KIRJALLINEN KYSYMYS 119/2011 vp Eläkkeellä olevien paluumuuttajien kaksoisverotuksen poistaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa asuva eläkeläinen, joka on työskennellyt Ruotsissa, maksaa Ruotsista saamastaan eläkkeestä veron kahteen kertaan. Suomen verottaja ei huomioi Suomeen maksettua veroa, vaan lisää netto-osuuden Suomesta saatavaan eläkkeeseen ja verottaa eläkeläistä tästä yhteissummasta. Suomesta saatava eläke ei vaikuta Ruotsissa verotukseen. Ruotsissa eläkeläistä verotetaan vain siellä saadusta eläkkeestä. Näin ollen Suomeen muuttaneet eläkeläiset ovat huonommassa asemassa kuin Ruotsiin jääneet eläkeläiset. Pohjoismaisessa verosopimuksessa sanotaan, että eläkkeitä verotetaan vain maksajavaltiossa. Myös EY-työtuomioistuimen päätös (C-385/00) kieltää valtiota ottamasta veroa ulkomailta tulevasta eläkkeestä. Kyseessä on Suomen omassa päätösvallassa oleva verokohtelu. Kaksoisverotuksen poistamisesta on tehty useita kyselyitä, esityksiä, kanteluja EU-komissiolle ja KHO:lle jne. Esityksiä on tehty lähes jokaisen puolueen toimesta kuitenkin ilman toivottua tulosta. Koska verokohtelun muuttamiseen on hyvin laaja poliittinen ja yhteiskunnallinen tuki, luulisi tämän asian korjaamisen olevan mahdollista. Myöskään rahallisesti ei liene kovin merkittävästä asiasta kysymys valtion kannalta. Jopa tuhansien eläkeläisten uskotaan jäävän tämän verokohtelun takia Ruotsiin, joten suuremmalla muuttohalukkuudella voidaan nämä menetykset korvata. Suomen viranomaisilta odotetaan joustavampaa ja oikeudenmukaisempaa kohtelua paluumuuttajia kohtaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä eläkkeellä olevien paluumuuttajien kaksoisverotuksen poistamiseksi ja eläkeläisten oikeudenmukaisen verotuskohtelun toteuttamiseksi? Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2011 Lea Mäkipää /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lea Mäkipään /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 119/2011 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä eläkkeellä olevien paluumuuttajien kaksoisverotuksen poistamiseksi ja eläkeläisten oikeudenmukaisen verotuskohtelun toteuttamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomessa pysyvästi asuva henkilö on yleisesti verovelvollinen Suomessa. Tällöin hän on lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan veroa Suomen sisäisen verolainsäädännön perusteella kaikesta saamastaan tulosta. Jos henkilö saa Ruotsista eläketuloa, Ruotsilla on Pohjoismaisen verosopimuksen mukaan oikeus verottaa kyseistä tuloa ja sama tulo on vapautettu verosta Suomessa. Verosopimuksen mukaan Suomi voi kuitenkin ottaa Suomessa verosta vapautetun eläketulon huomioon määrätessään veron henkilön muusta tulosta, kuten Suomesta saadusta eläkkeestä. Mainittua ns. vapautusmenetelmää sovelletaan 4.4.2008 Suomessa asuneisiin henkilöihin, jotka tuolloin saivat eläkettä tai elinkorkoa toisesta Pohjoismaasta. Tuloverolain 136 :ssä säädetään niin kutsutusta verotuksen kattosäännöstä, jota sovelletaan tilanteissa, joissa ulkomaisen eläketulon kaksinkertainen verotus poistetaan vapautusmenetelmällä ja verovelvollisella on myös muuta veronalaista ansiotuloa. Jos Suomessa ja ulkomailla maksettavien tuloverojen yhteismäärä on korkeampi kuin tilanteissa, jossa samat tulot saataisiin vain Suomesta, Suomen tuloveroja alennetaan siten, että verojen yhteismääräksi muodostuu sama, kuin jos koko tulo olisi saatu Suomesta. Sekä ulkomailta että Suomesta eläkettä saavien Suomessa asuvien henkilöiden tuloverotus ei siten Suomen verotuksessa muodostu koskaan korkeammaksi kuin henkilöillä, joilla on vastaavat kokonaistulot yksinomaan Suomesta. Säännös soveltuu muun muassa ulkomailta ja Suomesta eläketuloa saaviin niin sanottuihin paluumuuttajiin. Säännöstä on sovellettu verovuodesta 1997 alkaen. Huolimatta edellä kuvatusta kattosäännöstä voi reaalielämässä esiintyä yksittäisiä tapauksia, joissa Ruotsista ja Suomesta eläketuloa saava on joutunut kokonaisverorasituksen osalta epäedullisempaan asemaan kuin jos hän olisi saanut vastaavan kokonaistulon pelkästään Suomesta. Näissä tapauksissa on yleensä ollut kysymyksessä henkilö, jolle edellä mainitun TVL 136 :n mukaisen alennuksen jälkeen ei maksuunpanna Suomen tuloveroja lainkaan, jolloin kokonaisverorasituksen epäedullisuus on johtunut pelkästään Ruotsin korkeasta verotuksesta, jota Suomi ei ole enää voinut lieventää käyttäen niitä keinoja, joita Suomella on verotuksen kohtuullistamiseksi. Ruotsista saadun eläkkeen huomioon ottamisessa Suomen verotuksessa on kyse Suomessa asuvien verovelvollisten yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Jos Suomi ei ottaisi vieraassa valtiossa verotettua tuloa lainkaan huomioon, Suomessa asuva henkilö, joka saa osan tuloistaan ulkomailta, maksaisi veroa Suomesta saamastaan tulosta vähemmän kuin samansuuruiset kokonaisansiotulot omaava henkilö maksaisi vastaavasta tulonosasta, kun tulot olisivat pelkästään Suomesta. Edellä selvitettyä tuloverolain 136 :n muutosta lukuun ottamatta muut aloitteet eivät 2
Ministerin vastaus KK 119/2011 vp Lea Mäkipää /ps olekaan tuottaneet tulosta juuri siksi, että ei ole katsottu voitavan suosia yhtä verovelvollisryhmää muiden verovelvollisryhmien kustannuksella. Asialla on myös fiskaalista merkitystä. Pohjoismaisen verosopimuksen muutos vuonna 2008 Pohjoismaisen verosopimuksen muuttamisesta 4.4.2008 tehdyn pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan 1.1.2009 alkaen. Muutoksen myötä toisesta Pohjoismaasta saadun eläkkeen kaksinkertainen verotus poistetaan jatkossa hyvitysmenetelmällä. Muutokseen sisältyy siirtymäsäännös, jonka mukaan muutos ei koske sellaisia henkilöitä, jotka asuivat Suomessa jo 4.4.2008 ja saivat tänä ajankohtana eläkettä tai elinkorkoa muusta Pohjoismaasta. Näiden henkilöiden verotuksessa sovelletaan myös jatkossa kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa vapautusmenetelmää. Syyt muutokselle Eläkkeiden osalta vapautusmenetelmää ei nykyoloissa voida pitää Suomen verosopimuspolitiikan mukaisena ja hyvitysmenetelmään siirtymisellä valmistaudutaankin sellaiseen EU-oikeuden kehitykseen, jossa kertyneiden eläkepääomien siirtäminen rajojen yli tulee olemaan mahdollista. Pitäytyminen vapautusmenetelmässä saattaisi kannustaa verovelvollisia siirtämään eläkkeensä maksettavaksi sellaisesta maasta, jossa verotuksen taso on matalampi kuin Suomessa. Muutospöytäkirjan Eduskuntakäsittelyn yhteydessä valtiovarainvaliokunta (Valtiovarainvaliokunnan mietintö 18/2008 vp) piti aiheellisena korostaa seuraavia näkökohtia: Hyvitysmenetelmä ja vapautusmenetelmä ovat molemmat keinoja poistaa toisesta valtiosta saadun tulon kaksinkertainen verotus. Hyvitysmenetelmässä otetaan huomioon suoraan toisessa valtiossa maksettu vero, joka siis hyvitetään sellaisenaan. Hyvitys ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin ulkomaantulosta Suomessa suoritettavien verojen määrä. Vapautusmenetelmä perustuu puolestaan laskennalliseen huojennukseen. Huojennus voi olla tällöin myös suurempi kuin toiseen valtioon tosiasiassa maksetut verot. Tämä tilanne on koskenut erityisesti Ruotsista Suomeen maksettujen eläkkeiden verotusta. Lopputulos on ollut tällöin se, että kaksinkertainen verotus on poistettu, ja lisäksi verokohtelu on muodostunut lievemmäksi kuin samansuuruista eläketuloa yksinomaan Suomesta saavalla. Jatkossa tällainen ero poistuisi. Hyvitysmenetelmä on nykyisin vallitseva tapa poistaa kaksinkertainen verotus Suomen tekemissä verosopimuksissa. Sen sisällyttäminen myös pohjoismaiseen sopimukseen on siis perusteltu ja vastaa Suomen neuvottelutavoitteita. Valiokunta piti ehdotettua muutosta tämän vuoksi lähtökohtaisesti hyväksyttävänä. Esitystä puoltaa lisäksi kaksi merkittävää näkökohtaa: Esitys selkiinnyttää nykytilaa siinä mielessä, että väite eläketulon kaksinkertaisesta verotuksesta on nykyistä konkreettisemmin osoitettavissa virheelliseksi, kun toiseen valtioon maksettu vero hyvitetään sellaisenaan edellä mainittua enimmäismäärää koskevin rajoituksin. Lopputulos parantaa myös suomalaisten eläkeläisten keskinäistä yhdenvertaisuutta, kun verorasitus on sama samansuuruista eläketuloa saavilla, kertyipä eläke yksinomaan Suomesta tai osin Suomesta ja osin Ruotsista tai muusta Pohjoismaasta. Siirtymäsäännös Siirtymäsäännös merkitsee sitä, että henkilöt, jotka jo asuivat Suomessa 4.4.2008 ja saivat eläkettä toisesta Pohjoismaasta, ovat jatkossakin vapautusmenetelmässä. Siirtyminen heidän osaltaan hyvitysmenetelmään olisi voinut lisätä Suomessa kannettavan veron määrää eräissä tapauksissa. Tässä yhteydessä on kuitenkin korostettava, että kyseessä on siirtymäsäännös ja lopputuloksena tulee olemaan kaikkien toisesta Pohjoismaasta eläkettä saavien kaksinkertaisen verotuksen poistaminen hyvitysmenetelmällä. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnankin mukaan siirtymäsäännöstä voidaan pitää kohtuullisena sen piiriin kuuluvien kannalta. 3
Ministerin vastaus EU-tuomioistuimen ratkaisu De Groot (C- 385/00) EU-tuomioistuimen ratkaisun De Groot (C- 385/2000) mukaan EU-sopimuksen henkilöiden vapaan liikkuvuuden periaatteen vastaista on, jos verovelvollinen menettää veron laskemisen yhteydessä asuinvaltiossaan osan henkilökohtaisista veroeduistaan siksi, että hän on saanut kyseisen vuoden aikana myös toisesta jäsenvaltiosta tuloja, joita on verotettu toisessa jäsenvaltiossa ottamatta huomioon hänen henkilökohtaista tilannettaan ja perhetilannettaan. Edellisen johdosta yleisesti verovelvollisen eläkeläisen verotus ei saisi muodostua ankarammaksi, jos hän saa eläkettä Suomen lisäksi toisesta EU- tai ETA-valtiosta, verrattuna siihen, että hän saa tuloja vain Suomesta. Ratkaisu ei sinällään kiellä valtiota ottamasta veroa ulkomailta tulevasta eläkkeestä. Johtopäätökset Pohjoismainen verosopimus täyttää Suomen nykyisen verosopimuspolitiikan vaatimukset. Kokonaisuus on tasapainoinen ja perusteltu ja siinä on otettu huomioon niin ulkomaista eläkettä nykyisin saavien asema kuin yhdenvertaisuuden edellyttämät muutokset jatkossa. Ruotsista saadun eläketulon tuloverotuskohtelu on EU-tuomioistuimen asiassa De Groot (C-385/00) tekemän ratkaisun mukaisesti yhdenmukainen myös EU-sopimuksen kanssa. Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2011 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 4
Ministerns svar KK 119/2011 vp Lea Mäkipää /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 119/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Lea Mäkipää /saf: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att undanröja dubbelbeskattningen av pensionerade återflyttare och genomföra en rättvis skattebehandling av pensionärer? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: De som är permanent bosatta i Finland är allmänt skattskyldiga här. Enligt Finlands interna skattelagstiftning är de då i princip skyldiga att betala skatt på alla sina inkomster. Om de får pensionsinkomst från Sverige har Sverige enligt det nordiska skatteavtalet rätt att beskatta inkomsten och då är den inkomsten befriad från skatt i Finland. Men enligt skatteavtalet kan myndigheterna i Finland beakta den pensionsinkomst som är befriad från skatt i Finland när de bestämmer skatten på personernas övriga inkomster, såsom pension från Finland. Denna så kallade undantagandemetod tillämpas på personer som var bosatta i Finland den 4 april 2008 och som då fick pension eller livränta från något annat nordiskt land. I 136 i inkomstskattelagen bestäms en så kallad takregel för beskattningen som tillämpas när dubbelbeskattningen av utländsk pensionsinkomst ska undanröjas enligt undantagandemetoden och när den skattskyldiga har också andra skattepliktiga förvärvsinkomster. Om de inkomstskatter som ska betalas i Finland och i utlandet tillsammans är högre än om samma inkomster hade tjänats bara i Finland, sänks inkomstskatterna i Finland så att det sammanlagda skattebeloppet är detsamma som om hela inkomsten hade tjänats i Finland. Inkomsterna för personer som är bosatta i Finland och som får pension både från Finland och från utlandet beskattas således aldrig högre i Finland än inkomsterna för personer som har tjänat motsvarande totala inkomster bara i Finland. Bestämmelsen är tillämplig bl.a. på så kallade återflyttare som får pensionsinkomster både från utlandet och från Finland. Den har tillämpats sedan skatteåret 1997. Oberoende av takregeln kan det i verkligheten förekomma enskilda fall där den totala skattebördan för en person som får pensionsinkomst från både Sverige och Finland är ogynnsammare än om personen hade fått motsvarande totala inkomster enbart i Finland. Det har då i regel varit fråga om personer hos vilka inkomstskatter inte alls tas ut efter nedsättningen enligt 136 i inkomstskattelagen. Den ogynnsamma totala beskattningen har då enbart berott på den höga beskattningen i Sverige, som Finland inte längre har kunnat lindra med de metoder som står till buds här för att göra beskattningen skälig. När pension från Sverige beaktas i beskattningen i Finland handlar det om jämlikhet och likställdhet mellan skattskyldiga som är bosatta i Finland. Om Finland inte alls beaktade inkomster som har beskattats i ett annat land, skulle en person som är bosatt i Finland och som får en del av sina utkomster från utlandet betala mindre skatt på sin inkomst från Finland än vad en person med lika stora totala inkomster betalar för motsvarande inkomstdel om inkomsterna tjänas in enbart i Finland. Med undantag av ändringen i 136 i inkomstskattelagen har övriga initiativ inte gett resultat just för att man inte har ansett sig kunna gynna en grupp skattskyldiga på de övrigas bekostnad. Frågan spelar också en fiskal roll. 5
Ministerns svar Ändringen i det nordiska skatteavtalet 2008 Bestämmelserna i protokollet av den 4 april 2008 om ändring av det nordiska skatteavtalet tillämpas sedan den 1 januari 2009. Genom ändringen undanröjs dubbelbeskattningen av en pension från något annat nordiskt land i framtiden med hjälp av en avräkningsmetod. I ändringen ingår en övergångsbestämmelse om att den inte gäller personer som redan var bosatta i Finland den 4 april 2008 och vid den tidpunkten fick pension eller livränta från något annat nordiskt land. Undantagandemetoden tillämpas också framöver för att undvika att de dubbelbeskattas. Orsaker till ändringen Undantagandemetoden i fråga om pensioner kan under nuvarande förhållanden inte anses förenlig med vår skattepolitik. Med avräkningsmetoden förbereder man sig för en sådan utveckling av EU-rätten att intjänat pensionskapital kommer att kunna transporteras över gränserna. Om man håller fast vid undantagandemetoden uppmuntras de skattskyldiga att flytta sina pensioner så att de betalas ut från länder med lägre beskattning än i Finland. När ändringsprotokollet behandlades i riksdagen ansåg finansutskottet (Finansutskottets betänkande 18/2008 rd) att det fanns anledning att lyfta fram följande synpunkter: Både avräkningsmetod och undantagandemetod kan tillämpas för att undanröja dubbelbeskattning av inkomst från en annan stat. När avräkningsmetod tillämpas beaktas den skatt som betalats i en annan stat direkt och skatten avräknas alltså som sådan. Avräkningen får emellertid inte överstiga beloppet av de skatter som i Finland ska betalas på inkomst som förvärvats utomlands. Undantagandemetoden baserar sig på kalkylerad lättnad. Lättnaden kan även vara större än de skatter som de facto har betalats till en annan stat. Det här har varit aktuellt i synnerhet i fråga om beskattningen av pensioner som betalats från Sverige till Finland. I detta fall har det lett till att dubbelbeskattningen har undanröjts och dessutom har behandlingen i skattehänseende blivit lindrigare än för den som får lika stor pensionsinkomst enbart i Finland. I framtiden försvinner den här skillnaden. Finland tillämpar numera företrädesvis avräkningsmetoden i sina skatteavtal för att undanröja dubbelbeskattning. Det är med andra ord motiverat att även ta in den i det nordiska avtalet. Det överensstämmer också med Finlands mål vid förhandlingarna. Utskottet anser därför att förslaget i princip kan accepteras. Dessutom talar två betydande aspekter för förslaget: Förslaget skapar klarhet i läget just nu såtillvida att man mera konkret kan visa att påståendet om dubbelbeskattning av pensionsinkomst är felaktigt eftersom den skatt som betalats till en annan stat avräknas, med de begränsningar för maximibeloppet som nämns ovan. Resultatet gör också finländska pensionärer mera jämlika i och med att skattebördan är den samma för pensionärer med lika stor pensionsinkomst oberoende av om pensionen härrör enbart från Finland eller delvis från Finland och delvis från Sverige eller något annat nordiskt land. Övergångsbestämmelsen Övergångsbestämmelsen innebär att personer som redan den 4 april 2008 var bosatta i Finland och fick pension från något annat nordiskt land också framöver omfattas av undantagandemetoden. Om avräkningsmetoden hade tillämpats på dem, skulle det i vissa fall ha kunnat höja beskattningen i Finland. Men det bör påpekas att det är fråga om en övergångsbestämmelse och att slutresultatet är att dubbelbeskattningen för alla dem som får pension från något annat nordiskt land undanröjs enligt avräkningsmetoden. Också riksdagens finansutskott menar att bestämmelsen kan anses vara skälig för dem som omfattas av den. EU-domstolens dom i de Groot-målet (C- 385/00) Enligt EU-domstolens dom i de Groot-målet (C- 385/2000) är det inte förenligt med EU-fördragets princip om fri rörlighet för personer om den skattskyldige vid beräkningen av skatten på in- 6
Ministerns svar KK 119/2011 vp Lea Mäkipää /ps komsten i hemviststaten förlorar en viss del av sina personliga skatteförmåner på grund av att han under det aktuella året även har erhållit lön i en annan medlemsstat, vilken har beskattats där utan att hänsyn tagits till hans personliga förhållanden och familjesituation. Med anledning av detta får beskattningen av en allmänt skattskyldig pensionär inte bli strängare om han får pension dels från Finland och dels från någon annan EU- eller EES-stat än om han får inkomster enbart i Finland. Domen förbjuder inte i sig staten att ta ut skatt för pension från utlandet. Slutsatser Det nordiska skatteavtalet motsvarar kraven i vår nuvarande skattepolitik. Det handlar om en balanserad och motiverad helhet som väger in villkoren både för dem som för tillfället får utländsk pension och de ändringar som kan krävas i framtiden av likställdhetshänsyn. Den inkomstskattemässiga behandlingen av pensionsinkomst från Sverige är enligt EU-domstolens dom i fallet de Groot (C-385/00) förenlig även med EU-fördraget. Helsingfors den 21 oktober 2011 Finansminister Jutta Urpilainen 7