KIRJALLINEN KYSYMYS 216/2008 vp Maatilojen biokaasulaitosten tukeminen Eduskunnan puhemiehelle Suomen maatilat tarjoavat suuren biokaasuenergiapotentiaalin lannan ja orgaanisten jätteiden muodossa. Tilakokojen suurentuessa esimerkiksi lypsykarjatiloille rakennettavien tilakohtaisten bioenergian tuotantolaitosten kannattavuus on kasvanut. Esimerkiksi eräälle Virroilla sijaitsevalle 120 lehmän lypsykarjatilalle rakennettiin biokaasulaitos vuonna 2005. Lantaa syntyy tilalla vuodessa n. 4 000 m³. Lanta mädätetään bioreaktorissa, josta saadaan biokaasua. Tämä kaasu poltetaan, jolloin saadaan vuositasolla n. 180 MWh sähköä ja 200 MWh lämpöä hyötykäyttöön. Jos mädätysprosessiin lisätään vielä myös rehujätettä, laitoksen teho kasvaa entisestään. Mikäli kaikki sähkö voitaisiin hyödyntää tilan omassa käytössä, biokaasulaitoksen sähkön vuosituotto olisi lähes 13 000 euroa. Laitoksen kannattavuus perustuukin tilan energiaomavaraisuuteen, sillä sähkön myynti verkkoon ei ole kannattavaa, koska Suomessa ns. vihreälle sähkölle ei makseta korkeampaa tariffihintaa. Ongelmana sähkön hyödyntämisessä on se, että tilan sähkönkulutus vaihtelee. Biokaasulaitos kuitenkin tuottaa sähköä jatkuvasti. Näin ollen osa sähköstä joudutaan myymään verkkoon (hinnalla 30 euroa/mwh), mikä heikentää laitoksen kannattavuutta. Mikäli vihreällä sähköllä olisi tuettu tariffihinta, kaikki sähkö voitaisiin myydä kannattavasti sähköverkkoon. Toisaalta korkeitten alkuinvestointien takia biokaasulaitosten rakentamista tiloilla edistäisi investointituki. Maatalouden rakennemuutoksen myötä tilakohtaisten bioenergian tuotantolaitosten rakentaminen muuttuu yhä kannattavammaksi. Erään arvion mukaan seuraavien kymmenen vuoden sisällä maataloudessa syntyvästä lannasta voitaisiin hyödyntää biokaasukäyttöön jopa yli puolet. Mikäli tähän lisätään vielä kesantopelloilta talteen kerättävä vihermassa, energiantuotantopotentiaali kasvaa entisestään. Lannanmädätys vähentää myös maatalouden kasvihuonepäästöjä huomattavasti sekä suoraan lannan käsittelyn kautta että välillisesti sen vuoksi, että fossiilisten polttoaineiden tarve energiantuotannossa vähenee. Esimerkiksi Saksassa on nähty biokaasun mahdollisuudet. Biokaasupohjainen energiantuotanto on lisääntynyt viime vuosina nopeasti. Saksan biokaasuyhdistys on arvioinut, että biokaasulla tuotetun sähkön kapasiteetti nousee 9 500 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jolloin biokaasusektorin liikevaihto olisi n. 7 500 miljoonaa euroa ja työllistävä vaikutus 85 000 työpaikkaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo tukea maataloudessa syntyvän biokaasun nykyistä parempaa hyödyntämistä? Versio 2.0
Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2008 Hannakaisa Heikkinen /kesk 2
Ministerin vastaus KK 216/2008 vp Hannakaisa Heikkinen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 216/2008 vp: Miten hallitus aikoo tukea maataloudessa syntyvän biokaasun nykyistä parempaa hyödyntämistä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitusohjelmassa on useita eri toimia biokaasun tuotannon ja käytön edistämiseksi. Ohjelman mukaan uusiutuvan ja biopohjaisen energian lisäkäytön varmistamiseksi tarvitaan erillisiä toimia. Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa, että maatiloilla ja suurissa jätteen tuotantoyksiköissä mahdollisuudet biokaasun tuotannon moninkertaistamiseen ovat suuret. Alan investointeja on tuettava, oman käytön verottomuus on turvattava ja lähiverkon mahdollisuudet on selvitettävä ja mahdollisuuksien mukaan turvattava. Ohjelman mukaan hallitus myös selvittää maatilakokoluokkaa suurempien keskitettyjen lantaa ja biomassaa käsittelevien biokaasulaitosten tarpeen ja investointimahdollisuudet ja pyrkii edistämään niiden perustamista syöttötariffien ja investointiavustuksien avulla. Lisäksi ohjelmassa todetaan, että hallitus toteuttaa syöttötariffin biokaasulaitosten (peltobiomassa, teurasjätteet, erilaiset karjalannat, yhdyskuntajätteet) osalta. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on myös käytössä useampia toimia yleensä bioenergian ja erityisesti biokaasun tuotannon edistämiseksi. Maaseudun bioenergian tuotantoa ja käyttöä edistetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 2013 toimenpiteillä. Maaseudun kehittämisohjelman puitteissa tehtävä kehittämistyö jakautuu toiminnallisesti kolmeen päätyyppiin: 1) innovaatiohankkeisiin, joihin sisältyy tutkimusta, kehitystoimia, neuvontaa ja koulutusta, 2) laajempaa yritys- tai toimijajoukkoa koskeviin maaseudun kehittämishankkeisiin sekä 3) maatila- tai yrityskohtaisiin investointi- ja kehittämishankkeisiin. Maatilojen uusiutuvan energian investoinneille voidaan myöntää tukea silloin, kun ne tuottavat energiaa maatilan ja siihen liittyvien rakennusten käyttöön käyttäen polttoaineena erilaisia biopohjaisia raaka-aineita kuten kotieläinten lantaa, puuta ja peltobiomassoja. Kyseeseen voivat tulla biokaasu, mutta myös maatilojen puu- tai hakelämpökeskukset. Tämän tuen valmistelu on osa maatalouden rakennetukijärjestelmää, jota uudistetaan parhaillaan. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjoilta 1 ja 3 rahoitetaan vuosina 2007 2013 bioenergiaan liittyviä maatila- ja yrityskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita sekä laajempia maaseudun kehittämishankkeita. Yritystukia on voinut hakea kesäkuusta 2007 alkaen. Yritystuet koskevat toimintaansa monipuolistavia maatiloja, millä bioenergiatuen kyseessä ollen tarkoitetaan sitä, että tila myy pääosan tuottamastaan energiasta. Maatilakytkentäisten yrittäjien ohella tuetaan myös muiden maaseudun mikroyrittäjien bioenergiahankkeita. Maaseudun kehittämishankkeiden hakemuksia on voinut syyskuusta 2007 alkaen jättää TE-keskuksiin. Valtion vuoden 2008 talousarviossa on maatalouden pääluokkaan momentille 30.01.40 (Bioenergiatuotannon avustukset) osoitettu 5 miljoo- 3
Ministerin vastaus nan euron määräraha, jonka yhtenä pääkäyttökohteena on maatilakokoluokkaa suurempien biokaasulaitosten investointien tukeminen. Uutta tukea on aiottu suunnata erityisesti niille hajautetun tuotannon laitoksille ja prosesseille, jotka soveltavat uusia ja innovatiivisia biokaasu- ja bioenergiatekniikan ratkaisuja käyttäen yhtenä raaka-aineenaan maa- tai metsätaloudesta peräisin olevia tuotteita tai jätteitä. Tämäkin tukijärjestelmä otetaan käyttöön vielä kuluvan vuoden aikana. Työ- ja elinkeinoministeriössä on hallitusohjelman mukaisesti valmisteilla biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffijärjestelmä. Biokaasusähkön syöttötariffin perusteita syksyllä 2007 selvittäneen työryhmän mietinnön, siitä annettujen lausuntojen ja mahdollisesti vielä tehtävien lisäselvitysten pohjalta on työ- ja elinkeinoministeriössä tarkoitus valmistella virkatyönä lakiesitysluonnos biokaasusähkön syöttötariffiksi. Biokaasun syöttötariffiasia liittyy kiinteästi myös parhaillaan valmisteilla olevaan hallituksen uuteen ilmasto- ja energiastrategiaan, jossa on tarkoitus laajemminkin linjata käyttöön otettavat uusiutuvien energialähteiden edistämiskeinot. Tavoitteena on, että uusi ilmasto- ja energiastrategia annetaan selontekona eduskunnalle syysistuntokauden alussa tänä vuonna. Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 4
Ministerns svar KK 216/2008 vp Hannakaisa Heikkinen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 216/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Hannakaisa Heikkisen /cent: Hur ämnar regeringen stödja en effektivare användning av den biogas som uppstår i jordbruket? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringsprogrammet innehåller flera åtgärder som ska främja produktionen och användningen av biogas. Enligt programmet krävs särskilda insatser för att säkerställa att användningen av förnybar och biobaserad energi ökar. I programmet konstateras att möjligheterna att flerfaldiga produktionen av biogas är stora i jordbruket och vid andra anläggningar som producerar stora mängder avfall. Investeringar i biogasproduktion måste stödjas, skattefriheten för biogas som används för eget bruk måste garanteras och möjligheterna att skapa små gasnät måste utredas och i mån av möjlighet tryggas. Regeringen ska även utreda behovet och möjligheterna att investera i större biogasanläggningar som tar hand om gödsel och biomassa från flera gårdar, och den ska göra det lättare att grunda sådana anläggningar med hjälp av inmatningstariffer och investeringsstöd. Enligt programmet regeringen inför inmatningstariffer för biogasanläggningar (åkerbiomassa, slaktavfall, olika slag av kreaturgödsel, kommunalt avfall). Jord- och skogsbruksministeriets förvaltningsområde har även tillgång till flera verktyg för att främja produktionen av bioenergi i allmänhet och produktionen av biogas i synnerhet. Produktionen och användningen av bioenergi på landsbygden främjas genom åtgärder som ingår i Programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland 2007 2013. Det utvecklingsarbete som ingår i programmet faller under tre huvudkategorier: 1) innovationsprojekt som inbegriper forskning, utveckling, rådgivning och utbildning, 2) utvecklingsprojekt för landsbygden vilka berör en större grupp av företag och aktörer och 3) investerings- och utvecklingsprojekt som gäller specifika jordbruk eller företag. Jordbruksföretag som producerar energi för verksamheten och tillhörande byggnader kan få stöd för investeringar i förnybar energi, om bränslet härrör från olika råvaror med biologiskt ursprung, såsom gödsel från husdjur, trä och biomassa från åkrar. Stöd kan ges till biogasprojekt, men också till ved- eller fliseldade värmecentraler. Stödet administreras inom ramen för systemet för strukturstöd till jordbruket, som för närvarande förnyas. Både investerings- och utvecklingsprojekt för bioenergi vid specifika jordbruk eller företag och bredare projekt för att utveckla av landsbygden ska åren 2007 2013 finansieras enligt verksamhetslinjerna 1 och 3 i programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland. Företagsstöd har kunnat sökas sedan juni 2007. Företagsstödet ges till gårdar som investerar i mångsidigare produktion, vilket i fråga om bioenergistödet innebär att lägenheten säljer största delen av den energi som den producerar. Vid sidan av projekt som genomförs av jordbruksföretagare stöds även andra bioenergiprojekt som genomförs av mikroföretagare på landsbygden. Ansökningar om stöd för utvecklingsprojekt på landsbygden 5
Ministerns svar har kunnat lämnas till TE-centralerna sedan september 2007. I statsbudgeten för 2008 har 5 miljoner euro anvisats under huvudtiteln för jordbruket (moment 30.01.40 Understöd för bioenergiproduktion). Ett av de viktigaste användningsområdena för denna summa är investeringar bioenergianläggningar som är större än de som drivs vid enskilda gårdar. Avsikten är att det nya stödet särskilt ska styras till sådana anläggningar och processer för decentraliserad produktion som tillämpar nya och innovativa lösningar för biogas och bioenergi och som använder produkter eller avfall från jord- eller skogsbruket som råvara. Även detta stödsystem ska tas i bruk i år. Arbets- och näringsministeriet bereder som bäst ett system för inmatningstariffer för el som produceras med biogas i enlighet med regeringsprogrammet. Tjänstemän vid ministeriet ska utarbeta ett utkast till lagförslag om inmatningstarifferna. Lagförslaget ska basera sig på ett betänkande från en arbetsgrupp som hösten 2007 klarlagt grunderna för tarifferna, på de utlåtanden som getts om betänkandet och på eventuella kompletterande utredningar som ännu ska utföras. Frågan om inmatningstariffer för biogas hänger nära samman med den nya klimat- och energistrategi som regeringen håller på att utarbeta. Strategin ska ge generella riktlinjer för åtgärder som främjar användningen av förnybar energi. Regeringen avser att lämna den nya klimatoch energistrategin som en redogörelse till riksdagen i början av höstsessionen. Helsingfors den 15 april 2008 Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila 6