 9,5 9,7 kuutiota tehotunnissa. Padasjoen kokeessa tuottavuudet olivat kuidulla ja rangalla samansuuruiset eli 8,7 ja 8,6 kuutiota tehotunnissa, mutta osittain karsimattomalla tuottavuus oli selvästi suurin 10,9 kuutiota tehotunnissa. lla metsäkuljetuksen tuottavuus oli rangalla 8,5 kuutiota tehotunnissa, mikä oli pienempi kuin kuidun 9,1 kuutiota tehotunnissa. Vielä pienempi tuottavuus 7,7 kuutiota tehotunnissa oli kuitu+ranka-menetelmässä. Tälläkin koekohteella selvästi paras tuottavuus metsäkuljetuksessa 11,3 kuutiota tehotunnissa oli menetelmässä kuitu 10 cm, jossa osa oksista jätettiin karsimatta. Giljotiini-menetelmässä metsäkuljetusosuuden tuottavuudeksi tuli 8,6 kuutiota tehotunnissa. Kun metsäkuljetuksen tehotuntituottavuudet muutettiin käyttötuntituottavuuksiksi suhdeluvulla 1,313, saatiin tuottavuuksiksi: : kuitu 7,4, ranka 7,3 ja osittain karsimaton 7,2 m 3 /käyttötunti : kuitu 6,6, ranka 6,5 ja osittain karsimaton 8,3 m 3 /käyttötunti : kuitu 6,9, ranka 6,4, kuitu+ranka 5,9, kuitu 10 cm 8,6 ja giljotiini 6,5 m 3 /käyttötunti. KORJUUKUSTANNUSVERTAILU Korjuukustannusten määrittämisessä käytettiin käyttötuntikustannuksena hakkuukoneelle 80 euroa, metsätraktorille 55 euroa ja giljotiinille 60 euroa. Kuvissa 14 ja 15 on esitetty hakkuun ja metsäkuljetuksen kustannukset. Korjuun kokonaiskustannuksiksi tuli kohteittain ja menetelmittäin: : kuitu 33,18, ranka 30,00 ja osittain karsimaton 26,01 /m 3 : kuitu 29,88, ranka 30,94 ja osittain karsimaton 23,90 /m 3 : kuitu 33,91, ranka 28,30, kuitu+ranka 33,75, kuitu 10 cm 21,52 ja giljotiini 20,11 /m 3. Näin rangan korjuukustannukset olivat Lopen kokeessa 10 prosenttia ja n kokeessa 17 prosenttia tavanomaista kuitu-menetelmää edullisemmat. Padasjoella puolestaan rangan korjuukustannukset olivat muutaman prosentin kuitua kalliimmat. Osittain karsimaton -menetelmä oli Lopella 22 prosenttia ja Padasjoella 20 prosenttia tavanomaista kuitumenetelmää edullisempi. Vielä edullisemmaksi jopa noin 40 prosenttia alle kuidun korjuukustannusten osoittautui lla kokeiltu kuitu 10 cm -menetelmä. Samaan kustannustasoon päädyttiin myös lla kokeillulla giljotiini-menetelmällä. lla kokeillulla kuitu+ranka-menetelmällä korjuukustannukset olivat samansuuruiset kuin tavanomaisella kuitu-menetelmällä. TARKASTELU Markkinoille on tullut lukuisia uusia harvennuspuun korjuuseen suunniteltuja koneita ja laitteita, joissa voidaan käyttää myös toisistaan poikkeavia työmene- Kuva 13. Taakan koot kuormauksessa 0,00 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 Taakan koko, m 3 0 5 10 15 20 25 30 Hakkuun yksikkökustannukset, /m 3 Kuva 14. Hakkuukustannukset menetelmittäin eri kokeissa 0 2 4 6 8 10 Metsäkuljetuksen yksikkökustannukset, /m 3 Kuva 15. Metsäkuljetuskustannukset menetelmittäin eri kokeissa telmiä. Myös erilaisia joukkokäsittelyä hyödyntäviä niin kokopuun kuin rangankin korjuuseen tarkoitettuja hakkuulaitteita on markkinoilla useita. Näistä osa on sellaisia, joissa ei ole karsintaominaisuutta, joten ne sopivat vain kokopuun korjuuseen. Karsivilla laitteilla voidaan korjata kuitupuuta, rankaa ja kokopuuta. Joukkokäsittelyä tulisikin hyödyntää aina, kun se on mahdollista. Näissäkään kokeissa sitä ei vielä käytetty kuin yhdellä koneella. Yhdeltä koneelta tämä ominaisuus puuttui, 7
Hinta 8,20 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L 1799-5493, ISSN 1799-5493 (Painettu), ISSN 1799-5531 (Verkkojulkaisu), Oy Fram Ab, Vaasa 2011 koska se oli jo vanhempaa mallia ja yhden koneen kuljettaja ei ollut joukkokäsittelyä käyttänyt. Pelkästään latvaläpimitan vaihtelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi eri raakaaineosioiden määrään. Suurentamalla latvaläpimittaa pienennetään ainespuun osuutta, mutta samalla sen laatu voi nousta. Menetelmiä voidaan myös soveltaa joustavasti markkinatilanteen mukaan. Tässä tutkimuksessa kokeiltiin menetelmää, jossa kuitupuun latvaläpimittaa rajoitettiin minimissään 10 senttimetriin ja latvat ja pienemmät puut kerättiin oksineen energiapuuksi. Menetelmän tulos oli ainespuun korjuuseen soveltuvan hakkuukoneen osalta lupaavin. Jopa samalla leimikolla olisi mahdollista käyttää eri menetelmiä puuston koon, puulajin ja metsäkuljetusmatkan mukaan. Etenkin pienempipuustoisissa kohdissa tulisi hyödyntää joukkokäsittelyä ja ottaa puu korkeintaan osittain karsittuna. Myös varastopaikan lähellä, kun metsäkuljetusmatka on lyhyt, voitaisiin suosia karsimattomia tai osittain karsittuja menetelmiä. Pidemmillä metsäkuljetusmatkoilla kannattaa puolestaan suosia karsitun puun korjuumenetelmiä, jotta metsäkuljetuskustannukset eivät nousisi. Metsäkuljetusmatkan ollessa 250 metriä korjuukustannuserot aiheutuivat näiden koetulosten perusteella suurimmaksi osaksi hakkuusta. Niiden menetelmien, joissa puita ei karsittu tai ei karsittu kokonaan, etu karsittujen puiden menetelmiin perustui siihen, että niillä saatiin jopa kymmeniä prosentteja enemmän tavaraa samasta puumäärästä kuin karsituilla menetelmillä. Vastaavasti puiden käsittelyajanmenekeissä ei ollut näin suuria eroja. Osittain karsimattoman tavaran hyvä tuottavuus metsäkuljetuksessa oli seurausta tämän tavaran nopeasta kuormauksesta, joka puolestaan perustui muita tavaralajeja suurempaan taakan kokoon. Kuorman kokokin oli suhteellisen hyvä verrattuna karsitun tavaran menetelmiin. Huolimatta siitä, että menetelmien tuottavuudet määritettiin hakkuun osalta samalla runkolukusarjalla koekohteittain, aiheuttaa lähtöpuuston koealakohtainen vaihtelu epävarmuutta lopputulokseen. Näin siitä syystä, että esimerkiksi puuston tiheys voi alkaa vaikuttaa puun käsittelyn ajanmenekkiin. Kunkin koesarjan tulokset perustuvat aina vain yhden kuljettajan aikatutkimusaineistoon suhteellisen pienillä koealoilla. Kuljettajan merkitys tuottavuuteen ja siten korjuukustannusten tasoon voi olla hyvin merkittävä, mutta verrattaessa saman kuljettajan tuottavuuksia ja korjuukustannuksia eri menetelmillä kuten tässä, saadaan suhteellisen luotettavia tuloksia. Tässä tutkimuksessa menetelmissä, joissa ainakin osa latvuksesta jätettiin karsimatta, oletettiin, että kaikki karsimatta jäänyt oksamassa saadaan talteen. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole osa latvusmassasta jää palstalle tai tippuu metsäkuljetuksen aikana kuormasta. Tästä johtuen näiden menetelmien osalta esitettyjä tuloksia voidaan pitää jonkin verran liian positiivisina. Metka Metsäenergiaa kannattavasti -hankkeen tarkoitus on kehittää energiapuun korjuuta ja logistiikkaa. (www.mhy.fi/metka) Maaseuturahasto Kaarlo Rieppo & Arto Mutikainen, TTS HARVESTING DELIMBED AND UNDELIMBED PULP AND FUEL WOOD TTS compared pulp and fuel wood harvesting methods during the first thinning of three pine stands. The methods used for delimbed wood were pulp wood logging, delimbed fuel wood logging and integrated logging of pulp wood and delimbed fuel wood in different piles. There were three methods for processing undelimbed or partially undelimbed wood. The first method produced fuel wood by cutting wood when needed in its transport length by delimbing its base and moving the top in the same pile with the delimbed part. In the second method, the diameter of the pulp wood tops was at least 10 centimetres and the tops of pulp wood and smaller trees were turned into fuel wood by utilising multitree-handling and, when needed, cutting them into transport length. In the third method, trees were harvested as whole trees with a harwarder equipped with a guillotine harvester head utilising multitree-handling and, when needed, cutting the trees into transport length. The methods in which trees were processed at least partially undelimbed proved more cost-effective than the methods in which trees were delimbed and cut. The cost-effectiveness is based on the increase of productivity by up to several tens of per cents. The productivity of logging increases because undelimbed or partially undelimbed trees yield clearly more solid cube metres of wood than delimbed trees. The difference in processing times of delimbed and undelimbed trees was not particularly significant. Käännös/Translation AAC Global Oy TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki, puh. (09) 2904 1200 Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI-05201 Rajamäki, Finland tel. +358 9 2904 1200 www.tts.fi, www.ttskauppa.fi, asiakaspalvelu@tts.fi 8