KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille. Tällä hetkellä se toimii opetusministeriön alaisena organisaationa. Vaarana on, että Celia-kirjasto organisatorisesti siirretään yhdistyslain nojalla toimivaksi yksityiseksi toimijaksi. Näkövammaisten piirissä on herännyt ymmärrettävä huoli siitä, että jos näin tehdään, Celiakirjaston toiminnot pikkuhiljaa rapautuvat olemattomiin. Mahdollinen muutos tulisi voimaan vuoden 2013 alusta, mutta ko. ajankohtaa koskevat viraston tulosneuvottelut käydään ministeriössä jo nyt maaliskuun puolivälissä. Tulosneuvottelujen jälkeen tullee tietoon, edellyttääkö ministeriö Celialta valmisteluja jo nyt. Saavutettavien kirjastoja oppikirjapalveluiden ohjaamisen ja järjestämisen pitää jatkossakin olla viranomaisten tehtävä, vaikkakin myös kolmannen sektorin ja kaupallisia toimijoita on houkuteltava mukaan talkoisiin. Muissa Pohjoismaissa on katsottu, että ko. palvelut ovat niin tärkeä osa demokratiaa ja hyvinvointiyhteiskuntaa, että julkinen sektori on niistä vastuussa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus on linjannut Celia-kirjaston tulevaisuudesta ja onko tarkoitus siirtää kirjasto yhdistyslain nojalla toimivaksi yksityiseksi toimijaksi? Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2011 Merja Kyllönen /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kyllösen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1333/2010 vp: Mitä hallitus on linjannut Celia-kirjaston tulevaisuudesta ja onko tarkoitus siirtää kirjasto yhdistyslain nojalla toimivaksi yksityiseksi toimijaksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Näkövammaisten kirjaston toiminnan tavoitteena on näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden tasa-arvo kirjallisuuden saannissa, koulunkäynnissä ja opiskelussa. Kirjasto toteuttaa tehtäväänsä tuottamalla ja tarjoamalla asiakaskuntansa käyttöön erityisaineistoa ja toimimalla ääni- ja pistekirjapalvelujen asiantuntijalaitoksena. Laki näkövammaisten kirjastosta (638/1996) säätää näkövammaisten kirjastotoiminnasta että toimintaa varten on asianomaisen ministeriön alainen näkövammaisten kirjasto joka toimii suomen- ja ruotsinkielisenä, ja että näkövammaisten lainauspalvelut ovat kirjastonkäyttäjille maksuttomia. Kirjasto siirtyi valtion omistukseen vuonna 1978, sitä ennen toiminnasta vastasi Näkövammaisten keskusliitto ry. Siirtämällä kirjasto valtion alaisuuteen haluttiin varmistaa että toimintaa varten on riittävät resurssit. Kun kirjasto siirtyi valtion alaisuuteen alettiin tarjota palveluja myös lukemisesteisille, mm lukuhäiriöisille, ja kirjaston toimintaa alettiin valtion tuella kehittää. Vuonna 2002 kirjasto sitoutui Daisy-formaattiin ja nk. omakirjalainaukseen. Vuonna 2004 kirjasto pääsi muuttamaan Iiris-keskukseen jossa toimii mm. Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry. Palvelujen kehittämisen myötä lainaus nousi viidessä vuodessa 172 % ja palveluja käyttäneiden asiakkaiden määrä nousi 58 %:lla. Daisy-oppikirjojen myynti otettiin käyttöön vuonna 2006. Myytyjä oppikirjoja oli vuonna 2005 795 kappaletta, vuonna 2009 määrä oli 5 206. Kehittämisen myötä syntyi huomattavia säästöjä, etenkin postimaksuissa, ja samanaikaisesti kirjasto vähensi vuosina 2006 2010 tuottavuusohjelman määräämät 13 henkilötyövuotta, vuoteen 2015 mennessä kirjaston tulee vähentää 2 henkilötyövuotta jo vähennettyjen lisäksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tämän vuoden alussa valmistuneessa selvityksessä, Yhdessä enemmän, selvitys opetus ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:6) ehdotetaan että Näkövammaisten kirjasto Celia siirretään yhdistyksen ylläpidettäväksi: "Celia - Näkövammaisten kirjasto on erikoiskirjasto, jonka tehtävät muodostuvat asiakkaille tarjottavista kirjasto- ja neuvontapalveluista ja äänikirjatuotannosta. Celialla ei ole varsinaisia viranomaistehtäviä. Tehtävät ovat pääasiassa palvelutoimintaa. Celia toimii nykyisin samoissa tiloissa Näkövammaisten keskusliitto ry:n kanssa. Celian palvelut ovat asiakkaille tärkeitä ja tarpeellisia, mutta niiden tuottaminen valtion organisaatiossa ei ole perusteltua. Tarkoituksenmukaisinta olisi siirtää toiminta yhdistyksen ylläpidettäväksi. Luonteva vaihtoehto voisi olla Näkövammaisten keskusliitto ry taikka jokin muu olemassa oleva tai perustettava näkövammaisten etuja ajava yhdistys." 2
Ministerin vastaus KK 1333/2010 vp Merja Kyllönen /vas Näkövammaisten keskusliitto ry on edustettuna kirjaston johtokunnassa, ja on ilmoittanut että liitolla ei ole resursseja ottaa Celia-kirjastoa hoitaakseen. Näkövammaisten kirjaston määräraha on kuluvana vuonna 6 697 000 euroa, summaan sisältyy eduskunnan myöntämä lisäys, 250 000 euroa. Valtiovarainministeriön vuodelle 2012 antama kehys on 6 115 000 euroa. Näkövammaisten kirjaston edustajat toivat opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa 16.3. käydyissä tulosneuvotteluissa esille että Näkövammaisten keskusliitto ry:n toimintaan eivät sisälly lukemisesteisten, mm. lukuhäiriöisten palvelut, ja että kirjasto on myös näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten oppimateriaalikeskus. Näkövammaisten kirjasto kuuluu virastoselvityksen mainitsemiin muistiorganisaatioihin muiden kirjastojen rinnalla. Virastoilta ja laitoksilta on pyydetty lausuntoja johon pyydetään vastausta 11.4. Lopullinen päätös Näkövammaisten kirjaston toiminnasta riippuu uuden hallituksen mahdollisista virastokentän rakennetta koskevista linjauksista, tulevan ministerin kannasta ja viime kädessä, koska Näkövammaisten kirjastosta säädetään laissa, eduskunnan päätöksestä. Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2011 Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1333/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kyllönen /vänst: Vilka planer har regeringen för Celiabibliotekets framtid och är avsikten att göra biblioteket till en privat aktör som fungerar enligt föreningslagen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Syftet med verksamheten vid biblioteket för synskadade är att ge synskadade och andra personer med läshinder jämlika möjligheter i tillgång till litteratur, skolgång och studier. Biblioteket fullgör sin uppgift genom att producera och erbjuda klientelet specialmaterial och genom att verka som sakkunniginrättning i fråga om tal- och punktskriftsböcker. Lagen om biblioteket för synskadade (638/1996) bestämmer om biblioteksverksamhet för synskadade att för verksamheten finns biblioteket för synskadade som är underställt vederbörande ministerium och som är både finsk- och svenskspråkigt. Därtill bestämmer lagen att utlåningsservicen vid biblioteket för synskadade är avgiftsfri för dem som använder biblioteket. Biblioteket övergick i statlig ägo år 1978, före det ansvarade Synskadades centralförbund r.f. för verksamheten. Genom att överföra biblioteket till staten ville man trygga tillräckliga resurser för verksamheten. När biblioteket överfördes till staten började man erbjuda tjänster även för läshindrade, bl.a. personer med lässvårigheter, och man började utveckla bibliotekets verksamhet med statligt stöd. År 2002 gick biblioteket in för Daisy-formatet och s.k. egenboksutlåning. År 2004 kunde biblioteket flytta till Iiris-centret där bl.a. Synskadades centralförbund och Synskadades kulturtjänst verkar. I och med att tjänsterna utvecklades ökade utlåningen med 172 % på fem år och antalet klienter som utnyttjade tjänsterna ökade med 58 %. År 2006 startades försäljning av Daisy-läroböcker. År 2005 såldes 795 läroböcker, år 2009 var antalet 5 206. Genom utvecklingsåtgärderna uppnåddes avsevärda besparingar, i synnerhet i postavgifterna, och samtidigt minskade biblioteket åren 2006 2010 i enlighet med produktivitetsprogrammet 13 personarbetsår. Fram till 2015 ska biblioteket skära ned ytterligare 2 personarbetsår. I undervisnings- och kulturministeriets utredning som färdigställdes i början av detta år, Mera tillsammans, en utredning om undervisnings- och kulturministeriets koncernstyrning och -struktur (Undervisnings- och kulturministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar 2011:6) föreslås att biblioteket för synskadade Celia överförs till en förening: "Biblioteket för synskadade Celia är ett specialbibliotek vars uppgifter omfattar biblioteks- och rådgivningstjänster som erbjuds klienterna och talboksproduktion. Celia har inga egentliga myndighetsuppgifter. Uppgifterna består huvudsakligen av serviceverksamhet. Celia fungerar numera i samma lokaler som Synskadades förbund r.f. Celias tjänster är viktiga och nödvändiga för klienterna, men det finns ingen grund för att producera dessa inom en statlig organisation. Det mest ändamålsenliga vore att överföra verksamheten till en förening. Ett naturligt alternativ kunde vara Synskadades central- 4
Ministerns svar KK 1333/2010 vp Merja Kyllönen /vas förbund r.f. eller någon annan förening som driver de synskadades intressen som redan existerar eller som grundas." Synskadades centralförbund r.f. är representerat i bibliotekets styrelse och har meddelat att förbundet inte har resurser att ta över Celia-biblioteket. Anslaget för biblioteket för synskadade är innevarande år 6 697 000 euro, i denna summa ingår ett tillägg på 250 000 euro som beviljats av riksdagen. Finansministeriets budgetram för 2012 är 6 115 000 euro. I resultatförhandlingar som fördes med undervisnings- och kulturministeriet den 16 mars framförde företrädare för biblioteket för synskadade att Synskadades centralförbunds verksamhet inte innefattar tjänster för läshindrade, bl.a. personer med lässvårigheter, och att biblioteket också är ett läromedelscentrum för synskadade och andra personer med läshinder. Biblioteket för synskadade hör tillsammans med övriga bibliotek till minnesorganisationerna som nämns i ämbetsverksutredningen. Utlåtanden har begärts av ämbetsverken och institutionerna, med svar senast den 11 april. Det slutliga beslutet om verksamheten för biblioteket för synskadade beror på den nya regeringens eventuella riktlinjer om myndighetsfältets struktur och den nya ministerns åsikt och fattas i sista hand, eftersom biblioteket för synskadade bestäms om i lagen, av riksdagen. Helsingfors den 24 mars 2011 Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin 5