Kuopion kaupunki, hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupungin liikuntapalvelusuunnitelma 2014 2020
Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Kuopion kaupungin liikuntapalvelut vastuualueittain... 6 2.1. Lapset ja nuoret... 6 2.1.1. Taustoja ja suosituksia... 6 2.1.2. Nykytilan kuvaus... 7 2.1.3. Painopisteet ja resurssit...19 2.2. Työikäiset... 22 2.2.1. Taustoja ja suosituksia... 22 2.2.2. Nykytilan kuvaus... 23 2.2.3. Painopisteet ja resurssit... 25 2.3. Ikääntyneet / Seniorit... 27 2.3.1. Taustoja ja suosituksia... 27 2.3.2. Nykytilan kuvaus Kuopiossa... 28 2.3.2.1. Avointen liikuntaryhmien vertaisohjaajatoiminta... 30 2.3.3. Painopisteet ja resurssit... 31 2.4. Erityisryhmät... 32 2.4.1. Taustoja ja suosituksia... 33 2.4.2. Nykytilan kuvaus... 36 2.4.3. Painopisteet ja resurssit... 39 2.5. Maaseutualueiden liikuntapalvelut... 42 2.5.1. Taustoja ja suosituksia... 42 2.5.2. Nykytilan kuvaus... 42 2.5.3. Painopisteet ja resurssit... 44 2.6. Muu toiminta... 45 3. Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueen fysioterapiapalvelut... 50 4. Kuopion kaupungin kansalaisopiston liikuntapalvelut... 54 4.1. Yleistä... 54 4.2. Nykytilanne... 54 4.3. Tavoitteet, painopisteet ja resurssit... 54 5. Kuopiolaisten järjestöjen liikuntapalvelut... 56 Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupunki 2014 3
1. Johdanto Hyvinvointia liikunnasta -tiivistelmä Vuoden 2015 alusta voimaan tulevan uuden liikuntalain mukaan kunnan tehtävänä on yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla. Kunnan tulee järjestää asukkailleen liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen. Tähän tavoitteeseen tulee pyrkiä mm. tukemalla kansalais- ja seuratoimintaa, rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä. Kunnan tulee kuulla kuntalaisia keskeisissä, liikuntaa koskevissa päätöksissä sekä arvioida kuntalaisten liikuntaaktiivisuutta osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Tehtävien toteuttaminen tulee tapahtua kunnan eri toimialojen yhteistyönä ns. poikkihallinnollisesti. Liikuntalain tavoitteena on edistää (2 ): 1 eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa; 2 väestön hyvinvointia ja terveyttä; 3 fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista; 4 lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä; 5 liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa; 6 huippu-urheilua sekä 7 liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat arvot: tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat, ympäristön kunnioittaminen, kestävä kehitys 4
Valtioneuvoston periaatepäätöksen (12/2008) ja voimassa olevan hallitusohjelman mukaan liikunnan tulee sisältyä peruspalveluluonteisena kuntien hyvinvointipolitiikkaan. Yhä selvemmin on valtakunnallisesti ymmärretty liikunnan kaikinpuolinen hyvinvointia ja terveyttä edistävä vaikutus. Kuopiossa on paikallistasolla lähdetty järjestämään tältä pohjalta palveluita laajassa yhteistyössä. Tärkeää on liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen eri ikäisille kaupunkilaisille, erityisesti niille, joilla on heikommat mahdollisuudet elämäntilanteen, varallisuuden, vajaakuntoisuuden yms. takia. Keskeistä on lasten ja nuorten ohjaaminen liikunnalliseen elämäntapaan. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, Kuopiossa laitettiin liikkeelle jo vuonna 2006 Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa kokonaisuuteen kuuluvat kulttuuri- ja liikuntapolut. Kaikille perusopetuksen oppilaille on tätä kautta tarjottu aktivoivaa liikuntaa mm. välituntiliikunnan ja liikunnallisten kerhojen avulla. Yhtenä tärkeänä painopistealueena on ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liikunnan kautta. Ammattilaisten lisäksi koulutetut vapaaehtoiset vertaisohjaajat liikuttavat viikoittain satoja kaupunkilaisia. Kunnossa kaiken ikää (KKI) kautta on jo yli kymmenen vuoden aikana saatu lisärahoitusta työikäisten aktivoimiseen liikunnan pariin. Vuosina 2014-2015 pääpaino on MENOX- liikuntaneuvonnan (selkeästi terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat) kehittämisessä pysyväksi toimintamalliksi Kuopioon sekä työttömien liikunnan aktivoinnissa. Erityisryhmien osalta painotetaan vahvasti lapsiin ja nuoriin. Erityisliikuntaa kehitetään samanaikaisesti kahdella suunnalla; Toisaalta sovellettuina palveluina ja toisaalta integraation/ inklusion pohjalta kaikille yhteisenä liikuntana. Kuntaliitosten myötä Kuopio on laajentunut alueeltaan nopeasti. Tämä asettaa myös liikunnan aktivoinnille kovat haasteet. Perusteellisen, alueilla jo olevien toimintojen ja tarpeiden kartoituksen jälkeen toimintaa tulee suunnitella alueen asukkaat vahvasti osallistaen ja alueen omat mahdollisuudet huomioiden. Kaiken toiminnan kannalta olennaista on yhteistyö eri palvelualueiden, järjestöjen, oppilaitosten yms. kanssa. Kaupunki jakaa vuosittain yleis- ja erityisavustuksia liikuntajärjestöille; vuonna 2014 noin 525.000 euroa 73:lle järjestölle. Lisäksi Kuopiossa on erittäin monipuolinen ja kattava liikun- Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupunki 2014 5
ta-, ulkoilu- ja virkistysalueverkosto sekä runsaasti erilaisia liikuntapaikkoja. Edellä mainitusta kokonaisuudesta tehdään erillinen selvitys. Kuopiossa on kehitetty yhteistyössä ns. liikuntapalveluketjuajattelua. Perusterveydenhuollon kuntoutukseen asiakkaita tulee lääkärin lähetteellä. Henkilökohtaisen tarkastelun jälkeen asiakkaita ohjataan yksilölliseen ryhmäkuntoutukseen tai hyvinvointipalveluiden tai kansalaisopiston liikuntaryhmiin, sekä seurojen tai yksityisten/yritysten tarjoamiin palveluihin aina kunkin henkilön tilanteen ja tarpeen mukaan. Tavoitteena on pitemmällä tähtäimellä kuntoutettavan omaehtoinen liikunnan harrastaminen. Kuopiolaisten lasten- ja nuorten liikkumista ja ravintotottumuksia on arvioitu jo vuosien ajan Itä- Suomen yliopiston Lasten liikunta- ja ravitsemus- tutkimuksen ja sen jatkon Koulunsa aloittavien lasten terveydenedistämisen (KALT) - tutkimuksen kautta. Lisäksi tietoa on saatu mm. valtakunnallisesta Kouluterveyskyselystä. Pienet lapset liikkeelle käsikirjan toimintamallin arviointiin on 6
kehitetty liikkumisen arviointimallit varhaiskasvatuksessa. Liikunnan aktivoinnin ja kansalaisopiston liikuntaryhmien asiakkailta kerätään palautetta säännöllisesti toiminnan kehittämistä varten. Hyvinvointia liikunnasta - selvityksessä keskitytään kuvaamaan Kuopion kaupungin liikunnan aktivoinnin nykytilaa ja pohtimaan kehittämisen suuntaviivoja. Selvitystä ovat olleet kirjoittamassa kaikki kaupungin liikunnanohjaajat, kansalaisopiston liikunnanvastuuopettaja, perusterveydenhuollon kuntoutuksen edustajat, markkinointi- ja viestintäsuunnittelija ja päivähoidon liikuntakoordinaattori. Kuopiossa 8.12.2014 Heli Norja Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupunki 2014 7
2. Kuopion kaupungin liikuntapalvelut vastuualueittain 2.1. Lapset ja nuoret 2.1.1. Taustoja ja suosituksia Perhe on keskeinen lasten elintapojen muotoutumiseen ja vakiintumiseen vaikuttava tekijä. Vanhempien esimerkki, kannustus ja tuki auttavat lapsia omaksumaan terveelliseen liikuntaan perustuvan elintavan. Perheen yhteiset liikuntaharrastukset ja hyötyliikunnan harrastaminen edistävät lasten ja nuorten fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja lujittavat perheenjäsenten välisiä suhteita. Lapsuudessa omaksuttu terve liikunnallinen elämäntapa jatkuu usein iän karttuessa ja myönteiset vaikutukset saattavat näkyä vielä aikuisiässäkin. Suomalaisten suositusten mukaan lasten tulisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä. Kuitenkin vajaa kaksi kolmannesta suomalaisista tytöistä ja puolet suomalaisista pojista liikkuu kehityksensä ja terveytensä kannalta liian vähän. Vähäisen liikunnan taustalla on pääasiassa arkiliikunnan väheneminen. Huolestuttavaa on myös, että suomalaisista nuorista puolet katsoo televisiota vähintään kaksi tuntia ja neljännes yli neljä tuntia päivässä. Lisäksi pojista neljännes viettää tietokoneen äärellä vähintään kaksi tuntia päivässä. Suositusten mukaan television tai tietokoneen äärellä vietetyn ajan tulisi olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Lasten elintavat heijastuvat selvästi heidän terveydentilaansa. Nuorten ylipainoisten osuus on viimeisten 30 vuoden aikana kolminkertaistunut. Lapsuusiän ylipaino ja lihavuus säilyvät usein aikuisuuteen. Ylipaino ja lihavuus voivat myös olla yhteydessä psyykkisiin ja psykososiaalisiin ongelmiin, kuten alentuneeseen itsetuntoon, huonontuneeseen ruumiinkuvaan, heikentyneisiin motorisiin taitoihin alentuneeseen elämänlaatuun ja kipuihin. Koska lapsuuden liikunnalla ja ravitsemuksella on oleellinen vaikutus aikuisiän terveyteen ja hyvinvointiin, liikuntaan ja ravitsemukseen perustuva terveydenedistämistyö tulisi aloittaa mahdollisimman varhain. Suomalaisten lasten ruokavalio sisältää liian paljon kovaa rasvaa, sokeria ja suolaa sekä liian vähän kuitua ja pehmeää rasvaa. Suomalaisten ravitsemuksen suurimpia ongelmia on se, että ruokamme sisältää enemmän energiaa kuin päivän toimissamme tai liikunnan aikana kulutamme, mikä johtaa ylipainon ja lihavuuden yleistymiseen. Keskeisiä suomalaisten lasten lihomisen syitä ovat arkiliikunnan väheneminen, epäsäännöllinen ateriarytmi, rasvaisten ja makeiden välipalojen ja virvoitusjuomien kulutuksen kasvu sekä ruoka-annosten suureneminen. Säännölli- 8
nen ateriarytmi on tärkeää lapsen kasvulle ja jaksamiselle. Pääateriat eli aamiainen, lounas ja päivällinen, pitäisi kuulua lapsilla jokaiseen päivään. Kuitenkin perheen yhteiset ateriat jäävät suomalaisilla lapsilla usein väliin. Myös aamupalan syövien osuus vähenee iän myötä, vaikka aamupalan tiedetään edistävän lasten jaksamista koulussa ja olevan yksi päivän tärkeimmistä aterioista. Välipalat ovat suomalaisilla lapsilla laadultaan huonompia kuin pääateriat ja ne sisältävät usein liikaa sokeria ja energiaa. Ateriarytmi ja ruokavalinnat omaksutaan yleensä jo lapsuudessa, joten ravitsemuksen ongelmakohtiin puuttuminen jo varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Uusimpien tutkimusten mukaan vähän liikkuvat lapset eivät menesty koulussa yhtä hyvin kuin aktiivisesti liikkuvat lapset. Vastaavasti erilaiset kokeilut liikunnan lisäämisestä esim. koulupäivään ovat tuottaneet positiivisia tuloksia akateemisessa oppimisessa, vaikka liikunnan lisäys olisi vähentänyt muiden oppiaineiden opetuksen määrää. Erään tutkimuksen mukaan päivittäinen liikunta koulupäivän aikana vähensi oppilaiden poissaoloja, lisäsi positiivista asennetta koulunkäyntiä kohtaan ja paransi oppimistuloksia. 0-18-vuotiaiden määrä Kuopiossa 2014 (lukumäärä ja prosenttiosuus koko väkiluvusta) Alle 7-vuotiaita 7708 7-12-vuotiaita 6388 13-18-vuotiaita 6866 Yhteensä 20962 (19,7%) Ennuste vuodelle 2020 Kuopiossa (lukumäärä ja prosenttiosuus koko väkiluvusta) Alle 7-vuotiaita 8660 7-12-vuotiaita 6870 13-18-vuotiaita 7410 Yhteensä 22940 (19,7%) 2.1.2. Nykytilan kuvaus Pienet lapset liikkeelle käsikirja ja toimintamalli ohjaavat henkilöstöä lisäämään lasten liikuntamahdollisuuksia päivähoidossa. Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupunki 2014 9
Pienet lapset liikkeelle-käsikirjassa korostuvat aikuisen tehtävä ja rooli. Päivähoidon henkilöstön tehtävänä on huolehtia siitä, että lapsen toimintaympäristö on liikkumiseen innostava. Liikuntavälineiden tulee olla lapsen saatavilla myös lapsen omaehtoisen toiminnan aikana. Liikuntatuokiot tulee yhdistää perushoitotilanteisiin ja ulkoiluun. Jokaisessa päiväkodissa on ainakin yksi liikuntamyötääjä ja perhepäivähoidossa on myös omat liikuntamyötääjät. Liikuntamyötääjät kokoontuvat 2-4 kertaa vuodessa ja tapaamiset ovat koulutuksellisia. Heidän tehtävänään on viedä koulutusantia työtiimeihinsä. Koulutuksen suunnittelusta vastaa päivähoidon liikuntakoordinaattori. Keväällä 2014 perhepäivähoidon liikuntamyötääjien koulutuksellisen tapaamisen teemana oli ulkoliikunta. Syksyllä 2014 koulutuksellisen tapaamisen päiväkotien liikuntamyötääjille järjestävät liikunnanohjaajat yhdessä päivähoidon liikuntakoordinaattorin kanssa. Päiväkotien liikuntamyötääjät ovat keränneet eri-ikäisten lasten ulkoliikuntavinkkejä yhdessä päivähoidon liikuntakoordinaattorin kanssa. Ulkoliikuntavinkit ovat henkilöstöllä käytettävissä keväällä 2015 sähköisessä muodossa. Pienet lapset liikkeelle käsikirjan ja toimintamallin arviointiin kehitettiin yhteistyössä Ediva oy:n kanssa Liikkumisen arviointimallit varhaiskasvatuksessa. Toimintakauden 2013 2014 painopisteenä oli ulkoliikunnan arvioiminen niin päiväkodeissa kuin perhepäivähoidossa. Arviointi tehtiin kaksi kertaa ja kevään 2014 arviointitulokset kerättiin koko kaupunkitasoisesti sähköisesti talteen päivähoidon liikuntakoordinaattorille ja palvelupäällikölle. Liikkumisen arviointimallit ovat jatkossa varhaiskasvatushenkilöstön käytössä ja löytyvät KasNet oppimisympäristöstä. Liikkuva koulu hankkeen myötä aloitti kahden koulun yhteydessä olevat esiopetusryhmät yhteistyön koulun kanssa. Tavoitteena on lisätä päivittäin hengästyttävää liikuntaa esikoululaisten ulkoilutilanteisiin, synnyttää pihaleikkien kautta lapsille malli omaehtoiseen liikuntaan ja välituntiliikuntaan, pihan käyttö oppimisympäristönä liikunnan avulla, tuoda toiminnallisuutta siirtymä-, odotus- ja toimintatilanteisiin liikunnan avulla sekä lisätä vanhempien tietoisuutta lasten liikunnan tärkeydestä. Päivähoidon liikuntakoordinaattori toimii 2014-2015 esiopetusryhmien mentorina. Yhteistyössä päivähoidon liikuntakoordinaattorin, lasten- ja nuorten vastuualueliikunnanohjaajan ja Pohjois-Savon Liikunnan kanssa suunnitellaan ja toteutetaan materiaalipaketit esiopetusryhmien vanhempainiltoihin sekä kaksi toiminnallista vanhempainiltaa. Hankkeeseen osallistuvilla kouluilla ja esiopetusryhmillä on myös yhteisiä tapaamisia ja koulutuksia. Keväällä 2015 lähtevät seuraavat kahden koulun yhteydessä olevat esiopetusryhmät toimintaan mukaan. 10
Syksyllä 2014 toteutettiin Pienet lapset liikkeelle toimintapäivä Kuopio-hallissa päiväkotilapsille ja samanlainen päivä on tarkoitus toteuttaa myös syksyllä 2015. Päivä toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Savon Liikunnan, urheiluseurojen, Kulttuuri- ja Liikuntapolun sekä päivähoidon liikuntakoordinaattorin kanssa. Päivä antaa lapsille mahdollisuuden tutustua eri liikuntalajeihin samassa paikassa. Kuopion kaupungissa käynnistyi vuonna 2007 poikkihallinnollinen silloisen koulutuspalveluiden, kulttuuripalveluiden ja vapaa-ajankeskuksen yhteinen Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa - hankekokonaisuus, jonka teemoina ovat kulttuuri- ja liikuntapolku. Hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa jokaiselle lapselle aktiivinen lapsuus ja nuoruus. Nykyään toimialat kuuluvat hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelle sekä kasvun ja oppimisen palvelualueelle. Hankkeesta on muotoutunut pysyvä toimintamalli kaupungille. Liikuntapolku toimintamalli keskittyy lasten ja nuorten arkiliikkumiseen, ei niinkään esimerkiksi liikuntatuntien sisältöön taikka määrään. Alun perin kohteena olivat pelkästään peruskouluikäiset lapset ja nuoret, mutta sittemmin mukaan on tullut myös varhaiskasvatus. Tarve myös opiskelijoiden mukaan ottamiselle on vahva. Keskeisimmät liikuntapolun sisällöt ovat välituntiliikkuminen, koulupihasuunnitelmat, kerhot, tapahtumien järjestäminen, koulutukset ja järjestöyhteistyö. Yhtenä isona osana on myös Niiralan liikennepuiston toiminta. Vuonna 2014 toiminnassa ovat mukana muodossa tai toisessa kaikki Kuopion ala- ja yläkoulut. Välituntiliikkumista edistetään yhdessä koululiikunnan kanssa erilaisin välinehankinnoin. Kuopion kaikki alakoululuokat (n. 290) ovat saaneet välituntikorit, jotka sisältävät jalkapalloja, koripalloja, frisbeen, hyppynaruja ja twist-naruja. Korit ovat luokkien henkilökohtaisia ja niiden sisältöä täydennetään ja uusitaan tarvittaessa. Yläkoulujen välituntivälineistö on hoidettu koulukohtaisin toivein. Kaikille yläkouluille on toimitettu tanssipelipaketti ja toiveiden mukaisia välineitä esim. pingispöytiä ja mailoja. Välituntiaktiivisuutta pidetään yllä myös kouluttamalla yhdessä Pohjois- Savon Liikunta ry:n kanssa välituntiohjaajia. Alakouluilla ohjaajiksi kouluttautuvat 5. 6. luokan oppilaat ja yläkouluilla luokkatasoittain kaikki halukkaat. Yläkoulujen välituntiohjaajat toimivat myös Liikuntapolun tapahtumissa apuohjaajina. Lukuvuonna 2013-2014 koulutettuja oppilaita ja opettajia oli kaupungissa yhteensä noin 350. Välituntiohjaajien tehtävänä on järjestää kouluillansa tapahtumia sekä toiminnallaan aktivoida muita oppilaita liikkumaan välitunneilla. Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupunki 2014 11
Välituntikori Pihasuunnitelmat on kaupungin kaikissa kouluissa tehty yhdessä lasten kanssa. Vuosina 2007-2012 on lasten suunnitelmien mukaan yhteistyössä tilakeskuksen kanssa rakennettu seitsemän koulupihaa. Lisäksi on lähiliikuntarakentamisen ja elinkaarihankkeiden myötä rakennettu useita pihoja. Koulukohtainen pihasuunnitelma toteutetaan lasten piirustusten ja toiveiden mukaisesti ja näin toteutetaan kaupungin asukaslähtöistä toimintatapaa. Piharakentamiselle olisi tarvetta vielä enemmänkin, mutta riittämättömien resurssien myötä muutamista kohteista on jouduttu luopumaan. Kerhotoiminta ylä- ja alakouluilla on keskeisessä asemassa lasten ja nuorten liikunnan aktivoinnissa. Kerhotoimintaa pystytään avustamaan kaupungin omalla pienellä panostuksella sekä Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen avustusrahoituksella. Kerhotoimintaa järjestetään koulun omien kerhojen lisäksi eri järjestöjen kautta yhteistyösopimuksin. Suurimpia yhteistyökumppaneita on mm. Juniori-KalPa ry, Salibandyseura Welhot ry, Kuopion Uimaseura ry sekä Kuopion yliopiston liikunta- ja ravitsemustutkimus. Kerhotoiminnan käytännön järjestelyt hoitaa koululiikunnanohjaaja. Tapahtumat Liikuntapolkutiimi järjestää vuosittain lukuisia tapahtumia, joihin lähes kaikki koulut osallistuvat. Isoimpia liikuntatapahtumia ovat koululaisluistelu helmikuussa ja pienet lapset liikkeelle sekä liikunta- ja kulttuuripolkupäivä lokakuussa. Keväällä 2014 pidettiin Väinölänniemellä Koululaisten Kalevan kisa-viestijuoksut, jotka liittyivät yhteistyössä Kuopion Reipas ry:n kanssa järjestettyyn 12
Kalevan kisa-koululiikuntakampanjaan. Viestijuoksutapahtumasta on tarkoitus tehdä joka keväinen. Lisäksi supersyyslomalla ja hyperhiihtolomalla järjestetään ohjattua toimintaa Kuopiohallissa, uimahallissa ja Lippumäen jäähallissa. Syyslomalla 2013 ja hiihtolomalla 2014 Kuopiohallissa on järjestetty liikunnallinen päiväleiri alakouluikäisille lapsille. Leiri järjestettiin myös syyslomalla 2014. Leiriä ovat toteuttamassa kaupungin kanssa Wau ry ja urheiluseurat. Lisäksi kouluille järjestetään liikuntapolkupäiviä Kuopio-hallissa tai koulun omalla pihalla. Liikuntapolkupäivä on monipuolisen liikunnanpäivä, jossa oppilaat pääsevät kokeilemaan useita eri lajeja, myös sellaisia liikuntalajeja, joita ei koulujen liikuntatunneilla ole tarjolla. Liikuntapolkupäiviä järjestetään yhteistyössä eri urheiluseurojen kanssa. Oppilaille järjestettävien koulutusten lisäksi opettajille tarjotaan erilaisia liikunnantäydennyskoulutuksia ja liikuntapolkuyhdysopettajille pidetään kokoontuminen kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Keväällä 2014 oli Kuopion Reipas ry:n järjestämä yleisurheilukoulutus ja syksyllä 2014 Kuopion Suunnistajat ry:n järjestämä suunnistuskoulutus opettajille. Keväällä 2014 toteutettiin kaksi perheliikuntapäivää Kuopio-hallissa. Päivät oli suunnattu kotona oleville vanhemmille lapsineen. Päivien tarkoituksena oli kannustaa vanhempia liikkumaan yhdessä lastensa kanssa. Hallissa oli erilaisia toimintapisteitä, joihin oli laitettu välineet ja ohjeet. Näitä toimintapisteitä vanhemmat lapsineen pääsivät kiertämään. Ohjaaja oli paikalla neuvomassa tarpeen mukaan. Syksyllä 2014 perheliikuntapäiviä järjestetään kolme (loka- marras- ja joulukuussa). Pihkainmäen koululaisten kommentteja liikuntapolkupäivästä 5.9.2013: - Ali meneminen on kivointa! (esikoululainen aitajuoksusta) - On kivaa, vaikka en osu yhtään! (3.-luokkalainen sulkapallosta) - En voi lopettaa, kun nämä ovat liian kivoja! (4.-luokkalainen racereistä) - Tämä liikuntapäivä oli meille Pihkainmäkeläisille ihan loistava juttu! (opettaja) - Hieno päivä oli ja lapset sekä opet puhkuivat liikunnan riemua. (opettaja) Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupunki 2014 13
Kissakuusen koulu yleisurheiluliikuntapolkupäivässä Viestijuoksut 8.5. 2014, Väinölänniemi 14
Pitkänviestin lähtö, viestijuoksut 8.5.2014 Perheliikuntapäivä, tammikuu 2014 Liikkuva koulu Liikkuva koulu on valtakunnallinen ohjelma, joka käynnistyi pilottivaiheella 2010 2012 ja on nyt osa hallitusohjelmaa. Liikkuvaa koulua toteuttavat koulut eri puolilla Suomea, Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustushallinto, aluehallinto ja järjestöt. Ohjelmaa koordinoi LIKES-tutkimuskeskus. Rahoitus saadaan veikkausvoittovaroista, ja siitä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisäksi aluehallintovirastot rahoittavat Liikkuva koulu - Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupunki 2014 15
toiminnan käynnistämistä ja kehittämistä. Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä, jota jokainen koulu toteuttaa omalla tavallaan. Liikkuvan koulun idea pohjautuu lasten- ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suosituksiin ja tavoitteena on, että oppilaille tulisi tunti liikuntaa koulupäivän aikana. Kuopiossa oli lukuvuonna 2013 2014 mukana kuusi koulua, jotka olivat Jynkän koulu, Kalevalan koulu Pohjantien yksikkö, Pitkälahden koulu, Pihkainmäen koulu, Kurkimäen koulu ja Kemppaanmäen koulu. Näistä viisi koulua jatkoi myös lukuvuodella 2014 2015. Lukuvuodelle 2014 2015 mukaan lähti 12 uutta koulua, jotka ovat Haapaniemi, Hiltulanlahti, Martti Ahtisaari, Särkiniemi, Rajala, Länsi-Puijo, Puijonsarvi, Vehkalampi, Melalahti, Karttulanlahti, Kissakuusi ja Kaislastenlahti. Mukaan lähti myös Pohjantien koulun ja Martti Ahtisaaren koulun esikoulut lukuvuodelle 2014 2015. Uusi hakemus vuodelle 2015 tehtiin 2014 loppuun mennessä ja mukaan lähti kolme uutta koulua (Ylä-Pyörö, Riistaveden yläkoulu ja Maaninkajärven koulu) lisäksi kaikki vanhat myös jatkavat mukana. Lisäksi mukaan lähtee kaksi uutta esikoulua tammikuussa 2015. Koulupäivän liikunnallistamiseksi koulut ovat mm. perustaneet välituntivälinelainaamoja ja kouluttaneet oppilaita Välkkäri-ohjaajiksi. Jotkut koulut ovat tehneet lukujärjestykseen tuntirakennemuutoksen, jotta ovat saaneet puolentunnin välitunnin joko jokaiselle päivälle tai jollekin päivälle viikossa. Osa on käynnistänyt ohjatun välituntitoiminnan, jossa sekä Välkkäri-ohjaajat että opettajat ja ohjaajat ovat aktivoimassa toimintaa ja perustaneet muun muassa kutsukerhoja pitkälle välitunnille. Lukuvuonna 2014 2015 mukana on myös neljä urheiluseuraa, Salibandyseura Welhot ry, Pallokissat Kuopio ry, Linkki ry, Kuopion Reipas ry ja Wau ry, jotka käyvät kouluilla pitämässä ohjattua välituntitoimintaa pitkillä välitunneilla. Liikkuva koulu mentoreina toimivat kaupungin lasten ja nuorten vastuualueliikunnanohjaaja ja Pohjois-Savon liikunnan lasten ja nuorten liikunnan aluekehittäjä. Mentorointi käyntejä järjestetään viisi lukuvuoden aikana. Mentorointi käynneillä on tarkoituksena auttaa koulut alkuun Liikkuva koulu toiminnoissaan ja tukea ja antaa vinkkejä lukuvuoden aikana toiminnan eteenpäin viemiseksi. 16
Jynkän koulun liikuntavälkkä Pihkainmäen koulun välinelainaamo Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupunki 2014 17
Kurkimäen koulun Välkkärit Liikennepuisto Niiralan liikennepuisto avautuu toukokuussa ja on auki syyskuun loppuun. Koulujen kesäloman ajan puisto on avoinna päivittäin, jolloin siellä on ohjaaja paikalla. Muina aikoina puisto on avoinna viikonloppuisin ja keskiviikko-iltaisin yksityisille käyttäjille ja ryhmille tilauksesta päivä aikaan. Halukkaille koulu- ja päiväkotiryhmille järjestetään liikennekasvatuspäiviä liikennepuistossa ohjaajan opastuksella. Liikennepuistoon on suunniteltu peruskorjausta. Kesäkautena 2014 kävijöitä oli 10 142. Niiralan liikennepuisto 18
Maltti ja Valtti sekä Kohtuu-Kontio liikennepuistossa kesällä 2014 Välkkärikoulutukset Liikuntapolku kouluttaa yhteistyössä Pohjois-Savon Liikunta ry:n kanssa alakoulujen 5.-6.- luokkalaisista ja yläkoululaisista välituntiliikunnanohjaajia eli Välkkäri-ohjaajia. Tavoitteena on saada koluilla, joissa koulutukset pidetään, myös ohjattu välituntiliikunta pyörimään. Koulutuksen jälkeen tarjoamme kouluille apua ohjatun välituntiliikunnan käynnistämiseen. Niillä kouluilla, joilla toiminta käynnistyy jokainen Välkkäri saa henkilökohtaisen pillin ja koulu saa välkkäri-liivit, joista Välkkärit tunnistaa välitunnilla. Näillä pyrimme kannustamaan kouluja aloittamaan Välkkäri-toiminnan. Liikuntapolku hankkii myös tarvittavia välineitä Välkkäreiden käyttöön. Keväällä Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupunki 2014 19
2013 välkkäritoiminta käynnistyi mm. Pyörön koululla, jossa Välkkärit oli koulutettu syksyllä 2012. Syksyllä 2014 Välkkäreiksi on koulutettu noin 250 oppilasta 12 eri koululla. Minarin välkkäriohjaajakoulutus Kuva: Anne Kekäläinen Rajalan välkkärit työssään Kuva: Anne Kekäläinen 20
Lähiliikunta Kuopion kaupunki on rakentanut ja rakentaa edelleen monipuolisia lähiliikunta-alueita. Kaupungilla oli aikaisemmin hanke nimeltä Lähiliikunta tutuksi, jonka päällimmäinen tavoite oli aktivoida kuopiolaisia käyttämään lähiliikunta-alueita aktiivisemmin. Nyt toiminta on jatkunut perheiden omaehtoisella liikunnalla ja osaan lähiliikunta-alueen puistoista on jätetty liikuntavälinekontit, jotka sisältävät monipuolisen lajitelman liikuntavälineitä. Kontteja on Hapelähteen, Peikkometsän ja Riistaveden lähiliikunta-alueilla. Liikuntavälineet ovat kuntalaisten vapaassa maksuttomassa käytössä. Kontin avain pitää noutaa läheisestä avaimen säilytyspisteestä. Tämän toiminnan avulla tavoitteena on saada perheitä liikkumaan enemmän ja monipuolisemmin. Kesän toiminta Kesäisin järjestetään uimarannoilla vesipeuhuloita. Kesällä 2014 vesipeuhula ryhmiä oli 26 ja ne toteutettiin 18 eri rannalla. Lähiliikunta-alueilla (Hapelähti, Peikkometsä ja Riistavesi) on järjestetty avointa puistotoimintaa, jolla on ollut tarkoituksena saada ihmisten tietoon alueilla sijaitsevat kontit ja niiden välineistö sekä opettaa ihmisiä hyödyntämään niitä. Kesäisin on järjestetty alakouluikäisille lapsille yöleiri. Leiri on ollut lapsille maksuton. Viimeksi leiri järjestettiin kesällä 2013 Tuomirannassa. Leiri kesti viisi vuorokautta ja mukana oli 20 lasta. Kesällä 2015 leiri on tarkoitus järjestää jälleen. 2.1.3. Painopisteet ja resurssit - liikuntapolkutoiminnan kehittäminen - Liikkuva koulu-ohjelmaan mukaan lähteneiden koulujen tukeminen ja auttaminen heidän tavoitteidensa ja toimintojensa alkuun käynnistämisessä ja kehittämisessä - saada vähän liikkuvat lapset ja nuoret liikkumaan perheiden yhteisten liikuntatapahtumien järjestäminen, joissa lapset ja vanhemmat liikkuvat yhdessä - erityisryhmät / ylipainoiset / syrjäytymisvaarassa olevat huomioitava yhdessä erityisryhmien vastuualue liikunnanohjaajan kanssa - yhteistyö neuvolan ja päivähoidon kanssa - aktivoidaan yläkoululaisia ja toisen asteen opiskelijoilta liikkumaan Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupunki 2014 21
TAVOITE TOIMENPIDE RESURSSI SEURANTA Välkkäritoiminnan käynnistäminen ja ylläpito kouluissa Liikuntapolkupäivien kehittäminen Hyperhiihtolomasta ulko- ja luontoliikunta painotteinen Perheliikuntapäivien järjestäminen lähiliikunta-alueille ja Kuopio-hallissa. Kouluille tarjotaan tukea ja Välkkäriohjaajien määrä mennään paikanpäälle yhdessä Välkkäreiden ja opettajien kanssa suunnittelemaan ja käynnistämään toimintaa Saadaan seuroja enemmän ohjaaja tarve seuroista Palautekyselyt liikuntapol- mukaan liikuntapolkupäiviin, ja muualta kupäivistä jolloin lapset pääsevät kokeilemaan uusia lajeja. Kullekin ikäluokalle mielekkäitä ja motivoivia lajikokeiluja. Liikuntapolkupäiviä myös erityiskouluille kuten esimerkiksi Mäntykankaan koulu. Liikuntapolkupäiviä järjestetään yläkouluille. Siirretään toimintaa Kuopio- ohjaaja tarve kävijämäärät hallista esim. Puijolle ja toteuttaa toiminta yhteistyössä esim. Puijon Ladun kanssa (hiihto, lumikenkäily), Päiväleiri toiminta Kuopio- hallissa alakouluikäisille lapsille Perheliikuntapäivien järjestäminen ohjaaja tarve kävijämäärät lähiliikunta- alueilla (Peikkometsä, Hapelähde ym.), jolloin alueet tulevat myös asukkaiden tietoisuuteen ja he oppivat 22
hyödyntämään niitä ja niiden välineistöä itsenäisesti. Loppusyksystä ja alkutalvesta liikuntapäivän (aamupäivän) voisi järjestää Kuopio-hallissa, jossa olisi muutama toimintapiste esim. telinevoimistelu-alue, sähly, kaupunkisota. Liikkuva koulu Mukana olevista kouluista seurat kerhojen kävijämäärät, pa- ohjelmassa muka- ainakin Jynkän, Pohjantien laute kouluilta na oleville kouluille ja Pitkälahden koululla on pitkien välituntien/ tarkoituksena järjestää lii- kerhojen ohjauk- kuntakerho (kutsukerhona) sen tarjoaminen, keskellä koulupäivää, jonne seuroja enemmän ohjauksen tarjonta. mukaan Aktivoidaan ylä- Yläkoulu- ja lukioikäisille seuroja mukaan koululaisia ja toi- tutustumiskursseja eri la- toimintaan sen asteen opiskeli- jeista yhteistyössä urheilu- joilta liikkumaan seurojen kanssa. Esim. palloilukurssi Alle kouluikäisten Pienet lapset liikkeelle päivä liikunta Kuopio hallissa, Vanhempi-lapsistarttikurssit, tutustumista eri lajeihin vanhemmat ja lapset yhdessä liikkuen Kouluttaa päiväko- Opettajien täydennyskoulu- Itse toteutetut Koulutusten lkm ti ja koulu henkilö- tukset koulutukset ja Koulutukseen osallistunei- kuntaa lisäämään 2 krt / /vuosi ostokoulutukset den lkm toiminnallisuutta Päiväkoti henkilökunnan lapsien / nuorien koulutukset yhdessä päivä- arkeen ja oppia koti liikuntakoordinaattorin Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupunki 2014 23
ottamaan huomioon erilaiset liikkujat ryhmässä kanssa 2.2. Työikäiset 2.2.1. Taustoja ja suosituksia Terveysliikuntasuositukset Suomessa käytössä olevat työikäisten terveysliikuntasuositukset perustuvat Yhdysvalloissa julkaistuihin terveysliikuntasuosituksiin. 18-64 -vuotiaille suositellaan kohtalaisesti kuormittavaa aerobista aktiivisuutta vähintään 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai voimakkaasti kuormittavaa aktiivisuutta 1 tunti 15 minuuttia viikossa - tai vastaava määrä näitä yhdistettynä. Liikuntaa pitäisi toteuttaa vähintään 10 minuutin jaksoina, joiden tulisi jakautua koko viikolle. Terveyshyötyjen määrä ja aste kasvavat, kun kohtalaisesti kuormittavaa liikuntaa lisätään 5 tuntiin tai voimakkaasti kuormittavaa aktiivisuutta 2 tuntiin 30 minuuttiin viikossa tai vastaavaan määrään näitä yhdistettynä. Kaikkia suuria lihasryhmiä vahvistavaa liikuntaa tulisi olla kahtena tai useampana päivänä viikossa. (www.health.gov/paguidelines) Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010-tutkimuksesta havaittiin 15 64- vuotiaista vain n. joka kymmenennen henkilön liikkuvan terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Parhaiten terveysliikuntasuositukset täyttyvät nuorilla miehillä, heikoimmin eläkeikää lähestyvillä. Toisaalta, nuorten miesten kestävyys ja lihaskunto ovat heikentyneet merkittävästi viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Vähän liikuntaa harrastavilla on esimerkiksi 1,5-2,0 -kertainen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna säännöllisiin liikunnanharrastajiin. Jo aikaisemmin löydetyt erot liikunnassa eri sosioekonomisten ryhmien välillä vahvistuivat: vähäisen koulutuksen ja matalan tulotason omaavat henkilöt harrastavat terveysliikuntaa vähemmän kuin korkeamman koulutuksen ja tulotason omaavat henkilöt. Lisäksi vähäisen koulutuksen ja matalan tulotason henkilöillä muukin terveyskäyttäytyminen lisää riskejä moniin sairauksiin. 24
Vapaa-ajan liikunta on yleistynyt mutta työmatkaliikunta ja työhön sisältyvä fyysinen aktiivisuus ovat vähentyneet kolmen viime vuosikymmenen aikana. Entistä suurempi osa työmatkoista kuljetaan autolla, etenkin naisten työmatkaliikunta on vähentynyt. Jatkossa on tärkeää pohtia keinoja työmatkaliikunnan houkuttelevuuden parantamiseksi. Uusin tutkimustieto istumisen haitallisuudesta on herättänyt ansaittua huomiota viime aikoina. 25 64 vuotiaat istuvat keskimäärin yli seitsemän tuntia vuorokaudessa. Istumisen vähentäminen, samoin kuin yleisen passiivisen elämäntavan parantaminen, on paljon henkilön asenteista kiinni. Työpaikkojen kuten muunkin yhteiskunnan toimien olisi hyvä tukea tätä oikeilla ratkaisuilla. Liikkumattomuudesta on tullut 2000 luvulla neljänneksi suurin kuolleisuuden syy (WHO 2009). Elintapasairauksista arvioidaan olevan n 80 % ehkäistävissä. Kyseiset sairaudet kuormittavat jo nyt kohtuuttoman paljon terveydenhuoltoamme. Pelkästään diabeteksen kulut ovat yli 10 % kaikista terveydenhuollon kuluista. 2.2.2. Nykytilan kuvaus 19-64 vuotiaiden määrä Kuopiossa 2014 (lukumäärä ja prosenttiosuus koko väkiluvusta) 19-64-vuotiaat 66 200 62 % Ennuste vuodelle 2020 Kuopiossa (lukumäärä ja prosenttiosuus koko väkiluvusta) 19-64-vuotiaat 61 500 60 % Ennuste vuodelle 2030 Kuopiossa (lukumäärä ja prosenttiosuus koko väkiluvusta) 19-64-vuotiaat 71 100 56 % Suurin osa ihmisistä liikkuu itsekseen tai pienissä ryhmissä, ilman ulkopuolista ohjausta. Seurat ja järjestöt sekä liikunta-alan yritykset huolehtivat osaltaan työikäisten terveysliikunnan järjestämisestä. Kansalaisopistolla on eri toimipisteissä vuosittain n. 250 liikuntaryhmää joihin osallistuu työikäisiä. Ryhmien koko on keskimäärin n. 25 henkilöä. On huomioitava, että myös eläkeikäisiä osallistuu samoihin ryhmiin. Työikäisten vastuualueliikunnanohjaajat organisoivat työikäisille monipuolista aktivoivaa liikuntaa. Valtakunnallinen Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) ohjelma on tarjonnut lisärahoitusta vuosittain jo reilun kymmenen vuoden ajan. Hankehakemus ja raportointi tehdään vuosittain ja toimin- Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupunki 2014 25
nalla on ohjausryhmä, johon kuuluu myös edustaja perusturvan ja terveydenhuollon kuntoutuksesta. Tavoitteena on kehittää liikuntapalveluketjun sujuvaa toimintaa. KKI- rahoilla järjestetään mm. erilaisia liikunnan starttikursseja, jotka on suunnattu terveyden kannata liian vähän liikkuville työikäisille. Starttikurssien ideana on tarjota mahdollisuus tutustua eri liikuntalajeihin matalan kynnyksen periaatteella. Kurssien lopuksi tavoitteena on osallistujien ohjaaminen erilaisten liikuntapalveluiden piiriin. Kuopion kaupunki on myös saanut vuodesta 2013 alkaen KKI- ohjelmalta rahoitusta työikäisten liikuntaneuvonnan kehittämiseen Kuopiossa. Hanke kestää vielä vuoden 2015 ja sen jälkeen toiminta on tarkoitus juurruttaa osaksi työikäisten vastuualueliikunnanohjaajien työtehtäviä. Kuopion kaupungin Menox- liikuntaneuvonta hankkeessa tavoitteena on laadukkaan liikuntaneuvonnan aloittaminen ja kehittäminen Kuopiossa. Kohderyhmänä ovat liian vähän liikkuvat työikäiset. Päämääränä on kehittää liikuntaneuvonta pysyväksi matalan kynnyksen toiminnaksi Kuopiossa. Hankkeessa olennaista on hyvinvointipalveluiden sekä perusturvan ja terveydenhuollon välinen yhteistyö ja sen kehittäminen, kuten myös yhteistyö eri järjestöjen ja yritysten kanssa. Hankkeen tavoitteena on aktivoida vuosittain n. 200 riskiryhmissä olevaa henkilöä lisäämään terveysliikunnan harrastamista ja tätä kautta pienentää terveydenhuollon kasvavia menoja. Ensimmäisen vuoden aikana hankkeessa on löydetty oikea kohderyhmä (asiakkaita n. 180) ja tulokset ovat olleet erittäin positiivisia. Menox- liikuntaneuvonta tapahtuu pääsääntöisesti asiakkaan kanssa henkilökohtaisesti. Ensimmäisellä kerralla asiakas haastatellaan ja tehdään alkukartoitus tämän hetkisestä tilanteesta. Tämän kerran jälkeen varataan seuraavat tapaamisajat, jotka yleensä ovat käytännön harjoittelua esim. kuntosalilla. Asiakkaan ja liikuntaneuvojan yhteistyö jatkuu noin vuoden ajan ja tapaamiset määräytyvät asiakkaan tarpeiden mukaan. 26
2.2.3. Painopisteet ja resurssit Painopisteitä ja kohderyhmiä työikäisistä ovat seuraavat: elämäntapasairausriskissä olevat henkilöt, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret aikuiset sekä työttömät. Työikäisten vastuualue liikunnanohjaajat käyttävät suurimman osan työaikaansa liikuntaneuvontaan antamiseen, koska tähän toimintaan on suurin kysyntä. Kyseisiin ryhmiin kuuluvat henkilöt ovat usein fyysisesti passiivisia joten jo vähäinenkin liikunnan lisääminen voi tuoda sekä henkilökohtaisia että kansantaloudellisia hyötyjä. Verkossa tapahtuva elämäntapaohjaus on tulevaisuudessa merkittävä keino edistää ihmisten terveyttä. Verkkopuntari-elämäntapaohjaus moniammatillisessa yhteistyössä Terve-Kuopio-kioskin kanssa on tästä toimiva esimerkki. Arviointi ja seurantatoimenpiteet ovat ehdottoman tärkeitä. Niitä voivat olla esim. palautekyselyt, henkilökohtaiset seurantatapaamiset, yhteydenotot puhelimitse ja sähköpostitse. Lisäksi Menox-liikuntaneuvonnassa käytetään 15D elämänlaatumittaria, josta saamme selville toiminnan vaikuttavuutta. Toimenpiteet: Liikuntaneuvonnan toteuttamista jatketaan. Sen lisäksi yhteistyötä kehitetään liikunta-alan järjestöjen ja yritysten kanssa. Jatkossa resursseja syrjäytymisvaarassa olevien (mm. mielenterveyskuntoutujat ja työttömät) liikuttamiseen tarvitaan enemmän. Lisäksi Kuopion asukasmäärä tulee kasvamaan selvästi mm. kuntaliitosten vuoksi. Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupunki 2014 27
Asiakaspalaute ja vaikuttavuus Jatkossa asiakaspalautetta tulee kerätä säännöllisesti ja systemaattisesti. Erittäin olennaista on, että saatua palautetta ja arviointia käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä. TAVOITE TOIMENPIDE RESURSSIT SEURANTA Starttikurssit eri kohderyhmille Starttikurssit, kohderyhminä työikäiset Ohjaajat kursseille palkataan KKI rahoituksella. Kävijämäärät, palautteet (KKI rahoitus) Liikuntaneuvonta Kohderyhmänä terveyden kannalta liian vähän liikkuvat työikäiset. Kaksi työntekijää osaaikaisesti ulkopuolisella hankerahoituksella ja tulevaisuudessa Kehonkoostumus, vyötärön ympärys, liikunta-aktiivisuuden määrä, 15D kaupungin omana toimintana Matalankynnyksen liikuntaryhmät vähän liikkuville Kohderyhmänä liian vähän liikkuvat työikäiset Yhteistyö seurojen ja yritysten kanssa Asiakaspalaute, kävijämäärät Verkkopuntariohjaus Työikäiset Vastuualueliikunnanohjaajat yhteistyössä Terve Kuopiokioskin kanssa Työikäisten mielenterveyskuntoutujien Liikkuva Mieli työ- Yhteistyö mielentervevointi aktiryhmään kuuluminen ys toimijoiden kanssa ryhmätoiminta mm. KPK, Klubitalo, liikuntaneuvonta Elmo Projekti yms. Paino, vyötärön ympärys Työryhmän kokoontumiset Ryhmätoiminnan monipuolistuminen, Kävijämäärät ryhmissä. 28
2.3. Ikääntyneet / Seniorit Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle sekä toisaalta eliniän piteneminen ja yli 75-vuotiaiden ihmisten suhteellisen osuuden kasvu lisää painetta liikunnallisen elämäntavan tukemiseen ja sitä kautta kotona asumisen vahvistamiseen. Ikäihmisille säännöllinen liikunta on elinehto ja se edistää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Suomalaiset ikäihmiset liikkuvat arjen toiminnoissa (hyötyliikunta) sekä omaehtoisen liikuntaharrastuksen parissa. 2.3.1. Taustoja ja suosituksia Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuosituksissa liikunnan edistämistä suositellaan tarkasteltavan kolmen toimintakykytason näkökulmasta: Toiminta- ja liikkumiskykyiset ikääntyneet ihmiset, toiminta- ja liikkumiskyvyltään heikentyneet ikääntyneet ihmiset ja toimintaja liikkumiskyvyltään huomattavasti heikentyneet, toiminnan vajauksista kärsivät ikäihmiset. Ikäihmisten arkiliikuntaan ja ohjattuun liikuntatoimintaan tarvittavat määrälliset ja laadulliset muutokset voidaan saada aikaan tehostamalla hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. ( Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma, 2011, Opetus- ja kulttuuriministeriö. ) Yli 65-vuotiaiden määrä Kuopiossa 2014 (lukumäärä ja prosenttiosuus koko väkiluvusta) yli 65-vuotiaat 19 220 18 % Ennuste vuodelle 2020 Kuopiossa (lukumäärä ja prosenttiosuus koko väkiluvusta) yli 65-vuotiaat 23 400 20 % Ennuste vuodelle 2030 Kuopiossa (lukumäärä ja prosenttiosuus koko väkiluvusta) yli 65-vuotiaat 29 330 23 % Vuonna 2040 enemmän kuin joka neljäs suomalainen tulee olemaan 65-vuotias tai sitä vanhempi. Ikääntyneimpien osuus lisääntyy suhteellisesti voimakkaimmin. ( Tilastokeskus, väestötilastot 2009 ja 2010.) Naisten osuus iäkkäässä väestössä on noin kaksi kolmasosaa. Naiset siis elävät miehiä vanhemmiksi. Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupunki 2014 29
Elinajan pidentyessä ja iäkkäiden ihmisten määrän kasvaessa on tärkeää löytää keinoja, joilla yhä suurempi osuus pidentyneestä elinajasta olisi terveyttä ja toimintakykyä edistävää. Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle lähteneiden ikä oli Eläketurvakeskuksen (2011) mukaan 63,5 vuotta vuonna 2010. Eläkkeelle siirtyvät ikäihmiset ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin aikaisemmat ikäluokat ja heidän voimavaransa ovat suuri mahdollisuus esimerkiksi liikunnan vertaisohjaajatoiminnassa. Ikäihmisten liikunta- ja kulttuuripalvelujen turvaaminen edellyttää taloudellisten resurssien ja ammattihenkilöstön lisäksi uusia toimintatapoja. Liikuntatoimi ja sosiaali- ja terveystoimi ovat vastuussa liikuntaneuvonnan ja ohjatun liikunnan järjestämisestä ja koordinoinnista kunnissa (Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma, 2011, Opetus- ja kulttuuriministeriö.) Useimmissa kunnissa liikuntatoimi on suurin yksittäinen ikäihmisten liikunnan järjestäjä. Liikunnan ohjaustyössä eri sektoreilla toimii liikunnan ja kuntoutuksen ammattilaisia, järjestöjen vapaaehtois- ja vertaisohjaajia ja hoitotyöntekijöitä. 2.3.2. Nykytilan kuvaus Kuopiossa Kuopion kaupungin hyvinvointipalvelut tarjoavat ohjattua liikuntaa toimintakyvyltään heikentyneille ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti kerran viikossa 13 kerran ajan syksyllä ja keväällä. Ryhmiin on lukukausimaksu. Liikuntaryhmiä on tällä hetkellä 35, niissä liikkuu noin 360 henkilöä. Joissakin näissä ryhmissä käy myös pitkäaikaissairaita. Alueellisesti ryhmät jakaantuvat niin, että keskustassa on 20 ryhmää ja muilla asutusalueilla (Neulamäki, Inkilänmäki, Männistö, Puijonlaakso, Levänen, Riistavesi, Airaksela ja Vehmersalmi) ympäri Kuopiota 15 ryhmää. Kesäisin tarjotaan ympäri kaupunkia kuopiolaisille ilmaisia puistojumppia, jotka on suunnattu pääsääntöisesti ikääntyneille. Ikääntyneiden vastuualueen liikunnanohjaajan tehtäviin kuuluu yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kanssa, kaupungin eri palvelualueiden, seurojen ja liikuntapalveluyritysten kanssa. 30
Kuvat: Hanna Markkanen Niiralan uimahallin seniorisalilla ja Kuopio-hallin kuntosalilla tarjotaan kuntosalistarttikursseja, jotka on suunnattu ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille, joiden toiminta- ja liikuntakyky on heikentynyt. Kurssi sisältää harjoitteluohjelman kuntosalille ja viisi henkilökohtaista ohjauskertaa, joiden aikana opetellaan käyttämään kuntosalilaitteita itsenäisesti. Kuva: Hanna Markkanen Kortteja voi ostaa liikuntapaikkojen kassoilta. Hyvinvointikorttia ostettaessa henkilön on esitettävä vanhuuseläkepäätös tai eläkekortti, josta voidaan todentaa eläke. Vuonna 2013 hyvinvointikortteja myytiin yhteensä 3238 kappaletta, joista vuoden kortteja on 1592 kpl ja puolen vuoden kortteja 1646 kpl. Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupunki 2014 31
2.3.2.1. Avointen liikuntaryhmien vertaisohjaajatoiminta Ikääntyneiden vastuualueen liikunnanohjaaja vastaa avointen liikuntaryhmien vertaisohjaajatoiminnan vuosittaisesta suunnittelusta, kehittämisestä sekä vapaaehtoisten erimuotoisesta tukemisesta. Vuosia Kuopion kaupungissa on toiminut avoimia vertaisohjattuja liikuntaryhmiä. Avoimilla vertaisohjatuilla liikuntaryhmillä tarkoitetaan liikuntaryhmiä, jotka ovat kaikille avoimia eivätkä edellytä minkään järjestön jäsenyyttä. Ryhmissä ei ole kausi- tai jäsenmaksuja. Allasjumpissa kävijöiltä peritään altaan käyttömaksu 3,60 / krt, joka maksetaan toimintakeskuksiin. Toimintakeskustiloissa kokoontuvat ryhmät ovat tarkoitettu kuopiolaisille ikääntyneille. Vertaisohjatuissa ryhmissä toimii ohjaajana liikunnasta innostunut vapaaehtoinen henkilö, joka on käynyt Kuopion kaupungin järjestämän vertaisohjaajakoulutuksen. Koulutuksen käynyt henkilö pääsee kaupungin vertaisohjaajille järjestämiin koulutuksiin, idea- ja työnhuoltopäiviin sekä häntä muistetaan arvokkaasta työstä kauden päätöstapahtumilla/ retkillä. Nämä vertaisohjaajat eivät saa tukea mistään muualta kuin kaupungilta. Vertaisohjaajille järjestetään lisäksi tutorkäyntejä ryhmissä heidän sitä pyytäessä. Järjestöt keräävät jäseniltään jäsen- ja ohjausmaksuja, joilla he voivat kouluttaa ja palkita omia vapaaehtoisia. Pääsääntöisesti Kuopion kaupungin kouluttamat vertaisohjaajat ohjaavat liikuntaa ikääntyville. Eri liikuntamuotoja ovat: sauvakävely, vesijumppa, kuntosali, tasapaino ja senioritanssi. Vertaisohjaajatoiminnalla on merkittävä rooli ikääntyneiden aktivointiin. Vuonna 2014 Kuopiossa toimii noin 120 avointen liikuntaryhmien vertaisohjaajaa ja he liikuttavat viikossa tuhansia kuopiolaisia ihmisiä. Kuva: Hanna Markkanen 32
2.3.3. Painopisteet ja resurssit - Vertaisohjaajatoiminnan kehittäminen - muu ikääntyneiden toiminnan kehittäminen Vertaisohjaajatoimintaa pitää kehittää ja lisätä koko ajan. Uusia vertaisohjaajia koulutetaan joka toinen vuosi. Näin takaamme sen, ettei toiminta pääse hiipumaan. Uusille ohjaajille on aina tarvetta, alkuun vaikka työparina vanhan vertaisohjaajan kanssa. Edellinen vertaisohjaajakoulutus oli menestys, sillä mukaan ilmoittautui 33 henkilöä, joista lähes kaikki toimivat nyt ohjaajina. Vertaisohjaajatoiminnalle olisi varmasti enemmänkin tarvetta, mutta tällä hetkellä ei ole tarjolla tiloja. Varsinkin keskustan alueella tilojen saanti on ongelmallista, vaikka ohjaajia olisi tarjolla. Vertaisohjaajia kiitetään aina joulun alla ja keväällä kauden loputtua heidän arvokkaasta ja ansiokkaasta vapaaehtoistyöstään. Yleensä muistaminen on joulun aikaan ollut jokin tapahtuma/retki ja keväällä henkilökohtainen muistaminen, esim. t-paita. Hyvinvointikortti voisi tulevaisuudessa olla parhaiten toimintaa tukeva muistaminen. Näin kannustaisimme heitä huolehtimaan myös itsestään, samalla kun he huolehtivat ryhmäläistensä hyvinvoinnista. Lisäksi vertaisohjaajat saavat käydä maksutta kaupungin liikunnanohjaajien ohjaamissa ryhmissä hakemassa ideoita omiin ohjauksiin sekä huolehtimassa omasta hyvinvoinnista. Vertaisohjaajille on järjestetty oma maksuton vesijumppavuoro Suokadun toimintakeskuksella, missä he saavat kerran viikossa ohjatun jumpan ja samalla vaihtaa ajatuksia toistensa kanssa. TAVOITE TOIMENPIDE RESURSSI SEURANTA Yhteistyö paikallisten Seurojen, yhdistysten ja Yleisavustusten kohdentaminen; toimijoiden kanssa yritysten kannustaminen painopisteet tarjoamaan liikuntaa ikääntyneille -> yhteistyötä enemmän ( esim. yhteiset ideapäivät) Vertaisohjaajatoiminnan kehittäminen Toiminnan monipuolistaminen, uudet koulutukset, ohjaajaparin hankkiminen Ulkopuolinen rahoitus - > hanke vertaisohjaajien määrä tilastoinnissa 1 krt/vuosi Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupunki 2014 33
Ryhmätoiminta, starttikurssit, seniorisali mm. Liikunnasta Virtaa Eläkevuosiin-kurssit Säpinöö Senioreille- tai Vipinöö kinttuihin ikäihmiselle- tapahtuma Starttikurssien järjestäminen ja niiden lisääminen eri paikoissa Tapahtuman organisointi huomioiden paikalliset toimijat Tuntiohjaajat Kirjalliset palautteet starttikursseista Tuntiohjaajat, seurat ja Kirjalliset palautteet yritykset 2.4. Erityisryhmät Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Erityisryhmien liikunnan määritelmä tarkoittaa erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65- vuotiaita henkilöitä. Osa iäkkäistä henkilöistä on varsin toimintakykyisiä, joten heidän kohdallaan erityisryhmiin lasketaan kuuluvaksi vain ne henkilöt, joiden toimintakyky on selvästi heikentynyt iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Näin ollen ikä sinänsä ei ole peruste liikunnalliselle erityispalvelulle. Erityisliikunnassa korostuvat terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavat tekijät. Kullakin erityisryhmällä on jokin tietty osa-alue, johon erityisliikunnalla pyritään vaikuttamaan. (Koivumäki, K. Erityisryhmien liikunnan toimintamuodot, (6) Erityisliikunnan perustiedosto, 2009, Opetusministeriö). Nykyisin käytetään myös termiä soveltava liikunta. Tällä halutaan korostaa sairaus- tai vammaperusteisten erityistarpeiden sijaan sitä, että liikunnan ohjauksessa, infrastruktuurin rakentamisessa ja harrastuksen tukemisessa on pyrittävä siihen, että liikunnan harrastus on avointa kaikille mahdollisista rajoitteista huolimatta. Lisäksi palveluja tarjottaessa voidaan ottaa huomioon liikuntakykyyn liittyvät erityistarpeet. (Ala-Vähälä, T., Rikala, S., Erityisliikunnan tilanne kunnissa 2013, Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:5) Erityisliikunnassa keskeisessä asemassa ovat kuntien erityisliikunnanohjaajat. (Ala-Vähälä, ym. 2014). Erityisliikunta on nuori historian näkökulmasta. Se on saanut alkunsa 1960 luvulla vammaisliikuntajärjestöissä. Varsinainen erityisryhmien liikuntatoiminta on saanut alkunsa 1980 luvulla. Integraatio ja inkluusio ajattelutavat ovat tulleet 2000 luvulla. (http://www.liikuntaneuvosto.fi/valtion_liikuntaneuvosto/jaostot/erityisryhmien_liikunnan_jaos to/yleista_erityisliikunnasta) 34
Integraatioajattelun tavoitteena on lisätä erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden päivittäistä kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Liikunnanopetuksessa integraatio tarkoittaa useimmiten erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaitten opettamista yleisopetuksen liikunnanopetusryhmässä. Inkluusio ajattelun mukaisesti erityisryhmiin kuuluvat henkilöt käyttävät kaikkia yhteiskunnan palveluita samalla tavalla, kuin he käyttäisivät jos heillä ei kyseistä eritystarvetta olisi. Liikunnan yhteydessä inkluusiosta voidaan puhua termeillä liikuntaa kaikille tai kaikille avoin liikunta. Tällaisen liikunnanopetuksen lähtökohtana on kykyihin pohjautuva ajattelu: kukin oppilas kohdataan ainutkertaisena ja arvokkaana yksilönä, jolla on erilaisia kykyjä ja ominaisuuksia. (Huovinen, T., Hämäläinen H., Karjalainen, S. Soveltava liikuntakasvatus, 2003, Jyväskylän yliopisto.) Inkluusio tarkoittaa siis vammaisten ja syrjäytyneiden oppilaiden mukaan ottamista normaaliin toimintaan tarpeittensa mukaan tuettuna. 2.4.1. Taustoja ja suosituksia Erityisliikunnan piiriin kuuluvien ihmisten määrää ei voida määritellä tarkasti, koska osa ihmisistä lukeutuu useampaan erityisliikunnan alaryhmään. Ei myöskään ole täsmällistä kriteeriä sille, milloin jokin vamma tai sairaus, edellyttää liikunnanohjaukselta soveltamista tai erityisosaamista. (Ala-Vähälä, ym. 2014). Erityisryhmiin kuuluvia ihmisiä koko Suomen väestöstä on vähintään 20 25% (1/4). Siksi valtiohallinto näkee erityisliikunnan kehittämisen tärkeäksi. (Ala-Vähälä, ym. 2014). Vammaisien henkilöiden lukumäärä Suomessa (lukumäärä ja prosenttiosuus koko väkiluvusta) 500.000 n. 10 % väestöstä Pitkäaikaissairaiden henkilöiden lukumäärä Suomessa yksi miljoona 1/5 väestöstä Nuorista aikuisista (18 29 v.) vuotiaista noin 8-10 % ilmoitti, että heillä on jokin lääkärin toteama toimintakykyä heikentävä pitkäaikaissairaus tai vamma. Hyvinvointia liikunnasta Kuopion kaupunki 2014 35