KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään ja myös julkisuudessa valtiolle 700 miljoonan euron menetyksen aiheuttaneen maksun poistoa sillä, että maksun poisto työnantajilta luo uusia työpaikkoja niin, että maksun poisto on kannattava. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka paljon uusia työpaikkoja on syntynyt ja missä ovat nuo työpaikat, jotka syntyivät Kela-maksun poiston ansiosta? Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2010 Risto Kuisma /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuisman /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 876/2010 vp: Kuinka paljon uusia työpaikkoja on syntynyt ja missä ovat ne työpaikat, jotka syntyivät Kela-maksun poiston ansiosta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Päättäessään työnantajan kansaneläkemaksun alentamisesta osana tammikuussa 2009 julkistettua talouden elvytyspakettia hallitus päätti samalla poistaa työnantajan kansaneläkemaksun kokonaan vuoden 2010 alusta. Kansaneläkemaksun poistoa edelsi siis sen alentaminen 0,83 prosenttiyksiköllä huhti-joulukuun 2009 ajaksi. Tehdessään päätöksen työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta hallitus hyväksyi samalla niin sanottuun sosiaalitupoon sisältyvän työmarkkinajärjestöjen esityksen vahvistaa työeläkkeiden rahoitusta korottamalla työeläkemaksuja vuosina 2011 2014 yhteensä 1,6 prosenttiyksikköä. Kansaneläkemaksun alentaminen vuonna 2009 ja sen poistaminen vuoden 2010 alusta samoin kuin työeläkemaksun korotus vuosina 2011 2014 on ollut suhdannepoliittisesti oikein ajoitettua. Hallituksen esitykseen sisältyvässä vaikutusarviossa katsotaan, että työnantajan kansaneläkemaksun poisto tukee työvoiman kysyntää usean vuoden aikavälillä yhteensä noin 10 000 hengellä. Kansaneläkemaksun alentamisen ja poistamisen yhteenlaskettu alennusvaikutus sadan työntekijän yrityksen työvoimakustannuksiin vastaa yrityksen työntekijän 1,4-kertaista keskipalkkaa. Suurimmillaan alennusvaikutus on kuitenkin kolmanteen maksuluokkaan kuuluvissa yrityksissä (poistot yli 50 500 euroa ja ne ovat yli 30 % maksetuista palkoista; tällöin kansaneläkemaksu oli huhtikuusta 2009 vuoden 2009 loppuun 3,1 %). Tällaisissa esimerkiksi 25 työntekijän yrityksessä maksun alentamisesta ja poistamisesta kertyvä säästö vastaa yhden työntekijän vuosipalkkaa. Työvoimakustannusten aleneminen on tukenut työantajien työllistämismahdollisuuksia myös taantumassa. Työnantajien kansaneläkemaksun alentaminen vuonna 2009 ja sen poisto vuoden 2010 alusta on vähentänyt painetta työvoiman lomautuksiin ja irtisanomisiin. Tämä vaikutus on ollut merkittävä. Työnantajan kansaneläkemaksun poiston työllisyysvaikutuksia on arvioitu Alhon ja Kianderin (2009, 28 30) tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan työnantajan kansaneläkemaksun poiston positiivinen työllisyysvaikutus on merkinnyt noin 0,4 prosenttiyksikköä korkeampaa työllisyyttä, mikä henkilötyövuosina merkitsee noin 10 000 henkilötyövuotta. Alho ja Kiander esittävät laskelmia myös muiden vuosina 2009 ja 2010 tehtyjen veropoliittisten muutosten (tuloveroasteikon kevennys, ALV-kannan muutokset, muut välilliset verot) työllisyysvaikutuksista, jotka työantajien kansaneläkemaksu mukaan lukien olivat yhteensä noin 18 000 henkilövuotta. Näistä juuri kansaneläkemaksun poisto aiheutti suurimmat positiiviset työllisyysvaikutukset. Työllisyyttä voidaan parantaa työvoiman kysyntää tukevalla politiikalla, kuten välillisten työvoimakustannusten alentamisella, tilanteessa, jossa talous on poissa tasapainosta ja korkean työttömyyden vuoksi on käyttämätöntä työvoimaa. Elvytysvaikutus on kohdistunut täysimää- 2
Ministerin vastaus KK 876/2010 vp Risto Kuisma /sd räisenä vuoteen 2010, jolloin kokonaiskysyntä on vielä ollut alempana kuin sen odotetaan olevat tulevina vuosina. Elvytysvaikutus supistuu jonkin verran työnantajan työeläkemaksun korotuksen vuoksi vuodesta 2011 alkaen, jolloin talouskehitys on jo positiivisempi. Elvytysvaikutuksen supistuminen mutta ei loppuminen on perustelua suhdannenäkökulmasta. Investointien kasvaessa lähivuosina kansaneläkemaksun poisto tukee myös uusien työpaikkojen syntymistä ja työttömien työllistymistä. Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2010 Työministeri Anni Sinnemäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 876/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Risto Kuisma /sd: Hur många nya jobb har skapats och var finns de jobb som uppkom tack vare att FPA-avgiften slopades? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Samtidigt som regeringen beslutade sänka arbetsgivares folkpensionsavgift som ett led i det ekonomiska stimulanspaket som offentliggjordes i januari 2009 beslutade den att arbetsgivares folkpensionsavgift ska slopas permanent vid ingången av 2010. Innan folkpensionsavgiften slopades reducerades den alltså med 0,83 procentenheter för tiden april-december 2009. Samtidigt som regeringen beslutade att arbetsgivares folkpensionsavgift ska slopas godkände regeringen arbetsmarknadsorganisationernas förslag inom ramen för det så kallade sociala inkomstpolitiska avtalet om att stärka finansieringen av arbetspensionerna genom att under perioden 2011 2014 höja arbetspensionsavgifterna med sammanlagt 1,6 procentenheter. Konjunkturpolitiskt sett var det rätt tid att sänka folkpensionsavgiften år 2009 och slopa avgiften vid ingången av 2010 såväl som att höja arbetspensionsavgiften för 2011 2014. I den konsekvensbedömning som ingår i regeringspropositionen anses att slopandet av arbetsgivares folkpensionsavgift stödjer efterfrågan på arbetskraft på flera års sikt med sammanlagt ca 10 000 personer. Den sammanlagda reducerande effekten av sänkningen och slopandet av folkpensionsavgiften på arbetskraftskostnaderna vid ett 100-personersföretag motsvarar 1,4-faldigt en arbetstagares medellön. Den reducerande effekten är emellertid störst för företag i avgiftsklass III (de slopande avgifterna över 50 500 euro och de utgör över 30 % av de betalade lönerna; då uppgick folkpensionsavgiften till 3,1 % från april 2009 till utgången av år 2009). Vid ett sådant till exempel 25-personersföretag är den sammanlagda inbesparingen av sänkningen och slopandet av avgiften lika stor som årslönen för en arbetstagare. De sänkta arbetskraftskostnaderna har främjat arbetsgivarnas möjligheter att sysselsätta även under recessionen. Sänkningen av arbetsgivares folkpensionsavgift år 2009 och slopandet av avgiften vid ingången av 2010 har medfört att trycket mot att permittera och säga upp arbetstagare har minskat. Denna effekt har varit betydande. Sysselsättningseffekterna av att arbetsgivares folkpensionsavgift slopades har utvärderats i en undersökning av Alho och Kiander (2009, 28 30). Enligt undersökningen har den positiva sysselsättningseffekten av att arbetsgivares folkpensionsavgift slopades inneburit att sysselsättningen är cirka 0,4 procentenheter högre, vilket räknat i årsverken innebär cirka 10 000 årsverken. Alho och Kiander presenterar också kalkyler över sysselsättningseffekterna av andra skattepolitiska ändringar gjorda under 2009 och 2010 (lättnader i inkomstskatteskalan, ändringar i momssatser, andra indirekta skatter). När arbetsgivares folkpensionsavgift inkluderas uppgick dessa sammanlagt till cirka 18 000 årsverken. Av ändringarna medförde just slopandet av folkpensionsavgiften de största positiva sysselsättningseffekterna. Sysselsättningsläget kan förbättras genom politik som stödjer efterfrågan på arbetskraft, ex- 4
Ministerns svar KK 876/2010 vp Risto Kuisma /sd empelvis genom att sänka indirekta arbetskraftskostnader, i en situation där ekonomin är ur balans och det finns oanvänd arbetskraft på grund av den höga arbetslösheten. Den maximala stimulerande effekten har inriktats på år 2010, då totalefterfrågan fortfarande har varit lägre än den förväntas vara under de kommande åren. Den stimulerande effekten kommer att reduceras något på grund av att arbetsgivares arbetspensionsavgift höjs fr.o.m. 2011, då den ekonomiska utvecklingen redan är positivare. Ur konjunkturperspektiv är det motiverat att den stimulerande effekten reduceras men att den inte upphör. I och med att investeringarna kommer att öka under de närmaste åren, stödjer slopandet av folkpensionsavgiften också uppkomsten av nya jobb och sysselsättningen bland arbetslösa. Helsingfors den 12 november 2010 Arbetsminister Anni Sinnemäki 5