ETSIVÄ NUORISOTYÖ POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON ALUEELLA 2014

ETSIVÄ NUORISOTYÖ POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON ALUEELLA 2014 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue/nuorisotoimi 11.8.2015

2 Sisällys Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella... 4 1. Etsivän nuorisotyön kustannukset... 6 2. Etsivän nuorisotyön paikallinen toiminta... 7 2.1. Osallistuminen nuorisolain edellyttämään nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon... 7 2.2. Osallistuminen oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmiin... 7 2.3. Osallistuminen TimeOut toimintaan... 8 2.4. Asiakashallinta- ja tilastointijärjestelmät... 9 2.5. Työnohjaus... 9 3. Etsivä nuorisotyö ja sidosryhmäyhteistyö... 10 Nuoret etsivän nuorisotyön asiakkaina... 14 1. Nuorten määrät... 14 1.1. Yhteydenotto nuoriin... 14 1.2. Tavoitetut nuoret... 15 2. Mitä kautta nuoret ohjautuivat etsivän nuorisotyön piiriin?... 16 3. Tavoitettujen nuorten koulutustaustat... 18 4. Nuorten elämäntilanne tavoittamisen aikaan... 20 5. Nuoren toimeentulo tavoittamisen aikaan... 23 6. Nuoren asumistilanne tavoittamisen aikaan... 26 7. Nuorten sijoittuminen... 29 Kyselylomakkeesta poimittuja avoimia vastauksia... 34 1. Viranomaiskontaktit ja yhteys nuoriin informaatiotilaisuuksissa... 34 2. Mitä asioita koette erityisen haastavaksi tai onnistuneeksi toiminnassanne?... 34 3. Nuoret Tarinoita onnistumisista ja vastoinkäymisistä... 37 4. Avoin palaute... 42 Kuvaluettelo KARTTA: ETSIVÄN NUORISOTYÖN KATTAVUUS SUOMESSA 2014... 5 KUVA 2. YHTEISTYÖTAHOT, JOIDEN KANSSA EI YHTEISTYÖTÄ LAINKAAN PSAVI-ALUEELLA JA KOKO MAASSA 2014... 13 KUVA 3. KUINKA MONEEN NUOREEN ETSIVÄ NUORISOTYÖ OLI YHTEYDESSÄ 2010 2014 PSAVI-ALUEELLA... 14 KUVA 4. KUINKA MONTA NUORTA ETSIVÄ NUORISOTYÖ TAVOITTI 2010 2014 PSAVI-ALUEELLA... 15 KUVA 5. MITÄ KAUTTA NUORET OHJAUTUIVAT ETSIVÄN NUORISOTYÖN PIIRIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA 2014?... 16 KUVA 5A. MITÄ KAUTTA NUORET OHJAUTUIVAT ETSIVÄN NUORISOTYÖN PIIRIIN PSAVI-ALUEELLA JA KOKO MAASSA 2014?... 17 KUVA 5B. MITÄ KAUTTA NUORET OHJAUTUIVAT ETSIVÄN NUORISOTYÖN PIIRIIN PSAVI-ALUEELLA 2012 2014?... 17 KUVA 6. TAVOITETTUJEN NUORTEN KOULUTUSTAUSTAT KAINUUSSA JA POHJOIS-POHJANMAALLA 2014... 18 KUVA 6A. TAVOITETTUJEN NUORTEN KOULUTUSTAUSTAT PSAVI-ALUEELLA JA KOKO MAASSA 2014... 19 KUVA 6B. TAVOITETTUJEN NUORTEN KOULUTUSTAUSTAT PSAVI-ALUEELLA 2012 2014... 20 KUVA 7. NUOREN ELÄMÄNTILANNE TAVOITTAMISEN AIKAAN KAINUUSSA JA POHJOIS-POHJANMAALLA 2014... 21 KUVA 7A. NUOREN ELÄMÄNTILANNE TAVOITTAMISEN AIKAAN PSAVI-ALUEELLA JA KOKO MAASSA 2014... 22 KUVA 7B. NUOREN ELÄMÄNTILANNE TAVOITTAMISEN AIKAAN PSAVI-ALUEELLA 2012 2014... 23 KUVA 8. NUOREN TOIMEENTULO TAVOITTAMISEN AIKAAN KAINUUSSA JA POHJOIS-POHJANMAALLA 2014... 24 KUVA 8A. NUOREN TOIMEENTULO TAVOITTAMISEN AIKAAN PSAVI-ALUEELLA JA KOKO MAASSA 2014... 25 KUVA 8B. NUOREN TOIMEENTULO TAVOITTAMISEN AIKAAN PSAVI-ALUEELLA 2012 2014... 26 KUVA 9. NUOREN ASUMISTILANNE KAINUUSSA JA POHJOIS-POHJANMAALLA 2014... 27

3 KUVA 9B. NUOREN ASUMISTILANNE TAVOITTAMISEN AIKAAN PSAVI-ALUEELLA 2012 2014... 28 KUVA 10B. TAVOITETTUJEN NUORTEN TILANNE KUNKIN VUODEN 2010 2014 LOPUSSA PSAVI-ALUEELLA... 29 KUVA 11. ARVIO SIITÄ, MISSÄ AJASSA NUORI SIJOITTUU ENSISIJAISEEN TOIMENPITEESEEN PSAVI-ALUEELLA JA KOKO MAASSA 2014... 30 KUVA 13. TOIMENPITEET, JOIHIN NUORIA ON ENSISIJAISESTI OHJATTU PSAVI-ALUEELLA JA KOKO MAASSA 2014... 32 KUVA 13A. TOIMENPITEET, JOIHIN NUORIA ON ENSISIJAISESTI OHJATTU PSAVI-ALUEELLA 2012 2014... 33

4 Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Etsivästä nuorisotyöstä säädetään nuorisolaissa (2006/72). Lain mukaan etsivä nuorisotyö, kuten muukin nuorisotyö ja -politiikka, kuuluu kunnan tehtäviin. Laissa säädetään myös tietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten sekä etsivää nuorisotyötä varten luovutettujen tietojen käsittelystä. Vuonna 2014 opetus- ja kulttuuriministeriö siirsi etsivän nuorisotyön valtionavustusten myöntämisen aluehallintovirastoille. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi yhteensä 1 460 000 avustusta etsivään nuorisotyöhön, jolla palkattiin yhteensä 48,8 HTV. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella tehtiin kuitenkin etsivää nuorisotyötä 49,8 HTV. Muhos ei nimittäin hakenut avustusta vuodelle 2014, koska vuonna 2013 myönnetty avustus riitti kattamaan myös vuoden 2014 kustannukset. PSAVI myönsi Kainuuseen 380 000 ja Pohjois-Pohjanmaalle 1 080 000. Kainuussa etsivää nuorisotyötä tehtiin 12,8 HTV:n voimin ja Pohjois-Pohjanmaalla 36 HTV:n voimin. Avustusta myönnettiin 30 000 yhtä HTV:tä kohti. Vuonna 2014 kaikissa PSAVI-alueen kunnissa oli etsivän nuorisotyön palvelut. (ks. kartta) PSAVI-alueella on useita toimijoita, jotka toimivat usean kunnan alueella. Valtionavustusta varten toimijat ovat allekirjoittaneet kuntien kanssa yhteistyösopimuksen. Suurin määrä kuntia on Oulaisten kaupungin hallinnoimassa Jelppiverkossa, joka toimii alueellaan seitsemässä kunnassa. Jokilaaksojen Nuorten tuki ry. toimii neljän kunnan alueella, Kajaani, Raahe ja Oulu kahden kunnan alueella. Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuosittain tietoja etsivästä nuorisotyöstä. Tiedoista laaditaan valtakunnallinen yhteenveto. Tähän koosteeseen on kerätty tiedot vuoden 2014 kyselyn vastauksista. Tietoja on vertailtu sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti. Lisäksi yhteenvedossa on vertailuja aikaisempiin vuosiin. Kyselyssä kartoitetaan etsivän nuorisotyön toimintaa, etsivän nuorisotyöntekijöiden tavoittamien nuorten taustoja ja nykyistä tilannetta sekä nuoreen suunnattuja ohjaavia toimenpiteitä sekä etsivän nuorisotyön yhteistyötä. Teksteissä ja kuvissa PSAVI-alue tarkoittaa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston aluetta, johon kuuluvat sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan maakunnat.

5 Kartta: Etsivän nuorisotyön kattavuus Suomessa 2014

6 1. Etsivän nuorisotyön kustannukset Hallitus päätti joulukuussa 2007 kohdentaa nuorten matalapalkkatukeen osoitetusta määrärahasta 15,5 miljoonaa euroa nuorisotoimen, opetustoimen sekä työhallinnon palvelujen parantamiseen. Uudelleen kohdentamisessa joko lisättiin hyväksi käytännöiksi osoittautuneiden palvelujen määrä tai tehtiin uusia avauksia, jollainen nuorten työpajatoimintaan liittyvän etsivän työn käynnistäminen on. Vuoden 2008 valtionbudjetissa 2,5 miljoonan euron määräraha kohdennettiin niiden etsivän työn ammattilaisten palkkaukseen, joiden työ liittyy nuorten työpajatoiminnan kokonaisuuteen. Etsivän työn määräraha on yksi niistä toimista, joilla hallitus vastaa nuorten yhteiskunnan palvelujen ulkopuolisuuteen ja sitä kautta mahdollisesti kehittyvään syrjäytymisen riskiin. Etsivä työ toteuttaa varhaisen puuttumisen ideaa. (Etsivä työparitoiminta raportti toiminnasta 1/2008, OKM) Opetus- ja kulttuuriministeriö on jatkanut etsivän nuorisotyön rahoittamista vuoden 2007 jälkeenkin ja myöntänyt vuosittain harkinnanvaraista valtionavustusta kunnille ja yhdistyksille etsivän nuorisotyön toteuttamiseen. Vuonna 2014 opetus- ja kulttuuriministeriö siirsi valtionavustuksen myöntämisen aluehallintovirastoille. Etsivän nuorisotyön suurin kustannuserä oli palkkakustannukset. Kuntien omarahoitusosuus oli suurempi Kainuussa kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja suurempi PSAVI-alueella kuin koko maassa (taulukko 1). Kyselyn vastausten mukaan kaikki PSAVI-alueen etsivän nuorisotyön toteuttajat olivat perustaneet etsivälle nuorisotyölle oman kustannuspaikan kirjanpitoon. Kyselyyn vastanneet kertoivat, että valtionavustus on tarpeellinen ja elintärkeä, jotta etsivää nuorisotyötä voidaan toteuttaa kunnissa. Avustus ei tule kuitenkaan riittämään tulevaisuudessa, koska kuntien ja järjestöjen talous heikkenee jatkuvasti. Valtionavustus % rahoituksesta Palkkakulut % kokonaiskustannuksista Matkakulut % kokonaiskustannuksista Koulutuskulut % kokonaiskustannuksista Toimintamenot % kokonaiskustannuksista KOKO MAA 81,9 % 87,9 % 2,9 % 0,8 % 4,4 % 3,8 % PSAVI 78,7 % 89,3 % 2,9 % 0,8 % 4,9 % 2,2 % Muut kulut % kokonaiskustannuksista POHJOIS- POHJANMAA 79,4 % 89,1 % 2,9 % 0,8 % 5,0 % 2,2 % KAINUU 76,8 % 89,8 % 2,9 % 0,7 % 4,6 % 2,0 % Taulukko 1. Etsivän nuorisotyön kustannukset vuonna 2014

7 2. Etsivän nuorisotyön paikallinen toiminta 2.1. Osallistuminen nuorisolain edellyttämään nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon Nuorisolain 7 a :n mukaan paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Nuorisotointa edustaa yleensä nuorisotoimen vastuuvirkamies, mutta joidenkin kuntien verkostoissa myös etsivä nuorisotyön tekijä on verkoston varsinainen jäsen. Kyselyn vastausten mukaan PSAVI-alueella useampi etsivän nuorisotyöntekijän esimies ja lähiesimies olivat jäsenenä verkostossa kuin koko maassa. Kainuussa kaikki etsivien lähiesimiehet olivat verkoston jäseniä. Etsivät nuorisotyöntekijät olivat myös hyvin edustettuina Kainuun kuntien verkostoissa, mutta PSAVI-alueella etsivien jäsenyys verkostoissa ei ollut yhtä yleistä kuin koko maassa. (Taulukko 2.) ESIMIES Esimies jäsen Esimiestä kuullaan Esimies ei ole jäsen KOKO MAA 67,1 % 17,6 % 7,2 % PSAVI 81,5 % 7,4 % 3,7 % POHJOIS-POHJANMAA 78,9 % 10,5 % 5,3 % KAINUU 87,5 % 0,0 % 0,0 % LÄHIESIMIES Lähiesimies jäsen Lähiesimiestä kuullaan Lähiesimies ei ole jäsen KOKO MAA 55,0 % 19,8 % 5,9 % PSAVI 81,5 % 0,0 % 7,4 % POHJOIS-POHJANMAA 73,7 % 0,0 % 10,5 % KAINUU 100,0 % 0,0 % 0,0 % ETSIVÄT Etsivät ovat jäseniä Etsiviä kuullaan Etsivät eivät ole jäseniä KOKO MAA 61,3 % 32,0 % 7,7 % PSAVI 55,6 % 48,1 % 3,7 % POHJOIS-POHJANMAA 42,1 % 57,9 % 5,3 % KAINUU 87,5 % 25,0 % 0,0 % Taulukko 2. Osallistuminen nuorten ohjaus- ja palveluverkostoihin 2.2. Osallistuminen oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmiin Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Muilta osin koulutuksen järjestäjä päättää yhteistyössä opiskeluhuollon palveluja tuottavien tahojen kanssa tarkemmin opiskeluhuoltoryhmien kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Opiskeluhuoltoryhmät voivat tarvittaessa kuulla asiantuntijoita.

8 Etsivä nuorisotyö osallistui monialaisiin oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmiin yleensä kutsuttaessa. PSAVIalueella etsivät eivät osallistuneet ryhmään oppilaan tukihenkilönä yläasteella lainkaan. Sen sijaan Pohjois- Pohjanmaalla muutama etsivä nuorisotyöntekijä osallistui ammattioppilaitoksen opiskelijahuoltoryhmään nuoren tukihenkilönä. (Taulukko 3.) KOKO MAA PSAVI POHJOIS- POHJANMAA KAINUU YLÄASTE VAKITUINEN 6,8 % 3,7 % 0,0 % 12,5 % KUTSUTTAESSA 69,4 % 77,8 % 78,9 % 75,0 % NUOREN TUKIHENKILÖNÄ 0,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % EI OLLENKAAN 22,5 % 18,5 % 21,1 % 12,5 % AMMATTI- OPPILAITOS VAKITUINEN 7,7 % 7,4 % 10,5 % 0,0 % KUTSUTTAESSA 59,9 % 63,0 % 68,4 % 50,0 % NUOREN TUKIHENKILÖNÄ 6,3 % 3,7 % 5,3 % 0,0 % EI OLLENKAAN 25,2 % 25,9 % 15,8 % 50,0 % Taulukko 3. Osallistuminen oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmiin 2.3. Osallistuminen TimeOut toimintaan Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toimintamalli mahdollistaa aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä. Toiminnassa hyödynnetään kutsuntojen tarjoamaa viimeistä mahdollisuutta tavoittaa miesten koko ikäluokka. Kaikille kutsunnanalaisille tarjotaan tilaisuus hakeutua tukipalveluun, jota toteuttavat tehtävään koulutetut ohjaajat. Ohjaajat ovat kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan ammattilaisia, ja tukipalvelu on osa heidän perustyötään. Varusmiespalveluksen keskeytyessä Puolustusvoimien joukko-osastojen sosiaalikuraattorit tarjoavat tukipalvelua varusmiespalveluksen keskeyttäville miehille ja naisille ja tekevät lähetteen yhdessä asiakkaan kanssa kotikunnan ohjaajalle. Siviilipalveluksen keskeytyessä Lapinjärven koulutuskeskuksen sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilökunta toimii vastaavasti tukipalvelun käynnistäjänä. Pohjois-Pohjanmaalla kaikki etsivät osallistuivat TimeOut-toimintaan ja Kainuussakin osallistuivat lähes kaikki. Myös koulutukseen osallistuminen on ollut aktiivista PSAVI-alueella. (Taulukko 4.)

9 KOKO MAA PSAVI POHJOIS- POHJAN- MAA KAINUU Etsivät osallistuvat TimeOut-toimintaan 70,30 % 96,30 % 100 % 87,50 % Etsivät ovat osallistuneet TimeOut-koulutukseen 57,70 % 70,40 % 78,90 % 50 % Etsivät EIVÄT ole osallistuneet TimeOutkoulutukseen, 18,90 % 18,50 % 15,80 % 25 % mutta haluaisivat osallistua Etsivät ovat olleet mukana kutsunnoissa 84,70 % 88,90 % 89,50 % 87,50 % Taulukko 4. Osallistuminen TimeOut-toimintaan 2.4. Asiakashallinta- ja tilastointijärjestelmät Etsivän nuorisotyön helpottamiseksi etsiviä kehotetaan käyttämään jotain asiakashallinta- tai tilastointijärjestelmää. Nuoren kannalta on tärkeää, että häntä koskevat tiedot ovat helposti saatavilla ja että tiedot ovat ajantasaisia. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja aluehallintovirastot seuraavat etsivää nuorisotyötä vuosittain. On siis tärkeää, että etsivästä nuorisotyöstä on tietoja yksittäisen nuoren tarpeisiin sekä yksilöimättömiä tietoja tilastoja ja trenditietoja varten. Nuorisolain 7 d :n mukaan etsivän nuorisotyön yhteydessä saadaan luovuttaa nuorta koskevia tietoja edelleen toiselle viranomaiselle vain nuoren ja, jos nuori on alaikäinen, myös hänen huoltajansa suostumuksella. Tiedot on hävitettävä heti, kun ne eivät ole välttämättömiä tehtävän hoitamiseksi. PARENT on erityisesti etsivää nuorisotyötä varten kehitetty asiakashallintajärjestelmä, jonka avulla voidaan koota tilastotietoja koko maan etsivästä nuorisotyöstä. Kaikki Kainuun etsivät käyttävätkin PARENTia ja koko maassa sitä käytti lähes 90 % etsivistä. Valitettavasti Pohjois-Pohjanmaalla 5,3 % etsivistä ilmoittaa, etteivät käytä mitään järjestelmää eivätkä ole suunnittelemassakaan sellaista. (Taulukko 5.) KOKO MAA PSAVI POHJOIS- POHJANMAA KAINUU PARENT 89,6 % 81,5 % 73,7 % 100,0 % Paikallinen ohjelma, linkitetty PARENTiin 1,4 % 3,7 % 5,3 % 0,0 % Muu järjestelmä 4,5 % 11,1 % 15,8 % 0,0 % Ei järjestelmää, suunnitteilla kyllä 3,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Ei 1,4 % 3,7 % 5,3 % 0,0 % Taulukko 5. Asiakashallinta- ja tilastojärjestelmät 2.5. Työnohjaus Työnohjaus on nuoren oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Työnohjauksessa ohjattava pohtii suhdettaan työhönsä.

10 Ohjaaja ja mahdolliset muut osallistujat auttavat ohjattavaa näkemään itsensä ja työnsä entistä tarkemmin ja selvemmin. Työnohjaus on vuorovaikutusta, jossa sekä ohjaaja että ohjattavat oppivat toisiltaan. Työnohjaus auttaa jaksamaan työssä ja pysymään työkykyisenä. Työnohjausta voidaan antaa yksilölle, ryhmälle tai koko työyhteisölle. Työnohjausryhmän jäsenet voivat olla saman työpaikan eri yksiköistä, tai jopa eri työpaikoista. Ryhmän jäsenet ovat silloin saman ammatin edustajia tai yhdistävä tekijä on toimiala. (Suomen Työnohjaajat ry.) PSAVI-alueella yksilötyönohjausta sai noin neljäsosa etsivistä. Pohjois-Pohjanmaalla lähes 60 % etsivistä ei saanut työnohjausta lainkaan. (taulukko 6) YKSILÖTYÖN- OHJAUSTA RYHMÄTYÖN- OHJAUSTA EI TYÖNOHJAUSTA KOKO MAA 27,9 % 47,7 % 33,8 % PSAVI 25,9 % 40,7 % 44,4 % POHJOIS-POHJANMAA 15,8 % 36,8 % 57,9 % KAINUU 50,0 % 50,0 % 12,5 % Taulukko 6. Työnohjaus. Onko etsivälle nuorisotyöntekijälle järjestetty työnohjausta? 3. Etsivä nuorisotyö ja sidosryhmäyhteistyö Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä. Nuorisolain mukaan nuorisotyötä toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Etsivän nuorisotyöntekijän tehtävänä on toimia yhteistyössä kaikkien niiden toimijoiden kanssa, jotka ovat tavalla tai toisella tarjoamassa palveluja nuorelle. Kenttä on laaja ja toimijoita on paljon. Kyselyssä pyydettiin etsiviä kertomaan, miten hyvin yhteistyö on sujunut eri toimijoiden kanssa. Kuvaan 1. on koottu ne toimijat, joiden kanssa etsivä nuorisotyöntekijä koki yhteistyön olevan hyvää tai erinomaista.

11 Etsivä nuorisotyö Puolustusvoimat Nuorisotoimi Ammattioppilaitos Nuorten työpajat Sosiaalitoimi Mielenterveyspalvelu Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Nuotta Liikunta ja vapaa-aikatoimi Nuoren huoltaja Peruskoulu Lukio Päihdehuolto Terveystoimi Järjestöt Seurakunta Työhallinto Muut työpajat Rikosseuraamuslaitos Poliisi Kela Yritykset Yhteistyötahot mukana etsivässä nuorisotyössä: Yhteistyö HYVÄÄ TAI ERINOMAISTA 0,0 % 10,0 %20,0 %30,0 %40,0 %50,0 %60,0 %70,0 %80,0 %90,0 % KOKO MAA PSAVI Kuva 1. Yhteistyön sujuminen hyvää tai erinomaista eri tahojen kanssa PSAVI-alueella ja koko maassa 2014 Kyselyyn vastaajat näkivät, että yhteistyö eri toimijoiden kanssa kaipaa myös kehittämistä. Etsivän nuorisotyön työnkuvan selkiyttäminen auttaisi yhteistyöverkostojen luomista. Yhteistyötä voidaan parantaa myös tiedonkulun parantamisella ja varmistamisella. Nuorten arkiasioiden kanssa työtä tekevien olisi hyvä tehdä tiivistä yhteistyötä, jotta vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä. Työvoimatoimiston ja Kelan aktiivisuutta nuorten ohjaamisessa etsiville on parannettava! Palveluita on olemassa, mutta työntekijät eivät ehdi tavata, joten olemassa olevista palveluista ei tiedetä. Tehdään päällekkäistä työtä, kun työntekijät eivät ehdi perehtyä toisten toimijoiden toimintaan tai etsivän palvelun olemassaolo arkikiireessä unohtuu. Etsivien palveluita ei käytetä hyväksi, joten usein ohjaukset tehdään turhan myöhään.

12 Enemmän tietoa etsivästä nuorisotyöstä, edelleen osa verkostoista ei tiedä, että mitä etsivällä nuorisotyöllä tarkoitetaan. Muut viranomaiset luottaisivat enemmän ammattitaitoon nuorta ja nuoren toimintakykyä sekä elämänhallintaa arvioitaessa. Vaikka 80 % vastaajista ovatkin sitä mieltä, että ammattioppilaitoksen kanssa yhteistyö on hyvää tai erinomaista, tulee vastaajien mielestä sitäkin kehittää. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tärkeää, jotta mahdolliset apuamme tarvitsevat nuoret tulisivat asiakkaiksi varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat pääsevät kasautumaan. Kaikkien toimijoiden kanssa yhteistyötä ei kuitenkaan tehdä lainkaan. Syitä voi olla monia, koska nuoren tarve määrittelee sen, kenen kanssa yhteistyötä tulee tehdä. Esimerkiksi rikosseuraamuslaitoksen kanssa tehdään yhteistyötä vain, jos nuori sitä tarvitsee (kuva 2). Yllättävää sen sijaan on se, että yli 10 % PSAVI-alueen etsivistä ei tee yhteistyötä nuorten työpajatoiminnan kanssa. Paikkakunnalla ei tarvitse olla omaa työpajaa, jotta yhteistyötä voisi tehdä. Yhteistyötä voi tehdä useiden verkostomaisesti toimivien nuorten työpajojen kanssa. Suotavaa olisi myös, että kaikki etsivät tekisivät yhteistyötä Nuotta-valmennuksen kanssa. Nuottavalmennus kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaan sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuuteen yhdessä nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kanssa. Nuotta valmennuksen tarkoituksena on olla tuki sekä lisäresurssi työpajojen ja etsivän nuorisotyön tavoitteiden saavuttamisessa. Palvelu on maksuton etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan nuorten ryhmille.

13 Yhteistyötahot, joiden kanssa ei tehdä yhteistyötä Rikosseuraamuslaitos Yritykset Muut työpajat Seurakunta Poliisi Nuotta Nuorten työpajat Lukio Peruskoulu Järjestöt Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Liikunta ja vapaa-aikatoimi Terveystoimi Nuorisotoimi Mielenterveyspalvelu Puolustusvoimat Kela Työhallinto Nuoren huoltaja Etsivä nuorisotyö Päihdehuolto Sosiaalitoimi Ammattioppilaitos 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % KOKO MAA PSAVI Kuva 2. Yhteistyötahot, joiden kanssa ei tehdä yhteistyötä lainkaan PSAVI-alueella ja koko maassa 2014

Lukumäärä 14 Nuoret etsivän nuorisotyön asiakkaina 1. Nuorten määrät 1.1. Yhteydenotto nuoriin Yhteydessä olemisella tarkoitetaan tilannetta, jossa nuori on ollut yhteydessä etsivään nuorisotyöntekijään tai jossa työntekijä on ollut yhteydessä nuoreen. Yhteydenotot voivat olla esimerkiksi nuoren käynti etsivän nuorisotyöntekijän luona tai työntekijän käynti nuoren luona. Yhteydenottoja ovat myös yhteistyö- tai palveluverkostosta tullut yhteydenotto nuoresta tai verkoston yhteydenotto nuoreen etsivän pyynnöstä. Yhteydenotoksi lasketaan puhelinsoitot, sähköpostiviestit, yhteydenotot verkon kautta, kirjalliset yhteydenotot jne. PSAVI-alueella etsivät olivat yhteydessä yhteensä 2 420 nuoreen vuoden 2014 aikana. Etsivien yhteydenotot 16 20-vuotiaisiin on hieman laskenut 2012 vuodesta lähtien, vaikka tämä ikäryhmä on edelleen suurin kaikista ikäryhmistä. Yhteydenotot 21 25-vuotiaisiin on sitä vastoin kasvanut tasaisesti. (Kuva 3.) Kuinka moneen nuoreen etsivä nuoristyö oli yhteydessä 2010 2014 PSAVI alueella 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 alle 15 v. 16 20 v. 21 25 v. 26 28 v. Kuva 3. Kuinka moneen nuoreen etsivä nuorisotyö oli yhteydessä 2010 2014 PSAVI-alueella

Lukumäärä 15 15 v. 16 20 v. 21 25 v. 26 28 v. Ei tietoa Naisia Miehiä KOKO MAA 3,8 % 57,1 % 32,2 % 4,6 % 2,2 % 38,8 % 60,4 % PSAVI 3,7 % 62,1 % 28,0 % 4,5 % 1,7 % 36,6 % 63,1 % POHJOIS-POHJANMAA 3,2 % 63,0 % 28,0 % 4,3 % 1,5 % 36,6 % 63,4 % KAINUU 5,9 % 58,5 % 27,7 % 5,5 % 2,4 % 36,4 % 61,5 % Taulukko 7. Ikäjakauma niistä nuorista, joihin etsivä on ollut yhteydessä PSAVI-alueella, Kainuussa, Pohjois- Pohjanmaalla ja koko maassa v. 2014 1.2. Tavoitetut nuoret Tavoitetuilla nuorilla tarkoitetaan niitä nuoria, joiden kanssa on käyty keskustelua henkilökohtaisemmalla tasolla. Esimerkiksi on selvitetty nuoren tuen tarve. PSAVI-alueella etsivät tavoittivat yhteensä 1 948 nuorta. 1400 Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrät PSAVI-alueella 2010 2014 1200 1000 800 600 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 alle 15 v. 16 20 v. 21 25 v. 26 28 v. Kuva 4. Kuinka monta nuorta etsivä nuorisotyö tavoitti 2010 2014 PSAVI-alueella 15 v. 16 20 v. 21 25 v. 26 28 v. Ei tietoa Naisia Miehiä KOKO MAA 4,2 % 56,7 % 33,1 % 5,1 % 1,0 % 40,8 % 59,2 % PSAVI 4,1 % 62,0 % 28,1 % 4,6 % 1,2 % 37,7 % 62,3 % POHJOIS-POHJANMAA 3,3 % 63,6 % 27,6 % 4,2 % 1,4 % 36,7 % 63,3 % KAINUU 7,8 % 54,5 % 30,8 % 6,6 % 0,3 % 42,2 % 57,8 % Taulukko 8. Tavoitettujen nuorten osuus eri ikäryhmissä v. 2014

16 2. Mitä kautta nuoret ohjautuivat etsivän nuorisotyön piiriin? Kaikkein eniten nuoria ohjautuu etsivän nuorisotyön piiriin ammattioppilaitosten kautta. PSAVI-alueella puolustusvoimien kautta ohjautuvien nuorten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2014 osuus oli yli 10 %. Nuorten suorien yhteydenottojen määrä on myös kasvanut viime vuosina. Suomessa etsivien piiriin ohjautuu toiseksi eniten nuoria heidän suorien yhteydenottojensa kautta, ja PSAVI-alueellakin kolmanneksi eniten. Peruskoulusta ohjautuneiden määrä on vähentynyt roimasti vuoden 2012 tasosta, jolloin määrä oli yli 10 %. (Kuvat 5, 5a ja 5b.) Mitä kautta nuoret tulivat etsivän nuorisotyön piiriin vuonna 2014? Ammatillinen koulutus Puolustusvoimat Nuori suoraan yhteydessä Lukio Sosiaalitoimi Vanhemmat Muut TE-toimisto Peruskoulu Nuorisotoimi Työpaja Terveystoimi SoMe Kaverit Ei tietoa Katutyö 0 5 10 15 20 25 30 35 Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Kuva 5. Mitä kautta nuoret ohjautuivat etsivän nuorisotyön piiriin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 2014?

17 Ammatillinen koulutus Puolustusvoimat Nuori suoraan yhteydessä Sosiaalitoimi Vanhemmat Lukio Muut TE-toimisto Peruskoulu Nuorisotoimi Terveystoimi Työpaja SoMe Kaverit Ei tietoa Katutyö Mitä kautta nuoret tulivat etsivän nuorisotyön piiriin vuonna 2014? 0 5 10 15 20 25 30 Koko maa Pohjois-Suomen AVI Kuva 5a. Mitä kautta nuoret ohjautuivat etsivän nuorisotyön piiriin PSAVI-alueella ja koko maassa 2014? Mitä kautta nuoret ohjautuivat etsivän nuorisotyön piiriin 2012 2014? Ammatillisen koulutuksen kautta Puolustusvoimien kautta Nuoren suoran yhteydenoton kautta Sosiaalitoimen kautta Vanhempien yhteydenotto Lukion kautta Muuta kautta TE -toimiston kautta Peruskoulun kautta Nuorisotyön kautta Terveystoimen kautta Työpajan kautta Sosiaalinen media SoMe Katutyön kautta 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 2014 2013 2012 Kuva 5b. Mitä kautta nuoret ohjautuivat etsivän nuorisotyön piiriin PSAVI-alueella 2012 2014?

18 3. Tavoitettujen nuorten koulutustaustat Suurimmalla osalla tavoitetuista nuorista oli taustalla keskeytyneet opinnot ammatillisessa oppilaitoksessa. Kainuussa yli viidesosan koulutustausta ei ollut tiedossa vuonna 2014. Äidinkielenään PSAVI-alueella 95 % nuorista puhui suomea. Koko maassa suomea puhuvien osuus oli 86 %. (Kuvat 6, 6a, 6b.) Tavoitettujen nuorten koulutustaustat Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla v. 2014 Keskeytynyt ammatillinen perustutkinto Suorittamassa ammatillista perustutkintoa Peruskoulu suoritettu Ammatillinen perustutkinto suoritettu Suorittamassa lukiota Lukio keskeytynyt Peruskoulussa Ei tietoa Ylioppilas Muu Lukio suoritettu Keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto Lähtömaassa suoritettu koulutus/tutkinto Peruskoulu keskeytynyt Keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto suoritettu 0 5 10 15 20 25 30 35 % POHJOIS-POHJANMAA KAINUU Kuva 6. Tavoitettujen nuorten koulutustaustat Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014

19 Tavoitettujen nuorten koulutustaustat (PSAVI ja koko maa v. 2014) Keskeytynyt ammatillinen perustutkinto Suorittamassa ammatillista perustutkintoa Peruskoulu suoritettu Ammatillinen perustutkinto suoritettu Ei tietoa Suorittamassa lukiota Peruskoulussa Lukio keskeytynyt Ylioppilas Muu Lukio suoritettu Keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Peruskoulu keskeytynyt Lähtömaassa suoritettu koulutus/tutkinto Keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto suoritettu 0 5 10 15 20 25 30 35 % KOKO MAA PSAVI Kuva 6a. Tavoitettujen nuorten koulutustaustat PSAVI-alueella ja koko maassa 2014

20 Keskeytynyt ammatillinen perustutkinto Suorittamassa ammatillista perustutkintoa Peruskoulu suoritettu Ammatillinen perustutkinto suoritettu Ei tietoa Suorittamassa lukiota Peruskoulussa Lukio keskeytynyt Ylioppilas Muu Lukio suoritettu Keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Peruskoulu keskeytynyt Lähtömaassa suoritettu koulutus/tutkinto Keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto suoritettu Tavoitettujen nuorten koulutustaustat 2012 2014 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % 2014 2013 2012 Kuva 6b. Tavoitettujen nuorten koulutustaustat PSAVI-alueella 2012 2014 4. Nuorten elämäntilanne tavoittamisen aikaan Tavoittamisen aikaan nuori on ollut yleensä joko opiskelemassa tai työttömänä. Tilanne ei ole muuttunut juurikaan viime vuosien aikana. Osa nuorista ei ollut vielä ilmoittautunut työnhakijaksi, vaikka olikin ollut vailla töitä. Kainuussa niiden nuorten osuus, joiden elämäntilanteesta ei ollut tietoa lainkaan, oli lähes 20 % vuonna 2014. Koko maassa suurin osa nuorista on ollut työttömänä työnhakijana tavoittamisen aikaan kun taas PSAVI-alueella oli lähes yhtä paljon opiskelijoita kuin työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneita. (Kuvat 7, 7a ja 7b.)

21 Tavoitettujen nuorten elämäntilanne tavoittamisen aikaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2014 Opiskelija Työttömäksi ilmoittautunut työnhakija Työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut Ei tietoa Peruskoulussa Töissä Muu Sairaana Eläkkeellä Perhevapaa (lastenhoito) Asevelvollisuus Kotoutumistoimeenpiteessä 0 5 10 15 20 25 30 % POHJOIS-POHJANMAA KAINUU Kuva 7. Nuoren elämäntilanne tavoittamisen aikaan Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014

22 Tavoitettujen nuorten elämäntilanne tavoittamisen aikaan v. 2014 Opiskelija Työttömäksi ilmoittautunut työnhakija Työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut Ei tietoa Peruskoulussa Töissä Muu Sairaana Eläkkeellä Perhevapaa (lastenhoito) Asevelvollisuus Kotoutumistoimeenpiteessä 0 5 10 15 20 25 30 35 % KOKO MAA PSAVI Kuva 7a. Nuoren elämäntilanne tavoittamisen aikaan PSAVI-alueella ja koko maassa 2014

23 Nuoren elämäntilanne tavoittamisen aikaan 2012 2014 Opiskelija Työttömäksi ilmoittautunut työnhakija Työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut Ei tietoa Peruskoulussa Työssä käyvä Muu Sairaana Eläkkeellä Perhevapaalla kotona (lastenhoito) Asevelvollisuus Kotoutumistoimeenpiteessä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 2014 2013 2012 Kuva 7b. Nuoren elämäntilanne tavoittamisen aikaan PSAVI-alueella 2012 2014 5. Nuoren toimeentulo tavoittamisen aikaan Kainuussa oli vuonna 2014 tavoittamisen aikaan yli 30 % sellaisia nuoria, joiden toimeentulosta etsivät eivät olleet lainkaan tietoisia. Pohjois-Pohjanmaankin ei tietoa osuus oli lähes 25 %. Osuus niistä nuorista, joiden toimeentulon lähde ei ollut tiedossa tavoittamisen aikaan, on melkein kolminkertaistunut vuodesta 2012. Vanhempien taloudellinen tuki oli yleisin toimeentulon lähde nuorille tavoittamisen aikaan niin PSAVIalueella kuin koko maassakin. Pitkäaikainen toimeentulotuki pääasiallisena toimeentulon lähteenä oli yleisempää koko maassa kuin PSAVI-alueella. PSAVI-alueella pitkäaikaisen toimeentulotuen saajien osuus oli puolittunut kolmessa vuodessa. (Kuvat 8, 8a, 8b.)

24 Tavoitettujen nuorten pääasiallinen toimeentulo Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla v. 2014 Ei tietoa Vanhempien tuki Opintotuki Työttömyysturva Pitkäaikainen toimeentulotuki Palkka Muu Sairauspäiväraha Kuntoutustuki Vanhempainetuudet Kotoutumistuki Eläke 0 5 10 15 20 25 30 35 % POHJOIS-POHJANMAA KAINUU Kuva 8. Nuoren toimeentulo tavoittamisen aikaan Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014

25 Tavoitettujen nuorten pääasiallinen toimeentulo v. 2014 Ei tietoa Vanhempien tuki Opintotuki Työttömyysturva Pitkäaikainen toimeentulotuki Palkka Muu Sairauspäiväraha Kuntoutustuki Vanhempainetuudet Kotoutumistuki Eläke 0 5 10 15 20 25 30 % KOKO MAA PSAVI Kuva 8a. Nuoren toimeentulo tavoittamisen aikaan PSAVI-alueella ja koko maassa 2014

26 Nuoren pääasiallinen toimeentulo tavoittamisen aikaan 2012 2014 Ei tietoa Vanhempien tuki Opintotuki Työttömyysturva Pitkäaikainen toimeentulotuki Palkka Muu Sairauspäiväraha Kuntoutustuki Kotoutumistuki Eläke Vanhempainetuudet 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 2014 2013 2012 Kuva 8b. Nuoren toimeentulo tavoittamisen aikaan PSAVI-alueella 2012 2014 6. Nuoren asumistilanne tavoittamisen aikaan Nuoret asuivat yleisimmin omassa vuokra-asunnossa tai vanhempien luona tavoittamisen aikaan. Kaikkien nuorten asumistilanne ei kuitenkaan ollut tiedossa. Kainuussa neljäsosan asumistilanne ei ollut tiedossa tavoittamisen aikaan vuonna 2014. Asumistilanteen ei tietoa -osuus onkin yli kolminkertaistunut PSAVIalueella viimeisen kolmen vuoden aikana. (Kuvat 9, 9a ja 9b.)

27 Omassa vuokra-asunnossa Vanhempien asunnossa Ei tietoa Opiskelija-asunnossa/asuntolassa Kaverien luona Muu Sukulaisten luona Asunnoton Tukiasunnossa Omassa omistusasunnossa Laitoksessa Vastaanottokeskuksessa Tavoitettujen nuorten asumistilanne Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla v. 2014 0 5 10 15 20 25 30 35 40 % POHJOIS-POHJANMAA KAINUU Kuva 9. Nuoren asumistilanne Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014 Omassa vuokra-asunnossa Vanhempien asunnossa Ei tietoa Opiskelija-asunnossa/asuntolassa Kaverien luona Muu Sukulaisten luona Asunnoton Tukiasunnossa Omassa omistusasunnossa Laitoksessa Vastaanottokeskuksessa Tavoitettujen nuorten asumistilanne v. 2014 0 5 10 15 20 25 30 35 40 % KOKO MAA PSAVI Kuva 9a. Nuoren asumistilanne tavoittamisen aikaan PSAVI-alueella ja koko maassa 2014

28 Nuoren asumistilanne tavoittamisen aikaan 2012 2014 Omassa vuokra-asunnossa Vanhempien asunnossa Ei tietoa Opiskelija-asunnossa/asuntolassa Kaverien luona Muu Sukulaisten luona Asunnoton Omassa omistusasunnossa Tukiasunnossa Laitoksessa Vastaanottokeskuksessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 2014 2013 2012 Kuva 9b. Nuoren asumistilanne tavoittamisen aikaan PSAVI-alueella 2012 2014 Toimenpiteistä kieltäytyneiden osuus on laskenut vuodesta 2011 lähtien 6,7 %:sta 4,3 %:iin. Suomessa toimenpiteistä kieltäytyy vain 3,5 % nuorista. PSAVI-alueella eniten kieltäytyjiä oli 20 25-vuotiaiden ikäryhmässä. Vuoden 2014 lopussa toimenpiteissä oli yli 70 % nuorista PSAVI-alueella. (Kuvat 10 ja 10a.) 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Tavoitettujen nuorten tilanne 31.12.2014 ikäryhmittäin 15v. 16 20 v. 21 25 v. 26 28 v. Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä Kieltäytynyt yhteistyöstä Kuva 10. Tavoitettujen nuorten tilanne 31.12.2014 ikäryhmittäin

29 80,0 70,0 60,0 Nuoren tilanne kunkin vuoden lopussa PSAVI alueella 2010 2014 72,6 73,8 72,4 69,5 56,9 % 50,0 40,0 37,0 30,0 20,0 23,8 21,5 20,8 23,4 10,0 6,1 6,7 5,9 5,4 4,3 0,0 Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä Kieltäytynyt yhteistyöstä 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 10b. Tavoitettujen nuorten tilanne kunkin vuoden 2010 2014 lopussa PSAVI-alueella 7. Nuorten sijoittuminen Kyselyyn vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka pian tavoittamisen jälkeen nuoret sijoittuvat toimenpiteeseen. PSAVI-alueella arvion mukaan 60 % sijoittuu toimenpiteeseen kolmen kuukauden sisällä. Koko maassa kolmen kuukauden sisällä sijoittuu toimenpiteeseen alle 40 % nuorista. Noin 15 % nuorista sijoittuu 3 6 kk sisällä. Osuus on sama PSAVI-alueella ja koko maassa. Osuus niistä nuorista, joiden sijoittumisesta ei ole tietoa, on kaksinkertainen koko maassa PSAVI-alueeseen verrattuna. (Kuva 11.)

30 Arvio siitä, kuinka kauan kestää ennen kuin tavoitettu nuori sijoittuu ensisijaiseen toimenpiteeseen. (% nuorten määristä) 70 60 59,9 50 % 40 30 39,5 31,8 20 15,5 15,8 15,5 10 0 6,5 6 3,2 3,5 1,4 1,5 0 3 kk 3 6 kk 6 9 kk 9 12 kk Yli vuoden Ei tietoa KOKO MAA PSAVI Kuva 11. Arvio siitä, missä ajassa nuori sijoittuu ensisijaiseen toimenpiteeseen PSAVI-alueella ja koko maassa 2014 Tavoitettu nuori on usein ohjattu useaan eri palveluun tai toimenpiteeseen. Kuvassa 12 on listattu kaikki ne palvelut, joihin nuoria on ohjattu. Eniten nuoria on ohjattu palveluihin ja toimenpiteisiin, joita ei löytynyt kysymyslomakkeen valikosta. Muita toimintoja olivat mm. vakuutusasioiden hoito, oikeusaputoimisto, erilaiset ryhmätoiminnot, syömishäiriöklinikka, sosiaalipedagoginen hevostoiminta, koulunkäynti apu jne. (Kuva 12.)

31 Eri palvelut, joihin nuoria on ohjattu v. 2014 (% kaikista palveluista) Muut Toimeentuloon liittyvät palvelut Ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi Jatkanut opintoja Mielenterveystoimiston palvelut Työpaja Nuorisotoimen palvelut Asumiseen liittyvät palvelut Viranomaisverkon luominen Työvoimapoliittiset toimenpiteet (työkokeilu) Muu sosiaalitoimen palvelu Aloittanut opinnot Työhön TE-toimiston muu palvelu Muu terveyskeskuspalvelu Kuntouttava työtoiminta Muut vapaa-ajan palvelut TE-toimiston ammatinvalinnan ohjaus Päihdekuntoutus Velkaneuvonta Liikuntatoimen palvelut Oppisopimuskoulutus Järjestöjen palvelut Lastensuojelu Poliisi Kotouttamistoimenpiteet 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 16,00 18,00 20,00 KOKO MAA PSAVI Kuva 12. Eri palvelut, joihin nuoria on ohjattu v. 2014 (% kaikista palveluista) Toisessa kysymyksessä kysyttiin, mihin nuoria on ensisijaisesti ohjattu. Tähänkin kysymykseen suurin osa vastaajista niin PSAVI-alueella kuin koko maassakin vastasivat muu toiminta. Muun toiminnan osuus on kuitenkin puolittunut vuonna 2014 edelliseen vuoteen verrattuna. PSAVI-alueella seuraavaksi suurin toiminta, johon nuoria ensisijaisesti ohjattiin, oli liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut. Koko maassa tämän palvelun osuus oli puolta pienempi PSAVI-alueeseen verrattuna. Kuvassa 13a. TE-toimiston palveluihin on laskettu myös työharjoittelu ja työelämävalmennus vuosilta 2012 ja 2013, koska näitä ei kysytty vuoden 2014 kyselyssä. Jotkut vastaajista ovat saattaneet laskea työkokeiluun myös työharjoittelussa tai

32 työelämävalmennuksessa olleet, koska työkokeilun osuus on kasvanut melkein kaksinkertaiseksi edellisiin vuosiin verrattuna. (Kuva 13 ja 13a.) Toiminnot, joihin nuoria ohjattu ensisijaisesti v. 2014 (%) Muu Liikunta, nuoriso ja vapaa-ajan palvelut Mielentervespalvelut TE-toimiston muu palvelu Jatkanut ammatillisia opintoja Työpaja Työkokeilu Sosiaalitoimen palvelut Työhön avoimille työmarkkinoille Aloittanut ammatillisen perustutkinnon opinnot Muu opiskelu Ei tietoa Jatkanut peruskoulun opintoja Terveyskeskuksen palvelut Päihdekuntoutus Aloittanut ohjaavan ja valmistavan ammatillisen koulutuksen Jatkanut lukion opintoja Armeija Oppisopimuskoulutus Kieltäytyy Keskeyttää toimenpiteen 0 2 4 6 8 10 12 14 % KOKO MAA PSAVI Kuva 13. Toimenpiteet, joihin nuoria on ensisijaisesti ohjattu PSAVI-alueella ja koko maassa 2014

33 Toiminnot, joihin nuoret ohjattu ensisijaisesti 2012 2014 Muu Liikunta, nuoriso ja vapaa-ajan palvelut Mielentervespalvelut TE-toimiston muu palvelu* Jatkanut ammatillisia opintoja Työpaja * Sisältää 2012 ja 2013 työelämävalmennuksen ja työharjoittelun. Työkokeilu Sosiaalitoimen palvelut Työhön avoimille työmarkkinoille Aloittanut ammatillisen perustutkinnon opinnot Muu opiskelu Jatkanut peruskoulun opintoja Terveyskeskuksen palvelut Päihdekuntoutus Aloittanut ohjaavan ja valmistavan ammatillisen koulutuksen Jatkanut lukion opintoja Armeija Oppisopimuskoulutus Nuori kieltäytyy toimenpiteestä Keskeyttää toimenpiteen 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 2014 2013 2012 % Kuva 13a. Toimenpiteet, joihin nuoria on ensisijaisesti ohjattu PSAVI-alueella 2012 2014

34 Kyselylomakkeesta poimittuja avoimia vastauksia 1. Viranomaiskontaktit ja yhteys nuoriin informaatiotilaisuuksissa PSAVI-alueella etsivillä oli yhteensä 21 044 viranomaiskontaktia vuoden 2014 aikana. Mikäli tämä jaettaisiin kaikkien PSAVI-alueen etsivien kanssa, yhtä etsivää kohden kontakteja olisi noin 423. Informaatiotilaisuuksissa etsivät olivat olleet yhteydessä yhteensä 27 429 nuoreen. Etsivää kohti tämä olisi noin 551 nuorta. Tyypillisiä informaatiotilaisuuksia olivat yläasteiden vanhempainillat ja erityisesti 9-luokkalaisille järjestetyt tilaisuudet ja yhteishakuillat. Etsivät olivat yhteydessä nuoriin myös erilaisissa nuorten tapahtumissa ja nuorisotoimen järjestämissä tilaisuuksissa ja oppilaitosvierailuilla. Nuoriin oltiin yhteydessä myös erilaisilla messuilla kuten Eteenpäin-messuilla ja Työ Elämään -tapahtumassa Oulun kaupunginteatterilla. Etsivät kohtasivat nuoria myös kutsunnoissa ja päihdeneuvontatilaisuuksissa. Nuoriin oltiin yhteydessä myös rippileirivierailujen yhteydessä. 2. Mitä asioita koette erityisen haastavaksi tai onnistuneeksi toiminnassanne? Etsivä nuorisotyö on vakiinnuttanut asemansa nuorten asioiden eteenpäin saattajana. Tämä ilmenee sekä nuorten suorien yhteydenottojen lisääntymisenä, sekä yhteistyötahoiltamme saamastamme palautteesta. Haastavaa on toisen asteen oppilaitosten puuttuminen kunnasta, onnistunutta on päivystystoiminta nuorisotilalla ja kouluyhteistyö peruskoulussa, yhteistyö viranomaisten ja nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kanssa sujuu hyvin. Nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat lisääntyneet entistä enemmän. Moniongelmaisuus näkyy edelleen. Nuorten kiinnittyminen joihinkin palveluihin (esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen palveluihin) on parantunut. Asiakasmäärät ovat kasvaneet, johon varmaan osaltaan vaikuttaa vahva tiedottaminen ja verkostoituminen. Haasteena yhteistyö sosiaalitoimen kanssa (paljon eri toimijoita ja toimintatapoja) Onnistumisia Time Out, Sovittelutoimiston kanssa tehty sopimus, monialainen ohjaus- ja palveluverkosto työskentely. Asiakkaat ovat tullessaan etsivän työn asiakkaiksi huonokuntoisia. Olisi tärkeää tavoittaa asiakkaat aiemmin, jolloin työskentely lähtisi paremmin käyntiin ja asiakkaalle oli olemassa enemmän mahdollisuuksia. Kaikille nuorille ei ole olemassa täsmäpalveluja omassa kunnassa. Palvelujen hakeminen kauempaa on joskus liian haastavaa.

35 Työkokeilu- ja työpaikkoja on haastava löytää nuorille. Nuoret ovat ottaneet hyvin itse kontaktia etsiviin. Asiakkaat ovat löytäneet myös mukavasti oman polun. Yhteistyöverkosto on laaja ja etsivä työ on saanut hyvin jalansijaa kuntapalveluissa. Luottamuksen saavuttaminen nuoreen. Kontaktien saaminen, puhelinnumerot vaihtuvat yhteydenotot vaikeutuu/päättyy sen takia. Nuoren ohjaaminen eteenpäin hänen omien toiveiden mukaan onnistuu. Onnistunutta on tehokas verkostotyö ja joustavuus jatko-opiskelupaikkoihin sijoittautumisessa. Haasteena on ollut päihdeongelmaisten nuorten lisääntyminen asiakkaissamme. Kunnan taloudelliset säästötoimenpiteet ovat luoneet haasteita työaikaan sekä laadukkaan erityisnuorisotyön tekemiseen. Lisäksi nuorten tarvitsemien palveluiden keskittyminen Oulun kaupunkiin tuo välimatkan vuoksi haasteita. Kunnan pienuus. Ihmiset tuntevat kohtuu hyvin toisensa, joten tiedot nuorista löytyy tavalla tai toisella. Nuorten palvelujen vähyys kunnassa, kuten vapaa-aikaan. Että huomaa tilanteesta riippuen kaikki vaihtoehdot, jota nuoren eteenpäin viemiseen löytyy. Asiakaskunta on suhteellisen pieni, joten se antaa mahdollisuuden antaa nuorelle aikaa enemmän, kuin esim. isommassa kunnassa. Sitä tulee todella tutuksi sellaisen nuoren kanssa, joka palvelua haluaa. Nuoresta tehty ilmoitus tulee liian myöhään, joten nuoren tilanne on ehtinyt mennä jo todella vaikeaksi. Pienten paikkakuntien resurssien puute peruspalveluissa on hälyyttävä. Nuoret jäävät etsivien käsiin, sillä paikkoja, joihin heitä ohjata, ei ole. Etsivä nuorisotyö joutuu paikkaamaan puutteellisia peruspalveluita. Kun yhteistyö toimii, se on usein hyvin hedelmällistä. Yhteistyö yksittäisten työvoimatoimiston työntekijöiden kanssa toimii, mutta kokonaisuutena palvelut ovat hyvin kasvottomat. Esimerkiksi nettisivuilta ei löydä yksittäisten virkailijoiden yhteystietoja, vaikka palvelua on pyritty tuomaan lähemmäs ihmisiä. Puolustusvoimien kanssa tehtävä yhteistyö on erittäin antoisaa. Haastavaa on saada joustavat palvelupolut nuorille, ettei heidän tarvitsisi aina odottaa seuraavaan palveluun/toimenpiteeseen pääsyä liian kauaa, tämä kuormittaa omaa työtä sillä edelliseltä raportointikaudelta kirjoilla on vielä 11 nuorta. Onnistunutta on nuorten kiinnittyminen, heistä on mukavaa, että yksi ja sama tuttu aikuinen kulkee rinnalla ja pitää huolen palveluiden saatavuudesta ja niihin kiinnittymisestä. Olemme kokeneet oman asiakastietojärjestelmän helpottavan, tehostavan ja selkiyttävän asiakasohjauksia. Oppilaitoksilla on mahdollisuus ilmoittaa myös suoraan tietojärjestelmäämme pudokkaat. Vaikka yhteistyötä koulujen kanssa voi parantaa edelleen, on koulujen kanssa tehtävä yhteistyö kuitenkin kuluneen vuoden aikana parantunut siitä, mitä se on aikaisemmin ollut.

36 Haastavaa työssämme on se, että monella asiakkaallamme on mielenterveysongelmia ja heidän kanssaan on haastavaa työskennellä ja saada asioita eteenpäin. Vuoden aikana mielenterveystoimiston palvelut ovat olleet paikkakunnallamme kortilla. Resurssien puute on aiheuttanut sen, ettei nuori ole päässyt mielenterveystoimiston asiakkaaksi silloin, kun hän olisi ollut valmis ottamaan avun vastaan. Kun aika mtt:n on lopulta saatu, ei nuori ole enää välttämättä halunnut ottaa apua vastaan. Paikkakunnallamme on vähän avoimia työpaikkoja tarjolla, joten se näkyy myös asiakkaissamme. Monen kohdalla työttömyys on voinut jatkua jo pitkäänkin, vaikka ammatillinen koulutus ja halu työntekoon löytyisi. Päihde -ja mielenterveysongelmat, sekä maantieteellinen sijainti haastavia. Viranomaisten välinen yhteistyö on erinomaista. Haasteet: pienellä paikkakunnalla ongelmana on se, että ongelmista vaietaan, koska -kaikki tuntevat kaikkija syrjäytyneitä nuoria piilotellaan ja tietoa ei välttämättä tule etsivälle heidän tilanteestaan. Monet näistä syrjäytyneistä nuorista asuvat kotona vanhempien luona vanhempien mahdollistaessa nuoren irrallisuuden yhteiskunnasta. Onnistumiset: kun tieto tulee syrjäytyneestä nuoresta, nuori on mahdollisesti helppo saada avun piiriin, koska välimatkat ovat pienet ja etsivästä tulee nopeasti tuttu. Alaikäisiä koulun keskeyttäjiä ollut huomattavan paljon vuoden 2014 aikana. Heidän toimenpiteisiin ohjauksensa on aika haasteellista, koska heille (alle 17 v.) ei ole hirveästi vaihtoehtoja. Vanhemmat ovat jotenkin kyvyttömiä puuttumaan tilanteeseen, jossa nuori on ilmoittanut keskeyttävänsä. Koen haastavaksi sen, että minun työtäni ei arvosteta. Esimerkiksi, jos kyseessä on päihteitä käyttävä nuori, niin minun sanani ei ole tarpeeksi vahva, kun puhutaan nuoren tilanteesta, vaikka näen nuorta useammin kuin päihdetyöntekijä. Lisäksi koen haasteelliseksi sen, että tässä pienessä kunnassa on ollut monta lyhytaikaista etsivää ennen minua. Omiin onnistumisiin työssäni kuuluu se, että kun sana kiirii, niin yhä useampi kadoksissa ollut nuori hakeutuu minun luokse. Työ on raskasta ja huonosti palkattua, mutta rakastan kyllä työtäni täydestä sydämestä. Haastavaa on toimiminen eri tavoin toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa siten, että voi asettua nuoren puolelle. Lisäksi kunnassa on pitkät välimatkat, joten kulkeminen vie paljon työaikaa. Myös useat palaverit ovat syöneet työaikaa turhaan, mutta näitä on nyt saatu järkeistettyä. Olemme onnistuneet löytämään paljon nuoria. Nuoren luottamuksen saaminen asiakassuhteessa ja sen vaaliminen versus yhteistyötahojen asettamat tavoitteet haasteita. Nuoret ovat moniongelmaisia, joka asettaa erityisiä haasteita työhön. Työparitoiminta aivan ehdotonta tässä työssä.

37 Haastavammaksi käy nuorten tavoittaminen, koska kouluista ei tule ajallaan ilmoituksia koulunsa keskeyttäneistä. Välillä salassapitovelvollisuus estää nuoren parhaaksi toimimisen. Haastavaksi on myös koettu yhteistyö kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Lakiuudistuksissa ja säädösten/sääntöjen jatkuvassa muuttumisessa ei pysy mukana! Onnistumisen kokemuksia toiminnassamme on työpajatoiminnan kehittäminen (starttipaja) ja se, että prosentuaalisesti nuoret menevät elämässään jollain saralla eteenpäin. Asiakkaat tuntuvat olevan kiven alla, eikä heistä tule helposti tietoa. Kaikkien tulisi vetää yhtä köyttä, että nuoren asioita saadaan paremmin hoidettua. Hankalaa on myös paikkakunnallamme se, että töitä ei oikein ole tarjolla niille nuorille, jotka haluaa oikeisiin töihin. Onnistuneeksi koen nuorten suhtautumisen etsivään työhön, puskaradio nuorten keskuudessa on toiminut ja nuoret tuntee jo aika hyvin etsivän nuorisotyöntekijän. Osa asiakkaista on vakiintunutta eli aina kun tulee kysyttävää, he kävelevät suoraan toimistoon hakemaan neuvoa ilman ajanvarauksia. Yksin työskentely on haasteellista, mutta toimiva yhteistyö paikkakunnallamme eri viranomaistahojen kanssa helpottaa tätä paljon. Työ- ja opiskelupaikkoja ei ole paikkakunnallamme ja erityisesti osaa yli 20 - vuotiaista on vaikea motivoida/ rohkaista lähtemään toiselle paikkakunnalle. Myös epäsosiaaliseen toimintaan, kuten rikoksiin ajautuneita nuoria on haasteellista saada motivoitua kiinnittymään palveluihin. Heidän auttamisensa on haasteellista pienessä yhteisössä, jossa heidät on korvamerkitty. Yksinäisten ja psyykkisesti oireilevien sosiaalinen vahvistaminen on haasteellista, koska nuorille aikuisille ei ole paikkakunnallamme kohtaamispaikkoja. Osaksi tämänkin takia pidän kerran viikossa Nuorten aikuisten iltaa eli torstaitupaa. Nyt kunnassa on tavoitteena aloittaa myös vastaavanlaista päivätoimintaa, jossa etsiväkin olisi paikalla. 3. Nuoret Tarinoita onnistumisista ja vastoinkäymisistä Nuori mies hakeutui itse nuorisotilalla päivystävän etsivän juttusille ja kertoi tarvitsevansa tukea ja apua vaikeaan elämäntilanteeseen. Ilman työtä ja koulutuspaikkaa olevana hän halusi itse sijoittua nuorten työpajalle. Koska sellaista ei kunnassa ole ryhdyttiin selvittämään mahdollisuutta sijoittua naapurikunnan työpajalle. Monien vaiheiden ja vääntöjen jälkeen nuori sijoittui naapurikunnan työpajalle ensin työkokeilujaksolle ja hän myös muutti tyttöystävänsä kanssa ko. paikkakunnalle asumaan. Tapahtui siis ns. saattaen vaihto toiselle paikkakunnalle etsivien kesken. Nyt nuori mies työskentelee työpajalla edelleen ja saa valmennusta. Tyttöystävä sai suoritettua opintonsa loppuun ja nyt on vauva tulossa perheeseen :) Nuori on etsivään työhön ohjautuessaan ollut työtön ja hyvin moniongelmainen. Etsivän työn keskusteluavun sekä palveluihin ohjauksien jälkeen nuori on kiinnittynyt starttivalmennukseen ja työpajatoimintaan. Lisäksi nuori on selvittämässä omia talousasioitaan velkaneuvonnassa. Nuori on osallistunut liikunta- ja ravintoneuvontaan sekä parantanut huomattavasti elintapojaan. Nuori on kiinnittynyt mt-palveluihin. Nuoren kanssa on mietitty tulevia yhteishakuasioita ja käyty tutustumassa ammatilliseen erityisoppilaitokseen. Nuori tarvitsee vielä tukea erilaisissa palveluissa ja arjen valinnoissa. Tavoitteena on päästä kouluun ja sitä kautta oppia selviytymään myös entistä enemmän itsenäisesti arjen haasteista.

38 Nuoret ovat antaneet positiivista palautetta pienryhmätoiminnasta. Ryhmästä saadut kokemukset auttavat nuorta elämässä eteenpäin. Starttipaja aloittanut toiminnan marraskuussa, johon työpajan lisäksi myös saatu ohjattua nuoria mukaan toimintaan. Etsivän nuorisotyön järjestämät liikunnalliset kerhot ovat olleet erittäin toimivat ennaltaehkäisevässä työssä. Ryhmät ovat olleet täsmäryhmiä, joihin olemme pyytäneet nuoria, joilla ei muuten ole mahdollista harrastaa liikuntaa tai kokevat isossa ryhmässä olemisen vaikeana. Pitkäjänteisyys, joka on osoittanut monelle nuorelle, että vaikka heti ei saadakaan asioita aikaan, niin etsivä ei luovuta ja häviä kuvioista. Yhdessä pohtiminen ja nuoren kuunteleminen tuottavat tulosta. Alkoholisti nuori, jota piti noin puoli vuotta sinnikkäästi yrittää tavoittaa ennen kuin hänet sain tulemaan tapaamiseen. Yhdessä asioiden hoitaminen, tiivis työ sosiaalityöntekijän kanssa ja nuoreen uskominen tuottivat tulosta ja nuori motivoitui lähtemään katkaisuun ja kuntoutukseen. Matkalla oli monia ratkeamisia ja katoamisia, mutta nyt ollaan oikealla tiellä. On kokemus, että esimerkiksi työpajalle on helppo ohjata nuoria. Voi luottaa, että nuori on tallessa. Sieltä ohjataan myös eteenpäin muihin palveluihin. Myös erilaiset valmentavat koulutukset on hyviä nuorelle, joka ei oikein tiedä mihin kiinnittyä; opso-startti, ammattistartti jne. Oppisopimuspaikkojakin on pari löytynyt ja oppisopimustoimiston kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. Terapiaan on saatu aikoja. Tosin joskus tuntuu, että ajat menevät liian kauas. Soittoaikasysteemi on siinä mielessä hyvä, että työntekijä kuitenkin nopealla aikataululla arvioi asiakkaan kiireellisyyden edes puhelimitse. Fyysisen työpajan eri toimintoihin päässyt hyvin. Nopealla aikataululla vaikea päästä: TE-toimiston palveluihin (kasvotonta työskentelyä), terapiakeskukseen pitkät jonot, matalan kynnyksen palveluja ei ole. Täysi-ikäisten nuorten kohdalla monille on helpotus, että joku on heidän ja vanhempien välissä, toimii ikään kuin välittäjänä, jos välit ovat hyvinkin tulehtuneet. Vanhemmille on helpotus, että joku pitää heistä huolta ja ohjaa oikeisiin palveluihin. Päihdenuorilta on tullut palautetta, että joku ihan oikeasti kuuntelee eikä syytä päihteiden käytöstä. Byrokratia on monelle nuorelle hankalaa, lomakkeet, ajanvaraaminen yms. ja niissä tarvitaan paljon apua. Nuoren palaute facebookista onnistuneesta työstä: Menkää hetki itseenne.. miettikää mitä teette! Te olette ne ihmiset joilta nuoret tulevat hankkimaan apua! Te olette ihmiset joihin nuoret luottaa! Minä olen saanut suuren avun etsiviltä! En pidä teitä pelkästään työntekijöinä, vaan hyvinä ystävinä! Jatkakaa samaa rataa ja tajutkaa kuinka tärkeitä te meille nuorille olette! Katsokaa peiliin ja sanokaa itsellenne, että te teette tärkeää työtä! Terveisin todella tyytyväinen asiakkaanne. Jälkihuoltonuoren tilanne voi olla sellainen, että pitäisi päästä tuettuun asumiseen ja koko ajan saatavilla olevan aikuisen valvontaan (on päihteiden käyttöä ja peliriippuvuus, netin väärin käyttöä). Mutta lastensuojelu ei anna maksusitoumusta. A-klinikka sanoo, ettei kuulu heille kun on selvä