Oikeudet ja velvollisuudet palvelussuhteessa Työnantajan oikeudet Työnantajan työn johto- ja valvontaoikeus eli ns. direktiooikeus pitää sisällään sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Se sisältää oikeuden antaa työntekijöille ja viranhaltijoille hyvinkin yksityiskohtaisia töitä koskevia ohjeita ja määräyksiä. Direktio-oikeus antaa työnantajalle oikeuden jakaa työtehtäviä, suunnitella työt ja työvuorot, määrätä työpaikka (työskentelypaikka) sekä valita työaikajärjestelmä. Työaikajärjestelyt Työnantaja on ensisijaisesti vastuussa työaikalain noudattamisesta. Tämä kannattaa muistaa esimerkiksi työvuoroluetteloa laadittaessa. Työaikalain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Työnantajan työn johto-oikeuteen kuuluu työajan ja työvuorojen sijoittelu sekä työajan alkamis- ja päättymishetkistä päättäminen. Työajan suunnittelussa lähtökohtana on toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen ja henkilökunnan työajan tehokas käyttö. Työvuoroja ei tarvitse suunnitella aina samanpituisiksi (esimerkiksi 7,25 tuntia päivässä) tai tietyn kellonajan (esimerkiksi 8-16) välille. Työnantaja valitsee aina sen työaikajärjestelmän, joka on toiminnan ja työ- tai virkatehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisin. Työaikajärjestelmän valinnassa ja päättämisessä työnantaja voi tehdä ratkaisuja työaikalain ja KVTES:n määräysten rajoissa. Pääsääntönä on työaikalain 6 :ssä säädetty yleistyöaikajärjestelmä. Mikäli työaikaikalain 7 mahdollistaa ja työnantaja haluaa teetättää jaksotyöaikaa, se edellyttää että työaikajärjestelyt eroavat myös käytännössä yleistyöajasta. Jos työnantajalla ei ole toiminnallista tarvetta teettää yötyötä eikä yli 9 tunnin pituisia työvuoroja, oikea työaikamuoto on työaikalain 6 ja KVTES:n työaikaluvun 7 :n yleistyöaika. Työaikajärjestelmää on myös mahdollista muuttaa, jos käytössä on väärä työaikajärjestelmä tai jos työaikajärjestelmä ei ole enää toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisin. Työaikajärjestelmän muutos ja sen toteuttaminen tapahtuu työnantajan päätöksellä. Ennen päätöksentekoa työnantajan on hyvissä ajoin kuultava työaikajärjestelmän piiriin kuuluvaa henkilöstöä tulevasta muutoksesta. KVTES:n sopimusmääräyksissä työnantajalle on annettu harkintavaltaa esimerkiksi työaikakorvausten (raha- tai vapaa-aikakorvaus) valintaan ja varallaolomuodosta päättämiseen. Työtehtävien muuttaminen Tarve toiminnan tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen voi tehdä tarpeelliseksi järjestää uudelleen työtehtäviä tavalla tai toisella. Työnantajalla voi olla tarve teettää työtä enemmän toisessa työpisteessä tai siirtää henkilö kokonaan toisiin tehtäviin. Työ voi myös esimerkiksi loppua kysynnän vähentyessä. Mistä työnantaja voi päättää yksipuolisesti ja mihin työtehtävien uudelleenjärjestelyihin tarvitaan henkilön suostumus? Tässä virka- ja työsuhde eroavat olennaisesti toisistaan. Työtehtävien muuttaminen työsuhteisella Työsuhteisella lähtökohtana työtehtävissä on se, mitä työsopimuksessa on sovittu. Siksi on tärkeää työsopimusta tehdessä kiinnittää huomiota siihen, että työtehtävää ei rajata lii- 22 Kuntatyönantaja 4/2004
Kuntatyönantajan aapinen an kapeaksi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työsopimusmalli ohjeineen on osoitteessa www.kuntatyonantajat.fi > KVTES > Palvelussuhteisiin liittyvä neuvonta ja ohjeistus. Työnantajalla on direktio-oikeuden nojalla mahdollisuus tehdä töiden asianmukaiseen järjestelyn kannalta tarpeellisia vähäisiä muutoksia tehtäviin, esimerkiksi muutoksia työn tekemistapaan, työnteon ajankohtiin ja tehtävien priorisointiin työsopimuksen sallimissa rajoissa. Työsopimuksella sovitusta tehtäväkentästä on siis kuitenkin pidettävä kiinni. Toiminnallisessa muutostarpeessa tehtävien muuttumisesta tulee sopia työntekijän kanssa. KVTES:n I luvun 9 :n mukaan työntekijä on tarvittaessa velvollinen siirtymään tilapäisesti muihinkin tehtäviin, joita voidaan pitää hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan. Pitkäaikaista apua tästä ei siis ole. Pysyvästi työntekijää ei voida siirtää ilman suostumusta toisiin, työsopimuksesta olennaisesti poikkeaviin tehtäviin kuin silloin, jos työnantajalla on irtisanomisperuste eli taloudellis-tuotannollinen irtisanomissyy. Virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen Virantoimitusvelvollisuuden olennainen sisältö on virkasuhteeseen liittyvien tehtävien suorittaminen ja työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksien noudattaminen. Työnantaja päättää viranhaltijalle kuuluvista tehtävistä yksipuolisesti johtosäännössä, viran perustamispäätöksessä tai muulla tavalla. Työnantajalla on oikeus muuttaa viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta laajemmin kuin normaalin direktio-oikeuden perusteella. Muutos voi koskea mm. tehtävien sisältöä (lisääminen/vähentäminen) tai virantoimituksen suorituspaikkaa. Tämä poikkeaa siis työsuhteisista. Lähtökohtana on toiminnan ja virkatehtävien sopeuttaminen muuttuviin tilanteisiin, tarpeisiin ja olosuhteisiin. Myös muu perusteltu syy saattaa edellyttää virantoimitusvelvollisuuden muuttamista. Perusteltu syy arvioidaan kunnan hallinnon tarpeiden perusteilla tapauskohtaisesti. Esimerkiksi se, että kaksi samassa työyksikössä työskentelevää viranhaltijaa ei tule toimeen keskenään, voi olla peruste toisen viranhaltijan virantoimitusvelvollisuuden muuttamiselle tai virkasiirrolle, jotta työrauha palautuisi työpaikalle. Mikäli toiminnan uudelleenjärjestelyt merkitsevät niin laajoja työtehtävien muutoksia, että virka voidaan katsoa sisällöltään ja luonteeltaan uudeksi, virka tulee yleensä lakkauttaa ja perustaa uusi virka. Tällöin viranhaltijan asema määräytyy irtisanomismääräysten perusteella. Virkasiirto Viranhaltija voidaan siirtää kunnan toiseen virkasuhteeseen edellyttäen, että viranhaltija täyttää sen virkasuhteen kelpoisuusvaatimukset, johon hänet siirretään, virkaa voidaan pitää hänelle sopivana ja hänen asemansa toistaiseksi otettuna tai määräaikaisena viranhaltijana ei muutu. Perusteena siirtoon on toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy ja hänen varsinainen palkkansa ei alene tai hän on antanut siirtoon suostumuksensa tai muu hyväksyttävä syy ja viranhaltija on antanut siirtoon suostumuksensa. Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkaan merkitsee poikkeamista normaalista hakumenettelystä. Viranhaltijalain 24 :n säännös ei velvoita siirtämään viranhaltijaa virasta toiseen, vaan se ainoastaan mahdollistaa sen, kun siirron edellytykset täyttyvät ja kun asianomainen kunnallinen viranomainen katsoo siirron säännöksessä mainituissa tapauksissa tarkoituksenmukaiseksi. Säännökseen perustuva siirto on aina kunnan sisäinen järjestely. Sekä virkasiirrossa että virantoimitusvelvollisuuden muuttamisessa henkilöä on aina kuultava. Viran sopivuutta arvioitaessa on huomioon otettava mm. viranhaltijan työmatkan pituus uudessa työpisteessä, asunto-olot ja perhesuhteet. Siirto voi myös olla väliaikainen enintään vuoden määräajaksi. Väliaikaista virkasiirtoa käytetään yleensä silloin, kun on tarvetta siirtää viranhaltija sijaisuuden tai avoimen viran hoitajaksi. Väliaikaisessa siirrossa viranhaltijan varsinainen palkka ei saa alentua. Väliaikaisessa siirrossa viranhaltijan virantoimitusvelvollisuus omassa virkasuhteessaan päättyy siirron ajaksi. Työnantajan on syytä kirjata tämä siirtopäätökseen, koska tällöin erillistä virkavapaapäätöstä ei tarvitse tehdä. Mikäli tehtävien hoitaminen edellyttää siirtämisen jatkamista vuoden määräajan jälkeen, voidaan uudes-ta siirrosta päättää perustellusta syystä. Pöytäkirjanote tai muu kirjallinen viranhoitomääräys on annettava viranhaltijalle silloinkin, kun kysymyksessä on tässä tarkoitettu väliaikainen sisäinen viranhoitomääräys. Väliaikainen viranhoitomääräys voidaan milloin tahansa peruuttaa ja viranhaltija on velvollinen siirtymään välittömästi takaisin entiseen virkasuhteeseen siihen kuuluvin palkkaeduin. Peruutus tulee voimaan heti. Kuntatyönantaja 4/2004 23
Työnantajan velvollisuudet Työnantajan direktio-oikeus määrittelee työnantajalle myös velvollisuuksia. Työnantajan velvoitteisiin kuuluu ns. positiivisia velvoitteita eli yleisvelvoitteita, kuten hyvää ilmapiiriä edistävä toiminta. Työnantajan yleisvelvoitteisiin kuuluu edistää hyvää työilmapiiriä eli luoda edellytyksiä luottamukselliselle yhteistyölle niin työnantajan ja henkilöstön kesken kuin henkilöstönkin keskinäiselle yhteistyölle. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että työntekijä/viranhaltija voi suoriutua työtehtäviensä hoidosta silloin, kun toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutetaan mm. opastamalla, perehdyttämällä tai kouluttamalla. Työnantajan on mahdollisuuksiensa mukaan edistettävä henkilöstön mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi. Näitä työnantajan yleisvelvoitteita kutsutaan myös työnantajan positiivisiksi velvollisuuksiksi. Lainsäädännössä ei ole sanktioita näiden velvoitteiden täyttämättä jättämisestä. Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu Työnantaja ei saa työ-/virkasuhteeseen ottaessaan eikä myöskään työ- /virkasuhteen aikana ilman hyväksyttävää perustetta asettaa hakijoita eikä työntekijöitä tai viranhaltijoita eri asemaan esimerkiksi iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansalaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Syrjintäkiellosta ja tasapuolisesta kohtelusta kerrottiin Kuntatyönantajan aapisen ensimmäisessä osassa, ks. Kuntatyönantaja 1/2004. Lisätyön tarjoamisvelvollisuus osa-aikaiselle Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on työsopimuslain mukaan tarjottava näitä töitä heille. Jos uuden työn vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työnantajan on annettava tällainen koulutus. Kyseessä on tällöin jokin perehdyttäväksi tarkoitettu, kestoltaan lyhyehkö kurssi, esim. tietokoneohjelmistojen käyttökoulutusta, mikäli tehtävät tällaista edellyttävät ja työntekijä ei osaa tätä ohjelmaa käyttää. Kunnallisen viranhaltijalain vastaavan säännöksen mukaan osa-aikaiselle viranhaltijalle tulee tarjota tehtäviltään samankaltaista kokoaikaista virkasuhdetta, mikäli viranhaltija on etukäteen kirjallisesti ilmoittanut halukkuutensa kokoaikaiseen virkasuhteeseen. Viranhaltijan tulee täyttää kokoaikaisen virkasuhteen kelpoisuusvaatimukset ja tehtävän tulee olla hänelle sopiva. Osa-aikaiselle viranhaltijalle ei siis ole pakko tarjota toista osa-aikaista virkasuhdetta eikä koko- tai osa-aikaista työsuhdetta. Velvollisuus työn tarjoamiseen ei koske lainkaan määräaikaista osa-aikaista viranhaltijaa eikä tuntiopettajaa, jolla ei ole perustetuttua virkaa. Työntekijöitä koskeva lisätyön tarjoamisvelvollisuus on siis laajempi, koska esimerkiksi toimistotyötä 50 %:na entuudestaan tekevälle tulee tarjota sopivaa 75 %:ta (työsuhteista) toimistotyötä, eli tarjoamisvelvollisuus ei tarkoita ainoastaan täyteen työaikaan siirtymistä. Työnantajalla on selvitysvelvollisuus siitä, onko työsuhteinen halukas siirtymään tekemään lisätyötä. Etukäteisilmoitusta ei työsuhteisten kohdalla edellytetä. Jos työsopimus on tehty työntekijän aloitteen ja toiveiden mukaisesti osa-aikaiseksi tai työntekijä on muutoin saattanut työnantajan tietoon, ettei hän ole kiinnostunut työaikansa lisäämisestä, työnantajalla ei ole lisätyön tarjoamisvelvollisuutta. Työnantajan pitää tarjota uutta lisätyötä ensisijaisesti osa-aikaiselle työntekijälle/viranhaltijalle ja vasta toissijaisesti taloudellista ja tuotannollisista syistä irtisanotulle tämän takaisinottamiseksi. Takaisinottovelvollisuus on voimassa yhdeksän kuukautta irtisanomisajan päättymisestä. Vapautuvista työpaikoista tiedottaminen Työnantajan on tiedotettava sekä vapautuvista että uusista työpaikoista siten, että osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin kuin vakinaisilla ja kokoaikaisilla työntekijöillä. Säännös ei edellytä, että työnantajan olisi ryhdyttävä tiedottamaan sisäisesti kaikista avautuvista työpaikoista. Jos työnantaja on noudattanut käytäntöä, jonka mukaan avoimista työpaikoista tiedotetaan, sen on kohdistuttava kaikkiin työntekijäryhmiin tasapuolisesti. Virkasuhteiden osalta pääsääntönä on aina pidettävä virkojen julistamista haettavaksi. Tietyissä poikkeustilanteissa viranhaltija voidaan ottaa ilman hakumenettelyä, esimerkiksi sijainen virkasuhteeseen. Yksityisyyden suoja Lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä on koottu keskeisimmät työelämän tietosuojakysymykset. Lakia sovelletaan sekä työntekijöihin että viranhaltijoihin että työn- jatä viranhakijoihin. Lakiin tulee säännökset työntekijän sähköpostin suojasta, kameravalvonnasta ja huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelystä. Muutokset tulevat voimaan lokakuun 2004 alussa. 24 Kuntatyönantaja 4/2004
Kuntatyönantajan aapinen Henkilötietojen kerääminen Työnantajalla on oikeus käsitellä vain välittömästi työ-/virkasuhteen kannalta tarpeellisia tietoja. Tästä vaatimuksesta ei voida poiketa edes työntekijän/viranhaltijan suostumuksella. Tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi työtehtävien suorittamiseen, työhönottoon ja työehtosopimusten määräysten noudattamiseen liittyvät tiedot. Tiedot on kerättävä pääasiassa työntekijältä itseltään tai hänen suostumuksellaan kolmannelta. Tästä periaatteesta voidaan poiketa, jos kysymys on työntekijän luotettavuuden selvittämisestä tai työnantajalle laissa määrätystä tehtävästä. Työnantajan on tiedotettava työntekijälle/viranhaltijalle muualta kerätyistä häntä koskevista tiedoista ennen niiden käyttämistä työntekijää koskevaan päätöksentekoon. Jos entinen työnantaja, tämän edustaja tai joku muu ilmaisee ainoastaan muistikuviaan henkilöstä, eikä luovuta henkilörekisteriin talletettuja henkilötietoja, eivät tällaiset muistikuvat ja niistä kertominen kuulu lain soveltamisen piiriin, eikä niihin siten tarvita henkilön suostumusta. Henkilö- ja soveltuvuusarviointeja tehtäessä työnantajan velvollisuutena on varmistaa käytettävissä olevilla keinoilla testimenetelmien luotettavuus, testaajien asiantuntemus ja testitulosten virheettömyys. Testejä voidaan tehdä vain työntekijän tai työnhakijan suostumuksesta. Työnantajan oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja perustuu työntekijän suostumukseen ja lisäksi laissa rajattuihin kysymyksiin kuten sairausajan palkan suorittamiseen, työstä poissaolo-oikeuden selvittämiseen tai jos työntekijä nimenomaan haluaa selvitettävän työkykyisyyttään terveydentilatietojen perusteella. Työnantajan on nimettävä ko. tietoja käsittelevät henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joissa näitä tietoja saadaan käsitellä. Työturvallisuus Oikeudet ja velvollisuudet liikkeen luovutuksessa Liikkeen luovutusta koskevat säännökset löytyvät sekä työsopimuslaista että kunnallisesta viranhaltijasta annetusta laista. Määritelmät em. laeissa vastaavat toisiaan vaikka niiden sanamuoto hieman poikkeaakin toisistaan. Liikkeen luovutusta koskevien säännösten tarkoituksena on pyrkiä turvaamaan työntekijöiden/viranhaltijoiden asema erilaisten yritysjärjestelyjen yhteydessä. Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan kunnan/kuntayhtymän tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle siten, että luovutettava kunta/kuntayhtymä tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työ-/virkasuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät uudelle omistajalle tai haltijalle. Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtyminen ei kuitenkaan koske nimenomaan virkasuhteeseen kuuluvia oikeuksia kuten esimerkiksi virkasuhteen jatkuvuusperiaatetta silloin, jos luovutus tapahtuu yksityisoikeudelliselle työnantajalle. Tällöin viranhaltijat siirtyvät työsopimussuhteeseen luovutuksensaajan palvelukseen. Työntekijällä/viranhaltijalla ei ole oikeutta vastustaa siirtymistä ja jäädä luovuttajan palvelukseen. Mikäli Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän/viranhaltijan suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta niin kuin työturvallisuuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään. Jos raskaana olevan työntekijän työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön terveyden ja työssä tai työoloissa olevaa vaaratekijää ei voida poistaa, työntekijä on pyrittävä raskauden ajaksi siirtämään muihin hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin. Palkkalaskelma Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle/viranhaltijalle laskelma (palkkatodistus), josta työntekijä/viranhaltija ei halua siirtyä luovutuksensaajan palvelukseen, hän voi irtisanoa työsopimuksensa/virkasuhteensa normaalia lyhyemmällä irtisanomisajalla. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta/viranhaltijan virkasuhdetta pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella. Jos luovuttaja on irtisanonut työntekijän/viranhaltijan ennen luovutusta taloudellisista ja tuotannollisista syistä, on luovutuksensaajalla takaisinottovelvollisuus, mikäli se tarvitsee työvoimaa yhdeksän kuukauden kuluessa irtisanotun työntekijän työsopimuksen/viranhaltijan virkasuhteen päättymisestä. Vastuu työntekijän/viranhaltijan palkka- tai muiden työ-/virkasuhteesta johtuvien saatavien maksamisesta siirtyy luovuttajalta luovutuksensaajalle luovutushetkellä. Luovutuksensaajan on noudatettava siirtyvään henkilöstöön myös luovuttajan heihin soveltamaa työ-/virkaehtosopimusta siihen saakka kun työ-/virkaehtosopimus on voimassa. Sopimuksen umpeuduttua siirtyneeseen henkilöstöön sovelletaan sitä työ-/virkaehtosopimusta, jota muuhunkin luovutuksensaajan henkilöstöön sovelletaan. Liikkeen luovutuksesta laajemmin Kuntatyönantaja 1/2003. käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Kokoontumisoikeus Työnantajan on sallittava viranhaltijoiden/työntekijöiden ja heidän järjestöjensä käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia sopivia tiloja taukojen aikana ja työajan ulkopuolella käsitelläkseen virkasuhdeasioita sekä ammatillisen yhdistyksen toimialaan kuuluvia asioita. Kokoontumisoikeuden käyttö ei saa aiheuttaa haittaa työnantajan toiminnalle. Kuntatyönantaja 4/2004 25
Työntekijän ja viranhaltijan oikeudet ja velvollisuudet Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkaa tai muuta vastiketta tehdystä työstä. Muut oikeudet liittyvät työnantajan velvollisuuksiin eli oikeus tasapuoliseen kohteluun, oikeus saada lisätyötä, oikeus saada tietoa vapautuvista työpaikoista tai oikeus tehdä työtä turvallisessa työympäristössä. Työntekijän huolellisuusvelvoite Työsopimuslain perusteella työntekijällä on velvollisuus suorittaa työnsä huolellisesti työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamien määräysten mukaan. Tästä säännöksestä ilmenee em. työsopimuksen tunnusmerkkinä oleva työnantajan työn johto- ja valvontaoikeus. Työntekijän on myös vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa ja olisi omiaan tuottamaan vahinkoa työnantajalle. Viranhaltijan yleismääräys Viranhaltijalla on velvollisuus noudattaa säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan johto- ja valvontamääräyksiä. Viranhaltijalla on lisäksi aktiivinen velvollisuus suorittaa virkaan kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä sekä toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Terveystietojen antaminen virka-/työsuhteen aikana Kunnallisen viranhaltijalain säännöksen mukaan viranhaltija on velvollinen työnantajan pyynnöstä antamaan tehtävän hoitamisen terveydellisiä edellytyksiä koskevat tarpeelliset tiedot työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi työnantajan määräyksestä osallistumaan terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi. Viranhaltijalle on ennen määräyksen antamista varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Tarkastuksen tai tutkimuksen perusteena voivat olla tehtävän luonteesta johtuvat viranhaltijan terveydentilalle asetettavat vaatimukset. Tietojen antamisen tulee olla tarpeen tehtävän hoitamiseen liittyvien terveydellisten edellytysten selvittämiseksi. Kyseeseen voivat tulla joko tavanomaiset terveystarkastukset tai muut tehtävän terveydellisten edellytysten selvittämiseksi välttämättömät tutkimukset. On kuitenkin huomattava, että potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 :n perusteella potilaalla on oikeus kieltäytyä hoitotoimenpiteestä. Ketään ei voi pakottaa alistumaan kyseiseen toimenpiteeseen. Kieltäytymisellä voi kuitenkin olla virkasuhteeseen liittyviä seurauksia. Mikäli viranhaltija kieltäytyy edellä mainittujen tietojen antamisesta tai tarkastuksiin ja tutkimuksiin osallistumisesta, viranhaltija laiminlyö velvollisuuksiaan, jolloin työnantaja voi antaa viranhaltijalle varoituksen. Jos on ilmeistä, että viranhaltija ei suoriudu tehtävän hoitamisesta, työnantaja voi ryhtyä toimenpiteisiin kyseessä olevan tehtävän hoitamisen järjestämiseksi. Viime kädessä tämä voi merkitä viranhaltijan siirtämistä tosiin tehtäviin, virantoimituksesta pidättämistä tai virkasuhteen päättämistä, jos laissa asetetut edellytykset täyttyvät. Työnantajalla ei ole oikeutta saada kyseisiä tietoja suoraan terveydenhuoltohenkilökunnalta, vaan tietojen täytyy tulla viranhaltijalta itseltään. Työnantajan määräämistä tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista välttämättömistä kustannuksista vastaa työnantaja. Työnantajan määräämistä tarkastuksista aiheutuva korvausvelvollisuus rajoittuu vain välttämättömiin kustannuksiin. Mikäli viranhaltija käyttää muuta kuin työnantajan osoittamaa terveydenhuollon palvelua, viranhaltija on velvollinen maksamaan itse tästä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. KVTES:n I luvun 8 2 momentin määräyksen mukaan myös työntekijä on velvollinen osallistumaan tarpeelliseksi katsottuun asianomaisen viranomaisen hyväksymän lääkärin tekemään lääkärintarkastukseen työnantajan kustannuksella. Sivutoimi ja kilpaileva toiminta virka- ja työsuhteessa Sivutoimella tarkoitetaan virkasuhdetta, palkattua työtä ja pysyväisluonteista tehtävää, josta viranhalti- 26 Kuntatyönantaja 4/2004
Kuntatyönantajan aapinen jalla on oikeus kieltäytyä sekä ammatin, elinkeinon tai liikkeen harjoittamista. Mikäli sivutoimi edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien suorittamiseen, on siihen saatava lupa. Sivutoimilupa voidaan antaa myös määräajaksi tai rajoitettuna. Se voidaan myös peruuttaa kun siihen on syytä. Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei saa myöskään vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muuten haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Työsopimuslaissa ei ole sivutoimia koskevia määräyksiä eikä työntekijällä ole samanlaista velvollisuutta ilmoittaa "sivutoimistaan" kuin viranhaltijalla on. Selvää kuitenkin on, että työntekijällä ei ole oikeutta käyttää työaikaa "sivutoimeen" kuuluvien tehtävien hoitamiseen ilman työnantajalta erikseen saatua lupaa. Muista sivutoimista, joihin ei käytetä työaikaa, viranhaltijan on tehtävä ilmoitus työnantajalle. Työnantaja voi tietyissä tilanteissa kuitenkin kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen. Muu sivutoimi ei saa tehdä viranhaltijaa esteelliseksi tehtävässään eikä muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Työntekijän osalta muista "sivutoimista", joihin ei käytetä työaikaa, on velvollisuus ilmoittaa työnantajalle vain jos asiasta on erikseen sovittu työnantajan ja työntekijän välillä. Työntekijän osalta "sivutoimi" ei saa vaikuttaa siihen, ettei hän asianmukaisesti pysty täyttämään työvelvoitteitaan. Viranhaltija ei saa sivutoimena harjoittaa myöskään sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Samansisältöinen säännös löytyy myös työsopimuslaista, jonka mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Viranhaltija/työntekijä eivät voi myöskään ryhtyä virka-/työsuhteen aikana kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi tehtäviin toimenpiteisiin, joita edellä sanottu huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä. Virantoimituksesta pidättäminen Viranhaltija voidaan pidättää virantoimituksesta joko toistaiseksi tai määräajaksi tietyissä viranhaltijalaissa erikseen säännellyissä tilanteissa. Asiasta tarkemmin KT:n julkaisemassa Kunnallisen esimiehen virkasuhdeoppaassa (2004). Vahingonkorvausvelvollisuus Työntekijän/viranhaltijan työtoverilleen tai sivulliselle työssään/virantoimituksessaan aiheuttamasta vahingosta vastaa ensisijassa kunta työnantajana. Työntekijä/viranhaltija voidaan velvoittaa korvamaan kunnalle sen maksama vahingonkorvaus kokonaan tai osittain. Työntekijän/viranhaltijan vahingonkorvausvastuusta on säädetty vahingonkorvauslaissa. Työssään/virassaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttamastaan vahingosta työntekijä/viranhaltija voidaan velvoittaa korvaamaan määrä, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän/viranhaltijan viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausvelvollisuutta ole. Tahallisesti aiheutettu vahinko on korvattava täysimääräisesti, ellei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta. Rikosoikeudellinen vastuu Kunnan tai kuntayhtymän työntekijä/viranhaltija voi myös joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen menettelystään tai laiminlyönnistään. Ns. virkarikoksista lahjusrikoksiin ja virkasalaisuuden rikkomiseen voivat syyllistyä myös kunnan työntekijät. Viranhaltija voi edellisten lisäksi syyllistyä myös virka-asemansa väärinkäyttöön ja virkavelvollisuuksiensa rikkomiseen. Kunnan työntekijä, joka poikkeuksellisesti käyttää julkista valtaa, voi syyllistyä myös muihin virkarikoksiin. Kunnan tai kuntayhtymän työntekijä/viranhaltija voi myös työssään syyllistyä muihin yleisiin rikoksiin (esim. kavallus). Oppaita: Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas, Kunnallinen työmarkkinalaitos 2004 Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas, Kunnallinen työmarkkinalaitos 2004 Kuntatyönantajan aapinen: Mitä tulee tietää, kun palkkaa uutta henkilöstöä, Kuntatyönantaja 1/2004 Säännökset: Työaikalaki Kunnallinen viranhaltijalaki 304/2003, lainmuutos 26/2004 Työsopimuslaki 55/2001, lainmuutos 23/2004 Yhdenvertaisuuslaki 21/2004 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä KVTES 2003 2004 I luku 8-9 KVTES 2003-2004 III luku 6-7 Kuntatyönantajan aapinen 4/2004, ss. 22-27 Työmarkkinalakimiehet Laura Lindholm ja Henrika Nybondas-Kangas Kuntatyönantaja 4/2004 27