Nuoret Lakimiehet #2 / 2007. Työ ja Palkka

Nuoret Lakimiehet #2 / 2007 Työ ja Palkka 1

2

SISÄLLYS 2/2007 YLEINEN OSA TEEMASIVUT Pääkirjoitus...4 Puheenjohtajan palsta...5 Varjotuottavuusohjelma...6 Lakimiesliiton toimielimet: Kopo...7 Tasa-arvo...8 Auskultointiseminaari...10 Viinikoulu...12 Kevätpurjehdus...14 Työoikeusseminaari...15 Kysely vähimmäispalkkasuosituksesta...18 Nuorten lakimiesten palkat...21 Asiaa Tuposta...24 Valtio työnantajana...26 Auskultointikyselyn tulokset...28 Tasa-arvo työssä...32 TULEVIA TAPAHTUMIA: Vuosijuhla 25.1.2008 keskiaukeamalla! Pikkujoulut 16.11. ja kvartaalikaljat 26.10. sivuilla 34-35. Nuoret Lakimiehet Nuoret Lakimiehet ry, Unga Jurister rf:n jäsenlehti PÄÄTOIMITTAJA Elli Murole paatoimittaja@nuoretlakimiehet.fi TOIMITTAJAT Matti Hietanen Jan Hjelt Miia Kannisto Salla Korhonen Olli Kärkkäinen Annukka Nurmi Mikko Salo Une Tyynilä ULKOASU JA TAITTO Olli Kärkkäinen KANSI: Ilja Repin (1844-1930): Volgan lautturit (1870-1873) PAINOPAIKKA: Art-Print, Ylivieska PAINOS: 1.000 kpl JULKAISIJA: Nuoret Lakimiehet ry, Unga Jurister rf PL 1211 00101 Helsinki Perustettu 21.1.1938. Suomen Lakimiesliiton jäsenyhdistys. Jäseniä n. 1.000. Kotisivut: www.nuoretlakimiehet.fi Sähköposti: hallitus@nuoretlakimiehet.fi Jäsenasiat, osoitteenmuutokset: taloudenhoitaja@nuoretlakimiehet.fi Jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun 20 euroa / vuosi tai 70 euroa / 10 vuotta tilille 200118-156765. Viestiin yhteystiedot, henkilötunnus ja valmistumisvuosi. 3

PÄÄKIRJOITUS Minkä arvoinen olet? Varmasti suurin osa meistä nuorista lakimiehistä on törmännyt tilanteeseen, jossa on joutunut vastaamaan ihmisten käsityksiin lakimiesten palkkatasosta. Rahahuolia ei lakimiehellä luulisi olevan, on monen ei-lakimiehen käsitys. Nuoren lakimiehen kohdalla todellisuus on usein kuitenkin toinen. Työpäivän pituus, vastuu ja työn vaativuus ei välttämättä näy palkkapussissa uran alkuvaiheessa. Toisaalta on totta, että asiantuntijaammatissa pelkkä tutkinto ei tuo ammattitaitoa, vaan sitä kartutetaan työkokemuksella ja erikoistumisella. Yksi epäkohta nuorten lakimiesten palkkausasioissa on notaarin palkka. Auskultoinnista onkin tässä lehden numerossa kirjoitettu muun muassa tekemämme auskultointikyselyn pohjalta. Kartoitimme notaarien työtehtäviä ja työn sisältöä. Kyselyyn vastasi 29 käräjäoikeutta, joiden kesken arvottiin voittajaksi Espoo. Nulan toimitustiimi kävi Espoossa paikan päällä luovuttamassa kuohuvaa voittajille sekä keskustelemassa auskultointiasiasta. Tuhti tietopaketti auskultoinnista on luvassa seminaarin muodossa marraskuussa, katso lisää jäljempänä lehdessä. Nyky-yhteiskunnassa rahasta on tullut yhä yleisempi mittari asiassa kuin asiassa. Rahan ja sen puutteen merkitys on koko ajan kasvanut. Voiko ihmistyön arvoa mitata rahassa? Miksi toisen työ on arvokkaampaa kuin toisen? Otetaan esimerkkinä vaikka asianajajat. Julkisella oikeusavulla avustettaessa asianajajan työn arvoksi on lainsäätäjän toimesta katsottu 91 euroa tunnilta. Julkisuudessakin esillä olleet, esimerkiksi pörssirikosoikeudenkäynneissä esitetyt satojentuhansien eurojen suuruiset jättipalkkiot perustuvat myös tuntiveloitukseen, joskin moninkertaiseen. Onko ero kuitenkaan perusteltavissa, sitä voi kukin miettiä. Palkka on perinteisesti ollut suomalaisille pyhä ja vaiettu asia. Naapurin tai työkaverin palkkaa ei uskalleta suoraan kysyä, vaan sen sijaan tieto vaklataan julkisista verotiedoista, jotka ovat muuten nykyisin saatavissa myös tekstiviestipalveluna. Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka sanoo laki. Kehotan kaikkia ottamaan selvää oman työpaikkansa palkkakäytännöistä ja keskustelemaan asiasta työkavereiden ja kollegojen kanssa avoimesti, jotta väärinkäytökset ilmenevät ja tulevat korjatuksi. Jäljempänä on samanpalkkaisuudesta oikeustieteellistä väitöstutkimusta tekevän Outi Anttilan haastattelu. Vastaa myös Nulan suosituspalkkakyselyyn, joko palauttamalla tästä lehdestä löytyvä kyselylomake postitse tai vastaamalla internetissä osoitteessa www.nuorelakimiehet.fi. Vastauksesi on tärkeä! Samoin kuin työsi, on se sitten minkä arvoista tahansa! Elli Murole Ps. Nulan jäsenlehden seuraava numero ilmestyy tammikuussa 2008 ja kysymyksessä on muhkea 70- vuotisjuhlanumero. Lehti ilmestyy vuosijuhlien alla ja luvassa on painavaa luettavaa ajankohtaisista aiheista. Palautetta lehdestä ja yhdistyksen toiminnasta yleisemminkin voit esittää uudistuneilla internet sivuillamme. 4

PUHEENJOHTAJAN PALSTA Auskultointiseminaari, uusi www.nuoretlakimiehet.fi, Lakimiespäivätempaus ym. = Kaikkien aikojen Nula-syksy! Syksyllä 2007 Nuoret Lakimiehet ry toimii todella monella rintamalla. Merkittävin tapahtumamme mies- tai naismuistiin, oikeusministeriön kanssa yhteistyössä järjestettävä Tuomioistuinharjoittelun tulevaisuus ja nykytila -seminaari lähestyy. Kutsut perjantaina 16.11. klo 16:30-19:00 Helsingin käräjäoikeuden auditoriossa järjestettävään tilaisuuteen ovat lähteneet laajalla jakelulla nuorille lakimiehille, eri lakimiesyhdistyksille, Suomen Lakimiesliiton luottamushenkilöille ja useille muille tahoille. Haluamme, että kaikki kiinnostuneet ja asiasta mielipiteitä kantavat henkilöt saapuvat paikalle kuuntelemaan asiantuntevia puheenvuoroja ja saamaan aikaan vireää keskustelua. Auskultointikysymykset ovat Nuoret Lakimiehet ry:n tärkein yksittäinen edunvalvontaalue ja siellä toimimme todella aktiivisesti. Seminaarijärjestelyjen yhteydessä on erityisen ilahduttavaa ollut oikeusministeriön ja -ministerin yhteistyöhalukkuus ja kiinnostus nuorille lakimiehille tärkeitä kysymyksiä kohtaan. Ministeriössä kartoitetaan parhaillaan tuomioistuinharjoittelun kehittämisvaihtoehtoja ja halutaan kuunnella herkällä korvalla kentän ajatuksia. Oikeusministeri Tuija Brax onkin lupautunut pitämään tilaisuudessa puolen tunnin puheenvuoron ja ministeriöstä tulee myös asiantunteva edustus tilaisuuden päättävään paneelikeskusteluun. Lue lisää seminaarista peremmällä tässä lehdessä olevasta jutusta ja ilmoittaudu osoitteeseen excu@nuoretlakimiehet.fi. Perjantaina 16.11. käsittelemme siis alkuillasta tärkeitä asioita Helsingin käräjäoikeuden auditoriossa, mutta iltahan ei olisi täydellinen ilman kuplivan railakasta päätöstä. Sen tarjoaa Nuoret Lakimiehet ry:n perinteinen pikkujoulujuhla, joka pidetään välittömästi auskultointiseminaarin jälkeen viime vuoden tapaan Café Talentumissa (Annankatu 34-36 B). Kuka tietää, ehkä viime vuonna tähtitieteellisen suosion saavuttanut drinkkibaari tekee komean paluun Ai niin, ja kaikki tämähän on ilmaista. Kannattaa siis kuulua Nulaan. Ja jos ei kuulu, niin kannattaa liittyä. Kertokaa kavereille. Muutenkin syksy on ollut todella vilkas. Syyskuun alussa tapahtumavastaavamme Jan Hjelt pisti pystyyn jo perinteeksi muodostuneen rapujuhlan, jonka osanottajamäärä kasvaa vuosi vuodelta. Jättimenestykseksi osoittautunut, Matti Hietasen alulle panema Nulan viinikoulu jauhaa uusia viinieksperttejä tasaiseen tahtiin ja juridiikkapuolella on 3.12. tulossa seminaari- ja excuvastaava Salla Tuomisen yhteistyössä Asianajotoimisto Fennican kanssa järjestämä Yritysjärjestelyt ja työoikeus - seminaari. XXXX Lakimiespäivässä olimme näyttävästi mukana omalla standilla, jonka junaili kokoon tehokaksikko Topi Ruotsalainen ja Olli Kärkkäinen. Nulan ympärillä riitti Lakimiespäivässä kuhinaa ja uusia jäseniä liittyi roppakaupalla. Viimeiseksi, vaan en todellakaan vähäisimpänä tämän syksyn ylpeydenaiheena haluan mainita Lakimiespäivässä lanseeratun uuden, uljaan www.nuoretlakimiehet.fi:n. Nuori lakimies saa nyt nettisivuiltamme kaiken tarvitsemansa Nula-tiedon ja paljon muutakin ajanmukaisessa, helppokäyttöisessä muodossa. Tiedotusvastaava Annukka Nurmi on tehnyt nettisivu-uudistuksen eteen todella huikean työn, jota kohtaan muu hallitus ja varmasti myös koko jäsenistö osoittaa kiitollisuutensa. Tervetuloa surffaamaan! Oman puheenjohtajavuoteni kääntyessä loppua kohden haluan lämpimästi kiittää kaikkia loistavia ihmisiä, joiden kanssa olen viimeisen kolmen vuoden aikana päässyt yhdistyksen hallituksessa tekemään töitä nuorten lakimiesten eteen. Syyskokouksessa 24.10. Nulalle valitaan uusi hallitus ja toiminta jatkuu entistä ehompana yhdistyksen 70- vuotisjuhlavuonna 2008. Mikko Salo hallituksen puheenjohtaja 5

Edunvalvontakuulumisia: Lakimiesliiton varjotuottavuusohjelma Mikko Salo Suomen Lakimiesliiton yksi tärkeimmistä edunvalvontahaasteista on tällä hetkellä valtion tuottavuusohjelma. Tuottavuusohjelman mukaan valtion palveluksesta pois lähtevien virkamiesten avautuviin virkoihin ei kaikilta osin palkata uusia virkamiehiä. Tähän liittyen hallinnonaloille ns. kehysbudjeteissa on varattu vuodelle 2011 rahaa niin, että valtiolla voi työskennellä tuolloin 9.645 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2006. Edellä mainittu tarkoittaa käytännössä sitä, että vuoteen 2011 mennessä keskimäärin puolet avautuvista työpaikoista jätettäisiin täyttämättä. 20.6.2007 päivätyllä kirjeellä valtiovarainministeriö on lisännyt valtion henkilöstömäärän supistamistavoitteeksi aiemmin ilmoitetun 9.645:n lisäksi 4.800, josta neuvottelut sektoriministeriöiden kanssa ovat alkaneet syyslokakuun vaihteessa 2007. Valtioneuvosto on edellyttänyt eri ministeriöiden laativan suunnitelmat toimista, joiden avulla vähenevällä henkilöstöllä kyetään suoriutumaan virastojen tehtävistä. Ministeriöt ovat julkaisseet syksyllä 2005 omat tuottavuusohjelmansa, jotka ovat luettavissa mm. sivulla www.vm.fi. Ministeriöt eivät ole sittemmin julkaisseet päivitettyjä tuottavuusohjelmia tai esittäneet koottua arviota suunniteltujen toimien vaikutuksesta. Lakimiesliitossa onkin tartuttu asiaan. Kesän ja syksyn mittaan on Liitossa valmisteltu työnimellä varjotuottavuusohjelma kulkevaa dokumenttia, joka luovutetaan syksyn kuluessa oikeusministeri Tuija Braxille. Yksi hankkeen puuhaihmisistä, Lakimiesliiton julkisen sektorin valiokunnan puheenjohtaja Harri Lindberg uskoo, että varjotuottavuusohjelmalla voidaan saada konkreettisia tuloksia aikaan. Esitämme ohjelmassamme myös omia ratkaisuehdotuksia siihen, miten tuottavuutta varsinkin oikeusministeriön hallinnonalalla pystytään parantamaan, kunhan asiantuntijavirkamiesten - kuten lakimiesten - lukumäärä säilyy riittävänä. Varjotuottavuusohjelma jaetaan kahteen osaan: toinen osa käsittelee oikeusministeriön hallinnonalaa, toinen muita ministeriöitä. Otamme mielellämme vastaan ajatuksia muidenkin ministeriöiden hallinnonaloilla työskenteleviltä juristeilta. Oikeusministeriön tilanteeseen meillä on luonnollisesti eniten sanottavaa ja eniten omia kehitysehdotuksia, Lindberg sanoo. Oikeusministeriön hallinnonalalla kaavaillut henkilöstövähennykset tarkoittavat noin 720 henkilötyövuoden vähentymistä vuoteen 2011 mennessä. Oikeusministeriön osalta Lindberg pitää yhtenä pääongelmana sitä, että suunnitellunkaltainen virkojen vähennys lisää pätkätyöläisten osuutta valtion työntekijöistä. Valtion työnantajakuva nuoren, koulutetun väen silmissä rapautuu. Vaikutus on voimakkain yliopistoissa sekä oikeusministeriön hallinnonalalla. Tuottavuusohjelman toteutustapaa tulee ehdottomasti muuttaa, jos valtio haluaa tulevaisuudessa rekrytoida riveihinsä osaavia ihmisiä, Lindberg toteaa. Lindberg uskoo myös, että kaavaillunkaltaiset vähennykset aiheuttavat oikeusturvan ja rikosvastuun heikkenemistä. Ei tämän suuruisista henkilöstövähennyksistä muuta voi seurata, hän hymähtää. Eri ministeriöiden hallinnonalojen tuottavuusohjelmat ovat myös ristiriidoissa keskenään. Mitä toimenpiteitä Lakimiesliitto sitten ehdottaa, jotta henkilöstövähennyksiä ei esimerkiksi oikeusministeriön hallinnonalalla tarvitsisi kaavaillun suuruisina tehdä? Meillä on varjotuottavuusohjelmassamme useita toimenpiteitä, joilla oikeusministeriön hallinnonalalle saataisiin tehokkuutta lisää. Ehdotamme muun muassa, että yksinkertaiset rikosasiat siirtyisivät Euroopan Neuvoston suosittelemalla tavalla nykyistä yksinkertaisempaan viranomaismenettelyyn. Näin saataisiin juttusumia purettua tuomioistuimissa, Lindberg sanoo. Listaamme kuuluvat myös esimerkiksi syytesovintomenettelyn käyttöön ottaminen, hovioikeuksien pääkäsittelyjen määrän ja laajuuden karsiminen sekä autoveroasioiden muutoksenhakumenettelyn kokonaisremontti, vain muutamia mainitakseni. Nuorten lakimiesten kannalta Lindberg pitää tärkeänä, että valtion tuottavuusohjelmaan pystytään tässä vaiheessa vaikuttamaan. Jos tuottavuusohjelma toteutetaan nyt suunnitellun kaltaisena, nuorilla lakimiehillä ovat sitten seuraukset edessään ensi vuosikymmenellä. Tämänkin varjotuottavuusohjelman tekemisessä on ollut Nuoret Lakimiehet ry:n jäseniä ja edustajia mukana kommentoimassa. Pidänkin nuorten palautetta erittäin arvokkaana, koska juuri nuorten työviihtyvyyteen nämä ratkaisut kaikkein eniten vaikuttavat, Lindberg toteaa. 6

SUOMEN LAKIMIESLIITON TOIMIELIMET ESITTELYSSÄ Koulutuspoliittinen valiokunta Olli Kärkkäinen Koulutuspoliittinen valiokunta vastaa Lakimiesliitossa koulutuspolitiikkaan ja koulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Valiokuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän jäsentä, joista kolme on opiskelijajäseniä. Lisäksi valiokunnassa on tänä vuonna yksi asiantuntijajäsen. Valiokunnan tehtävänä on muun muassa valmistella liiton koulutuspoliittista ohjelmaa ja seurata sen toteuttamista sekä seurata ja vaikuttaa oikeustieteelliseen perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen. Koulutuspoliittisen valiokunnan puheenjohtajana on vuodesta 2006 toiminut hovioikeudenneuvos Riitta Rajala Helsingin hovioikeudesta. Rajala on ollut tuomarijärjestöjen toiminnassa mukana vuodesta 1997 alkaen ja on tällä hetkellä Suomen hovioikeustuomarit ry:n, Tuomariliiton ja Lakimiesliiton hallituksen jäsen. Edellä mainittujen yhteyksien vuoksi Rajalalla on ollut kosketusta koulutusasioihin mm. tuomarikoulutusasiaa seuratessa ja siitä lausuttaessa. Koulutuspoliittiset asiat ovat tulleet Rajalalle tutummaksi vasta koulutuspoliittisen valiokunnan puheenjohtajuuden myötä. Vapaalla ollessa Rajalan aika kuluu elokuvien, musiikin ja ranskan kielen parissa. - Riitta Rajala, mitkä ovat koulutuspoliittisen valiokunnan päätehtävät ja mitä konkreettista koulutuspolitiikan sektorilla on viime vuosina saatu aikaan? Koulutuspoliittisen valiokunnan päätehtävä on Lakimiesliiton koulutuspoliittinen edunvalvonta. Liitto seuraa alan korkeakoulutuksen kehitystä ja osallistuu keskusteluun oikeustieteellisen koulutuksen sisällöstä, määrästä ja tutkinnonantooikeuksista. Viime vuosina liiton koulutuspoliittinen edunvalvonta on keskittynyt kysymykseen oikeustieteellisen koulutuksen tutkinnonanto-oikeuksista. Joensuun yliopisto on jo vuosien ajan pyrkinyt saamaan oikeuden myöntää oikeustieteellisiä tutkintoja. Liitto on osallistunut käytyyn keskusteluun aktiivisesti ja tuonut esille perusteluja sille, ettei uusille tutkinnonanto-oikeuksille ole oikeustieteen alalla tarvetta tai perusteita. Tällä hetkellä Joensuun yliopisto ei ole saamassa oikeutta myöntää oikeustieteellisiä tutkintoja, mikä vastaa Lakimiesliiton linjaa. Liitto on myös ottanut aktiivisesti kantaa lakimiestutkinnon säilyttämiseksi yleistutkintona, jotta tutkinnon laaja-alainen työelämärelevanssi ja tutkinnon korkea taso voidaan säilyttää. Oikeudellisen ympäristön kansainvälistyminen ja monimutkaistuminen edellyttää laaja-alaisen tutkinnon myötä saavutettavia juridisia valmiuksia. - Mitkä ovat lähitulevaisuuden merkittävimmät haasteet koulutuspolitiikassa? Liiton koulutuspoliittinen edunvalvonta tapahtuu väistämättä hyvin pitkällä aikajänteellä. Tänä vuonna päätettävät korkeakoulutuksen määrälliset tavoitteet vuonna 2012 vaikuttavat vielä vuonna 2018 valmistuvien juristien määrään. Rakentavalla ja asiaperusteisella edunvalvonnalla tähdätään kestäviin tuloksiin. Lähitulevaisuudessa tullaan keskustelemaan korkeakoulutuksen kehittämissuunnista niin korkeakoululaitoksen yleisen rakenteen kuin korkeakoulutuksen määrien suhteen. Koulutuspoliittisen valiokunnan Riitta Rajala perustehtävä on valvoa, että oikeustieteelliseen kolutukseen vaikuttavat päätökset niin korkeakoululaitoksen rakenteen kuin oppisisältöjen suhteen vastaavat oikeustieteellisen alan etuja. Erityisesti huomiota tullaan kiinnittämään koulutusmäärien ja työmarkkinatarpeen vastaavuuteen. - Minkälaisen viestin haluaisit lähettää Nuoret Lakimiehet ry:n jäsenille? Toivoisin, että koulutuspoliittisista asioista kiinnostuneet jäsenet pyrkisivät aktiivisesti osallistumaan liiton ja sen jäsenjärjestöjen toimintaan. Valiokunta ottaa mielellään vastaan jatkuvaa palautetta toiminnastaan ja liiton koulutuspoliittisesta linjasta. Koulutuskysymykset heijastuvat lakimieskuntaan vielä vuosikymmenten päästä. Sen vuoksi olisi hyvä, jos mahdollisimman moni jäsen antaa aktiivisen panoksensa. Vuonna 2007 Nuoria Lakimiehiä edustavat koulutuspoliittisessa valiokunnassa Olli Kärkkäinen ja asiantuntijajäsen Matti Hietanen. Lakimiesliiton koulutuspoliittinen ohjelma löytyy osoitteesta http:// www.lakimiesliitto.fi/prime_549.aspx. 7

Tasa-arvojaosto valvoo ja edistää tasa-arvoajattelua Olli Kärkkäinen Lakimiesliiton tasa-arvojaosto on järjestövaliokunnan alainen toimielin, joka on perustettu vuonna 1989. Tasa-arvojaosto on edelleen ainoa AKAVAn piirissä toimiva liittokohtainen tasa-arvoelin. Jaosto perustettiin seuraamaan, kokoamaan tietoa ja tekemään selvityksiä Lakimiesliiton nais- ja miesjäsenten asemasta työelämässä, palkkauksesta sekä muista tasa-arvoon liittyvistä asioista. Tasa-arvojaostoon kuuluu yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Hannele Sarell. - Hannele Sarell, voisitko esitellä itsesi Nuoret Lakimiehet lehden lukijoille. Olen 53-vuotias hallinto-oikeustuomari Turusta. Aloitin työurani heti valmistumiseni jälkeen esittelijänä silloisessa Turun ja Porin lääninoikeudessa. Vuodesta 2001 olen toiminut tuomarina Turun hallintooikeudessa eli olen työskennellyt koko virkaurani auskultointia lukuun ottamatta hallintotuomioistuimessa. Olen toiminut Akavan luottamusmiehenä ja ollut Hallinto-oikeustuomarit ry:n sihteerinä, hallituksen jäsenenä ja yhdistyksen varapuheenjohtajana. Olen myös ollut nykyistä Suomen Tuomariliitto ry:tä edeltäneen Tuomariunioni ry:n hallituksessa. Lakimiesliiton valtuuskunnan jäsen olen ollut vuodesta 2003, tasaarvojaoston jäsen vuoden 2003 ja jaoston puheenjohtaja vuodesta 2004. - Mitkä ovat jaoston tärkeimmät tehtävät ja mitä se tekee tavoitteidensa toteuttamiseksi? Tasa-arvojaosto seuraa valtakunnallista tasa-arvokeskustelua ja osallistuu siihen aktiivisesti sekä valvoo ja edistää tasa-arvoajattelun toteutumista Lakimiesliiton edunvalvonnassa, oikeuspolitiikassa ja koko toiminnassa. Jaosto järjestää tarvittaessa Justitian salonkeja ja seminaareja ajankohtaisista aiheista. Vuonna 2006 jaosto järjesti yhden Justitian salongin, jonka aiheena oli Voidaanko seksi kriminalisoida? Marraskuussa pidettäväksi aiottu seminaari palkkadiskriminaatiosta jouduttiin asian herättämästä yleisestä kiinnostuksesta huolimatta valitettavasti peruuttamaan vähäisen ilmoittautujamäärän takia. Lakimiesliiton hallitus on 26.3.2002 hyväksynyt liitolle tasa-arvojaoston ehdotuksesta laaditun tasa-arvosuunnitelman. Suunnitelmassa liiton tavoitteiksi on asetettu tasa-arvoisen järjestökuvan ja toimintakulttuurin luominen liiton sisällä, sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen osana liiton edunvalvontaa, tasa-arvonormien tehokkaan toteuttamisen suomalaisessa yhteiskunnassa sekä naisja miesjuristien tasa-arvoisen aseman työelämässä. Lakimiesliiton hallitus vastaa tasa-arvosuunnitelman toteuttamisesta ja liiton toimintakertomukseen otetaan vuosittain selvitys siitä, mitä toimenpiteitä tasa-arvosuunnitelma on aiheuttanut vuoden aikana sekä minkälainen kehitys on ollut tasa-arvosuunnitelmassa käsiteltyjen tavoitteiden osalta. Tarvittaessa suunnitelmaa päivitetään tasa-arvojaoston tekemien ehdotusten pohjalta. Käytännössä tasa-arvosuunnitelman toteutumisen seuranta tapahtuu siten, että tasa-arvojaosto laatii hallitukselle vuosittain seurantaraportin. Raportin laatiminen onkin nykyisin yksi tasaarvojaoston tärkeimpiä tehtäviä. Valmisteltaessa Lakimiesliiton lausuntoja ja kannanottoja asioissa, joilla on merkitystä sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta, liiton valiokunnat ovat kuulleet myös tasa-arvojaostoa. Tasa-arvojaosto on viime vuosina muutoinkin tiivistänyt yhteistyötään eri valiokuntien kanssa muun muassa siten, että valiokunnat nimeävät edustajansa tasa-arvojaostoon. Tänä vuonna tasa-arvojaostossa onkin kaikkien Lakimiesliiton valiokuntien edustaja. Lisäksi jaostossa on edustaja Naisjuristeista ja Yksityisalojen Lakimiehistä ja itse edustan siis Hallinto-oikeustuomareita. - Miten hyvin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus jaoston toiminta-alueella toteutuvat ja missä asioissa olisi parantamisen varaa? Lakimiesliiton tasa-arvosuunnitelman seurantaraportissa vuodelta 2006 jaosto toteaa, että se on kokenut tasaarvon laajempana käsitteenä kuin vain sukupuolten välisenä tai palkkatasoa koskevana arvona. Sen vuoksi seurantaraportissa on kiinnitetty huomiota myös muihin tasa-arvoseikkoihin, kuten yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Sukupuolten välisen palkkauksellisen tasa-arvon toteuttamisessakin on kuitenkin vielä tehtävää. Tasa-arvonäkökohtia tuleekin niin palkkatasa-arvon kuin muunkin 8

yhdenvertaisuuden osalta erityisesti painottaa, kun työpaikkakohtaisten tasa-arvosuunnitelmien edellyttämiä palkkakartoituksia ja -vertailuja tehdään ja analysoidaan, kun julkisen sektorin uusia palkkajärjestelmiä luodaan ja sovelletaan ja kun valtionhallinnon tuottavuusohjelman edellyttämiä eri hallinnonaloihin ja organisaatioihin kohdistuvia päätöksiä tehdään. Vanhoista taulukkopalkoista luopuminen on synnyttänyt uusia haasteita tasaarvon toteutumisen seuraamisessa. Tasa-arvojaosto pitää myös tärkeänä sitä, että lakimiesten perusteettomien määräaikaisten työ- ja palvelussuhteiden syitä selvitetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Lakimiesliiton tasa-arvosuunnitelman yhtenä tavoitteena on tasaarvoinen järjestökuva ja toimintakulttuuri, johon päästään muun muassa valitsemalla liiton valmistelu- ja päätöksentekoelimiin naisten ja miesten tasapuolinen edustus. Naisten osuus Lakimiesliiton kokonaisjäsenmäärästä (opiskelijat eivät mukana) oli viime vuoden joulukuussa 46 prosenttia eli lähes puolet. Liiton hallituksen varsinaisista jäsenistä oli viime vuonna miehiä 70 ja naisia 30 prosenttia. Hallituksen alaisuudessa toimivissa valiokunnissa, jaostoissa ja toimikunnissa sukupuolten osuudet vaihtelivat huomattavasti. Lakimiesliiton valtuuskunnan vaaleissa viime syksynä jäsenjärjestöt asettivat ehdolle naisia 40,5 prosenttia ja miehiä 59,5 prosenttia. Valtuuskuntaan valituista on naisia 41 prosenttia ja miehiä 59 prosenttia. Tältä osin liiton jäsenjärjestöt voivat vaikuttaa tasa-arvon toteutumiseen asettamalla tasapuolisesti nais- ja miesehdokkaita. - Millaisen viestin haluaisit lähettää Nuoret Lakimiehet ry:n jäsenille? Yhdistyksenne varapuheenjohtaja on Lakimiesliiton tasa-arvojaoston jäsen. Toivon, että tuotte hänen kauttaan jaoston tietoon erityisesti nuoria lakimiehiä koskevia, tavalla tai toisella tasa-arvoon liittyviä ongelmia ja vaikkapa ehdotuksia teitä kiinnostavista seminaariaiheista. Samalla toivon lämpimästi aktiivista osallistumista tasaarvojaoston järjestämiin tilaisuuksiin ja vaikuttamista myös siten tasa-arvon edistämiseen! Tasa-arvojaoston jäsen Olli Kärkkäiselle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen olli.karkkainen@welho. com. Lakimiesliiton tasa-arvosuunnitelman ja -selvityksen löydät nettisivuilta (www.lakimiesliitto.fi) sivulta Lakimiesliiton mielestä / Julkaisut. Nuoret Lakimiehet ry numeroina Naisia Miehiä Yhdistyksen jäsenet 54 % 46 % Yhdistyksen hallitus 55 % 45 % LML:n valtuuskunta 100 % 0 % LML:n toimielimet 54 % 46 % Lakimiesten työttömyyskassa 0 % 100 % 9

Auskultointiseminaari oikeusministeriön kanssa Yhdistyksen merkittävin tapahtuma pitkään aikaan Nuoret Lakimiehet ry järjestää perjantaina 16.11. klo 16:30 alkaen Helsingin käräjäoikeuden auditoriossa yhdessä oikeusministeriön kanssa seminaarin otsikolla Tuomioistuinharjoittelun tulevaisuus ja nykytila. Nulan hallituksen puheenjohtaja Mikko Salo ja seminaarivastaava Salla Tuominen ovat erittäin tyytyväisiä tulevan tapahtuman sisältöön. Tämä on ehdottomasti tärkein Nulan tapahtuma pitkään aikaan, Salo sanoo. Auskultoinnin kehittämisessä mukana oleminen on Nulan tärkein edunvalvonnallinen tehtävä ja tällä seminaarilla autamme kaikkien osapuolten työtä, jotta järjestelmää pystytään kehittämään entisestään. Tuominen on samoilla linjoilla: Uskon, että tärkeä aihe sekä arvovaltaiset puhujat ja panelistit saavat nulalaiset ja muutkin toivottavasti sankoin joukoin liikkeelle. BRAX ALUSTAA OIKEUS- MINISTERIÖN PUOLESTA Salla Tuominen on ollut erityisen mielissään oikeusministeriön ja oikeus-ministeri Tuija Braxin kiinnostuksesta seminaarihanketta kohtaan. Ensimmäisen kerran idea taidettiin Nulassa heittää ilmoille keväällä ja varsinaiset keskustelut seminaarin järjestämisestä lähtivät käyntiin oikeusministeriön kehittämispäällikkö Sakari Laukkasen kanssa loppukesästä, Tuominen kertoo. Oikeusministeriön asialle asettamasta painoarvosta kertoo sekin, että oikeusministeri itse on lupautunut käyttämään seminaarin ensimmäisen alustuspuheenvuoron. Oikeusministeriössä pohditaan tällä hetkellä auskultointijärjestelmän kehitysvaihtoehtoja. On todella hienoa, että he lähtivät mukaan seminaarin järjestämiseen ja että Tuija Brax alustaa tilaisuudessa. Uskon, että seminaarissa käydystä keskustelusta on selkeää hyötyä ministeriössä tehtävälle valmistelutyölle, Salo toteaa. Tuominen jatkaa: Osastonjohtaja Antero Nuotto Helsingin käräjäoikeudesta tuo alustuksellaan seminaariin tuomioistuimen näkökulman auskultointijärjestelmään ja Nuoret Lakimiehet ry:n hallituksen jäsenet Elli Murole ja Annukka Nurmi käyvät läpi Nulan tänä syksynä tekemän suuren auskultointikyselyn tulokset. Meillä on mielestäni erinomainen paletti kasassa, hän miettii. SÄHKÖINEN PANEELI LUVASSA Seminaarin päättää paneelikeskustelu. Paneelin puheenjohtajana toimiva Mikko Salo odottaa keskustelusta vilkasta. Meillä on erittäin hyvät panelistit. Odotan innolla sähköistä keskustelua auskultoinnin tulevaisuudesta ja nykytilasta, hän hehkuttaa. Alustajista paneeliin osallistuu Antero Nuotto. Suomen Lakimiesliitosta keskustelijaksi tulee käräjätuomari Minna Hällström, joka on Lakimiesliiton oikeuspoliittisen valiokunnan jäsen. Hän toimi vuosina 2004-05 Lakimiesliitossa tuomioistuinharjoittelun kehittämistyöryhmän puheenjohtajana. Työryhmä laati oikeusministeriölle luovutetun mietinnön, joka sisälsi Lakimiesliiton analyysin ja ehdotukset auskultoinnin kehittämiseksi. Nulan edustajina kyseisessä työryhmässä olivat Markus Myhrberg ja Janne Nyman. Paneelissa nähdään myös asiantunteva edustus oikeusministeriöstä sekä yhdistyksen syyskokouksessa 24.10. valittu uusi Nuoret Lakimiehet ry:n hallituksen puheenjohtaja. KONKREETTISIA RAKENNUSAI- NEITA AUSKULTOINNIN KEHITTÄMISEEN Salo ja Tuominen toivovat seminaarin tuottavan kuulijoilleen hyödyllistä tietoa siitä, missä ollaan ja minne mennään suomalaisessa tuomioistuinharjoittelujärjestelmässä. Itsekin Helsingin käräjäoikeudessa auskultoinut Tuominen on toiveikas, että seminaarin anti tarjoaa myös konkreettisia rakennusaineita auskultoinnin kehittämistyöhön. Uskon, että seminaarissa esitettävät ajatukset ovat hyödyksi, kun oikeusministeriössä pohditaan auskultoinnin kehittämisen seuraavia askeleita. On erittäin tärkeätä, että hankkeen valmistelussa kuunnellaan eri tahojen mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia, Tuominen sanoo. KÄRÄJÄOIKEUDESTA CAFÉ TALENTUMIIN PIKKUJOULUIHIN Jotta ilta olisi täydellinen, pitää seminaariesiintyjillä ja -vierailla olla raskaan päivän päätteeksi myös raskaat huvit. Päätimme järjestää samana iltana seminaarin jälkeen Nuoret Lakimiehet ry:n pikkujoulut, Salo kertoo. Toivomme, että mahdollisimman moni seminaarivieras lähtee Salmisaaresta Kamppiin Café Talentumiin jatkamaan keskustelua auskultoinnista ja tietysti kevyemmistäkin aiheista. Café Talentum toimii nyt toista vuotta peräkkäin Nulan pikkujoulupaikkana. Homma toimi viime vuonna erinomaisesti, joten ei ole mitään syytä vaihtaa paikka. Ja eiköhän tänäkin vuonna nähdä viime vuoden vetonaulana toiminut All Inclusive Nula-drinkkibaari, Salo hymyilee. 10

Nuoret Lakimiehet ry ja oikeusministeriö järjestävät yhteistyössä seminaarin TUOMIOISTUINHARJOITTELUN TULEVAISUUS JA NYKYTILA Aika: Perjantai 16.11.2007 klo 16:30-19:00 Paikka: Helsingin käräjäoikeuden auditorio, Porkkalankatu 13, Helsinki Ohjelma 16.30 Seminaarin avaus: Nuoret Lakimiehet ry:n hallituksen puheenjohtaja, oikeuspoliittinen asiamies Mikko Salo 16.40 Oikeusministeri Tuija Brax 17.10 Osastonjohtaja Antero Nuotto, Helsingin käräjäoikeus 17.40 Auskultoinnin nykytila Nuoret Lakimiehet ry:n auskultointikyselyn valossa: Nuoret Lakimiehet ry:n hallituksen jäsenet VT Elli Murole ja VT Annukka Nurmi 18:00-18:15 Kahvitauko 18.15 Paneelikeskustelu Puheenjohtaja: Hallituksen puheenjohtaja Mikko Salo, Nuoret Lakimiehet ry Panelistit: Osastonjohtaja Antero Nuotto, Helsingin käräjäoikeus Käräjätuomari Minna Hällström, Suomen Lakimiesliitto Nuoret lakimiehet ry:n hallituksen puheenjohtaja 2008 Oikeusministeriön edustaja Seminaari päättyy noin klo 19. Tilaisuuden jälkeen keskustelu jatkuu Nuoret Lakimiehet ry:n pikkujoulujen merkeissä Cafè Talentumissa (Annankatu 34-36 B). Pikkujouluihin ovat tervetulleita kaikki seminaariin osallistuneet. Yhteislähtö Café Talentumiin seminaarin jälkeen käräjäoikeuden edestä. Sekä seminaari että pikkujoulut ovat maksuttomia tilaisuuksia. Rajoitetun paikkamäärän johdosta pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen maanantaihin 9.11.2007 mennessä sähköpostitse Nuoret Lakimiehet ry:n seminaarivastaava Salla Tuomiselle osoitteeseen excu@nuoretlakimiehet.fi. 11

NUORTEN LAKIMIESTEN TAPAHTUMIA Nuoret Lakimiehet viinikoulun penkillä Matti Hietanen Alkukesästä lukukautensa aloittanut nuorten lakimiesten viinikoulu on saavuttanut suuren suosion. Kaikki tähän mennessä pidetyt tilaisuudet ovat olleet loppuunmyytyjä ja NULA onkin järjestänyt uusintatilaisuuksia, jotta mahdollisimman moni jäsen pääsisi perehtymään viinien kiehtovaan maailmaan. Viinikoulun aloitti ns. rypäletasting, jossa nuoresta iästään huolimatta laajan ja monipuolisen viinialan asiantuntemuksen omaava Niklas Andberg johdatti uteliaat maistelijat puna- ja valkoviinien perusteisiin. Niklaksen opastuksella tastingissa perehdyttiin keskeisiin rypälelajikkeisiin, kasvualueisiin ja valmistusmenetelmiin. Ainakin ravintolassa voi olla jotain hyötyä siitä, että tietää ettei Merlot ole ranskalainen viinintuotantoalue. Useimmat osallistujat olivat ensimmäistä kertaa mukana tastingissa, joten Niklas painotti viinin juomisen ja maistamisen eroja. Niklaksen mukaan maistaminen tuo esille viinin koko tarinan, kunhan maistelija oppii käyttämään niin näkö-, haju- kuin makuaistiaan. Kukin aisti joko vahvistaa tai kumoaa muiden aistien havainnot ja parhaimmillaan eri aistien perusteella muodostuu johdonmukainen ja tasapainoineinen viinikokemus. Tastingiin osallistuneilla oli viininjanon lisäksi myös tiedonjanoa, sillä keskustelu kävi kiivaana ja Niklaselle esitettiin paljon kysymyksiä niin viineistä kuin myös ruoan ja viinin yhdistämisestä. Useat NULAlaiset kertoivat, että he joutuvat valitsemaan viinejä esimerkiksi asiakasillallisilla, jolloin kohtuullisesta viinitietämyksestä on erityistä hyötyä. Niklas kuitenkin painotti erityisesti sitä, että ravintolahintoihin verrattuna on kotiin ostettujen viinin hintalaatusuhde usein paljon parempi, jolloin jokaisella on mahdollisuus muodostaa kotonaan erityisen hyviä viinin ja ruoan liittoja. Tämä tietenkin edellyttää jonkinlaisia kokkaustaitoja, joten ehkä NULA voisikin taas elvyttää vanhan perinteen ruoanlaittokurssien järjestämisestä... Toisena viinikouluun kuuluvana tilaisuutena järjestettiin kuohuviini- ja samppanjatasting. Tämän viinikoulun osan voi arvioida suorittaneensa tyydyttävillä tiedoilla, jos muistaa että kaikki samppanja on kuohuviiniä mutta kaikki kuohuviini ei ole samppanjaa. Kuohuviini- ja samppanjatastingin Niklas oli rakentanut niin, että se alkoi edullisista kuohuviineistä ja eteni Viinien erot huomaa helpoiten maistamalla kahta tai useampaa viiniä yhtäaikaa, jolloin vertailu on helppoa. 12

kohti samppanjoita. Samalla käytiin myös läpi erilaiset valmistustekniikat ja käytettävät rypäleet. Ensimmäinen maisteltu kuohari oli Ballet, joka on Suomen eniten myyty samppakalja. Tastingin perusteella tässäkin asiassa enemmistö jyrää parhaimmiston. Myös tällä kertaa keskustelu kävi kiivaana ja erityistä mielenkiintoa herätti samppanjoiden ja kuohuviinien väliset hinta- ja laatuerot tai niiden puute. Niklaksen mukaan yleensä halpakin samppanja on laadullisesti parempaa kuin vastaavan hintainen kuohuviini. Samppanjan ylivertaisuus perustuu Champagnen maakunnan viileään ilmastoon sekä kalkkipitoiseen ja köyhään maahan. Nämä antavat samppanjalle sen hienot ja herkät aromit. Niklas myönsi kuitenkin sen, että suuri osa samppanjaan liittyvästä arvostuksesta on vuosien varrella muodostuneiden mielikuvien ansiota. Niklas totesikin esimerkkinä, että italialainen Franciacortan alue voi laadullisesti haastaa Champagnen viinit, mutta tärkeissä tilaisuuksissa on silti käytännössä tarjottava samppanjaa siihen mielikuvissa liitettävän juhlavuuden ja statuksen vuoksi. Kuohuviini- ja samppanjatastingin päätti listan ulkopuolelta maisteltavaksi löytynyt Dom Pérignon 1999, joka viimeistään sähköisti tastingin tunnelman. Niklas harmitteli kuitenkin sitä, ettei Suomessa ole mahdollista ostaa samppanjoiden iäkkäämpiä vuosikertoja, jolloin suuri yleisö juo domppansa liian nuorena. Esimerkiksi useat vuoden 1999 niin sanotut prestige samppanjat alkavat olla parhaimmillaan vasta 10 vuoden kuluttua. Tätä kirjoittaessa on vielä pitämättä viinikoulun kolmas ja toistaiseksi viimeinen osa. Tuolloin maisteltavana ovat kypsät punaviinit. Niklaksen suunnitelmien mukaan maistelisimme tuolloin punaviinejä 1960-1990 luvuilta. Eli sellaisia kypsiä laatuviinejä, joita esim. alkosta ei voi hankkia. Tuolloin on siis odotettavissa poikkeuksellisen mielenkiintoisia maistelukokemuksia. Pahimmillaan voi tosin myös joutua kokemaan vanhojen viinien maisteluun joskus liittyviä pettymyksiä, sillä vanhoissa viineissä tulee välillä kohdalle väkisinkin korkkivikaisia tai muuten viallisia viinejä. Viinikoulun suuren menestyksen myötä voitaneen odottaa viinitastingeille jatkoa myös vuoden 2008 puolella. NULAn jäsenien toivotaankin aktiivisesti kertovan toiveistaan sen suhteen millaisille tastingeille olisi jatkossa kysyntää. Viinin ulkonäkö voi antaa vihjeitä viinissä käytetystä rypäleestä ja viinin iästä. 13

Muistoja menneiltä ajoilta: Kevätpurjehdus 2007 Jan Hjelt Toukokuun kolmantena keskiviikkona järjestettiin perinteinen kevätpurjehdus. Paikalle oli jälleen saapunut yli 50 innokasta osallistujaa ja mukana oli laaja kirjo vanhoja ja uusia jäseniä. Monet olivat purjehduksella ensimmäistä kertaa, mutta mukaan mahtui myös paljon sellaisia, jotka ovat ehtineet jo useammalle kevätpurjehdukselle. Merelle suunnattiin Inga Lill - nimisellä puukuunarilla, johon mahtuu miehistön lisäksi 60 matkustajaa. Purjehtimistaitoja ei osallistujilta vaadittu, sillä aluksen ystävällinen miehistö huolehti siitä, että osallistujat saivat keskittyä maisemien ihailemiseen sekä hyvästä ruuasta, juomasta ja seurasta nauttimiseen. Matkaan päästiin miehistön tervehdyksen ja esittelyjen saattelemina, joiden jälkeen puheenjohtaja Mikko Salo toivotti kaikki tervetulleiksi. Sataman jäätyä taakse halukkaat pääsivät nostamaan laivan purjeita henkilökunnan opastuksella. Tehtävään oli paljon halukkaita. Purjehdusreitti kulki Pohjoisrannassa sijaitsevalta Halkolaiturilta Helsingin rannikkoa itään päin ja puikkelehti Helsingin itäisessä saaristossa. Purjelaiva oli kuin tehty saaristosta nauttimiseen ja sää suosi jälleen kevätpurjehdusta. Tuulta oli riittävästi, mutta merenkäynti ei ollut kenellekään liian kovaa. Ohjelmaan kuului myös ruokailu laivalla. Tarjolla oli ruokaisia salaatteja, leipää, karjalanpiirakoita, pientä makeaa ja tietysti viiniä. Ruokailu suoritettiinkin pitkän kaavan mukaan. Hyväntuulisessa seurassa tunnelma kohosi nopeasti ja hetkittäin raikuivat tutut ja välillä vähän tuntemattomammatkin juomalaulut. Nelituntisen purjehduksen jälkeen osa jatkoi ravintola Kaarle XII:ta, johon oli järjestetty alkujuomatarjoilu. Kevätpurjehdus oli kaikin puolin onnistunut tapahtuma jota voi lämpimästi suositella kaikille. 14

Nuoret Lakimiehet ry, Unga Jurister rf, Yksityisalojen Lakimiehet ry ja Asianajotoimisto Fennica Oy järjestävät yhteistyössä seminaarin Yritysjärjestelyt ja työoikeus Seminaari pidetään maanantaina 3.12.2007 kello 17 alkaen Asianajotoimisto Fennica Oy:n tiloissa Tarkemmasta ohjelmasta ja ilmoittautumisesta saat tietoa nettisivuiltamme (www.nuoretlakimiehet.fi) tai liittymällä sähköpostilistalle. 15

NUORET LAK LXX VUO PERJANTAI JUHLASA LISÄTIETOJA: WWW. 16

IMIEHET RY:N SIJUHLAT NA 25.1.2008 LI G18:SSA NUORETLAKIMIEHET.FI 17

Osallistu tutkimukseen vähimmäispalkkasuosituksesta! Olli Kärkkäinen Suomen Lakimiesliiton hallitus vahvistaa vuosittain vähimmäispalkkasuositukset vastavalmistuneille oikeustieteen kandidaateille/maistereille, vara- ja oikeusnotaareille sekä oikeustieteen ylioppilaille. Nuoret Lakimiehet ry:n edunvalvonnassa on luonnollisesti kiinnitetty erityistä huomiota vastavalmistuneille vahvistettavaan vähimmäispalkkasuositukseen. Suosituksen tasosta onkin vuosittain käyty keskusteluja Nuoret Lakimiehet ry:n hallituksessa, ja yhdistyksen kanta on tuotu esiin Lakimiesliitossa. Asian olennaisuudesta johtuen hallitus on päättänyt ensi vuoden palkkasuositusta koskevan keskustelun pohjaksi tehdä asiasta kyselyn jäsenistön ja muiden nuorten lakimiesten keskuudessa. SUOSITUKSEN TARKOITUS Vähimmäispalkkasuositukset ovat luonnollisesti ainoastaan ohjeellisia. Liiton mukaan palkkaukseen vaikuttavat myös mm. työn vaativuus, paikkakuntakohtaiset erot, aikaisempi työkokemus ja mahdolliset lisäopinnot. Varatuomarin arvo tai muu erityispätevyys tulee ottaa huomioon palkkausta korottavana tekijänä. Suositusta käytetään pohjana vastavalmistuneita juristeja palkattaessa monissa asianajotoimistoissa, järjestöissä ja yrityksissä. Myös niissä yrityksissä, joissa palkkasuositus ei automaattisesti toimi alkupalkkauksen pohjana, antaa se vastavalmistuneille juristeille selkänojan palkkaneuvotteluja käytäessä. Vaikka palkkasuositus perustuu tutkimustietoon, onkin se samalla myös tavoitteellinen suositus, jonka tarkoituksena on antaa vastavalmistuneille juristeille käsitys oman osaamisensa arvosta sekä paremmat mahdollisuudet saavuttaa sitä vastaava palkkataso. NUORET LAKIMIEHET RY:N PAINOTUKSET Myös NuLassa käydyissä keskusteluissa on esitetty samoja argumentteja kuin Lakimiesliitossa yleensä. Toisaalta on katsottu, että vähimmäispalkkasuosituksen täytyisi vastata tietyssä määrin todellisuudessa toteutuvia palkkoja. Mikäli suositus on siinä määrin epärealistinen, että se toteutuu vain hyvin pienellä osalla vastavalmistuneista, ei siitä ole juurikaan hyötyä palkkaneuvotteluja käytäessä. Toisaalta suosituksen pitää olla tietyssä määrin tavoitteellinen eikä sen tule missään tapauksessa vaikuttaa muuten ehkä maksettavia palkkoja alentavasti. Etenkin vuosina, joina suositukseen on esitetty suuria korotuksia, NuLan näkemys on ollut jonkin verran useiden muiden tahojen näkemyksiä maltillisempi. SUOSITUSTA KOSKEVAT TUTKIMUKSET Sijoittautumistutkimus 2001-2003: Lakimiesliiton vähimmäispalkkasuosituksen taso on pohjautunut mm. liiton palkkatutkimuksiin ja sijoittautumistutkimuksiin. Sijoittautumistutkimuksen 2001-2003 mukaan suosituspalkkaa on saanut 16-21 % vastaajista valmistumisvuodesta riippuen. Sijoittautumistutkimus vuosilta 2004-2006 julkaistaan myöhemmin tänä syksynä. Suosituspalkkaa saaneiden osuus lienee edelleen 20 prosentin tietämissä, eikä ainakaan ylitä 30 prosenttia. Nähdäksemme näitä tutkimuksia tarkemmalle, nimenomaan vastavalmistuneiden palkkaukseen keskittyvälle kyselylle on tarvetta, jotta palkkasuosituksesta tehtävien päätösten pohjana on mahdollisimman yksityiskohtaista ja ajantasaista tietoa. Lisäksi Nuoret Lakimiehet ry haluaa selvittää jäsenistönsä kannan palkkasuosituksen tasoon vaikuttavien seikkojen painotukseen. Olemmekin pyrkineet muotoilemaan nyt toteutettavan tutkimuksen kysymykset siten, että voimme vastausten pohjalta muodostaa perustellun, jäsenistön mielipiteisiin pohjautuvan kannan palkkasuosituksen tasoon. Kyselyyn voit vastata 30.11.2007 saakka nettisivuillamme osoitteessa www.nuoretlakimiehet.fi tai lähettämällä oheisen vastauslomakkeen postitse (osoite kääntöpuolella, leikkaa ja taita). Toivomme, että mahdollisimman moni työntekijäasemassa toimineista jäsenistämme ja muista nuorista lakimiehistä vastaisi kyselyymme, jotta otoksesta saataisiin riittävän kattava ja tutkimuksesta saataisiin tukeva pohja argumentoinnille tulevia suosituksia vahvistettaessa. Valm.vuosi Keskiarvopalkka Suositus Suosituksen saaneet 2001 2.173 n. 2.600 19,7 % 2002 2.165 2.660 20,7 % 2003 2.136 2.800 16,1 % Vähimmäispalkkasuositus vastavalmistuneille on ollut: 2007 3.210 euroa. Nousua edellisvuodesta 5,2 % 2006 3.050 euroa. Nousua edellisvuodesta 2,7 % 2005 2.970 euroa. Nousua edellisvuodesta 3,5 % 2004 2.870 euroa. Nousua edellisvuodesta 2,5 % 2003 2.800 euroa. Nousua edellisvuodesta 5,3 % 2002 2.660 euroa. Nousua edellisvuodesta 2,0 % 18

VÄHIMMÄISPALKKASUOSITUS VASTAA, VAIKUTA JA VOITA! 1. Valmistumisvuotesi (OTK/OTM)? 2. Kuinka kauan valmistumisen jälkeen aloitit työnteon ensimmäisessä kokoaikaisessa työssä? v kk 3. Mikä oli bruttopalkkasi aloittaessasi ko. työssä? euroa 4. Mikä oli bruttopalkkasi vuoden päästä työnteon aloittamisesta? euroa 8. Oliko työnantajasi tietoinen Lakimiesliiton vähimmäispalkkasuosituksesta ja sen suuruudesta? Kyllä Työnantaja tiesi suorituksen olemassaolosta, muttei sen suuruutta Ei En tiedä 9. Tuliko vähimmäispalkkasuositus esiin palkastasi neuvoteltaessa? Kyllä, vetosin siihen itse Kyllä, työnantaja vetosi siihen Kyllä, molemmat vetosivat siihen Ei 5. Mikä oli ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työnantajasi? Valtio Kunta Kirkko Euroopan unioni Käräjäoikeus (auskultantit) Muu julkisella sektorilla Asianajotoimisto tai vastaava Rahoitus- tai vakuutuslaitos Teollisuuden tai kaupan alan yhtiö Järjestö Tilintarkastusyhteisö Muu, mikä? 6. Työskentelitkö lakimiestehtävissä? Kyllä, kokonaan Kyllä, osittain En 7. Olitko työpaikkaa hakiessasi tietoinen Lakimiesliiton vähimmäispalkkasuosituksesta ja sen suuruudesta? Kyllä Tiesin suorituksen olemassaolosta, mutten sen suuruutta En 10. Oliko vähimmäispalkkasuosituksella vaikutusta palkkasi suuruuteen? Kyllä, mutta en tiedä, mikä palkkani olisi muuten ollut Kyllä, se oletettavasti suurensi palkkaani Kyllä, se oletettavasti pienensi palkkaani Ei En tiedä 11. Mitä seikkoja vähimmäispalkkasuosituksen tasoa määriteltäessä tulisi nähdäksesi painottaa? Realistisuutta. Palkkasuosituksen tulisi vastata esim. vastavalmistuneiden palkkakeskiarvoa Tavoitteellisuutta. Palkkasuosituksen tulisi ohjata työnantajia maksamaan nykyistä korkeampia palkkoja vastavalmistuneille Molempia edellä mainittuja yhtä paljon Muita seikkoja (tai edellisiä muokattuna), mitä? 12. Mikä olisi nähdäksesi vähimmäispalkkasuosituksen oikea taso vuodelle 2008 (3.210 euroa vuonna 2007)? euroa Kaikkien vastaajien kesken arvotaan kaksi lippua Nuoret Lakimihet ry:n vuosijuhlaan 25.1.2008. Mikäli haluat osallistua arvontaan, anna yhteystietosi: Kiitos vastauksistasi! 19

Vähimmäispalkkasuositus Nuoret Lakimiehet ry PL 1211 00101 Helsinki 20

Nuorten lakimiesten muhkea palkkapussi harhaa vai todellisuutta? Salla Korhonen ja Une Tyynilä Yhä edelleen on vallalla näkemys, että juristin tutkinto takaa automaattisesti suuret tulot ja mahtavat muut edut. Todellisuus voi kuitenkin olla usein varsin toisenlainen. Vastavalmistuneen lakimiehen aloituspalkka ensimmäisessä työpaikassa ei juuri koskaan vastaa tätä kuvaa, varsinkin jos työ löytyy julkisen sektorin puolelta. Mutta millainen on todellisuus ja mitä toisaalta ammattikuntaamme kuulumattomat henkilöt palkkakysymyksistämme ajattelevat? Palkkaerot olivat suuria myös näiden eri ryhmien sisällä. Yksityisellä sektorilla 10 % 30-39-vuotiaista ansaitsi enemmän kuin 6 732 euroa kuukaudessa, mutta samanikäisistä julkisella puolella työskentelevistä 10 % sai tyytyä reiluun kolmannekseen tästä (2 404 euroa). Alle 30-vuotiaista 10 % sai tyytyä alle 1 872 euron palkkaan, ja julkisella puolella 10 % sai tulla toimeen alle 1 769 eurolla kuukaudessa. Haastateltaville esiteltiin myös konkreettisia lukuja Lakimiesliiton palkkatutkimuksen tuloksista. Julkisen sektorin palkkojen jälkeenjääneisyys yksityiseen sektoriin verrattuna herätti ihmetystä. Kuinka julkinen sektori voi jatkossa pärjätä kilpailtaessa osaavasta juristityövoimasta ellei työnantajalla ole tarjota muita palkkaa korvaavia houkutuksia varsinkin kun työvoiman määrä alkaa laskea? Ero julkisen ja yksityisen sektorin väli- Sopivaksi aloittelevan lakimiehen palkaksi arvioitiin 2.500 eurosta aina 4.500 euroon. FAKTAA Lakimiesliiton tekemän palkkatutkimuksen (Lakimieskunnan palkkatutkimus 2006) mukaan lokakuussa 2006 kaikkien lakimiesten keskimääräinen kokonaispalkka oli 4.744 euroa. 10 % tutkimukseen osallistuneista ansaitsi yli 6.800 euroa kuukaudessa ja toisaalta 10 % vähemmän kuin 2.919 euroa. Nuorten lakimiesten palkat eivät odotetusti löytyneet asteikon yläpäästä. Alle 30-vuotiaiden keskimääräinen palkka oli 2.988 euroa ja 30-39-vuotiaiden 4.154 euroa. Yksityisen ja julkisen sektorin väliset erot olivat huomattavat: Yksityisellä sektorilla työskentelevä alle 30-vuotias juristi tienasi keskimäärin 3.451 euroa, kun julkisella sektorilla työskentelevä ikätoveri sai tyytyä vajaata 900 euroa pienempää palkkaan (2.590 euroa). 30-39-vuotiaiden ryhmässä ero oli vielä tätäkin suurempi: yksityisen sektorin keskiarvopalkka oli 4.846 euroa ja julkisen sektorin 3.301 euroa, mikä on siis yli 1.500 euroa alhaisempi. MIELIKUVIA JA MIELIPITEITÄ Edellä siis karut faktat nuorten lakimiesten todellisesta palkkapussista. Mutta millaiset harhakuvitelmat palkoistamme yhä edelleen vallitsevat? Kysyimme tätä eri-ikäisiltä ja eri ammattialoja edustuvilta ihmisiltä. Nuorten lakimiesten arveltiin yleisesti saavan palkkaa kolmesta tuhannesta neljään tuhanteen euroa kuukaudessa. Mutta kuten palkkatutkimus osoittikin, tällaiset summat jäävät usein uran alussa vain kaukaiseksi haaveeksi. Sopivaksi aloittelevan lakimiehen palkaksi arvioitiin 2.500 eurosta aina 4.500 euroon. Haarukka oli siis sangen laajaa, ja näkemykset erosivat hyvinkin paljon toisistaan. Pitkä ja vaativa koulutus tulisi vastaajien mielestä näkyä myös palkkauksessa, joskin asiasta esiintyi myös päinvastaista näkemystä. sessä palkkauksessa on huomattavan suuri, tosin tämä on ongelma yleisemminkin koulutustaustasta riippumatta. OIKEUTTA SAA VAIN, JOS OIKEUTTA OTTAA Palkkausasioiden ajaminen on meidän yhteinen asiamme. Omaa osaamistaan ei kannata myydä liian halvalla eikä ammattitaitoaan kannata aliarvioida. Kuten eräs haastateltavistamme totesi: Oikeutta saa vain, jos oikeutta ottaa. Ja tämä meidän tulee muistaa myös palkkauskysymyksistä neuvoteltaessa. Omaa osaamistaan näyttämällä palkan tulisi seurata mukana. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Muistakaa siis pitää puolenne! Haastattelun kysymykset ja vastaukset seuraavalla aukeamalla! 21

KYSYMYKSET 1. Paljonko arvelet nuoren lakimiehen saavan palkkaa kuukaudessa? 2. Mikä olisi mielestäsi sopiva palkka? Miksi? 3. Lakimiesliiton tekemän palkkatutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaiden lakimiesten keskiarvopalkka vuonna 2006 oli 2.988 euroa ja 30 39-vuotiaiden 4.154 euroa. Vastaavat luvut julkisella sektorilla olivat 2.590 ja 3.301 euroa sekä yksityisellä puolella 3.451 ja 4.846 euroa. Minkälaisia ajatuksia tämä herättää? 4. Muuta kommentoitavaa nuorten lakimiesten palkkauksesta? Tuija Hämäläinen Toimittaja, 29 v 1. Noin 3.000 euroa. 2. 2.700 3.000 euroa. Tehtävä edellyttää korkeakoulututkintoa, mutta vastavalmistuneilla ei yleensä ole vielä kovin kattavaa käytännön kokemusta. 3. Julkisella sektorilla työpaikka on ehkä pysyvämpi, mutta palkka huonompi kuin epävarmemmalla ja kilpailualttiimmalla yksityisellä puolella. Hyvä niin. Kyllä silti hieman kadehdituttaa tuo reilun neljän tonnin palkka kolmikymppisenä Harri Hietala Ekonomisti, 33 v 1. Keskimäärin 3.100 euroa. 2. 3.300 3.400 euroa. Suhteutettuna koulutukseen ja yleiseen palkkatasoon tuo tuntuisi sopivalta palkkatasolta ensimmäisinä vuosina. 3. Ensimmäisenä tulee tässäkin esille ja mieleen julkisen sektorin palkkojen jälkeenjääneisyys verrattuna yksityiseen sektoriin. Kuinka julkinen sektori voi jatkossa pärjätä kilpailtaessa osaavasta työvoimasta, kun työikäisten määräkin alkaa laskea? Sinällään minusta palkan nousu kokemuksen karttuessa näyttäisi olevan kohdallaan varsinkin yksityisellä puolella varsinkin muistaen, että kyse on keskiarvoista. 4. Jostakin se on aina lähdettävä alkuun. Kun osaamistaan näyttää, kyllä palkka aina seuraa mukana. Varsinkin tulevaisuudessa osaajat ovat kyllä vahvoilla niin vapaudessaan valita työpaikka kuin palkkatasokin. Veli-Matti Lamppu Koulutusasiamies, 44 v 1. 3.500 euroa. 2. Aloittelevalle lakimiehelle yksityisellä sektorilla vähintään 4.000 euroa ja julkisella puolella 3.000 euroa. Mielestäni nämä olisivat kohtuulliset summat hyvin koulutetun juristin työuran alussa. 3. Ongelman muodostaa se, että kunnianhimoinen nuori juristi ei välttämättä hakeudu töihin julkiselle sektorille. Julkisen sektorin on siten vaikea saada hyviä, eteenpäin pyrkiviä juristeja, jos työnantajalla ei ole tarjota muita houkutuksia. Ero julkisen ja yksityisen sektorin välillä on liian suuri eikä sitä voi perustella työtehtävien laadulla tai työn raskaudella. Tämä tosin on ongelma myös yleisemminkin koulutustaustasta riippumatta. 4. Jokaisen ammattiryhmän on itse ajettava omia etujaan. Oikeutta saa vain, jos oikeutta ottaa, myös palkkauskysymyksissä. Toki palkan lisäksi tulee huomioida myös työn mielekkyys ja muut työhön liittyvät seikat. 22

Susanna Tuominen Sihteeri, 47 v 1. Noin 3.000 euroa 2. Noin 4.000 4.500 euroa. Palkkauksessa tulee jo alusta alkaen näkyä, että työn eteen on opiskeltu useita vuosia. 3. Mielestäni julkisen sektorin puolella olevien palkkojen tulee olla samat kuin yksityiselläkin puolella. Samasta työstä tulisi saada sama palkka riippumatta työpaikasta. 4. Vastavalmistunut on jo valmistunut eli hänen tulisi saada parempaa palkkaa jo koulunsa käytyään. Hänellä ei voi vielä olla työkokemusta paljoakaan, mutta tämä seikka ei saa tiputtaa palkkausta minimiin. Vastavalmistunut tekee yhtä paljon ja ehkä enemmänkin töitä kuin vanhempi työntekijä. Sekä naisten että miesten tulee saada samasta työstä sama palkka. Leena Niinivaara Psyk. erikoissairaanhoitaja, 63 v 1. Arvelen nuoren lakimiehen saavan siinä 3.500 4.000 euron kieppeillä, vähän alle tai päälle riippuen tehtävästä. 2. Sopivaa ja oikeudenmukaista palkkaa on vaikea määritellä. Itse arvostan vaativaa koulutusta ja tutkintoa sekä sen jälkeen tietysti kokemusta. On vähän eri asia olla ammattikuntansa ainoa edustaja työyhteisössään, kuin yksi monista kollegoista ja omata vielä oman alansa esimies. Vertaan lakimiehen professiota paremmin tuntemaani lääkärin ammattiin. Välttämättä nuoren, vastavalmistuneen lääkärin palkka ei ole korkea, mutta heidän palkanmuodostuksensa saattaa olla erilainen ja kasvaa lisistä ja päivystystöistä jne. Lakimiehen työ on myös usein tietää ja päättää todella isoista niin yksittäistä ihmistä kuin yhteisöjäkin koskevista asioista, näin ymmärrän, ja siksi sen pitää näkyä palkassakin. Varmaan se 4.000 eurosta alkaa. 3. Viittaan edelliseen vastaukseen. 4. Kun miettii ihan maallikkona lakimiehen palkkoja eittämättä saattaa sotkea samaan asianajajat ja tuomarit. Joidenkin asianajajien todella ylisuuret palkkiot hämäävät ja antavat kuvaa ahneesta ammattikunnasta, vaikka nyt kyse on eri asioista ja tehtävistä. Tutkija, DI 27 v No jos nuori on alle 40, niin arvelisin, että: 1. 4.000 euroa kuukaudessa. 2. 3.500 euroa, jos se olisi vastaava kuin muilla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla (esim. DI:t. lääkärit ). 3. Julkisen ja yksityisen sektorin ero on melko iso, ei varmaan kauheasti houkuta julkiselle puolelle? 4. Akateemisena huonosti palkattuna pätkätyöläisenä herättää tietysti lievää kateutta, en usko itse tienaavani lähemmäs 5.000 euroa kuukaudessa varmaan koskaan, saatikka alle 40-vuotiaana, ainakin jos pysyn julkisen puolen työpaikoissa. (Referenssinä mainittakoon, että saan nyt palkankorotuksen jälkeen 2.400 euroa kuukaudessa, ja siinäkin on mukana markkinalisä eli oikea tehtävämäärittelyn mukainen palkkani on alempi.) Tutkija, DI 32 v 1. Saman kuin DI, 3.000 euroa. 2. Aloituspalkaksi sopiva olisi jossain 2.500 euron paikkeilla (samoin kuin muillekin maistereille). Tällä summalla pystyy elämään jopa pääkaupunkiseudulla kohtalaisen mukavasti asuntolainan yms. kanssa. Kovin paljon suurempi palkkaus aiheuttaa painetta pitää muiden palkkoja vastaavasti alempana. 3. Julkisen sektorin palkkaus kuulostaa kohtuulliselta, yksityinen on minusta liian korkea. Vain poikkeuksellisen hyvin suoriutuva henkilö saa minusta tienata 5.000 euroa. 4. Korkeaa on, mutta niinpä taitaa olla muillakin kiinteästi liikeelämään sitoutuvilla akateemisilla ammattiryhmillä kuten DI:t, KTM:t yms. 23