KIRJALLINEN KYSYMYS 459/2010 vp Elokuvan ja television koulutusohjelman saaminen Lahden ammattikorkeakouluun Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoululaki määrää ammattikorkeakoulun tehtäväksi ammatillisten asiantuntijoiden kouluttamisen. Tähän mennessä elokuvaja televisiokoulutusohjelma on myönnetty neljälle ammattikorkeakoululle. Näiden koulujen opetusohjelmissa annetaan koulutusta kaikissa elokuvan ammattialueissa paitsi yhdessä: ohjauksessa. Ohjaajan tehtävä on keskeisin taiteellinen tehtävä elokuva- ja televisiotuotannoissa. Siksi ohjaajakoulutus on välttämätön osa ammattikorkeakoulutasoista elokuva- ja televisiokoulutusta, ammattikorkeakoululain määräämää työelämäyhteistyötä sekä yhteistyötä alan yliopistotasoisen koulutuksen kanssa. Se on myös olennainen osa koulutuksen kansainvälistymisstrategiaa. Lahden ammattikorkeakoulun elokuvakoulutus on ollut myös elokuva- ja tv-alan tekijöiden tuottajien, ohjaajien ja kuvaajien sekä alan huippuosaajien laajasti arvostamaa ja valtakunnallisesti merkittävää koulutusta. Lahden ammattikorkeakoulun elokuvakoulutus on tehnyt yhteistyötä mm. Aalto-yliopiston elokuvakoulutuksen kanssa. Kuvaajien, leikkaajien ja äänisuunnittelijoiden lisäksi Lahden ammattikorkeakoulussa on koulutettu ohjaajia viestinnän koulutusohjelman alaisuudessa menestyksellisesti jo pian 25 vuotta ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa. Lahdessa elokuvakoulutus on siten täyttänyt ainutlaatuista tehtävää alan koulutuskentässä. Tämän takia Lahden ammattikorkeakoulun elokuvakoulutukselle tulee myöntää elokuva- ja televisiokoulutuksen koulutusohjelma. Myöskään opetusministeriön työllistymis-, läpäisy- ym. tilastot eivät anna syytä jättää Lahden ammattikorkeakoulun nykyistä elokuvakoulutusta ilman elokuvan ja television koulutusohjelmaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä, että 25 vuotta elokuvakoulutusta antanut Lahden ammattikorkeakoulu saa elokuvan ja television koulutusohjelman ja näin pystyy jatkamaan laajasti arvostettua koulutusta Lahdessa? Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2010 Matti Kauppila /vas Tuija Nurmi /kok Jouko Skinnari /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kauppilan /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 459/2010 vp: Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä, että 25 vuotta elokuvakoulutusta antanut Lahden ammattikorkeakoulu saa elokuvan ja television koulutusohjelman ja näin pystyy jatkamaan laajasti arvostettua koulutusta Lahdessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Korkeakoulujen koulutuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta vahvistetaan rakenteellisella kehittämisellä. Opetusministeriö julkaisi korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat -asiakirjan vuonna 2008. Tavoitteena on luoda korkeakouluihin rakenteet, jotka tarjoavat riittävän vahvan ja monipuolisen pohjan laadukkaalle ja myös työ- ja elinkeinoelämän tarpeet huomioon ottavalle koulutus- ja tutkimustoiminnalle. Tämän vuoksi suuntaviivoissa linjattiin, että ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien sisäänottojen tavoitekoko olisi pääsääntöisesti vähintään 40 opiskelijaa. Suurempien kokonaisuuksien luomiseksi tarvitaan korkeakoulujen välistä työnjakoa. Tulevaisuuden työvoimatarpeisiin pohjautuvien ennakointien perusteella viestinnän alan ammattikorkeakoulutuksesta on runsaasti ylitarjontaa. Vuonna 2008 ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksessa viestinnän alalla aloitti 750 opiskelijaa. Koulutusta tulisi ennakointien perusteella vähentää noin 250 aloittajan verran. Viestintäalan supistamistarpeet edellyttävät ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähentämistä ja uudelleensuuntaamista. Ammattikorkeakoulujen viestinnän koulutuksessa on koulutettu monenlaisia viestinnänalan ammattilaisia. Vuoden 2009 alusta lukien ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmarakennetta muutettiin siten, että viestinnän koulutusohjelman lisäksi perustettiin elokuvan- ja television sekä journalismin koulutusohjelmat. Ratkaisulla profiloitiin viestinnän koulutusta selkeämpiin kokonaisuuksiin. Tavoitteena oli myös kehittää alan koulutusrakenteita keskittämällä elokuva- ja tv-alan koulutusta entistä harvempiin ammattikorkeakouluihin. Elokuva- ja tv-alan koulutusta on annettu pienissä yksiköissä, joiden kustannukset ovat alan erikoisluonteesta johtuen korkeat. Osana rakenteellista kehittämistä korkeakoulut ovat uudistaneet strategiansa koulutuksen ja tutkimustoiminnan painoalojen ja profiilin kirkastamiseksi. Lahden ammattikorkeakoulu on strategiassaan määrittänyt painoaloikseen muotoilu-, ympäristö- ja innovaatiotoimintojen kehittämisen. Lahden ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelmassa on 48 nuorten koulutuksen aloituspaikkaa ja se sisältää neljä erilaista suuntautumisvaihtoehtoa: elokuva- ja tv-ilmaisu, graafinen suunnittelu, multimediatuotanto ja valokuvaus. Nykyisen viestinnän koulutusohjelman jakaminen kahdeksi pieneksi koulutusohjelmaksi ei tue rakenteellisen kehittämisen tavoitteita, ellei ammattikorkeakoulu ole valmis luopumaan joistakin koulutuksista painoalojensa vahvistamiseksi. Keskeistä on huolehtia opetuksen kehittämisen edellytyksistä ja koulutusyksiköiden toimintakyvyn säilymisestä myös tulevaisuudessa tilanteessa, jossa viestinnän alan koulutusta tulee valtakunnallisesti vähentää ja alan koulutusrakenteita koota suurempiin kokonai- 2
Ministerin vastaus KK 459/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. suuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön, Lahden ammattikorkeakoulun ja sen ylläpitäjän välisessä neuvottelussa tänä keväänä sovittiin, että Lahden ammattikorkeakoulu ja Metropolia-ammattikorkeakoulu neuvottelevat viestinnän ja elokuva- ja televisioalan koulutuksen työnjaosta. Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 459/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kauppila /vänst m.fl.: Vad ämnar statsrådet göra för att Lahtis yrkeshögskola som gett filmutbildning i 25 år ska få ett utbildningsprogram för tv- och filmproduktion och därmed ska kunna fortsätta med sin vida uppskattade utbildning i Lahtis? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Kvaliteten på effektiviteten i högskolornas utbildnings-, forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet förstärks genom strukturell utveckling. Undervisnings- och kulturministeriet publicerade ett dokument om riktlinjerna för högskolornas utveckling år 2008. Målet är att skapa strukturer i högskolorna som ger en tillräckligt stark och mångsidig grund för en utbildning och forskning av hög kvalitet som också beaktar arbets- och näringslivets behov. Till följd av detta stakades det ut riktlinjer för att utbildningsprogrammen vid yrkeshögskolor huvudsakligen skall ha minst 40 studerande som mål vid intagningen. För att bilda större helheter behövs arbetsfördelning mellan högskolor. Beräkningar som grundar sig på framtidens arbetskraftsbehov pekar på att det finns ett stort överutbud av utbildningar i kommunikation vid yrkeshögskolor. År 2008 påbörjade 750 studerande ungdomsutbildningar i kommunikation vid yrkeshögskolor. Enligt beräkningar borde utbildningen skäras ner med 250 nybörjarplatser. Kommunikationsbranschens nedskärningsbehov fordrar en minskning och omläggning av yrkeshögskolornas nybörjarplatser. Många slags kommunikationsproffs har utbildat sig på någon av yrkeshögskolornas utbildningar i kommunikation. I början av år 2009 förändrades strukturen på yrkeshögskolornas utbildningsprogram så att det utöver kommunikation skapades nya utbildningsprogram i film- och tvproduktion och journalistik. I och med detta beslut profilerades utbildningsprogrammet i kommunikation i tydligare helheter. Målet var också att utveckla branschens utbildningsstrukturer genom att koncentrera film- och tv-utbildningen till allt färre yrkeshögskolor. Utbildning inom film och tv har getts i små enheter vars kostnader är höga på grund av branschens speciella karaktär. Högskolorna har som en del av den strukturella utvecklingen omarbetat sina strategier för att klargöra sin profil och insatsområdena inom utbildningen och forskningen. Lahtis yrkeshögskola har i sin strategi slagit fast som insatsområden utvecklingen av verksamheterna för formgivning, miljö och innovation. Lahtis yrkeshögskolas utbildningsprogram i kommunikation har 48 nybörjarplatser för unga och innehåller fyra inriktningar: film- och tv-produktion, grafisk design, multimedieproduktion och fotografering. Uppdelningen av den nuvarande kommunikationsutbildningen i två mindre utbildningsprogram stöder inte målen med den strukturella utvecklingens målsättningar, ifall yrkeshögskolan inte är beredd att avstå från vissa av sina utbildningsprogram för att förstärka sina insatsområden. Det är viktigt att se till att det finns förutsättningar för utveckling av utbildningen och att utbildningsenheterna även i framtiden är handlingskraftiga då vi närmar oss en situation där utbildningen i kommunikation bör skäras ner i hela 4
Ministerns svar KK 459/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. landet och branschens utbildningsstrukturer bör koncentreras till större helheter. I vårens förhandlingar mellan undervisnings- och kulturministeriet och Lahtis yrkeshögskola och dess huvudman avtalades det om att Lahtis yrkeshögskola och yrkeshögskolan Metropolia förhandlar om arbetsfördelning inom utbildningen i kommunikation och i film- och tv-branschen. Helsingfors den 16 juni 2010 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5