Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Itämeren poikki kulkeva maakaasuputkilinja Ympäristövaikutusten arviointi Suomen talousvyöhykkeellä Helmikuu 2009

Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus on ensimmäinen neliosaisesta sarjasta. Yhdessä osat muodostavat Nord Stream -hankeen asiakirjakokonaisuuden, joka on osa Suomen laissa kuvatun ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (468/1994, muutos 267/1999 ja 458/2006) vaatimuksia. Osat on lueteltu alla OSA 1 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Itämeren poikki kulkeva maakaasuputkilinja Ympäristövaikutusten arviointi Suomen talousvyöhykkeellä OSA 2 Kartasto Itämeren poikki kulkeva maakaasuputkilinja Ympäristövaikutusten arviointi Suomen talousvyöhykkeellä OSA 3 Nord Stream - ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia neuvotteluja varten OSA 4 Espoo-kartasto

Yhteystiedot

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Yhteystiedot III Yhteystiedot Hankkeesta vastaava Nord Stream AG Grafenauweg 2 CH-6304 Zug, Sveitsi Puhelin: +41 41 7669191 Faksi: +41 41 7669192 www.nord-stream.com Yhteyshenkilöt: Sebastian Sass, puh. 040 187 1607 (suomi/englanti) Simon Bonnell, puh. 040 187 1601 (englanti) finland@nord-stream.com YVA-menettelyn yhteysviranomainen Uudenmaan ympäristökeskus PL 36 (Asemapäällikönkatu 14) 00521 Helsinki Yhteyshenkilö: Rolf Nyström, kirjaamo.uus@ymparisto.fi YVA-konsultti Ramboll Finland Oy PL 3 (Piispanmäentie 5) FI-02241 Espoo Yhteyshenkilöt: Tore Granskog / Aino Rantanen / Mattias Järvinen, puh. 020 755 6548

IV Ympäristövaikutusten arviointiselostus Yhteystiedot Tietoa nähtävilläolosta YVA-selostus on nähtävillä maalis toukokuussa 2009 seuraavissa kunnissa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Itä-Uusimaa Kymenlaakso Föglö Kaarina Espoo Loviisa Hamina Kökar Kemiönsaari Hanko Pernaja Kotka Lemland Länsi-Turunmaa Helsinki Porvoo Pyhtää Maarianhamina Naantali Inkoo Ruotsinpyhtää Virolahti Salo Kirkkonummi Sipoo Sauvo Raasepori Turku Siuntio Yleisötilaisuuksien alustava aikataulu Maaliskuu 2009, viikko 11: Hanko Helsinki Turku Maaliskuu 2009, viikko 12: Kotka Maarianhamina

Sanasto

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sanasto III SANASTO µg Mikrogramma Ahtojää Ainetta rikkomaton testaus AIS Ajojää Alueelliset vaikutukset Aluevedet Alueverkko Arvioitu vaikutukseton pitoisuus ympäristössä As ASCOBANS Automatisoitu ultraäänitestaus (AUT) Balgzand Bacton Line (BBL) Barg BCF Bernin yleissopimus Betonipäällyste Laaja kelluvan jään alue, joka muodostuu tiukasti toisiinsa kiinni ajautuneista jääkappaleista Röntgentarkastus tai automatisoitu ultraäänitestaus Automatic Identification System, automaattinen tunnistusjärjestelmä (käytetään Itämerellä laivaliikenteen rekisteröintiin). AIS-järjestelmä on laivojen ja VTS (Vessel Traffic Services) -alusliikennepalvelun pääasiallisesti alusten tunnistamiseen ja paikantamiseen käyttämä järjestelmä. Veden pinnalla kelluva jää, joka on ajautunut pois muodostumispaikastaan Vaikutukset, jotka kohdistuvat Suomen talousvyöhykkeellä oleviin kohteisiin, mutta ylittävät lisäksi Suomen aluerajat Rannikkovesivyöhyke, joka ulottuu enintään 12 meripeninkulman päähän rantavaltion perusviivasta (yleensä keskimääräisen laskuveden korkeuden merkistä) Alueverkko (WAN) on laajan alueen kattava tietoliikenneverkko (alueverkkoihin kuuluvat siis kaikki verkot, joiden tiedonsiirtolinkit ylittävät kaupunkialueiden rajat tai alueelliset tai kansalliset rajat). Kemikaalien yhteydessä käytettävä arvo, jonka suuruus on arvioitu ekotoksisuustestin avulla Arseeni Agreement on the Conservation of Small Cetaceans of the Baltic and North Seas, Itämeren ja Pohjanmeren pikkuvalaiden suojelusopimus Tämän tekniikan avulla voidaan määrittää testattavan kohteen paksuus, ja sitä käytetään putkiston korroosion valvonnassa. BBL-putkilinja, Alankomaiden ja Ison-Britannian välillä kulkeva maakaasuputki. Bar gauge, manometripaineen yksikkö Bioconcentration factor, biokertyvyystekijä Kansainvälinen oikeudellinen väline, jonka tavoitteena on suojella luonnonvaraista kasvistoa ja eläimistöä sekä niiden elinympäristöä ja edistää eurooppalaista yhteistyötä tällä alalla Putken betoninen pintakerros, joka lisää putkilinjan painoa ja parantaa sen vakautta merenpohjassa

IV Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sanasto Biohajoaminen BSH BSPA C Cd CFD COPC-aineet CPT Cr Cu db DBT DDD DDE DDT DHI DNV DW EAC EC EEZ Ei vaikutusta Eläinplankton Epifauna Epäsuorat vaikutukset Epätasainen merenpohja Aineita voivat hajottaa mikro-organismit, jotka käyttävät niitä hiilen tai energian lähteenä. Bundesamt für Seeschifffart und Hydrographie, Saksan liittovaltion merenkulkuvirasto Baltic Sea Protected Area, Itämeren suojelualue Hiili Kadmium Computational fluid dynamics, laskennallinen nestedynamiikka Contaminants of potential hazard, mahdollisia haittavaikutuksia aiheuttavat haitta-aineet Cone penetration test, puristinkairauskoe Kromi Kupari desibeli (äänenvoimakkuuden yksikkö) Dibutyylitina Diklooridifenyylidikloorietaani Diklooridifenyylidikloorietyleeni Diklooridifenyylitrikloorietaani, synteettinen tuholaismyrkky Danish Hydraulic Institute, Tanskan vesi- ja ympäristökeskus Det Norske Veritas Deep water, syvä vesi Ecotoxicological assessment criteria, ekotoksikologiset arviointiperusteet European Commission, Euroopan komissio Exclusive Economic Zone, talousvyöhyke Vaikutus voi olla paikallinen ja väliaikainen. Vaikutus ei saavuta/muuta vaikutuksen kohdetta, koska lähteen ja kohteen välimatka on pidempi kuin vaikutuksen laajuus. Planktoniin kuuluvat eläinorganismit Esimerkiksi kivien, kallion ja kasvien pinnalla elävä pohjaeläimistö Hankkeeseen liittyvän toiminnan seurauksena aiheutuvat välilliset vaikutukset Merenpohjan epäsäännöllinen profiili

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sanasto V Eroosio Espoo-raportti Espoon sopimus EU EU:n luontodirektiivi Eufoottinen kerros Eväjalkaiset EY FINIBA FNBA Galvaaniset anodit GIS GTK ha Haihtuminen Haitallinen vaikutus Haitta-aine Kallio- tai maaperän kuluminen veden, tuulen, mekaanisen kulutuksen tai jonkin muun kuluttavan tekijän vuoksi Nord Stream - ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia neuvotteluja varten Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskeva yleissopimus Euroopan Unioni Kansainvälinen sopimus, joka suojaa alueita, joilla esiintyy tietynlaisia luontoympäristöjä tai tiettyjä eliöitä (nämä ympäristöt ja lajit on luetteloitu sopimuksen liitteissä) Vesikerros, jonka läpi pääsevän valon määrä on riittävä fotosynteesiä varten Pinnipedia Euroopan yhteisö Finnish Important Bird Area, Suomen tärkeät lintualueet Finnish National Board of Antiquities, museovirasto Katodiseen suojaukseen käytettävät metallianodit, jotka liukenevat suunnitellusti ja suojaavat siten muita metalliosia liukenemiselta Geographic Information System, paikkatietojärjestelmä Geologian tutkimuskeskus Hehtaari Nesteen hidas höyrystyminen (tiivistymisen vastakohta) Vaikutus, joka johtaa nykytilanteen muuttumiseen huonompaan suuntaan tai uuden epätoivotun tekijän ilmenemiseen Epäpuhtaus Hajautettu hallintajärjestelmä Hallintajärjestelmä, jossa hallintalaitteiston osia ei ole keskitetty yhteen paikkaan, vaan ne on hajautettu eri puolille järjestelmää, ja jossa kutakin alijärjestelmää hallitaan yhden tai usean hallintalaitteiston avulla Halofiilinen Halokliini Hankajalkaiset Hankekuvausasiakirja Hankkeen esisuunnittelu Eliö, joka edellyttää suolaista ympäristöä; suolaista ympäristöä suosiva Voimakas pystysuora suolaisuusgradientti Pienten meressä elävien äyriäisten muodostama ryhmä Hankkeen tiedoista muodostettu yhteenveto, joka on lähetetty kohdeosapuolille ilmoitusmenettelyn yhteydessä Prosessiteollisuuden hankkeiden konseptisuunnitteluprosessi

VI Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sanasto Hapenpoistoaine Hapettuminen Happikato HCB HCH-isomeerit HELCOM Helsinki-komissio Hg HSE MS HVDC-kaapeli Hyljeluoto Hz IBA ICES ICPC IMO IPCC ISO IUCN IW Jälkitäyttö Jääharjanne Jääkautinen moreeni Jäälautta, jääteli Kemiallinen aine, jota lisätään seokseen hapen poistamiseksi Hapettumisella tarkoitetaan hapetusluvun kasvua ja pelkistymisellä hapetusluvun pienenemistä. Hapettomuus Heksaklooribentseeni Heksakloorisykloheksaanit Helsinki-komissio (lisätietoja on kohdassa Helsinkikomissio ) Itämeren merellisen ympäristön suojelusopimuksen toteuttamista varten muodostettu elin Elohopea HSE-järjestelmä, terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmä High-Voltage Direct Current- eli suurjännitetasavirtakaapeli Rannikolla sijaitseva paikka, johon hylkeet vaeltavat esimerkiksi lisääntymistä ja karvanvaihtoa varten Hertsi (taajuuden yksikkö) Important Bird Areas, kansainvälisesti tärkeät lintualueet International Council for the Exploration of the Sea, Kansainvälinen merentutkimusneuvosto International Cable Protection Committee, kansainvälisiä kaapeliyhteyksiä valvova komitea International Maritime Organisation, Kansainvälinen merenkulkujärjestö Intergovernmental Panel on Climate Change, hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli International Organization for Standardization, Kansainvälinen standardointijärjestö International Union for Conservation of Nature and Natural Resources, Maailman luonnonsuojeluliitto Intervention Works, muokkaustyöt Putkikaivannon tai muun kaivannon täyttäminen jälkikäteen Paineen koholle pakottama murtuneen jään muodostama kohouma tai seinämä Jääkauden aikana esiintymäksi keräytynyt moreeni Suuri ajojääkappale

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sanasto VII Kahlaajalinnut Kalvovaahto Kansalliset vaikutukset Kartasto Kasaaminen, upotus Kasviplankton, fytoplankton Keskisuuri vaikutus Kiintojää Kiviainespenger Kolmikerroksinen polyeteeni KP Kuikkalinnut kw kva Käyttöönoton valmistelut Laskennallinen nestedynamiikka Liukeneminen LOQ Lämpökutistemuhvi Makrofyytit Makropohjaeläimistö Charadriiformes-lahkoon kuuluvat lintulajit, esimerkiksi suosirri (käytetään myös nimitystä rantalinnut) Tavanomaisten polttoaineiden pinnalle kiinnittyvä ja niiden sisään tunkeutuva pinta-aktiivinen aine, joka estää polttoaineiden normaalissa lämpötilassa tapahtuvan palamisen Vaikutukset, jotka kohdistuvat kansallisesti merkittäviin ympäristöllisiin kohteisiin (suunnilleen yli kymmenen kilometrin etäisyydellä putkilinjojen reitistä) tai kansallisesti merkittävään tai suojeltuun alueeseen tai joilla on makrotaloudellisia seurauksia Karttakokoelma Jonkin aineksen tai joidenkin kohteiden sijoittaminen meren pohjaan Planktoniin kuuluvat kasviorganismit (levät) Vaikutuskohteen arvo tai herkkyys on suhteellisen suuri, kohde on herättänyt jonkin verran huolta sidosryhmien keskuudessa ja vaikutuksen suuruusluokka on keskisuuri tai suuri. Merijää, joka on jäätynyt kiinni rannikoiden matalikoihin tai mannerjalustan matalissa osissa meren pohjaan ja ulottuu maalta merelle Kiviaineksesta tehty putkilinjan tukipenger Korroosionestopinnoite Kilometer point, kilometrikohta (alkukohta KP 0 on Venäjän rantautumispaikassa) Itämerellä esiintyvät Gavia-suvun vesilintulajit Kilowattia Kilovolttiampeeri Ennen putken käyttöönottoa suoritettavat toimenpiteet Nestemekaniikan ala, jossa nestevirtauksia koskevien ongelmien ratkaisemiseen ja analysoimiseen käytetään numeerisia menetelmiä ja algoritmeja Prosessi, jossa kiinteä aine liukenee liuotteeseen ja muodostaa sen kanssa liuoksen Limit of quantification, pitoisuuden määritysraja Paikan päällä asennettava, putkilinjojen ympärille kierrettävä tai niiden yli vedettävä korroosionestopinnnoite Merenpohjan pinnalla esiintyvät verrattain suuri kokoiset kasvit Meren pohjalla esiintyvät eläimet, jotka jäävät kiinni verkkoon, jonka silmäkoko on 0,5 millimetriä

VIII Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sanasto Materiaaliluettelo MBT MCR-kaapeli Meren keskipinnankorkeus Merilinnut Merimetsot Merisorsat Merkittävä vaikutus Merkitykseltään kohtalainen vaikutus Merkitykseltään vähäinen vaikutus Mm Monikeilakaikuluotain Moreeni mpk MTL Muokkaustyöt Myönteinen vaikutus N NaOH NATO Luettelo, jossa on esitetty suunnitellun rakennelman tai kohteen rakentamiseen tarvittavien materiaalien määrät ja tyypit Monobutyylitina Metallic current return -kaapeli eli metallinen paluuvirtakaapeli Meren keskimääräinen vedenkorkeus sopivaan viitetasoon verrattuna Lintulajit, joiden edustajat viettävät merkittävän osan elinkaarestaan merellä Lajiryhmä, johon kuuluvista vesilinnuista Itämeressä esiintyy vain merimetso (Phalacrocorax carbo) Sorsalintulajit, joiden edustajat viettävät suurimman osan elinkaarestaan (pesimäaikaa lukuun ottamatta) merellä Vaikutuskohteen arvo tai herkkyys on suuri. Laajuus on yleensä alueellinen ja kesto pitkäaikainen tai pysyvä. Vaikutus on yleensä osittain palautuva tai palautumaton. Vaikutuskohteen arvo/herkkyys on yleensä keskisuuri. Vaikutus on yleensä paikallinen tai alueellinen ja kesto keskipitkä- tai pitkäaikainen. Vaikutus on yleensä palautuva tai osittain palautuva. Vaikutuskohteen arvo tai herkkyys on yleensä pieni tai vaikutuksen suuruusluokan arvioidaan olevan pieni. Vaikutus on yleensä paikallinen ja lyhytaikainen. Vaikutus on yleensä palautuva. Megametriä Matalien ja keskisyvien vesialueiden kartoittamiseen käytettävä kaikuluotain Mannerjään kuljettama tai esiintymäksi kasaama lajittumaton ja kerrostumaton sedimentti Meripeninkulma Merentutkimuslaitos Merenpohjan muovaus- ja muutostyöt Vaikutus, joka johtaa nykytilanteen muuttumiseen parempaan suuntaan tai uuden toivotun tekijän ilmenemiseen Typpi Natriumhydroksidi (muita nimityksiä lipeä, kaustinen sooda ja natriumhydraatti) North Atlantic Treaty Organization, Pohjois-Atlantin liitto

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sanasto IX Natura 2000 NDT NEGP NEL Neriittinen plankton ng Ni Nord Stream -hanke Nord Stream -putkilinja NOS NSP NTG Oy Odotetut vaikutukset Odottamattomat vaikutukset OPAL Osittain palautuva vaikutus OSPAR P PAH Paikalliset vaikutukset Palautumaton vaikutus Palautuva vaikutus Euroopan yhteisön alueella esiintyvien luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suojelemiseksi nimettyjen alueiden verkosto Non-destructive testing, ainetta rikkomaton testaus North European Gas Pipeline, Pohjois-Euroopan kaasuputkilinja Norddeutsche Erdgas-Leitung, Pohjois-Saksan kaasuputki Rannikon lähellä tai matalilla merialueilla esiintyvä plankton Nanogrammaa (10-9 grammaa) Nikkeli Hanke, johon kuuluu kaksi 1 220 kilometrin pituista merenalaista maakaasuputkea, jotka kulkevat Venäjältä Viipurin/Pietarin alueen Portovajasta Itämeren halki Saksaan Greifswaldin alueen Lubminiin Suunniteltu maakaasuputkilinja, johon kuuluu kaksi lähes rinnakkain Itämeren halki kulkevaa putkea, joiden läpimitta on 48 tuumaa The National Ocean Service Nord Stream Project, Nord Stream -hanke North Transgas Oy Suunnitellun tai ennalta tunnetun toiminnan vaikutukset Suunnittelemattomasta tai odottamattomasta tapahtumasta aiheutuvat vaikutukset Ostsee-Pipeline-Anbindungs-Leitung, Itämeren putkilinjan yhdysputki Vaikutus, jonka palautuvuus vaihtelee vaikutuksen kohteen laadun tai tyypin mukaan Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus Fosfori Polycyclic aromatic hydrocarbon, polyaromaattinen hiilivety Vaikutukset, jotka kohdistuvat putkilinjojen välittömässä läheisyydessä sijaitseviin merkittäviin paikallisiin kohteisiin Vaikutus, joka ei lakkaa hankkeeseen kuuluvan toiminnan päättymisen jälkeen vaan säilyy pitkän aikaa Vaikutus on palautuva, jos vaikutuksen kohde kykenee palautumaan vaikutusta edeltäneeseen tilaansa vaikutuksen lakattua.

X Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sanasto Pb PCB PCDD PCDF PCS PEC Pelaginen Pelaginen vyöhyke Per annum, p.a. Lyijy Polychlorinated biphenyls, polyklooratut bifenyylit Polyklooratut dibentso-para-dioksiinit Polyklooratut dibentsofuraanit Pressure-control system, paineensäätöjärjestelmä Predicted Environmental Concentration, arvioitu pitoisuus ympäristössä Laji, joka esiintyy vedessä muualla kuin rannikon lähellä Se avomeren osa, joka ei sijaitse rannikon läheisyydessä Vuotta kohti pg pikogramma (10-12 g) ph PID Pieni vaikutus Pingeri Plankton PNEC Pohjaeliöstö Pohjakasvillisuus ja -eläimistö Polyeteeni, PE Polypropeeni, PP Polyuretaani, PU PSSA PSU Puolisukeltajasorsat Liuoksen happamuuden tai emäksisyyden mittayksikkö Project information document, hankekuvausasiakirja Vaikutuskohteen arvo tai herkkyys on alhainen, kohde ei ole herättänyt merkittävää huolta YVA-prosessin aikana tai vaikutuksen suuruusluokka on pieni. Matalien merialueiden geologiseen kuvantamiseen ja kartoittamiseen käytettävä penetroiva kaikuluotain Vesieliöt, jotka kelluvat vedessä passivisesti tai joilla on rajallinen liikkumiskyky Predicted No-Effect Concentration, arvioitu vaikutukseton pitoisuus ympäristössä Merenpohjassa elävät vesieliöt Merenpohjan päällä tai sen pinnan alla elävät kasvit ja eläimet Lämpömuovautuva hyödyketuote Lämpömuovautuva polymeeri Uretaanisidosten välityksellä toisiinsa kiinnittyneiden orgaanisten yksiköiden muodostamista ketjuista koostuva polymeeri Particulary Sensitive Sea Area, erittäin herkkä merialue Practical Salinity Units, psu-yksikkö, jolla suolapitoisuuden numeerinen arvo ilmaistaan, vastaa promillea Sorsalajit, jotka eivät kykene sukeltamaan vaan kääntävät peräpäänsä ylöspäin ruokaillessaan (esimerkiksi Anassuvun lajit heinäsorsa, haapana ja tavi).

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sanasto XI Putken tukirakenne Putkenlaskuramppi Putkentarkastuslaite Pyörre Päästöt Ramsar-alueet RCR Rehevöityminen RH ROV Ruokit SAC SAKL Sameus Savi SAWL 485 I FD SCADA SCI Sedimentaatio Sedimentaatiovyöhyke Sedimenttikaikuluotain, penetroiva kaikuluotain Metallista valmistettu, vyötä muistuttava mekaaninen suojarakenne, joka sijoitetaan putkien liitoskohdan ympärille S-laskumenetelmään liittyvä putkenlaskualuksen osa, jonka avulla voidaan vähentää putken taipumista laskemisen aikana Putken sisäpuoliseen tarkastamiseen käytettävä laite Päävirtaukseen nähden päinvastaiseen suuntaan liikkuva, erityisesti kehää kiertävä, vesi- tai kaasuvirta Liikenteestä tai fossiilisten polttoaineiden palamisesta lähtöisin olevat ilmaan vapautuneet yhdisteet Kosteikkosuojelualueet Risk Characterisation Ratio, riskin luonnehdintasuhde Kemiallisten ravinteiden (tyypillisesti typpeä tai fosforia sisältävien yhdisteiden) määrän lisääntyminen Relative hazard, suhteellinen vaarallisuus; RH-arvo kuvaa eri haitta-aineiden välisiä suhteellisia haitallisten terveysvaikutusten voimakkuuksia Remotely Operated Vehicle, ROV-laite (kauko-ohjattu vedenalainen laite) Alca-, Cepphus- ja Uria-sukuihin kuuluvat lintulajit Special Areas of Conservation, erityisten suojelutoimien alueet (SAC-alueet) Suomen ammattikalastajaliitto Suspendoituneesta siltistä (lietteestä) tai orgaanisesta aineksesta johtuva veden läpinäkymättömyys Maalajihiukkaset, joiden läpimitta on alle 0,002 millimetriä mineraalikoostumuksesta riippumatta Valmistusprosessi (jauhekaarihitsaus, yksi pitkittäinen hitsisauma) Supervisory control and data acquisition, valvonta-, ohjaus- ja tiedonkeruujärjestelmä Site of Community Interest, yhteisön tärkeänä pitämä alue (SCI-alue) Suspendoituneen aineksen liike ulkoisen voiman, esimerkiksi painovoiman, seurauksena Sedimentaation muodostama pintakerros Tehokas matalataajuuksinen kaikuluotain, jonka avulla voidaan määrittää merenpohjan ylimpien kerrosten profiilit

XII Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sanasto Seisova aallokko, seiche SES SGS SGU Siltti Sm 3 SMHI Sopimusosapuolet Sotatarvike SPA Spp. SSS Sukellustukialus Sukeltajasorsat Sulfaatteja pelkistävät bakteerit Sulkuventtiili Suorat vaikutukset Suuri vaikutus SVA Syanobakteerit Syvyysolosuhteet Suljettuun tai osittain suljettuun altaaseen syntyvä seisova aallokko. Saipem Energy Services (aiemmin Snamprogetti) Tarkastus-, varmistus-, testaus- ja sertifiointiyritys Sveriges geologiska undersökning, Ruotsin geologinen tutkimuslaitos Maalajihiukkaset, joiden läpimitta on 0,002-0,06 mm Vakiokuutiometriä Swedish Meteorological and Hydrological Institute, Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos Valtiot, jotka ovat allekirjoittaneet Itämeren merellisen ympäristön suojelua koskevan Helsingin sopimuksen Yleisnimitys hankealueelta löydetyistä ammuksista, räjähteistä ja muista ampumatarvikkeista, kuten merimiinoista, lento- ja syvyyspommeista sekä miinalaveteista/irrotusjärjestelmistä Special Protection Areas, linnuston erityissuojelualueet (SPA-alueet) Lyhenne, joka ilmaisee, että jokin pätee useisiin samaan sukuun kuuluviin lajeihin, mutta ei välttämättä kaikkiin kyseisen suvun lajeihin Side-scan sonar, viistokaikuluotain Alus, jota käytetään ammattimaisten sukellusprojektien kelluvana tukikohtana Sukeltamalla ruokansa hankkivat sorsalintulajit, joista useimmat kuuluvat Aythya-sukuun (esimerkiksi tukkasotka, lapasotka ja punasotka) tai Mergus-sukuun (koskelot) Merenpohjan sedimenteissä esiintyvät tärkeät bakteerit, jotka kykenevät tyydyttämään energiantarpeensa sulfaattien avulla Putkilinjaan asennettu ohjattu venttiili Hankkeeseen kuuluvan suunnitellun toiminnan ja sen vaikutuskohteena olevan ympäristön välisestä suorasta vuorovaikutuksesta aiheutuvat vaikutukset Vaikutuskohteen arvo tai herkkyys on suuri (esimerkiksi Natura 2000 -alue), kohde on herättänyt merkittävää huolta sidosryhmien keskuudessa ja vaikutuksen suuruusluokka saattaa olla suuri. Sosiaalisten vaikutusten arviointi Sinilevät Syvyys, merenpohjan pinnanmuodot

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sanasto XIII Talousvyöhyke TBT TCDD TDI TEF TEN-E TEQ Termokliini Thermofiilinen Tuulivoimapuisto TÜV UNCLOS UNESCO Vaikutusten rajaus Valuma-alue Valvonta-, ohjaus- ja tiedonkeruujärjestelmä Valvontatelevisio WAN Vapaa jänne Varavalvomo Vesilinnut Merivyöhyke, jonka rajojen sisäpuolella jollakin valtiolla on meriluonnonvarojen tutkimista ja käyttöä koskevia erityisoikeuksia Tributyylitina Polyklooritettu dioksiini Tolerable daily intake, siedettävä päivittäinen enimmäismäärä Toxic equivalency factor, toksisuusekvivalenttikerroin Trans-European Energy Network, Euroopan laajuinen energiaverkosto Toxic equivalent, toksisuusekvivalentti Voimakas pystysuora lämpötilagradientti Lämpöä suosiva Energiaa tuottaville tuulimyllyille varattu alue Technischer Überwachungs-Verein, joukko saksalaisia organisaatioita, joiden toiminta-alueeseen kuuluu kaikenlaisten tuotteiden turvallisuuden varmistaminen ja ihmisten ja ympäristön suojeleminen vaaroilta United Nations Convention on the Law of the Sea, Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimus United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization, Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö YVA-menettelyn nojalla toimivaltaiselle viranomaiselle luovutettavien tietojen määrän ja laajuuden määritysprosessi Alue, jolta vesi valuu johonkin vastaanottavaan vesistöön (järveen tai mereen) SCADA (Supervisory Control And Data Acquisition) -järjestelmä. Teollinen ohjaus- ja valvontajärjestelmä, jossa tietokonejärjestelmä valvoo ja ohjaa prosessia. Järjestelmä, jossa signaali lähetetään haluttuun paikkaan videokameroiden avulla ja johon kuuluu rajallinen määrä näyttöjä Wide area network, alueverkko Putkilinjan osuus, jossa putkilinja kulkee merenpohjan pinnan yläpuolella Nord Streamin konttori Zugissa Yleisnimitys lintulajeille, jotka viettävät useimmiten merkittävän osan elinkaarestaan vedessä tai sen läheisyydessä (esimerkiksi merilinnut, kahlaajalinnut ja lokit)

XIV Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sanasto WHO Vieraslajit Viistokaikuluotain Virtauksen mittaus Virtauksen säätö VTS WWI WWII Yhteisön tärkeänä pitämä alue, SCI-alue Yksikeilakaikuluotain Yläpuolisella tulolla varustettu palloventtiili YVA YVA-ohjelma Zn World Health Organisation, Maailman terveysjärjestö Lajit, jotka eivät esiinny luonnostaan jollakin ympäristön alueella Laite, jota käytetään merenpohjaa koskevan kuvamaisen graafisen tiedon tuottamiseen Fluidin kokonaisvirtauksen suuruuden määritys Kompressorin nopeuden automaattinen säätötoiminto Vessel Traffic Service, alusliikennepalvelu World War I, ensimmäinen maailmansota World War II, toinen maailmansota Alue, joka voi edistää elinympäristön suojelua tai auttaa palauttamaan elinympäristön suotuisaan tilaan Matalien ja keskisyvien vesialueiden kartoittamiseen käytettävä kaikuluotain Venttiili, joka avataan kääntämällä venttiilin sisällä olevaan kuulaan kiinnitettyä kahvaa Ympäristövaikutusten arviointi YVA-ohjelma (vaikutusalueiden laajuuden määrittämistä koskeva asiakirja) korosti mahdollisia ympäristöllisiä ja sosioekonomisia osa-alueita, joihin voi kohdistua vaikutuksia tiettynä ajanjaksona ja tietyllä etäisyydellä. Sinkki

Sisällysluettelo

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sisällysluettelo III Sisällysluettelo Luku 0...1 0 Yhteenveto...3 0.1 Nord Stream -putkilinja ja ympäristövaikutusten arviointi...3 0.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely...4 0.2.1 Nord Streamin kansallinen YVA-prosessi...4 0.2.2 Yleisön osallistuminen...5 0.3 Yhteenveto tärkeimmistä ympäristökysymyksistä...6 0.4 Hankkeen kuvaus...8 0.4.1 Perustelut hankkeelle...8 0.4.2 Hankkeesta vastaava taho Nord Stream AG...9 0.4.3 Putkilinjan reitti...9 0.4.4 Hankkeen toiminnot...11 0.4.5 Käyttö...14 0.4.6 Käytöstä poistaminen...15 0.5 Vaihtoehdot kansallisessa ympäristövaikutusten arvioinnissa...16 0.6 Ympäristövaikutukset hankealueella...17 0.6.1 Yhteenveto fysikaaliseen ja kemialliseen ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista...18 0.6.2 Yhteenveto bioottiseen ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista...19 0.6.3 Yhteenveto suojelualueisiin kohdistuvista vaikutuksista...21 0.6.4 Yhteenveto talouselämään ja ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista...22 0.6.5 Yhteenveto käytöstä poistamisen vaikutuksista...26 0.6.6 Yhteenveto odottamattomien tapahtumien vaikutuksista...26 0.6.7 Yhteenveto reittivaihtoehtojen ympäristövaikutusten vertailusta...27 0.7 Ehkäisy- ja lievennystoimet...30 0.7.1 Suunnitteluvaiheen toimet...30 0.7.2 Rakennus- ja käyttövaiheen toimet...30 0.8 Ehdotus seurantaohjelmasta...31 Luku 1...33 1 Johdanto...35

IV Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sisällysluettelo Luku 2...39 2 Taustatiedot...41 2.1 Hankkeen historia tähän päivään saakka...41 2.1.1 1980 1990: Venäläis-pohjoismaiset aloitteet uusien toimitushankkeiden käynnistämiseksi...41 2.1.2 1990 1995: Yamal-putkilinjan rakentaminen...41 2.1.3 1995 2000: North Transgas Oy:n (NTG) tutkimukset...42 2.1.4 2000 2001: Itämeren kautta paras vaihtoehto uudelle energiantoimitusreitille Eurooppaan...44 2.1.5 2001 2006: NTG:stä tulee North European Gas Pipeline...45 2.1.6 Nord Stream AG:n perustaminen...47 2.2 Tietoja yhtiöstä...48 2.2.1 Toimija...48 2.2.2 Nord Streamin organisaatio...48 2.3 Nord Stream -hankkeen taloudellinen ja sosiopoliittinen perusta: Euroopan energiatoimitusten varmistaminen...49 2.3.1 Uusia maakaasun tuontikapasiteetteja tarvitaan vastaamaan EU:n kasvavaan maakaasun kysyntään...49 2.3.2 Venäjän strateginen merkitys EU:lle maakaasun toimittajana...51 2.3.3 EU:n ja Aasian kilpailu Venäjän maakaasusta...53 2.3.4 Nord Stream -putkilinja keskeisenä osana Euroopan laajuisia energiaverkostoja.54 2.4 Nord Stream -hankkeen ympäristöä koskeva perustelu...57 2.4.1 Polttoainetyypin valinta...57 2.4.2 Maakaasun lähde ja siirtotapa...58 2.4.3 EU:n mahdollisten maakaasuratkaisujen päästöjen vertailu...60 2.4.4 Mahdollisuudet ympäristönsuojeluun liittyviin etuihin...60 2.4.5 Yhteenveto...61 Luku 3...63 3 Projektin kuvaus...65 3.1 Yleistä...65 3.1.1 Suomen YVA-selostuksessa käsiteltävät projektin toiminnot...65 3.1.2 Yhteenveto projektista...67 3.2 Putkilinjan reitti...70 3.2.1 Putkilinjan reitin kehitys...70 3.2.2 Putkilinjan reitin yksityiskohdat...72 3.3 Yksityiskohtainen suunnittelu...76 3.3.1 Rakennesuunnittelu...76 3.3.2 Putkilinjan materiaalisuunnittelu ja ruosteenesto...77

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sisällysluettelo V 3.4 Asennuksen logistiikka...85 3.4.1 Logistiikkaratkaisu...85 3.4.2 Putkikappaleiden ja pinnoitusmateriaalien kuljetus pinnoituslaitoksiin...86 3.4.3 Pinnoituslaitokset ja väliaikaiset varastointialueet...87 3.4.4 Putkien kuljetus merialueelle...90 3.4.5 Sijoitettavan kiviaineksen kuljetus...92 3.5 Rakentaminen...94 3.5.1 Aikataulu suunnittelu ja toteutus...94 3.5.2 Reitti-, suunnittelu- ja rakennustutkimukset...95 3.5.3 Merenpohjan muokkaustoimenpiteet...100 3.5.4 Infrastruktuurin risteäminen (kaapelit ja putkilinjat)...106 3.5.5 Asennusvaiheet, alukset ja välineet...110 3.5.6 Putkien yhdistäminen...119 3.5.7 Rantautumispaikat...121 3.6 Käyttöönoton esivalmistelut...121 3.6.1 Putken täyttäminen, puhdistaminen ja mittaaminen...122 3.6.2 Järjestelmän painetesti ja putkien yhdistäminen...123 3.6.3 Vedenpoisto...124 3.6.4 Kuivaus...124 3.7 Käyttöönotto...124 3.8 Käyttöratkaisu...125 3.8.1 Putkijärjestelmän päälaitokset...125 3.8.2 Putkilinjan segmentoitu suunnittelupaine...126 3.8.3 Putkilinjan hallintajärjestelmä...128 3.8.4 Putkilinjan normaalit toiminnot...131 3.8.5 Siirtotoiminnot...131 3.8.6 Huoltotoimet...132 3.8.7 Rakennesuunnittelutoimet...134 3.8.8 Henkilöstö...134 3.9 Käytöstä poistaminen...135 3.10 Hankkeen suhde muihin projekteihin...136 3.10.1 Kaapelit ja putkilinjat...136 3.10.2 Maa-aineksen otto...137 Luku 4...139 4 Ympäristövaikutusten arviointimenettely...141 4.1 Espoon sopimuksen mukainen valtioiden rajat ylittävä menettely...141 4.1.1 Espoon sopimuksen mukainen menettely Nord Stream -hankkeen yhteydessä. 141 4.1.2 Menettelyn soveltaminen ja julkiset kuulemiset...143

VI Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sisällysluettelo 4.2 Ympäristövaikutusten arviointi ja osallistuminen Suomessa...144 4.2.1 YVA-menettelyn soveltaminen...144 4.2.2 YVA-menettelyn osapuolet...145 4.2.3 YVA-menettely Nord Stream -hankkeen yhteydessä...145 4.2.4 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta...147 4.2.5 Yleisön osallistuminen...152 4.2.6 Aikataulu...155 4.3 Lainsäädäntö ja luvat Suomen talousvyöhykkeellä...155 4.3.1 YK:n merioikeusyleissopimus...155 4.3.2 Kansainvälinen YVA-lainsäädäntö ja EU-lainsäädäntö...156 4.3.3 Lainsäädäntö ja lupamenettelyt...156 4.4 Hankkeen suhde maankäyttöön, luonnonvaroihin ja luonnonsuojeluun liittyviin suunnitelmiin ja ohjelmiin...158 4.4.1 Suomen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaavoitus...158 4.4.2 Luonnonsuojeluohjelmat...159 4.4.3 Vesien suojelu...159 4.4.4 Melutason ohjeet...160 4.4.5 Helsingin sopimus / HELCOMin suositukset...160 Luku 5...163 5 Nykytilanne hankealueella...165 5.1 Ympäristöolosuhteiden kuvaamiseen käytetyt menetelmät...166 5.1.1 Geofysikaaliset tutkimukset...166 5.1.2 Geotekniset tutkimukset...169 5.1.3 Sotatarviketutkimukset...170 5.1.4 Kulttuuriperintötutkimukset...174 5.1.5 Ympäristön kenttätutkimukset...174 5.2 Hankealue...179 5.2.1 Suomen hankealue...180 5.3 Fysikaalinen ja kemiallinen ympäristö...182 5.3.1 Syvyysolosuhteet...183 5.3.2 Merenpohjan morfologia ja sedimentit...188 5.3.3 Neotektoniikka ja seisminen toiminta...198 5.3.4 Hydrologia...201 5.3.5 Metallit ja orgaaniset haitta-aineet...222 5.3.6 Ilmanlaatu...233 5.3.7 Ilmassa kantautuva ja vedenalainen taustamelu...234 5.4 Bioottinen ympäristö...239 5.4.1 Pohjaympäristö...240 5.4.2 Planktinen ympäristö...256 5.4.3 Kalat ja kalakannat...259

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sisällysluettelo VII 5.4.4 Merinisäkkäät...263 5.4.5 Linnut...268 5.5 Suojelualueet...277 5.5.1 Natura 2000 -alueet...277 5.5.2 Kansallispuistot...285 5.5.3 Muut suojelualueet...287 5.6 Taloudelliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet...293 5.6.1 Laivaliikenne...293 5.6.2 Kalastus...307 5.6.3 Matkailu ja vapaa-aika...313 5.6.4 Sotilasalueet...317 5.6.5 Tavanomaiset ammukset...320 5.6.6 Muut tutkimuskohteet...328 5.6.7 Nykyinen infrastruktuuri, suunnitellut infrastruktuurihankkeet ja luonnonvarojen hyödyntäminen...335 5.6.8 Kulttuuriperintökohteet...341 Luku 6...349 6 Vaihtoehdot ja reitin optimointi...351 6.1 Putkilinjan reittivaihtoehdot Suomen talousvyöhykkeellä...351 6.1.1 Nollavaihtoehto (toteuttamatta jättäminen)...353 6.1.2 Vaihtoehto 1 (C14)...353 6.1.3 Vaihtoehto 2 (C16)...354 6.1.4 Alavaihtoehto 1a/2a (Suursaaren eteläpuolitse Suomen alueella)...355 6.2 Arvioimaton reitti Viron ja Suomen talousvyöhykkeillä...357 6.3 Reitin optimointi...359 6.3.1 Toteuttavuustutkimus...359 6.3.2 Konseptisuunnittelu...360 6.3.3 Yksityiskohtainen suunnittelu...361 Luku 7...367 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus...369 7.1 Yleistä...370 7.2 Tarkastellut vaikutukset...372 7.2.1 Suomen YVA-lainsäädäntö...372 7.2.2 Suunniteltujen toimien ja odottamattomien tapahtumien vaikutukset...372 7.2.3 Suunniteltujen toimien vaikutusten tunnistaminen...373 7.2.4 Rajat ylittävät vaikutukset...374

VIII Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sisällysluettelo 7.3 Projektin vaikutusten kuvaus- ja arviointimenetelmät...375 7.3.1 Ympäristövaikutusten luokittelussa käytettyjen määritelmien kuvaus...375 7.3.2 Vaikutuksen kokonaismerkitys...378 7.4 Vaihtoehtojen vertailu...379 7.5 Vaikutusalue...380 Luku 8...383 8 Suunniteltujen toimien ympäristövaikutusten arviointi...385 8.1 Vaikutukset fyysiseen ja kemialliseen ympäristöön...388 8.1.1 Merenpohjaan kohdistuvat vaikutukset...389 8.1.2 Veden laatuun kohdistuvat vaikutukset...414 8.1.3 Ilman laatuun kohdistuvat vaikutukset...442 8.1.4 Meluvaikutukset...449 8.2 Vaikutukset bioottiseen ympäristöön...464 8.2.1 Vaikutukset pohjaympäristöön...465 8.2.2 Vaikutukset planktiseen ympäristöön...478 8.2.3 Kaloihin ja kalakantoihin kohdistuvat vaikutukset...486 8.2.4 Merinisäkkäisiin kohdistuvat vaikutukset...497 8.2.5 Merilintuihin kohdistuvat vaikutukset...507 8.3 Vaikutus suojelualueisiin...516 8.3.1 Yleiskatsaus...516 8.3.2 Vaikutusmekanismit...517 8.3.3 Menetelmät ja käytetyt tiedot...517 8.4 Talouselämään ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset...529 8.4.1 Laivaliikenteeseen kohdistuvat vaikutukset...530 8.4.2 Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset...538 8.4.3 Sotilasalueisiin kohdistuvat vaikutukset...546 8.4.4 Nykyiseen infrastruktuuriin, suunniteltuihin infrastruktuurihankkeisiin ja... luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuvat vaikutukset...552 8.4.5 Kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset...561 8.4.6 Ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset...567 8.4.7 Matkailu- ja virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset...578 8.4.8 Väestön hyvinvointiin kohdistuvat vaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset...584

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sisällysluettelo IX Luku 9...603 9 Arvio odottamattomiin tapahtumiin liittyvistä riskeistä...605 9.1 Johdanto...605 9.1.1 Tarkoitus ja laajuus...605 9.1.2 Tutkimustulokset ja johtopäätökset...606 9.2 Riskinhallintamenettelyn kuvaus...607 9.2.1 Määritelmät...607 9.2.2 Riskien arviointi...608 9.2.3 Riskin siedettävyysalueet...611 9.2.4 Riskien siedettävyyskriteerit...612 9.2.5 Riskin lieventäminen/valvonta...615 9.3 Putkilinjan asennuksen aikaisten odottamattomien tapahtumien riskinarviointi...616 9.3.1 Asennukseen liittyvien vaaratekijöiden tunnistaminen...617 9.3.2 Asennustöiden laadullinen riskien arviointi...619 9.3.3 Putkilinjan asennuksen määrällinen riskien arviointi...620 9.3.4 Öljyvuodoista aiheutuvien ympäristöriskien arvioinnin tulokset...626 9.3.5 Kolmansien osapuolten aluksissa oleviin ihmisiin kohdistuvien asennusvaiheen riskien arviointi...628 9.3.6 Kolmansien osapuolten aluksissa oleviin ryhmiin kohdistuvien asennusvaiheen riskien arviointi...628 9.3.7 Nord Stream -hankkeen työntekijöihin kohdistuvan yksilöriskin arvioinnin tulokset... 629 9.4 Putkilinjan käytön aikaisten odottamattomien tapahtumien riskinarviointi...630 9.4.1 Vaaratekijän tunnistaminen...630 9.4.2 Määrällinen arviointi riskeistä, jotka johtuvat vuorovaikutuksesta laivojen kanssa käyttövaiheessa...631 Luku 10...641 10 Käytöstä poistamisen ympäristönäkökohdat...643 10.1 Käytöstä poistamiseen liittyvä oikeuskäytäntö...643 10.1.1 Putkien käytöstä poistaminen...644 10.2 Käytöstä poistamisen tulevaisuuden vaihtoehdot ja mahdolliset vaikutukset...646 10.2.1 Merenalaisten putkien paikalleen jättäminen...646 10.2.2 Putkien poistaminen kokonaan tai osittain...647

X Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sisällysluettelo Luku 11...649 11 Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu...651 11.1 Nord Stream -hankkeen ympäristövaikutukset Suomessa...651 11.1.1 Ympäristövaikutusten arviointi...651 11.1.2 Vaikutusten kokonaismerkitys...652 11.2 Yhteenveto fysikaaliseen ja kemialliseen ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista...653 11.2.1 Vaihtoehto 0...653 11.2.2 Vaihtoehto 1, C14...653 11.2.3 Vaihtoehto 2, C16...654 11.2.4 Alavaihtoehto 1a/2a...654 11.3 Yhteenveto bioottiseen ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista...655 11.3.1 Vaihtoehto 0...655 11.3.2 Vaihtoehto 1, C14...655 11.3.3 Vaihtoehto 2, C16...656 11.3.4 Alavaihtoehto 1a / 2a...657 11.4 Yhteenveto suojelualueisiin kohdistuvista... vaikutuksista...657 11.4.1 Vaihtoehto 0...657 11.4.2 Vaihtoehto 1...657 11.4.3 Vaihtoehto 2...658 11.4.4 Alavaihtoehto 1a / 2a...658 11.5 Yhteenveto talouselämään ja ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista...658 11.5.1 Vaihtoehto 0...658 11.5.2 Vaihtoehto 1, C14...658 11.5.3 Vaihtoehto 2, C16...659 11.5.4 Alavaihtoehto 1a/2a...660 11.6 Yhteenveto käytöstä poistamisen ympäristönäkökohdista...661 11.7 Yhteenveto odottamattomien tapahtumien riskien arvioinnista...662 11.8 Yhteenveto reittivaihtoehtojen ympäristövaikutusten vertailusta...663 11.8.1 Reittivaihtoehtojen 1 ja 2 vertailu...664 11.9 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset...665 11.10 Hankkeen toteutettavuus ja vaihtoehdot...666

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sisällysluettelo XI Luku 12...667 12 Tietojen puute ja epävarmuustekijät...669 12.1 Tietojen puute...670 12.2 Vaikutusten arviointeihin liittyvät epävarmuustekijät...673 12.3 Johtopäätökset...670 Luku 13...677 13 Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet...679 13.1 Ennen YVA-selostuksen jättämistä toteutetut ehkäisemis- ja lieventämistoimenpiteet...680 13.1.1 Reittitutkimukset ja reitin optimointi...680 13.1.2 Putkilinjan tukemisen tekniset ratkaisut: muokkaustoimenpiteet...681 13.1.3 Logistiikka...681 13.1.4 Julkinen keskustelu...681 13.2 Suunnitelluista toimista aiheutuvien vaikutusten lieventäminen YVA-selostuksen jättämisen jälkeen...682 13.2.1 Ennen putken asentamista tehtävät tutkimukset...682 13.2.2 Sotatarvikkeiden ja ammusten raivaaminen...682 13.2.3 Merenpohjan muokkaustyöt...684 13.2.4 Putken laskeminen ja ankkurointi...685 13.2.5 Liikenteen ohjaus...686 13.2.6 Julkinen keskustelu...687 13.2.7 Seuranta...687 13.2.8 Kompensaatiot...687 13.3 Odottamattomien vaikutusten lieventäminen...687

XII Ympäristövaikutusten arviointiselostus Sisällysluettelo Luku 14...691 14 Jatkosuunnittelu...693 14.1 Luvun tarkoitus ja laajuus...693 14.2 YVA- ja lupamenettelyt...693 14.3 Nord Stream -hankkeen toimet YVA-selvityksen jättämisen jälkeen...694 14.3.1 Vedenalaisten asennustöiden aikataulu...695 14.3.2 Putkilinjojen laskettavuus...695 14.3.3 Putkijaksojen yhdistäminen vedenalaisella hitsauksella...696 14.3.4 Kaapeliristeykset...696 14.3.5 Ankkurikäytävän tutkimus...697 14.3.6 Sotatarvikkeiden raivaaminen...698 14.3.7 Pohjasedimentin lisäanalyysi...698 14.3.8 Odottamattomien tapahtumien riskiarviointi...698 14.3.9 Yhteistyö kalastusalan kanssa...698 14.3.10 Lisätoimet...699 Luku 15...701 15 Ehdotus seurantaohjelmasta...703 15.1 Nord Stream -hankkeen HSE-hallintajärjestelmä...704 15.2 Ympäristövaikutusten seuranta...705 15.2.1 Asiantuntijahavainnot rakennusvaiheen aikana nisäkkäät ja linnut...705 15.2.2 Laivaliikenteen seuranta...706 15.2.3 Kulttuuriperinnön seuranta...706 15.2.4 Pohjasedimentin seuranta...707 15.2.5 Vedenlaadun seuranta...707 15.2.6 Pohjaeläimistön ja kalojen seuranta...708 15.2.7 Seurantaohjelman yhteenveto...709 Lähdeluettelo...711 Liitteet I XII...749

Luku 0 Yhteenveto

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 0 3 0 Yhteenveto 0.1 Nord Stream -putkilinja ja ympäristövaikutusten arviointi Nord Stream AG ehdottaa vedenalaisen Venäjältä Saksaan kulkevan, kummankin maan maanpäällisiin siirtojärjestelmiin liitettävän maakaasuputkilinjan rakentamista. Nord Stream -putkilinja yhdistää Venäjän suuret maakaasuvarat Euroopan olemassa olevaan maakaasuputkiverkostoon. Täydellä kapasiteetilla toimiessaan järjestelmä toimittaa 55 miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa eurooppalaisille kuluttajille. Tämän arvioidaan olevan noin yhdeksän prosenttia Euroopan unionin (EU) vuoden 2025 maakaasun kulutuksesta. Koko kahdesta putkilinjasta koostuvan järjestelmän (Nord Stream -putkilinjan) pituus tulee olemaan 1 220 kilometriä, josta 375 kilometriä Suomen yksinomaisella talousvyöhykkeellä. Putkilinja kulkee Suomenlahden syvimpien osien merenpohjassa noin 88 metrin syvyydessä avoimella vesialueella noin 20-30 kilometrin päässä rannikosta. Lisäksi putkilinja kulkee Venäjän, Ruotsin, Tanskan ja Saksan talousvyöhykkeiden halki. Suunnitelmien mukaan putkilinjan rakennustyöt alkavat vuonna 2010 ja toinen putkilinja on valmis vuoteen 2012 mennessä. Putkilinjajärjestelmän suunniteltu käyttöaika on 50 vuotta. Putkilinjan pitkän aikavälin häiriöttömän toiminnan takaamiseksi on suoritettava jonkin verran merenpohjan muokkaustoimenpiteitä, kuten kiviaineksen lisäämistä putkilinjaa tukemaan sellaisilla alueilla, joissa merenpohja on epätasainen, sekä sotatarvikkeiden (ammusten) raivaamista 25 metrin säteellä putkilinjojen reitiltä. Yksittäisiä putkikappaleita hitsataan yhteen putkenlaskualuksella ja lasketaan sitten merenpohjaan. Alus kulkee putkilinjan reittiä tasaista vauhtia ja laskee noin 2,5-3 kilometriä putkea päivässä. Koska putkilinja kulkee Suomen talousvyöhykkeen läpi, Suomen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) käytetään hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin Suomen osuudella. YVA-menettelyssä on tavoitteena arvioida hankkeen ympäristövaikutukset, varmistaa vaikutusten huomiointi suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä antaa kansalaisille tietoa ja mahdollisuus osallistua prosessiin. YVA-selostus ja yhteysviranomaisen (Uudenmaan ympäristökeskuksen) lausunto otetaan huomioon, kun päätetään hankkeen luvista Suomen talousvyöhykkeellä. Tarvittavat luvat ovat Suomen talousvyöhykelain mukainen valtioneuvoston suostumus ja vesilain mukainen rakennuslupa. Suomen YVA-menettelyn tulokset on koottu tähän selostukseen.

4 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 0 Suomen kansallisessa YVA-selostuksessa esitetään hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut. Niihin kuuluvat seuraavat: putkilinjan rakentamiseen, käyttöön ja käytöstä poistamiseen liittyvät toimet käytetyt arviointimenetelmät tutkittujen vaihtoehtojen ympäristövaikutukset arvioinnissa käytetyt keskeiset tiedot vaihtoehtoisten putkilinjan reittien vertailu kansallisella hankealueella näiden vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus ehdotus seurantaohjelmaksi arviointiprosessin yhteenveto. Lisäksi arviointiselostuksessa kuvataan arviointiin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät sekä haitallisten ympäristövaikutusten lieventämis- ja torjumismahdollisuudet. Rajat ylittävät vaikutukset muiden maiden alueelta Suomen alueelle ja Suomen talousvyöhykkeeltä muiden maiden alueelle esitetään raportissa Nord Streamin Espoo-raportti Itämeren vedenalainen kaasuputki. Tässä yhteenvedossa korostetaan arvioinnin tuloksia ja asiantuntija-arvioita, jotka liittyvät Nord Stream -putkilinjan rakentamisen ja käytön odotettuihin vaikutuksiin. 0.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely 0.2.1 Nord Streamin kansallinen YVA-prosessi Kansallinen YVA-menettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa Nord Stream AG laati vaikutusalueiden laajuuden määrittämistä koskevan asiakirjan eli YVA-ohjelman, jossa kuvailtiin ympäristövaikutusten arvioinnissa noudatettava toimintasuunnitelma. Toisessa vaiheessa Nord Stream AG selvitti arviointiohjelmassa esitetyn toiminnan vaikutukset ja kokosi tulokset tähän YVA-selostukseen. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy, kun Uudenmaan ympäristökeskus (yhteysviranomainen) antaa lausunnon selostuksesta. 0.2.1.1 Ensimmäinen vaihe: YVA-ohjelma Suomen kansallisen YVA-menettelyn ensimmäisessä vaiheessa Uudenmaan ympäristökeskus julkisti Nord Streamin YVA-ohjelman marraskuussa 2006. Julkisen kuulemisen yhteydessä Uudenmaan ympäristökeskus pyysi lausuntoja eri viranomaisilta, kansalaisilta ja kansalaisjärjestöiltä. Näiden lausuntojen pohjalta Uudenmaan ympäristökeskus antoi Nord Stream AG:lle oman lausuntonsa YVA-ohjelmasta helmikuussa 2007.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 0 5 0.2.1.2 Toinen vaihe: ympäristövaikutusten arviointi Arviointivaihe toteutettiin yhteysviranomaisen lausunnon ja YVA-ohjelman perusteella. Kun selostus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen, se on yleisön nähtävillä Internetissä ja rannikkokunnissa enintään 60 päivän ajan. Sinä aikana Suomen viranomaiset, kansalaiset ja muut intressiryhmät voivat esittää mielipiteensä siitä. Uudenmaan ympäristökeskus tekee lausunnoista yhteenvedon ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävilläolon päättymisestä. YVA-menettely päättyy tähän lausuntoon. Sen jälkeen arviointiselostus ja Uudenmaan ympäris tö keskuksen siitä antama lausunto otetaan huomioon lupamenettelyissä. 0.2.2 Yleisön osallistuminen YVA-menettelyssä on korostettu vuorovaikutteisuutta. YVA-ohjelman nähtävilläolon aikana järjestettiin yleisötilaisuudet Helsingissä, Hangossa, Turussa ja Kotkassa. Näihin tilaisuuksiin osallistuivat yleisö ja tiedotusvälineet. YVA-menettelyn aikana Suomessa on järjestetty muiden Itämeren alueen maiden tapaan myös useita tapaamisia eri viranomaisten kanssa. Näissä tapaamisissa on keskusteltu hankkeen tilasta, teknisistä tiedoista, arviointiin liittyvistä kysymyksistä ja muista näkökohdista. YVA-selostuksen tulokset esitellään yleisölle 9.3.2009 alkavan ja noin kaksi kuukautta kestävän nähtävilläoloajan aikana. Yleisötilaisuudet järjestetään maaliskuussa 2009 viidellä paikkakunnalla: Helsingissä (vko 11), Hangossa (vko 11), Turussa (vko 11), Kotkassa (vko 12), ja Maarianhaminassa (vko 12). Tilaisuuksissa puhetta johtaa Uudenmaan ympäristökeskus. Nord Stream AG on järjestänyt myös mediatapahtumia ja epävirallisia vierailuja tutkimusaluksille. Nord Stream -putkilinjan esittelykiertue on vieraillut tapahtumissa ja festivaaleilla Maarian haminassa, Kotkassa ja Turussa. Nord Streamin Internet-sivuilla on tarkkaa tietoa hankkeesta ja ajantasaista tietoa hankeen etenemisestä. YVA-menettelyn aikataulu, mukaan lukien yleisön osallistumisvaiheet, on esitetty kuvassa 0.1.

6 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 0 Kuva 0.1. Suomen kansallisen YVA-menettelyn aikataulu. 0.3 Yhteenveto tärkeimmistä ympäristökysymyksistä Suunnitteluvaiheessa suoritettujen useiden tutkimusten avulla on selvitetty putkilinjan optimaalinen reitti ja näin minimoitu rakentamisen ja putkilinjan käytön mahdollisesti aiheuttamat vaikutukset. Ympäristöasiantuntijoiden arvioiden mukaan putkilinjan vaikutukset Suomen talousalueella ovat enimmäkseen vähäisiä tai vaikutuksia ei ole lainkaan. Suurin osa mahdollisista vaikutuksista on paikallisia ja väliaikaisia, eli niitä on vain rakennusvaiheen aikana. YVA-menettelyn aikana tunnistettiin seuraavat tärkeät putkilinjan rakentamiseen ja käyttöön liittyvät ympäristökysymykset: 0.3.1 Yleinen ympäristönsuojelua ja sotilasturvallisuutta koskeva huolestuneisuus Tärkein sosiaalinen vaikutus on haitallinen vaikutus suuren yleisön turvallisuudentunteeseen. Hankkeen aiheuttamien fyysiseen ympäristöön kohdistuvien varsinaisten vaikutusten odotetaan olevan pieniä. Suomalaiset ovat kuitenkin huolissaan ja epävarmoja Itämeren tilasta, kansallisesta turvallisuudesta ja hankkeen ympäristöriskeistä. Turvallisuudentunteeseen liittyvät huolenaiheet johtuvat osittain historiallisista syistä, ja tällaista huolestuneisuutta ilmenisi, vaikka Nord Stream -hanketta ei olisi. Jotkin huolenaiheet liittyvät kuitenkin suoraan hankkeeseen eli ovat sen ympäristövaikutuksia koskevia huolenaiheita. Sosiaaliset vaikutukset vaihtelevat huomattavasti sen mukaan, miten ihminen näkee hankkeen, ja myös muut kuin rannikkoalueilla elävät ovat huolissaan asiasta.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 0 7 0.3.2 Kaupallinen kalastus Hanke saattaa vaikuttaa pysyvästi pohjatroolaukseen joissakin putkilinjan reitin osissa. Putkilinjalla muodostuu vapaita jännevälejä sellaisiin kohtiin, joissa putkilinjaa ei lasketa suoraan merenpohjaan vaan se asetetaan kahden paikallisesti korkeamman merenpohjan kohdan varaan. Koska troolausverkot voivat juuttua tällaiseen merenpohjasta irti olevaan putkilinjan osaan, pohjatroolausta saatetaan rajoittaa näillä alueilla kalastusalusten ja niiden miehistöjen turvallisuuden vuoksi. On kuitenkin huomattava, että suomalaiset ammattikalastajat harjoittavat näillä alueilla yleensä väliveden troolausta eli pelagista troolausta. Nord Stream AG ratkoo näitä ongelmia aktiivisessa yhteistyössä ammattikalastajien kanssa. 0.3.3 Sedimenttien leviäminen Merenpohjan muokkaustyöt, ankkurien käsittely ja ammusten raivaus putkilinjan rakennusvaiheen aikana vapauttavat merenpohjan sedimenttejä veteen, jossa ne leviävät virtausten mukana. Samalla leviävät sedimenttien sisältämät kemialliset yhdisteet. Vaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi, koska toimet sijoittuvat pääasiallisesti Suomenlahden keskiosien syviin vesiin. 0.3.4 Laivaliikenteen turvallisuus Rakennusvaiheen aikana putkenlaskualus ja muut rakennustyötä tekevät alukset työskentelevät noin kolmen kilometrin säteellä putkilinjan reitistä. Tähän sisältyy 500 metrin turva-alue ankkureita käsittelevien alusten työskentelyä varten. Jotta laivaliikenteen turvallisuus on taattu, muut rakennusaluetta lähestyvät alukset ohjataan toiselle reitille niin, että tästä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa laivaliikenteelle. Nord Stream AG tekee yhteistyötä asiaankuuluvien viranomaisten kanssa, jotta muut merellä liikkuvat alukset ovat koko ajan tietoisia mahdollisista navigointirajoituksista. 0.3.5 Sotatarvikkeet ja kulttuuriperintö Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana Itämereen, ja varsinkin Suomenlahteen, laskettiin paljon miinoja. Sotien jälkeen Suomenlahdesta on poistettu ammuksia, mutta niitä on silti yhä paljon. Nord Stream AG paikantaa ammukset ja kulttuuriperintökohteet asennuskäytävässä ja määrittää niiden tyypit. Kun tällaisia kohteita havaitaan, rakennustoimia muutetaan niiden mukaan ja ammukset poistetaan tarvittaessa. Raivaus suoritetaan mahdollisimman turvallisesti. Ammusten raivaus aiheuttaa väliaikaista sedimenttien leviämistä ja uudelleen sedimentoitumista sekä ääni- ja/tai paineaaltoja. Raivaus voi aiheuttaa myös painaumia ja kohoumia merenpohjaan. Vedenalaiset kulttuurijäänteet, kuten laivahylyt, ovat säilyneet hyvin Itämerellä meren ainutlaa tuisten fysikaalisten ja kemiallisten olosuhteiden ansiosta. Näitä olosuhteita ovat alhai-