Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen
Lähtökohtana hyvinvoinnin ja talouden tasapainoinen kehittäminen Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka (pitkäjänteinen ja mittava T&K panostus) Edistyksellinen sosiaali- ja koulutuspolitiikka (sosiaalinen oikeudenmukaisuus) Taloudellinen kasvu ja hyvinvointi =SUOMEN MENESTYSMALLI 2
Maailma muuttuu nopeasti Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Teknologiaan kiihtyvä kehitys Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen elinkeinorakenteemme rapautuu nopeasti Nopeasti vääristyvä huoltosuhde Suuri systeemisen/rakenteellisen muutoksen tarve 3
Kuinka monen muun edestä yhden yksityisellä sektorilla työskentelevän on tienattava? 3,0 2,8 2,6 2,4 Ensi vuonna: kahden 2,2 2,0 1,8 1,6 Vuonna 1980: puolentoista 1,4 Vuonna 2030: lähes kolmen 1,2 1,0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Käyrä: muu väestö / yksityisen sektorin työlliset 1980-2030 Lähde: Tilastokeskus, ETLA, EVA EVA Round Table / Risto Siilasmaa
Onko meistä tullut oman menestyksemme vankeja? Kasvu/ Hyvinvointi Kansainvälinen menestys: Kylläisyys? Muutoshaluttomuus? Riskien välttäminen? Konsensushakuisuus: Tunnelinäkö? Näemmekö uudet mahdollisuutemme? Siiloutuneet rakenteet: Pystymmekö uudelleen kohdistamaan resurssimme? Edunvalvonta/Pelin politiikka: Pystymmekö tekemään tarvittavat kipeät päätökset? 1960 1990 2010 Aika 5
Suomella on paljon vahvuuksia Sopiva koko PP-yhteistyökyky Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä Korkea koulutustaso & teknologiaosaaminen Edistyneet hyvinvointipalvelut, osaaminen ja instituutiot Kulttuuri luovat alat henkinen perusta 6
Sitran muutosohjelmat 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-> Terveydenhuollon ohjelma Kuntaohjelma Koneteollisuuden kasvuohjelma Energiaohjelma Julkishallinnon johtamisohjelma Maamerkit -ohjelma Kansalaisten kokonaisvaltainen hyvinvointi Suomi kestävän yhteiskunnan kansainvälisenä esikuvana Kehitysohjelmat (HDL, Elinvoiman lähteet, ) Ennakointi Kokeilut Strategiaprosessit Liiketoiminnan kehittäminen & sijoitukset 7
Esimerkkejä Sitran tavoittelemista kansallisen tason systeemisistä muutoksista (ennakoinnin/tutkimuksen, kokeiluhankkeiden ja ohjelmien yhteisvaikutuksena) Kansalais-/ihmislähtöisen julkishallinnon kehittäminen (pois tuotantolähtöisestä tuote/palveluputki toimintamallista, jossa kansalainen on objekti, ei subjekti) - Kansalaisten aktiivisen osallistumisen (=voimaantuminen) lisääminen - Palveluseteli-kokeilut, hintojen avaaminen, kansalaisten asiointitili, energianeuvonnan arkkitehtuuri, Peloton energiaportinvartijoiden koulutus - Sähköisen asiointiympäristön kehittäminen - Kuntien palvelukeskushankkeet, Terveystaltio, Sähköiset neuvontapalvelut, sosiaalisen median mahdollistamat vertaispalvelut - Valtionhallinnon konsernijohtamisen kehittäminen - Valtiokonsernin tietohallinnon yhtenäistäminen, valtiokonsernin 'horisontaalisten' johtamismallien (mm. päätöksenteko) ja rakenteiden kehittäminen. Ministeriöiden yhteinen skenaariotyöskentely hallitusohjelman taustaksi - Hyvinvointikäsitteen ja sen mittaamisen uudistaminen & saattaminen päätöksenteon kriteeriksi - Ihmisten kokeman arjen hyvinvoinnin ymmärtäminen: uusien hyvinvointi-indikaattorien tutkimus (yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa) - Maaseutobarometri, matalahiilielämän perusteet selvitykset 8
Evan Raportin päähavainnot 1. Suomi on tippunut tietoyhteiskunta- kehityksen kärjestä. 2.Tuottavuutta ei voida merkittävästi lisätä ilman digitalisaatiota. 3.Tärkeintä on, että julkinen sektori tekee nyt ryhtiliikkeen.
Evan Raportin suositukset 1. Digitalisaatiokehityksen konsernijohto kuntoon 2. Yhteiset rekisterit ja kansalliset käytännöt voimaan 3. Sähköinen asiointitili käyttöön 4. Tunnistaminen käyttöön 6. Julkisen sektorin hallussa oleva tieto vapautettava 7. Siirtymistä digitaaliseen talouteen edistettävä 5. Sähköinen lasku ja automatisoitu kirjanpito eteenpäin 8. Digitalisaatio ei etene ilman rahaa
Kiitos Mikko Kosonen, yliasiamies 11