VUOSIKERTOMUS 2015
SISÄLTÖ HALLINTO Kuntayhtymäjohtajan katsaus... 4 Luottamuselimet... 6 ERITYISHUOLTO Erityisneuvolat... 14 Lyhytaikaishoito... 16 Työ- ja päivätoiminta... 18 Oppilasasuntola... 20 Asumistoiminta... 21 OSALLISUUS Asiakasneuvostot... 24 Omaisneuvostot... 25 ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS Tutkimus, kuntoutus ja kriisihoito... 27 Kehitystyö... 28 MUUT PALVELUT Trojan nuorisopaja... 31 Pixne-klinikka... 32 Työklinikka... 32 TALOUS Talouskatsaus... 34 Avainluvut... 35 Investoinnit ja rahoitus... 36 Tuloslaskelma... 37 Rahoituslaskelma... 38 Tase... 39 TARJOAMME RUOTSIN- KIELISIÄ PALVELUJA YKSITTÄISEN IHMISEN TARPEET HUOMIOIDEN. KUNTAYHTYMÄ TARJOAA SEURAAVIA PALVELUJA Asuminen Muuttovalmistelut Sosiaalihuoltolain mukainen työ Perhehoito Jalkautuvat asiantuntijapalvelut Osallisuuteen orientoituvat palvelut Työhön orientoituvat palvelut Päihdehuolto Tukipalvelut Autismiohjaus Lyhytaikaishoito Erityisneuvolatoiminta Tutkimus Kuntoutus Kriisihoito 2 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 3
HALLINTO HALLINTO KUNTAYHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖORGANISAATIO VUOSI 2015 oli kuntayhtymän 55. toimintavuosi. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin syyskuussa juhlaseminaari asiakkaille, henkilökunnalle ja muille kiinnostuneille. Seminaarin aiheena oli Osallistuvuus ja itsemäärääminen erityishuollossa. Tämän lisäksi järjestettiin pienimuotoisempia tempauksia eri seuduilla asiakkaiden iloksi. Vuosi ei tuonut vastauksia kysymykseen Kårkullan tulevaisuudesta. Joulukuussa kuntayhtymä oli kuultavana ruotsinkielisen uudistusryhmän kokouksessa. Uudistusryhmä koostuu Kuntaliiton ja kansankäräjien (Folktinget) asettamista edustajista. Kokouksessa korostettiin, miten tärkeää on, että Kårkulla samkommun -kuntayhtymä pysyy yhtenäisenä, sillä erityishuollon menestyksekäs toteuttaminen edellyttää tiettyä toiminnallista minimikokoa, jotta erityisosaaminen ja ruotsinkieliset palvelut pystyttäisiin turvaamaan vastaisuudessa. Kårkulla on myös toiminut aktiivisesti ja näkyvästi keskusteltaessa kansallisellakin tasolla edessä olevasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta. Syksyllä kuntayhtymämme kiersi koko toiminta-alueella tapaamassa virkamiehiä ja poliitikkoja ja keskusteltiin alueella toimivien päättäjien kanssa niistä odotuksista ja toivomuksista, joita Kårkullalle asetetaan. Kuntayhtymälle osoitettiin vankkaa tukea kaikilla toiminta-alueillamme. Päädyttiin toteamaan, että tarvitaan kansallisen tason toimija, joka kykenee antamaan palvelut ruotsin kielellä ja joka on riittävän suuri, jotta erityishuollon edellyttämä erityisosaaminen voitaisiin turvata ja jotta sitä voitaisiin kehittää edelleen. Vuoden aikana perustettiin asia- ja laatukysymysten yhteistyöelin tehtävänään lisätä yhteistyötä Asiantuntija- ja kehityskeskuksen ja linjaorganisaation välillä. Jäseniksi nimitettiin useiden erikois- ja toiminta-alojen edustajia, jotta tämä uusi yhteistyöelin edustaisi mahdollisimman kattavasti kuntayhtymän toiminnan eri sektoreita. Maakuntauudistus, johon sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus, on kaikkea muuta kuin selvä. Uudistus edellyttää n. 1200 lakipykälän ja n. 250 lain säätämistä ja/tai uudistamista. Ensimmäiset uudistukseen liittyvät uudet säädökset saataneen lausuntokierrokselle kevään 2016 aikana ja lokakuussa 2016 on kokonaisuuden määrä olla valmis eduskuntakäsittelyä varten. Tammikuussa 2019 uudet mallit astuvat voimaan. Kårkulla samkommun -kuntayhtymän osalta tulevaisuus on hämärän peitossa. Kunnat toivovat, että kuntayhtymämme myös jatkossa on erityishuollon kansallisen tason toimija kahdesta syystä: tarvitaan tietty toiminnallinen volyymi erityishuollon osaamisen ylläpitämiseksi ja tarvitaan toimija joka takaa palvelut ruotsin kielellä. Kårkulla samkommun jatkaa aktiivisesti ponnistelujaan tavoitteena jatkaa kansallisena toimijana. Siksi meidän on selkeästi korostettava päättäjillemme, että asia edellyttää erillisratkaisua. SOFIA ULFSTEDT Kuntayhtymäjohtaja Asiantuntijatiimi Kehitystiimi ASIAN- TUNTIJA- JA KEHITYS- KESKUKSEN JOHTAJA Kliininen tiimi KUNTAYHTYMÄ- JOHTAJA ASIA- JA LAATUKYSYMYS- TEN YHTEISTYÖ- RYHMÄ TALOUS- JOHTAJA HENKILÖ- STÖPÄÄLLIKKÖ ALUE- PÄÄLLIKÖT Yksikköpäälliköt HALLINTO- SIHTEERI 4 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 5
HALLINTO HALLINTO LUOTTAMUSELIMET LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO VALTUUSTO on kuntayhtymän korkein päättävä elin. Jäsenkunnat valitsevat edustajansa valtuustoon neljän vuoden välein ruotsinkielisen asukasmäärän perusteella. Valtuustokauden ajaksi valtuusto valitsee tilintarkastuslautakunnan, hallituksen sekä alueelliset lautakunnat Uudellemaalle, Turunmaalle ja Pohjanmaalle. TILINTARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOONPANO VALTUUSTOKAUDELLE 2013 2016 Vakituiset jäsenet Bo Grönholm, pj. Anita Tuominen, vpj. Hanna Järvinen Yngve Engblom Tapio Osala Kunta Espoo Turku Parainen Kemiönsaari Vaasa Valtuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta. Valtuustossa on 45 valtuutettua. Valtuusto kokoontui kahdesti vuonna 2015. HALLITUKSEN KOKOONPANO VALTUUSTOKAUDELLA 2013-2016 Vakituiset jäsenet Veronica Hertzberg, pj. Bengt Kronqvist, vpj. Bengt Hartman Kari Hagfors Anita Spring Camilla Sandell Roger Eriksson Cornelius Colliander Brita Romsi Irja Bergholm Elina Kallio-Uljens Kunta Helsinki Pietarsaari Raasepori Loviisa Porvoo Turku Pedersöre Parainen Kirkkonummi Kirkkonummi Kristinankaupunki Alueelliset lautakunnat nimittävät asiakasneuvostot. Asiakasneuvostoihin valitaan jäsenet kuntayhtymän palveluja saavien asiakkaiden joukosta. Asiakasneuvostojen tärkein tehtävä on asiakkaiden päätäntävallan ja vaikutusvallan lisääminen itseään koskevissa asioissa. VAALILAUTA- KUNTA 5 jäsentä UUDENMAAN ALUEELLINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä VALTUUSTO 45 jäsentä HALLITUS 11 jäsentä TURUNMAAN ALUEELLINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä TILIN- TARKASTUS- LAUTAKUNTA 5 jäsentä POHJANMAAN ALUEELLINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä HALLITUKSEN tehtävä on johtaa kuntayhtymän hallintoa valtuuston hyväksymien perusteiden mukaan. Hallitus kokoontui kymmenen kertaa vuonna 2015. ASIAKAS- NEUVOSTOT Länsi-, Keski- ja Itä-Uudellamaalla 7 jäsentä ASIAKAS- NEUVOSTOT Länsi- ja Itä-Turunmaalla 7 jäsentä ASIAKAS- NEUVOSTOT Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 7 jäsentä 6 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 7
HALLINTO HALLINTO KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNTIEN RUOTSINKIELISTEN ASUKKAIDEN LUKUMÄÄRÄT 31.12.2014 RUOTSIN- KIELISIÄ TARJOAMME JOKAISELLE MAHDOLLISUUDEN MIELEKKÄÄSEEN JA TURVALLISEEN ARKEEN. 40 000 RUOTSIN- KIELISIÄ 14,2 % 15,8 % 2013 30 000 2014 ASUKASLUKU 1 757 861 20 000 10 000 0 Porvoo Espoo Kauniainen Hanko Helsinki Inkoo Pietarsaari Kokkola Kaskinen Kemiönsaari Mustasaari Korsnäs Kristiinankaupunki Kruunupyy Kirkkonummi Lapinjärvi Luoto Lohja Loviisa Maalahti Myrskylä Uusikaarlepyy Närpiö Parainen Pedersöre Pyhtää Raasepori Sipoo Siuntio Vantaa Vaasa Vöyri Turku 8 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 9
HALLINTO HALLINTO ASIAKASMÄÄRÄT KUNNITTAIN VUONNA 2015 140 130 120 100 80 60 ASIAKKAIDEN ALUEITTAINEN MÄÄRÄ KOTIKUNNAN MUKAAN VUONNA 2015 350 300 250 200 150 100 50 2015 2014 TARJOAMME PALVELUJAMME SEURAAVILLA PAIKKAKUNNILLA Laitoshoito ja EUC (Asiantuntija- ja kehityskeskus) Päivätoiminta Asuminen (ryhmäasuminen, asuntoasuminen, tukiasuminen) Neuvontapalvelut Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Työklinikkatoiminta Päihdehuolto Parainen Porvoo, Hanko, Helsinki, Pietarsaari, Kokkola, Kemiönsaari, Mustasaari, Kristiinankaupunki, Uusikaarlepyy, Närpiö, Parainen, Pedersöre, Raasepori, Vaasa ja Turku Porvoo, Espoo, Kauniainen, Hanko, Helsinki, Pietarsaari, Kokkola, Kemiönsaari, Mustasaari, Kristiinankaupunki, Kirkkonummi, Luoto, Uusikaarlepyy, Närpiö, Parainen, Pedersöre, Raasepori, Sipoo, Vaasa ja Turku Porvoo, Pietarsaari, Helsinki, Närpiö, Parainen, Raasepori ja Vaasa Porvoo, Pietarsaari, Kemiönsaari, Korsnäs (Molpe) ja Parainen Pietarsaari (Vaasaan on sijoitettu työkonsulentti) Maalahti VUONNA 2015 LAITOSHOITOA SAANEET ASIAKKAAT Vuoden aikana laitoshoitoa saaneiden asiakkaiden kokonaismäärä Vuoden aikana kotiutettu Kuolleet Ikäluokka Laitoshoidossa 31.12. 18 45 v 11 11 46 64 v 30 1 29 65 v 13 2 11 Totalt 54 3 51 40 20 0 Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Turunmaa Länsi- Uusimaa Keski- Uusimaa Itä- Uusimaa KUNTAYHTYMÄN SUORITTEET lisääntyivät 21 639:llä vuonna 2015 verrattuna vuoteen 2014. Viiden viime vuoden suoritekehitys on ollut seuraava: 0 Porvoo Espoo Kauniainen Hanko Helsinki Inkoo Pietarsaari Kokkola Kaskinen Kemiönsaari Mustasaari Korsnäs Kristiinankaupunki Kruunupyy Kirkkonummi Lapinjärvi Luoto Lohja Loviisa Maalahti Myrskylä Uusikaarlepyy Närpiö Parainen Pedersöre Pyhtää Raasepori Sipoo Siuntio Vantaa Vaasa Vöyri Turku 2011 2012 368 728 +3 024 366 863-1 865 367 172 +309 398 717 +31 545 2013 2014 2015 420 356 +21 639 EI-JÄSENKUNTIEN ASIAKASMÄÄRÄT VUONNA 2015 2015 2014 +0,83 % -0,51 % +0,08 % +8,59 % +5,43 % Ålands hälso- och sjukvårdsdiskrikt Ålands Omsorgsförbund Hyvinkää Kuusankoski Kouvola Piikkiö Riihimäki Rusko Kaarina Hämeenlinna Vihti 10 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 11
HALLINTO HALLINTO TYÖ- JA PÄIVÄ- TOIMINNASSA VALMISTETAAN TUOTTEITA MYYNTIIN. KUNTAYHTYMÄN ALUEEN ASIAKKAAT vuonna 2015 alueen ja iän mukaan Ikäluokka Alue Asiakkaat Uusimaa 17 0 6 v Turunmaa 4 Pohjanmaa 37 Kaikki alueet yhteensä 58 Uusimaa 92 7 17 v Turunmaa 21 Pohjanmaa 115 Kaikki alueet yhteensä 228 Uusimaa 273 18 45 v Turunmaa 50 Pohjanmaa 245 Kaikki alueet yhteensä 568 Uusimaa 158 46 64 v Turunmaa 55 Pohjanmaa 104 Kaikki alueet yhteensä 317 Uusimaa 91 65 v Turunmaa 24 Pohjanmaa 32 Kaikki alueet yhteensä 147 Koko kuntayhtymä 1 318 UUDET ASIAKKAAT, JOILLE LAADITTU ERITYISHUOLTO-OHJELMA VUONNA 2015 18 25 vuotta 8 17 vuotta 18 25 vuotta 26 vuotta Länsi- Uusimaa 2015 2014 Keski- Uusimaa Itä- Uusimaa Pohjois- Pohjanmaa Turunmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa 12 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 13
ERITYISHUOLTO ERITYISNEUVOLAT ERITYISNEUVOLA ON TÄRKEÄ TOIMIJA ASIAKKAAN JA OMAISTEN SEKÄ KUNTAYHTYMÄN VÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ. SPECIALOMSORG ERITYISHUOLTO KÅRKULLA SAMKOMMUN ylläpitää seitsemää erityisneuvolaa. Ne sijaitsevat Pietarsaaressa, Vaasassa, Närpiössä, Paraisilla, Raaseporissa, Helsingissä ja Porvoossa. Neuvolatiimeissä on psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja kuntoutusohjaajia. Neuvoloita hallinnoivat aluepäälliköt kuuluvat myös neuvolatiimiin. Pietarsaaren, Helsingin ja Porvoon neuvoloissa on myös tarjolla lääkäripalveluja. Vuoden 2015 aikana Porvoossa aloitti työnsä uusi kuntoutusohjaaja ja Porvoossa ja Helsingissä uusi konsultoiva lääkäri. Nämä lisäykset vahvistivat neuvolatoiminnan asiantuntijuutta. Närpiön ja Vaasan neuvoloita johti Keski-Pohjanmaan aluepäällikkö Etelä-Pohjanmaan aluepäällikön virkavapauden ajan 10.8. 31.12.2015. Neuvoloiden eri ammattihenkilöiden toimenkuvat ja työnjako määritettiin osittain, mutta neuvoloiden suuntaviivojen määrittelytyö jatkuu edelleen. Neuvoloiden ja Asiantuntija- ja kehityskeskuksen (Expert- och utvecklingscentret, tästedes EUC) asiantuntijoiden ja terapeuttien välinen yhteis- ja tiimityö oli tiivistä. Useat heistä, mm. autismiohjaajat ja puheterapeutit, on sijoitettu neuvoloihin, mutta he tekevät laajasti työtään myös aluerajojen yli. Neuvolatiimi tarjoaa jalkautuvia palveluita ja työskentelee merkittäviltä osin kentällä riippuen asiakkaan tai yhteistyökumppanin tarpeista. Erityisneuvolat ovat keskeinen toimija kunnan, asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen välillä. Usein asiakas tai hänen omaisensa saa ensikosketuksen erityishuollon kanssa paikallisen neuvolan kautta. Neuvolat ovat myös kuluneen vuoden aikana palvelleet kaikenikäisiä kehitysvammaisia asiakkaita ja heidän omaisiaan. Palvelu koostuu ohjauksesta, neuvonnasta, tuesta, tukikeskusteluista, tiedon antamisesta, konsultaatioista, arvioinneista ja testauksista. Neuvoloiden keskeinen tapa toimia on verkostotyöskentely. Yhteistyöosapuolia ovat kunnat, yhteistyökumppanit, asiakkaat ja asiakkaiden omaiset. Yksilöllinen suunnitelma, jonka Kårkulla laatii omasta aloitteestaan ja joka toimii sisäisenä työkaluna asiakkaan hoidon toteuttamiseksi, on yhä useammin pohjana myös kuntien palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Yksilöllinen suunnitelma laaditaan verkostokokouksissa. Vuoden 2015 kattavia neuvontapalvelun tavoitteita oli parantaa neuvolapalvelujemme tunnettavuutta kunnissa ja muille yhteistyötahoille. Tätä työtä tehtiin eri toimintaalueilla pidetyissä lukemattomissa kokouksissa ja tapaamisissa. Vuonna 2015 kuntayhtymään saatiin markkinoija, joka työskenteli alueellisissa tiimeissä. Nämä tiimit markkinoivat mm. neuvoloiden palveluja ulkoisille yhteistyökumppaneille erilaisissa kokoontumisissa, tapahtumissa, tempauksissa ja rekrytointimessuilla. 14 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 15
ERITYISHUOLTO ERITYISHUOLTO LYHYTAIKAISHOITO VUONNA 2015 LYHYTAIKAISHOITOA SAANEET ASIAKKAAT Uusimaa Turunmaa Pohjanmaa LYHYTAIKAISHOIDOLLA TARKOITETAAN ennalta suunniteltua, lyhytaikaista asumista asumisyksikössä. Lyhytaikaishoidolla voidaan keventää omaishoitajan tilannetta, tarjota apua arkeen tai helpottaa vaikeaa perhetilannetta. Lyhytaikaishoito on toteutettu eri tavoin: se voi olla aamulla tai iltapäivällä toteutettua lyhytkestoista hoitoa, asumisharjoittelua tai kotipuolen hoitajien helpottamiseksi toteutettua hoitoa Kårkullan yksikössä tai perhehoidossa. Lyhytaikaishoitoyksiköt ovat kodinomaisia tiloja, joissa eri-ikäiset henkilöt voivat oleskella tai asua lyhyen tai pidemmänkin aikaa. Lyhytaikaishoitoa voidaan myös toteuttaa perhehoitona. Perhehoito mahdollistaa asiakkaalle osallistumisen perhe-elämään tiiviine ihmissuhteineen. Lyhytaikaishoitojen kesto vaihteli muutamasta tunnista viikkoihin kerrallaan riippuen henkilön tarpeista. Pisin aika on kuitenkin kolme kuukautta. Usein lyhytaikaishoitojaksot toistuivat säännöllisesti. Lyhytaikaishoitoa toteuttavissa yksiköissä asiakas saa asumisharjoittelua ja valmistautuu muuttamaan omaan kotiin. Vuonna 2015 lyhytaikaishoitoa annettiin kaikilla Kårkullan toiminta-alueilla, kaikkiaan 16:ssa eri toimintayksikössä. Lyhytaikaista hoitoa annettiin sekä Kårkullan omissa yksiköissä että perhehoitona, eniten Pohjois-Pohjanmaalla, vähiten Keski-Uudellamaalla. Kaikkiaan 179 henkilöä sai lyhytaikaishoitoa ja 24 henkilöä perhehoitoa vuonna 2015. Ikähaarukka oli 1 70 vuotta. Tavallisin ikähaarukka lyhytaikaishoitoa saaneiden joukossa oli 5 34 vuotta. Vuoden 2015 laatumittausten mukaan lyhytaikaishoito sai hyvät arvosanat. Omaiset olivat tyytyväisiä palveluun ja kohteluun. He olivat sitä mieltä, että heidän toiveensa hoidon ajankohdan ja keston suhteen oli otettu huomioon. Omaiset arvostivat erityisesti lyhytaikaishoidon turvallisuutta. Suunniteltaessa lyhytaikaishoitojaksoja haluttiin korostaa asiakkaan näkökulmaa, eli pyrittiin muovaamaan toimintaa lyhytaikaishoitojaksojen tarpeen ja kysynnän mukaan. LYHYTAIKAISHOITOA RYHMÄKODEISSA LYHYTAIKAIS- HOITO RYHMÄ- KODEISSA YHTEENSÄ 179 LYHYTAIKAIS- HOITO PERHE- HOIDOSSA YHTEENSÄ 24 LYHYTAIKAIS- HOITO YHTEENSÄ 203. LYHYTAIKAISHOITOA PERHEHOIDOSSA 0 6 v 7 17 v 18 45 v 46 64 v 0 6 v 7 17 v 18 45 v 16 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 17
ERITYISHUOLTO TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA OTTEITA VUODEN TOIMINNASTA: Tammisaaren Dagtek-yksikkö Dagtek-yksikön toimintaan tuli merkittäviä muutoksia syksyllä 2014, jotka toteutettiin ja arvioitiin vuoden 2015 aikana. Toiminta jakautui kahteen eri yksikköön: Torget sekä Dagtek Konst & Hantverk (DaKoHa). Lisäksi lyhytaikaishoidon yksikössä toimi senioriryhmä neljänä päivänä viikossa. Torget-yksikössä pidettiin puusepänverstasta, alihankintaosastoa sekä toimintaa LO-ryhmälle. Toiminnan piirissä toimi myös sisäisen palvelutoiminnan yksikkö, joka T YÖ- JA PÄIVÄTOIMINTAA kutsutaan kuntayhtymässä Työelämään orientoituvaksi (ALO) ja Osallisuuteen orientoituvaksi (LO) päivätoiminnaksi. ALO-toimintaa ovat eri toiminnot, jotka tähtäävät työelämään, kuten sisäinen palvelutuotanto, esim. keittiö- ja siivoustyö, käsityö, käsitöiden myynti sekä alihankintatyöt. Toiminnan muoto vaihtelee jossain määrin paikkakunnittain. Niinpä Vaasassa on kehitetty Snigel-TV (Kårkullan etanalogon mukaan nimetty TV-toiminta) ja autopesupalvelu, Helsingissä kirppistoimintaa. ALO-toimintaa ovat myös ulkoistettu työtoiminta ja tuettu työ. LO-toiminta käsittää palveluja, jotka sopivat kehitykseltään vaikeavammaisille henkilöille, sekä sopeutettua toimintaa henkilöille joilla on autismikirjoon liittyvä tila. Kårkulla samkommunilla on toimintayksikköjä päivä- ja työtoimintaa varten 13 kunnassa. ALO- ja LO-toiminta on moni-ilmeistä ja se vaihteli jossain määrin kuntayhtymän eri toiminta-alueilla. ALO:n ja LO:n tavoitteena on taata asiakkaalle päivittäistä toimintaa sekä tarjota työtä, tekemistä ja erilaisia kehittäviä kokemuksia stimuloivassa ympäristössä sekä luoda mahdollisuus yhteisöllisyyteen. Toiminnan sisältö on sopusoinnussa henkilön omien kiinnostuksen kohteiden, tarpeiden ja toivomusten kanssa. Toiminnan lähtökohta on sosiaalipedagoginen, mikä tarkoittaa että annetaan tukea ja apua arjen toiminnoissa ja että yhdessä henkilön kanssa etsitään tapoja kommunikoinnin ja henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen mahdollistamiseksi ja jotta henkilö itse pystyy hallitsemaan elämäntilannettaan. Henkilön vaikuttamista ja hänen osallisuuttaan päätösten tekemiseen tuetaan. Toimintayksiköt tekivät yhteistyötä eri koulutuslaitosten kanssa monin tavoin. Yksikkömme vastaanottivat harjoittelijoita eri koulutusaloilta. Tällä tavoin monet henkilöt, joista aikanaan tulisi asiakkaitamme, saattoivat tutustua toimintaamme jo käydessään koulua. Yksiköt tekivät myös monimuotoista yhteistyötä aikuiskoulutuskurssien tiimoilta, joita kansalais- ja aikuisopistot sekä kansanopistot tarjosivat. Toimintavuoden aikana kokeiltiin aikuiskasvatusyhteistyötä Optima-koulun kanssa: asiakkaat kävivät yhden vuoden aikana aikuiskoulutuksessa muutamana päivänä viikossa ja olivat muun ajan mukana yksikön toiminnassa. Yhteistyö jatkui myös Västra Nylands folkhögskola -kansanopiston kanssa Open Minds kulttuurikoulutuksen merkeissä. Vuoden aikana toimittiin yhteistyössä FDUV:n kanssa atk-tukihenkilökoulutuksen saralla. Ryhmä erityishuollon huolehti määrätyistä siivous- ja keittiötoimista. Vuoden aikana järjestettiin kurssi atk-tukihenkilöille sekä useita atk-kursseja asiakkaille. Muut kurssit keskittyivät pääsääntöisesti fyysiseen toimintaan. Lähes kaikki DaKoHa:ssa toimivat asiakkaat ovat saaneet alan koulutuksen. Ensimmäisenä, omissa tiloissa vietetyn toimintavuoden aikana vakiintui uusi toimintamalli, jossa hyödynnetään neljää verstasta, joissa asiakkaat työskentelevät eri kokoonpanoissa ja eri aikoina. Kussakin verstaassa on oma, toimintaa koordinoiva vastuuhenkilö asiakkaita koulutettiin atk-tukihenkilöiksi toisille asiakkaille. Samalla henkilökunta sai koulutusta tukihenkilöiden tukemiseksi. Tämä koulutuspilotointi tehtiin Raaseporissa. Koulutusyhteistyö jatkuu myös muilla paikkakunnilla. Kårkulla teki yhteistyötä Vates-säätiön ruotsinkielisen projektin Aktivera resurser (Voimavarat liikkeelle) kanssa, ja monet kuntayhtymän yksiköt osallistuivat projektin koordinoimaan tempaukseen Job Shadow Day. Tuon Job Shadow Day -päivän aikana asiakkaamme tutustuivat unelma-ammattiinsa ja saattoivat seurata toimintaa tämän ammatin merkeissä koko päivän ajan. Keski-Uudellamaalla otettiin uudet toimitilat käyttöön ja osa kuntayhtymän toiminnoista siirtyi niihin. Pohjois-Pohjanmaalla suunniteltiin uutta rakennusta Uuteenkaarlepyyhyn. Kokkolassa ja Vaasassa suunniteltiin uusia tiloja, joiden arvellaan valmistuvan vuonna 2016. Raaseporin ja Pietarsaaren toimintayksiköt tarvitsevat lisätiloja koska asiakasmäärät ovat kasvaneet, ja toimintavuoden aikana selvitettiin eri tilavaihtoehtoja. Päivä- ja työtoimintaan ollaan suunnittelemassa merkittäviä lakimuutoksia. Nykyiset lait ehdotetaan korvattaviksi lailla sosiaalikuntouksesta henkilöille, joiden asema työmarkkinoilla on heikko sekä lailla vammaisuuden edellyttämistä erityispalveluista. Toimintavuoden aikana kuntayhtymässämme on paneuduttu lakiesityksiin ja pyritty ottamaan tuleva lainsäädäntö huomioon toiminnan suunnittelussa. (kangaspainanta ja huovutus, ompelu ja koruompelu, taide ja keramiikka, neulonta ja kangas/mattokudonta). Torstai oli vaihtopäivä, jolloin vastaanotimme vaihdokkaita verstaisiin Torget-yksiköstä ja osa DaKoHa:n käsityöntekijöistä siirtyi Torget-yksikköön. DaKoHa:n verkosto kasvoi merkittävästi, ja esim. kuusi asiakasta osallistui kesällä pidettyyn Kaarisilta Biennaaliin. Yhteistyö Västra Nylands folkhögskola kansanopiston kanssa jatkui Open Minds goes stage ryhmän toisen opintovuoden merkeissä. 200 150 100 50 0 PÄIVÄTOIMINTAAN OSALLISTUNEET ASIAKKAAT 2015 5 Turunmaa Pohjanmaa Uusimaa Turunmaa Pohjan- Uusimaa Turunmaa Pohjan- Uusimaa Turunmaa 0 17 v 18 45 v maa 46 64 v maa 65 v Uusimaa Päivätoimintaan osallistuneet asiakkaat 2015 Ulkoistetuissa työpaikoissa osa- tai kokoaikaisesti työskennelleet v. 2015 (arvioidaan asiakkaiden kokonaismäärästä) 0 4 0 5 0 194 22 38 12 203 34 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN TYÖTOIMINTA 97 8 45 97 YHTEENSÄ 741 25 22 12 6 3 0 1 0 PALVELUTUOTANTO 2015 Turunmaa: Pohjanmaa: Uusimaa: Småland, Mocca Molpe IC, Intek Södis Yhteensä Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Työllistämistoimet (sosiaalihuoltol 27 d) 8 - - 8 Työtoimintaa vammaisille (sosiaalihuolol 27 e) 3 8 9 20 Erityishuoltolain mukainen toiminta - 11-11 Yhteistyössä Työklinikan kanssa, ARJ LiA Molpe, työharjoittelu/kokeilu/intek - 2-2 Työharjoittelu mielenterveysasiakkaille/intek - - - - Yhteistyössä Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa Työharjoittelu - 1-1 Kuntouttava työtoiminta 1 1-2 Palkkatuki - - - - Kieliharjoittelu - - - - Yhteensä 12 23 9 44 YHTEENSÄ 92 Pohjanmaa ERITYISHUOLTO TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUVASSA (ALO) toiminnassa palveluja ja tuotteita tuotetaan omaehtoisesti. Voidaan myös toimia alihankkijoina tai tehdä muita yksilölle sopivia työtehtäviä. Työn lisäksi asiakkaille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua liikunnallisiin ja sivistyksellisiin toimiin, aikuiskoulutukseen ja sosiaaliseen harjoitteluun. Palvelu tapahtuu palveluyksiköissä tai ulkoistetun työtoiminnan työpaikoilla. OSALLISUUTEEN ORIENTOITUVASSA päivätoiminnassa (LO) asiakas osallistuu yksilöllisesti räätälöityihin työtehtäviin ja liikuntaharjoitteisiin. Hänelle tarjotaan kehittäviä kokemuksia virkistyksellisessä ympäristössä, joka luo edellytyksiä sosiaalisten yhteyksien luomiselle. Toiminta perustuu säännöllisyyteen ja tarkoin jäsenneltyyn toimintatapaan. Tämä luo asiakkaalle ympäristön, jossa on turvallista kommunikoida ja toimia yhdessä muiden kanssa. 18 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 19
ERITYISHUOLTO ERITYISHUOLTO OPPILASASUNTOLA ASUMISTOIMINTA KÅRKULLA SAMKOMMUN ylläpitää asuntolaa ainoastaan Paraisilla. Asuntola on yhteinen Optima-ammattiharjoittelukoulun kanssa. Opiskelijat asuvat asuntolassa kouluviikon ajan maanantaista perjantaihin. Asuntolassa asuvat nuoret voivat harjoitella erilaisia asumisen muotoja. Henkilökunta ja omaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden tuen ja tavoitteiden räätälöimiseksi. Tärkeää on, että opiskelijat voivat varttua aikuisiksi ja oppia olemaan yhdessä eri ihmisten kanssa ja toimimaan osana ryhmää. Asuntolatoiminnassa yhteistyö FDUV-yhdistyksen kanssa ja opiskelijoiden sopiva ajanviete ovat tärkeitä. Viimeisenä opiskeluvuotena valmistellaan opiskelijan paluuta kotikuntaan. Tavoitteena on, että opiskelija kevätlukukauden aikana saa selvyyden siitä, missä hän tulee asumaan ja työskentelemään opintojen päätyttyä. Vuonna 2015 asuntolassa asui kahdeksan 17 25-vuotiasta opiskelijaa. Opiskelijoiden lukumäärä on kaksinkertaistunut asuntolatoiminnan aloitusvuodesta 2008. KÅRKULLA SAMKOMMUNIN asumistoiminnassa tarjotaan yksilöllisiä koteja henkilöille, jotka tarvitsevat tukea pärjätäkseen arjessa. Asuminen suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä asiakkaan, omaisten ja kunnan edustajan kanssa. Asumisvaihtoehdot ovat itsenäinen tuettu asuminen asunnossa, asuminen ryhmäkodissa sekä asuminen asunnossa, joka sijaitsee lähellä Kårkullan tarjoamia tukipalveluja. Edelleen on mahdollista että asiakkaalle järjestetään asuminen perheessä tai laitoksessa. Myös muita, yksilöllisesti räätälöityjä asumisvaihtoehtoja voidaan harkita, esim. kimppa-asumista. Kårkulla samkommun tarjoaa asumispalveluja 20 kunnassa. Valtioneuvosto teki 21.1.2010 periaatepäätöksen, jonka mukaan laitosasumisesta luovutaan vuoteen 2020 mennessä. Tämä periaatepäätös sekä Kehas-ryhmän raportti vuodelta 2012 ohjaavat kuntayhtymän, eri alueiden asumispalvelutoimintaa. Näin ollen henkilöille, joiden avun tarve on merkittävä, on tarjottava mahdollisuus asua kotiseudullaan, mikä vuorostaan edellyttää, että uusia asumisyksiköitä on suunniteltava ja rakennettava koko kuntayhtymän toiminta-alueella. Siksi kartoitamme tarkoin yhdessä kuntien kanssa, mikä tarve on eri alueilla, jotta voimme vastata tuleviin tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Vuonna 2015 Kårkulla tarjosi asumispalveluja 629 henkilölle, eli lisäystä vuoteen 2014 verrattuna oli 16 henkilöä. Asunto- ja tukiasuminen kasvoi, ryhmäasuminen väheni. Vuoteen 2014 verrattuna Kårkullan hoitokodin laitosasujien lukumäärä on vähentynyt 7 henkilöllä. Heti vuoden alussa Sosiaali- ja terveysministeriön seurantaryhmä osallistui tilaisuuteen, jossa oli mukana omaisia, asiakkaita, kunnan sosiaalityöntekijöitä, kolmannen sektorin edustajia, luottamushenkilöitä ja työntekijöitä keskustelemassa kuntayhtymän päivitetystä asumissuunnitelmasta. STM:n seurantaryhmä valitsi kaksi kuntayhtymämme asumismuotoa kansallisiksi hyvä käytäntö kohteiksi. Vuonna 2015 aloitettiin kahden uuden asumisyksikön rakennusurakat, toinen Närpiössä, toinen Pedersöressä. Molemmat kohteet saavat ARA-rahoitusta ja kunnat toimivat rakennuttajina. Kuntayhtymä pystyi osallistumaan aktiivisesti näiden yksiköiden suunnitteluun. Keski- ja Länsi-Uudellamaalla tarvitaan lisää asuntokapasiteettia ja näillä alueilla on etsitty aktiivisesti rakennuttajia ja sopivia tontteja. Asumispalvelun kehittämiseksi on myös ollut mahdollista hyödyntää tiloja ja asuntoja tavanomaisen asuntokannan joukossa ja tämä onkin lisännyt asumispaikkoja. Kuntayhtymässä aloitettiin muuttovalmennushanke asiakkaille ja omaisille, ja saimme tukea FDUV:n ja Kehitysvammaisten palvelusäätiön asiantuntijoilta. Muuttovalmennusta tarvitaan, jotta asiakas omaisineen voisi hahmottaa sen valtavan muutoksen, joka seuraa kun vammainen henkilö muuttaa kotoaan. Muuttajalta vaaditaan melkoisesti, jotta hän saisi käsityksen siitä, mitä oma koti merkitsee. Kuntayhtymän kaikilla toiminta-alueilla on seniorikodit, jotka palvelevat ikääntyviä kehitysvammaisia henkilöitä. Seniorikodeissa henkilökuntaa on jatkuvasti paikalla, ja niissä on saatavana sairaanhoitajan palvelut. Päiväsaikaan asukkaille on tarjolla erilaisia suunniteltuja aktiviteetteja. Tukiasumista kehitettiin edelleen kaikilla kuntayhtymän toiminta-alueilla niin, että henkilöt jotka eivät tarvitse tukea yöaikaan voivat asua omassa asunnossaan, jonne järjestetään asukkaan tarvitsemat tukipalvelut. Kuluneen vuoden aikana asumispalvelun sisältöä kehitettiin dokumentoimalla yksilöllisten laatutavoitteiden toteutumista. Olemme korostaneet asiakkaiden itsemääräämisoikeuksia ja tarkastelleet rajoittavia toimenpiteitä tarkkaan noudattaen kansallista linjaa, joka enteilee vammaisten oikeuksia koskevan YK:n päätöslauselman ratifioimista. ERI ASUMIS- MUOTOJA RYHMÄKOTI Liittyy laitosasumisen alasajoon ASUNTORYHMÄT ERILLISASUNNOT (yksiöt, kaksiot, kolmiot) Oma asunto, jossa myös yhteistilat Lähtökohtaisesti tavanomaiset asunnot 20 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 21
ERITYISHUOLTO ERITYISHUOLTO ASUMISVAIHTOEHDOT Asuminen maaseudulla Asuminen suurkaupungissa Asuminen pienemmässä kaupungissa Kerrostaloasuminen Rivitaloasuminen Omakotitaloasuminen ASUMISPALVELUA SAANEET ASIAKKAAT 2015 Uusimaa Turunmaa Ryhmäasuminen Pohjanmaa RYHMÄ- ASUMINEN YHTEENSÄ 357 ASUMIS- PALVELUT YHTEENSÄ 629 TUETTU ASUMINEN YHTEENSÄ 90 ASUNTO- ASUMINEN YHTEENSÄ 182 Asuntoasuminen 7 17 v 18 45 v 46 64 v 65 v Tuettu asuminen 7 17 v 18 45 v 46 64 v 65 v 18 45 v 46 64 v 65 v 22 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 23
OSALLISUUS OSALLISUUS ASIAKASNEUVOSTOT OMAISNEUVOSTOT vostojen tarkoitus on vaikuttaa Kårkulla samkommunin päätöksentekoon ja kuntayhtymän toiminnan sisältöön. Asiakasneuvostot ovat omiaan vahvistamaan asiakkaiden osallistumista toimintamme prosesseihin. Vuonna 2015 kaikki asiakasneuvostot kokoontuivat 3 4 kertaa. Kokousten asialistalla oli alueellisia ja koko kuntayhtymää koskevia asioita. Kaikilla toiminta-alueilla asiakasneuvostot pitivät ainakin yhden yhteisen kokouksen alueellisen lautakunnan kanssa. Lisäksi Uudenmaan KUNTAYHTYMÄSSÄ on kahdeksan asiakasneuvostoa, eli yksi kullakin toiminta-alueella Turunmaata lukuun ottamatta, jossa historiallisista syistä niitä on kaksi. Asiakasneuvostoissa on kuusi jäsentä. Viisi heistä on kuntayhtymän asiakkaita, joista yksi on puheenjohtaja. Sihteerinä toimii Kårkullan henkilökuntaan kuuluva jäsen. Vuonna 2015 asiakasneuvostojen toimintaa koordinoi Turunmaan aluepäällikkö/toiminnanjohtaja. Asiakasneukaikki kolme asiakasneuvostoa ja alueellinen lautakunta pitivät yhteisen kokouksen. Asiakasneuvostot tekivät aloitteen yhteisen suurkokouksen järjestämiseksi. Työryhmä otti suunnitellakseen suurkokouksen, joka toteutui syksyllä 2015. Kaikki asiakasneuvostot kokoontuivat Kårkullan hoitokotialueelle Paraisille, kahdeksi päiväksi heidän toiveidensa mukaan. Ohjelmassa oli seminaari, jonka aiheena oli itsemäärääminen ja osallistuvuus. VUONNA 2014 HYVÄKSYTTIIN Kårkullan omaisstrategia, jota oli edeltänyt vuosien työ omaisten osallistumisen kohentamiseksi. Kårkulla näkee omaisissa voimavaran, joka on omiaan auttamaan laadukkaan palvelun järjestymisessä asiakkaille. Omaisstrategian arvoperustat ovat avoin vuorovaikutus omaisten ja henkilökunnan välillä sekä toistemme tietotaidon arvostaminen. Kukin asiakas päättää itse millä tavoin omaiset ovat mukana. Yhteistyö on sitä parempaa mitä myönteisemmät asenteet ovat ja mitä paremmin tieto kulkee omaisille. Omaisten on tunnettava, että asiakas on hyvissä käsissä. Vuonna 2015 perustettiin omaisstrategian mukaisesti kuntayhtymän eri toiminta-alueilla omaisneuvostot. Tavoitteena on vaalia ja hyödyntää omaisten osaaminen ja kokemukset. Omaisneuvostojen toimintakaudeksi päätettiin 2015 2016. Kukin aluepäällikkö toimi alueensa omaisneuvoston sihteerinä. Omaisneuvostoissa on viisi jäsentä. Jäsenet ovat eri-ikäisten ja eri tavoin vammautuneiden asiakkaiden sekä eri toimintamuodoissa mukana olevien asiakkaiden omaisia. Kaikki omaisneuvostot kokoontuivat 2 4 kertaa toimintavuoden aikana. Omaisneuvostoissa keskusteltiin yhteyshenkilöiden toimenkuvasta, yhteistyöstä, palautejärjestelmästä ja tiedonkulusta. Omaisneuvostot kävivät omaisstrategian toimintaohjelman läpi voidakseen arvioida, miten hyvin kullakin toiminta-alueella tavoitteet olivat toteutuneet. 24 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 25
ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS TUTKIMUS, KUNTOUTUS JA KRIISIHOITO TUTKIMUS Tutkimusjakso alkaa kokonaissuunnitelman laatimisella, jossa lähtökohtana ovat asiakkaan yksilölliset tarpeet. Yleensä tutkimusjakso kestää viikosta kahteen kuukauteen. KRIISIHOITO Kriisihoitoa on tarjolla akuutissa hoidon tarpeessa oleville 16 vuotta täyttäneille henkilöille. Yleensä kriisihoitojakso kestää viikosta kuuteen viikkoon. KUNTOUTUS Kuntoutusjakso kestää tavallisimmin n. 6 kuukautta. Jaksoa edeltää aina tutkimustai kriisijakso. ASIANTUNTIJA- JA KEHITYSKESKUS EUC tarjoaa tutkimuksia, kuntoutusta ja kriisihoitoa, jota varten on käytettävissä kuusipaikkainen tutkimusosasto, kuusipaikkainen kuntoutusosasto ja neljä asuntoa asumisharjoittelua varten. Tilat on sopeutettu vammaisille henkilöille sopiviksi ja yöpyminen tapahtuu omassa huoneessa, jossa on suihku ja WC. Hoidon keskiössä ovat pienimuotoisuus, jatkuvuus ja jäsennelty päiväohjelma. Myös päivätoimintaa järjestetään. TUTKIMUS Tutkimusjakso alkaa kokonaissuunnitelman laatimisella, jossa lähtökohtana ovat asiakkaan yksilölliset tarpeet. Jakso kestää yleensä viikosta kahteen kuukauteen. Jakson alussa pidetään sisäänkirjautumiskokous, jonka jälkeen lääkäri tutkii tulijan. Tämän jälkeen laaditaan yksilöllinen suunnitelma. Vuoden aikana tehtiin runsaasti somaattisia tutkimuksia, mm. laboratoriotutkimuksia, kuvantavia tutkimuksia (tietokone- ja magneettikuvauksia), EKG-, EEG- ja ENMG-tutkimuksia sekä erikoislääkärikonsultaatioita. KUNTOUTUS Kuntoutusjaksojen pituus oli yleensä 6 12 kuukautta, ja niitä edelsi aina tutkimus- tai kriisijakso. Kuntoutusjakson alussa laadittiin yksilöllinen tavoite jaksolle. Kuntoutuksen tavoite oli parhaan mahdollisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn palauttaminen. Tärkeä osa kuntoutusta oli sosiaalisten tilanteiden harjoitteleminen. Asiakkaille tarjottiin lisäksi apua asianmukaisten kommunikaatiota ja vahvuusalueita tukevien apuvälineiden ja muiden yksilöllisesti sovitettujen apuvälineiden käytössä. KRIISIHOITO Kriisihoitoa oli tarjolla akuutissa hoidon tarpeessa oleville, 16 vuotta täyttäneille henkilöille. Yleensä kriisihoidon kesto on viikosta kuuteen viikkoon. Hoidon kulmakivi oli laajamittainen asiakkaan kartoitus, josta vastasi moniammatillinen tiimi yhdessä asiakkaan oman verkoston kanssa. Kriisijakson aikana selvitettiin mahdolliset somaattiset, neurologiset ja psyykkiset sairaudet. Kriisihoidon toteuttaminen vaati usein lisähenkilöstöä. Kuntayhtymä ei vielä voi tarjota optimaalista kriisihoitoa niukkojen resurssien ja tilojen vuoksi. EUC:N PÄIVÄTOIMINTA EUC:n kuntouttava päivätoiminta oli uusi toimintamuoto, joka aloitettiin vuonna 2015. Helmikuussa palkattiin kaksi ohjaajaa yksikköön, joka on nimeltään Regnbågen. Kuntoutus- ja tutkimusosaston asiakkaat kävivät päivätoiminnoissa Regnbågen-yksikössä. Toimintaan sisältyi arviointeja ja kartoituksia mm. kommunikoinnin ja motorisen toiminnan osa-alueilla. Ohjaajat tekivät tiivistä yhteistyötä EUC:n asiantuntijatiimin kanssa. Kaikista kartoituksista laadittiin kirjallinen raportti. 26 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 27
ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS KEHITYSTYÖ ASIANTUNTIJUUS EXPERTIS OCH JA UTVECKLING KEHITYS IMO-PROJEKTI ICDP KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS VUODEN 2015 aikana Kårkulla samkommun osallistui kahden työntekijän voimin kansalliseen itsemääräämisoikeutta (IMO) koskevaan hankkeeseen. Kehitysvammaliitto hallinnoi tätä valtakunnallista hanketta, johon osallistui 17 eri organisaatiota Suomesta. Hankkeen tavoite oli toimia edeltävästi ennen itsemääräämisoikeutta koskevan lain voimaantuloa vuoden 2015 aikana. Näitä edeltäviä toimia olivat uuden lain tunteminen ja ymmärtäminen, sen soveltaminen käytäntöön, yhteneväisten menettelytapojen kehittäminen itsemääräämisen tueksi, rajoittavien toimien käyttö sekä henkilökunnan perehdytyksen kehittäminen. Hankkeen näkyvänä jälkenä oli tarkoitus julkaista kansallinen käsikirja vammaistyössä palveleville henkilöille. Hankkeen aikana kansallisen politiikan näyttämöllä tapahtui kaikenlaista ja itsemääräämislain voimaantuloa on siirretty. Sen sijaan nyt on tarkoitus uudistaa erityishuoltolakia niin, että siinä otetaan huomioon itsemääräämisoikeusasia ja rajoittavat toimet. Tällä ratkaisulla halutaan edistää vammaisia henkilöitä koskevan YK:n päätöslauselman ratifioimista. Hanketyö on jatkunut konkreettisella tasolla. Hankkeessa toimineet henkilöt ovat tiedottaneet toisiaan hyvistä ja toimivista käytänteistä, joita on syytä soveltaa päivittäisessä asiakas-, omais- ja henkilökuntatyössä, jotta itsemäärääminen tulee arjessa ilmi. Kårkulla samkommun esitti ICDP-ohjelman (International Child Development Program), josta on tarkoitus muodostua osa hankkeen tuottamasta käsikirjasta. ICDP (INTERNATIONAL CHILD DEVELOPMENT PROGRAM) Kannustava vuorovaikutus on terveyttä edistävä ohjelma, jossa keskitytään myönteiseen yhteistoimintaan. Ohjelman lähtökohtana ovat kunkin yksilön kehityskyky ja -edellytykset. Kannustavassa vuorovaikutuksessa korostetaan läheisten ja luotettavien suhteiden merkitystä ja halutaan herkistää ihmisiä kuuntelemaan tarkoin ja osoittamaan empatiaa ajatuksissa ja toimissa. Kannustavan vuorovaikutus -ohjelman tavoite on auttaa asiakkaiden hoitajia tiedostamaan millä tavoin he kohtaavat asiakkaansa ja auttaa heitä kehittämään entistä myönteisempi tapa kohdata muita ihmisiä ja itsekin tulla kohdatuksi. Kårkulla samkommun koulutti vuonna 2015 kaikkiaan 12 työntekijää ICDP-ohjelman mukaisesti. Koulutus oli räätälöity tarpeitamme vastaamaan ja siitä huolehti ICDP Suomi. Koulutustason 1 tarkoitus oli innostaa osallistujia ottamaan huomioon ja kehittämään erityishuoltoa tuottavien ja erityishuoltoa saavien henkilöiden välistä myönteistä yhteistoimintaa sekä kehittää osallistujien omaa mentaalisointi- ja empatiakykyä. Koulutustason 2 kattava tavoite oli tukea osallistujia heidän henkilökohtaisella kehityspolullaan kohti ICDP-ohjelman mukaista opasta. Koulutuksen aikana tulevat oppaat opastivat eri työryhmiä, ja heidät valtuutettiin johtamaan opasryhmiä. Koulutuksen tuloksena Kårkullalla on palveluksessaan valtuutettuja IC- DP-oppaita, jotka voivat levittää ICDP -kannustavaa vuorovaikutusta oman organisaation sisällä. Kaikille Kårkullan työntekijöille tullaan tarjoamaan kannustavaan vuorovaikutukseen tähtäävää opastusta. Ohjelma sopeutetaan juuri sille ryhmälle, jota ollaan ohjaamassa, jotta osallistujien omat kokemukset tulevat hyödynnetyiksi. ICDP:n nivomisella käytäntöön pyritään edelleen parantamaan asiakkaiden elämänlaatua sekä työntekijöiden työmotivaatiota ja työn iloa. Henkilöstön ja asiakkaiden yhteistoiminnan kohentamisella saavutetaan kaksi etua: toimintaan saadaan uusi laatumuuttuja ja työpaikan ilmapiiri käy kannustavaksi ja sen ilmapiiri myönteiseksi. LAATUJOHTAMISEN SERTIFIOINTI K ÅRKULLA SAMKOMMUNIN taloussuunnitelman mukaan tavoitteena on koko toiminnan ISO 9001: 2015 -sertifiointi vuoden 2017 aikana. EUC vastaa sertifioinnin suunnittelemisesta ja toteuttamisesta. ISO 9001 -standardi perustuu toimintojen jatkuvan parantamisen filosofialle, ja se on oiva toiminnan, prosessien ja johtamisen kehittämisen työkalu. Sertifiointi kohentaa työntekijöiden osallistuvuutta, ja riskienhallinta paranee. ISO 9001 -sertifikaatti on organisaation tehokkaan, järjestelmällisen ja asiakaslähtöisen toiminnan osoitus. ISO 9001 sertifiointi on laatutyöskentelyn pätevä todiste, tukee markkinointia ja parantaa organisaation kilpailuasemaa. Sertifiointityöskentelyn helpottamiseksi ja jäsentämiseksi olemme ottaneet käyttöön verkkotyökalun IMS (Integrated Management System). IMS on laatujohtamisen työkalu ja se tukee ISO 9001 standardin toimintoja. IMS on organisaatioiden kehittämiseen kehitetty verkkopohjainen ja helppokäyttöinen ohjelma. Sertifiointiprosessia varten perustetussa työryhmässä on moniammatillinen edustus. Näin ollen johtavia viranhaltijoita, kehittäjiä sekä muita työntekijöitä osallistui työryhmän työhön. Työryhmä laati useimmat prosessikuvaukset, tarkasti asiakirjoja, koosti toimintaa kuvaavia mittareita ja laati raportteja. Sisäisiä auditointeja valmisteltiin. Kun laatujohtamisjärjestelmä on otettu käyttöön, on aika aloittaa varisnainen sertifiointityö. ISO 9001 -johtamisjärjestelmän tarkoitus on toimia arkisen työskentelyn apuna. Sen on määrä parantaa tehokkuutta ja kannattavuutta. Kun toiminta on sujuvaa, kaikkien työtyytyväisyys ja viihtyvyys paranevat. Valtuutettu, ulkopuolinen osapuoli vastaa toimivan laatujohtamisjärjestelmän sertifioinnista. Sertifioinnin voimassa pitäminen edellyttää vuosittaista tarkastusta. Näin taataan organisaation jatkuva kehittyminen. 28 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 29
MUUT PALVELUT MUUT PALVELUT TROJAN NUORISOPAJA MUUN MUASSA KIERRÄTYS KUULUU PAJAN TOIMINTA- TAPOIHIN. TURUSSA SIJAITSEVAN TROJAN nuorisopajan palkkalistoilla oli kaksi kokopäiväistä työntekijää koko vuoden ajan. Kaikkiaan 16 nuorta osallistui toimintaan pisimmillään kuuden kuukauden ajan. Työskentely nuorisopajassa on asiakaslähtöistä. Asiakkaiden omat mielenkiintoalueet ja toivomukset otetaan tarkoin huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa työskentelyä pajassa. Kullekin asiakkaalle laadittiin yksilöllinen suunnitelma. Yksilöllinen ohjaus on ollut keskeinen osa työskentelyä. Työskentelyjakson jälkeen on tarkoitus löytää asiakkaille opiskelu- tai työpaikka. Toiminnan muotoja olivat mm. käsityö, opiskelu, kuntoilu ym. Kierrätys kuuluu pajan toimintatapoihin. Pajatyöskentelyn lisäksi asiakkaat ja henkilöstö ylläpitivät myös muita aktiviteetteja. Painopistealueita olivat sosiaalinen harjoittelu, ja asiakkaat yhdessä henkilöstön kanssa panostivat aktiviteetteihin, jotka olivat omiaan tukemaan sosiaalisia taitoja. Osa asiakkaista työskenteli keittiössä. Trojan keittiössä valmistettiin ateriat Flätan-yksikköön sekä Trojan asiakkaille ja henkilöstölle. ETSIVÄ NUORISOTYÖ Kaksi kokopäivästä henkilöä etsi työtä 45 asiakkaalle. Useimmat näistä asiakkaista olivat alle 29-vuotiaita, ruotsinkielisiä henkilöitä. Etsivän nuorisotyön piirissä oli myös muutamia yli 29-vuotiaita sekä suomenkielisiä asiakkaita. Etsivän nuorisotyön asiakkaat tulivat toiminnan piiriin ETSIVÄN NUORISOTYÖN TAVOITTEENA ON MM. SYRJÄYTYMISEN MAHDOLLISIMMAN VARHAINEN EHKÄISEMINEN. pääasiassa peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyön kautta, mutta myös niin, että asiakkaat itse ottivat yhteyttä. Etsivän nuorisotyön verkoston yhteistyön piirissä oli toimintavuonna TE-toimisto, peruskoulut (etenkin St. Olofsskolan), toisen asteen oppilaitoksia (Turun ammatti-instituutti, Axxell, Katedralskolan) sekä Turun ja Varsinais-Suomen etsivän nuorisotyön työntekijöitä. Muita yhteistyökumppaneita olivat suomenruotsalaisten kulttuurikeskusten verkosto Luckan, informaatiokeskus ja nuorten kohtaamispaikka UngInfo, Folkhälsan, Ehyt r.y. sekä puolustusvoimat. Etsivät nuorisotyöntekijät tekivät säännöllisesti käyntejä yhteistyökouluihin, joissa opiskelijoille annettiin tietoa Trojan toiminnasta. He antoivat myös tietoa puolustusvoimien kutsunnoissa, joissa he olivat läsnä. Etsivän nuorisotyön tavoitteena oli syrjäytymisen ehkäiseminen jo varhain sekä palvelujärjestelmän ulkopuolelle joutuneiden nuorten tavoittaminen ja heidän tukeminen sopivan työn ja toiminnan löytymiseksi. Etsivän nuorisotyön tuloksena monet asiakkaat saivat palveluohjausta, jolla he hakeutuivat sopiviin tehtäviin, työhön tai opintojen pariin. Muutamat asiakkaat valitsivat oppisopimuskoulutuksen Turun oppisopimustoimintojen kautta, muutamat palasivat keskeytyneiden opintojen pariin, muutamat saivat palveluohjausta TE-toimiston kautta ja muutamat osallistuivat nuorisopaja Trojan toimintaan. Etsivän nuorisotyön toimintatapaan kuuluvat yksilölliset ratkaisut, jotka tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Etsivän nuorisotyöntekijät kävivät yhdessä asiakkaiden kanssa myös opintokäynneillä eri työpaikoilla ja kouluissa. 30 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 31
MUUT PALVELUT PIXNE-KLINIKKA MUUT PALVELUT MAALAHDESSA SIJAITSEVAN PÄIHDE- KLINIKKA PIXNEN keskeinen toimintatapa ovat 28 päivän mittaiset hoitokurssit päihdeasiakkaille. Hoito perustuu 12-vaiheiseen toipumisprosessiajatteluun yhdistettynä ratkaisukeskeiseen suhtautumiseen kuntoutettavaan yksilöön. Pixne-klinikassa tärkeä toimintatapa on kutsua ihmisiä koolle jakamaan kokemuksia ja tietoja. Hoidon sisältö kehittyy jatkuvasti. Neljästi vuoden aikana pidettiin seurantaviikonloput. Klinikka järjesti myös jälkihoitoa yksilö- ja ryhmäkeskusteluina. Omaisviikonloppuihin saattoivat myös asiakkaiden omaiset ja muut läheiset ihmiset osallistua. Omaisille tarjottiin myös avohoitokeskusteluja. Vaikuttaa siltä, että kunnat hyödyntävät yhä vähemmän laitoshoitoa päihdeasiakkaiden hoidossa ja tämä näkyi myös Pixne-klinikan toiminnassa vuonna 2015. Aikaisempaa harvempi kunta osallistui talouden perustana olevaan maksujärjestelmään, mikä heijastui tulopuolen alijäämänä. Uusien toimitilojen suunnittelu jatkui, mutta keskeneräisen sote-uudistuksen vuoksi toimenpiteisiin ei ole vielä ryhdytty.. TYÖKLINIKKA PIETARSAARESSA SIJAITSEVA työklinikka tuottaa ammatillisia kuntoutuspalveluja sekä ruotsinettä suomenkielillä. Vuodesta 2005 myös työhönvalmentajan palvelut tuetun työllistymisen menetelmän mukaisesti kuuluvat toiminnan piiriin. Palvelujen ostajia ovat Kela, työeläke- ja vakuutusyhtiöt, TE-toimisto sekä myös yksittäiset kunnat. Koska Kelan ja TE-toimiston välille solmitut sopimukset ovat määräaikaisia ja kilpailutuksen alaisia, toiminnan laajuus käy epävarmaksi. Vuonna 2015 oli merkille pantavaa, että Kelan kanssa solmittujen sopimusten määrä väheni vuoden 2014 kymmenestä vuoden 2015 kahteen. Toiminta piti siis sopeuttaa vähentyneeseen toimintaan, jonka vuoksi ei voitu jatkaa työsopimusta yhden määräaikaisen kuntoutusohjaajan kanssa. Myös muilta osin henkilöstö noudatti säästölinjaa. Kelan asiakkaat tulivat koko ruotsinkieliseltä rannikkoalueelta, mm. Tammisaaresta. Koska työkokeilu ja harjoittelu tapahtuvat aina asiakkaan kotiseudulla, oli tämä melkoinen haaste, sillä asiakkaamme tulivat koko rannikolta. Siksi työklinikka osti palveluja Tammisaaressa työskenteleviltä Kårkullan tuetun työn ohjaajilta, ja tämä järjestely toimi erinomaisesti. Työhönvalmentajan palveluja käytettiin saman verran kuin vuonna 2014. Työklinikan tulos vuonna 2015 oli taloudellisesti heikompi kuin vuonna 2014 vähentyneiden Kela-sopimusten vuoksi, mutta kokonaistulos ei jäänyt niin heikoksi kuin alkuun arvioitiin koko vuonna noudatetun säästölinjan ja vähentyneen henkilöstön ansiosta. Vuoden 2015 myönteisiä uutisia oli Työklinikan muutto uusiin tiloihin Folkhälsanhuset Östanlidiin. Koko henkilöstö on tyytyväinen viihtyisiin, rauhallisiin ja valoisiin uusiin tiloihin. Syksyä 2015 leimasivat keskustelut Työklinikan tulevaisuudesta. Härmän Kuntoutuksen ja Folkhälsanin kanssa käytiin neuvotteluja toiminnan mahdollisesta siirtämisestä yksityiselle palveluntuottajalle, jotta voitaisiin kilpailla tasavertaisesti muiden toimijoiden kanssa Kelan kanssa solmittavista ammatillisen kuntoutuksen sopimuksista. PÄIHDEHUOLLON TOTEUTUMA 2015 AVOHOITO- KESKUSTELUJA 82 TUNTIA PALVELUA SAANEIDEN ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ 115 OMAIS- KESKUSTELUJA 33 TUNTIA PERHETERAPIA- KESKUSTELUJA 12,5 TUNTIA JÄLKIHOITO- RYHMÄT 204 VIERAILUA PIXNE-KLINIKAN KÄYTTÖ 2015, HOITOVUOROKAUSIEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ 2 123 TURUNMAA 106 UUSIMAA 196 AHVENAN- MAA 496 POHJANMAA 1 325 HOITOVRK-LUKUMÄÄRÄ Jäsenkunnat Ei-jäsenkunnat 2,90 -järj. muk. Vuosi- Maksu- Vuosi- Maksumaksu sitoumukset maksu sitoumukset Pohjanmaa 1 204 121-1 325 Uusimaa - 165 31 196 Turunmaa 67 39-106 Ahvenanmaa - - 52 496 Keski-Suomi - - - - Yhteensä 1 271 325 83 2 123 32 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 33
TALOUS EKONOMI TALOUSKATSAUS AVAINLUVUT 2015 2014 2013 2012 2011 KÅRKULLA SAMKOMMUNIN ulkoiset toimintatuotot vuonna 2015 olivat 53,6 miljoonaa euroa, kulut olivat 51,5 miljoonaa euroa. Toimintakate oli näin ollen 2 miljoonaa euroa, eli 1,79 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2014. Rahoituserien nettotulos oli 97.000 euroa negatiivinen kuten vuonna 2014, ja näin vuosikatteeksi muodostui 1,93 miljoonaa euroa (88.000 euroa v. 2014). Kun vielä otetaan huomioon, että suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 899.000 euroa, oli vuoden 2015 taloudellinen tulos 1 miljoonaa euroa ylijäämäinen (-750.000 euroa v. 2014). Ylijäämä jakautui seuraavasti: erityishuolto 1,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, päihdehuolto 66.000 euroa alijäämäinen ja työklinikkatoiminta 5.000 euroa alijäämäinen. Koska vuoden 2014 alijäämä oli 0,75 miljoonaa euroa, kuntayhtymän hallitus hyväksyi kokouksessaan 31.3.2015 laajan, 15-kohtaisen talouden tasapainottamisohjelman, jonka tavoitteena oli kohentaa kuntayhtymän taloutta 0,85 miljoonalla eurolla. Tulos oli loppujen lopuksi 0,96 miljoonaa euroa, so. 115.000 euroa budjetoitua parempi. Tästä lankeaa suurkiitos koko henkilöstölle, sillä tulos muodostuu yksiköissä, ei hallituksen kokoushuoneessa eikä johtavien virkamiesten kirjoituspöytien äärellä! Useimmat asiantuntijat arvelevat, että Suomen talouskasvu jatkuu erittäin heikkona myös vuonna 2016, olkoonkin, että maamme talous koheni hieman vuonna 2015. Kaiken kaikkiaan kuntayhtymän on tulevina vuosina varauduttava toimintaympäristönsä nopeisiin muutoksiin, sillä kuntayhtymän omistajat edellyttävät, että kuntayhtymä toimii samojen talousrealiteettien mukaisesti kuin omistajakunnatkin. MAKSUVALMIUS Kassapäivien lukumäärä 1) 12,1 2,0 4,9 28,7 13,6 (365*kassavarat/kassamaksut) Current ratio 2) 0,44 0,30 0,34 0,68 0,46 Vaihtuvat vastaavat/lyhytaik. vieras pääoma Kassamaksut euroa/pv 141 174 139 154 132 790 129 655 128 582 (Ulkoiset toiminnan kulut/365) OMAVARAISUUS Omavaraisuusaste 3) 0,36 0,33 0,36 0,35 0,40 (Omat pääoma + vapaaehtoiset varaukset + poistoero verovelalla vähennettynä)/ (Koko pääoma tehtyyn työhön perustuvat ennakkomaksut) Peruspääoman osuus pysyvistä vastaavista (%) 36,7 36,2 36,8 42,0 46,3 Velka-aste 0,64 0,67 0,64 0,65 0,60 (1-omavaraisuusaste) Suhteellinen velka-aste, % 33,15 34,67 33,55 36,08 28,83 100*(Vieras pääoma Saadut ennakot )/Käyttötulot KANNATTAVUUS Vuosikate (euro) 1 928 660 87 892 1 205 709 777 524-156 210 Vuosikate (%) 4) 3,60 0,17 2,42 1,61-0,33 100 * Vuosikate/Liikevaihto Vuosikate suunnitelman mukaisista poistoista (%) 215 11 161 115-26 INVESTOINNIT Sisäisen rahoituksen osuus investoinneista, % 314,5 5,9 31,6 23,3-6,5 100* Vuosikate/Oma hankintameno investoinneista Tulorahoituksen osuus pääomakustannuksista, % 181,1 3,4 28,5 0,8-6,0 100* Vuosikate/Oma hankintameno investoinneista + Annettujen lainojen nettolisäys + Lainojen lyhennykset TOIMINTA- KATE 2 M TOIMINNAN TUOTOT 53,6 M TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 1 M TOIMINNAN KULUT 51,5 M VUOSIKATE 1,9 M LAINOJEN HOITO Lainojen hoitokate 5) 3,8 0,2 2,6 1,7-0,4 (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainojen lyhennykset) Toiminnan ja investointien 1 336 688-1 264 883-2 548 596-2 504 523-2 575 373 rahavirta 5 vuoden aikana 1) Alle 7 vrk = huono, 8 15 vrk = normaali, 16 23 vrk = hyvä, yli 30 vrk = ylilikviditeetti 2) Alle 1 = heikko, 1 2 = tyydyttävä, yli 2 = hyvä 3) Mittaa sijoittajan (kunnan) ottamaa sijoitusriskiä jos toimija joutuu selvitystilaan. Korkea luku = pieni riski 4) Ilmoittaa osuuden liikevaihdosta, joka on käytettävissä poistoihin ja satunnaisiin eriin 5) Alle 1 = kuntayhtymän lainanhoitokyky on heikko, 1 2 = tyydyttävä, yli 2 = hyvä 34 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 35
TALOUS TULOSLASKELMA TALOUS INVESTOINNIT JA RAHOITUS KUNTAYHTYMÄN TALOUSSUUNNITELMAN mukaan kuntayhtymän vuoden 2015 investoinnit oli suunniteltu 7,5 miljoonaan euroon, mutta vuodelta kirjattiin investointeja 712.000 euron edestä. Investointikulujen rahoitusavustukseksi budjetoitiin 620.000 euroa, mutta kuntayhtymä nosti rahoitusavustuksia 98.000 euron edestä. Mittava investointibudjetti liittyi pääosin uudisrakentamiseen sekä merkittäviin perusparannushankkeisiin, joiden kokonaisbudjetti oli 4,8 miljoonaa euroa. Yhtäkään näistä hankkeista ei kuitenkaan aloitettu, koska toiminnan lähtökohdista oli vaikea laatia yksiselitteistä tilausta selkeine tarvemäärityksineen ja puitteineen. Kunnat eivät liioin ole ottaneet vastatakseen kuntayhtymän ajamien ARA-hankkeiden vuokratakuista. Vuoden 2015 investointibudjetin rahoittamiseksi suunniteltiin, että kuntayhtymä nostaa 5,78 miljoonaa euroa uutta budjettilainaa. Koska investointibudjettia ei voitu toteuttaa suunnitelman mukaisesti, kuntayhtymän ei tarvinnut nostaa uusia pitkäaikaisia lainoja vuonna 2015. Sen sijaan kuntayhtymä laski liikkeelle kuntatodistuksen 1 miljoonan euron edestä rahoittaakseen jo tehdyt investoinnit ja suunnitellut lainojen lyhennykset. Vuoden lopussa kuntayhtymän kassa (1,75 miljoonaa euroa) riittäisi 12,1 vuorokauden kassamaksuihin. Taloussuunnitelman rahoituslaskelman mukaan kuntayhtymän maksuvalmiuden odotettiin heikentyvän 592.000 euroa vuonna 2015, mutta maksuvalmius itse asiassa koheni 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen, liikkeelle lasketun kuntatodistuksen ja poikkeuksellisen matalan korkotason vuoksi. TULOSLASKELMA 1.1-31.12.2015, ulkoiset erät Tilinpäätös 2015 Budjetti 2015 %-vrt Tilinpäätös 2014 TOIMINNAN TULOT 53 554 051,47 53 444 080 100,2 % 51 024 785,54 Myyntitulot 47 790 945,01 48 068 710 99,4 % 45 680 828,52 Maksutuotot 4 811 734,12 4 657 760 103,3 % 4 645 938,41 Tuet ja avustukset 444 522,85 421 520 105,5 % 421 737,60 Muut toiminnan tulot 506 849,49 296 090 171,2 % 276 281,01 TOIMINNAN KULUT -51 528 395,85-52 437 180 98,3 % -50 791 069,20 Henkilöstökulut -40 429 006,76-40 432 580 100,0 % -39 685 203,79 Palkat ja palkkiot -31 340 128,17-31 300 630 100,1 % -30 930 167,57 Palkkojen sivukulut -9 088 878,59-9 131 950 99,5 % -8 755 036,22 Ostopalvelut -4 131 828,63-4 486 840 92,1 % -4 111 675,97 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 083 879,09-3 922 120 78,6 % -3 280 417,37 Tuet -538 599,90-533 270 101,0 % -537 134,90 Muut toiminnan kulut -3 345 081,47-3 062 370 109,2 % -3 176 637,17 TOIMINTAKATE 2 025 655,62 1 006 900 201,2 % 233 716,34 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -96 995,34-217 100 44,7 % -145 824,78 Korkotuotot 4 892,59 18 500 26,4 % 15 672,38 Muut rahoitustuotot 22 620,24 12 000 188,5 % 18 535,12 Korkokustannukset -79 841,42-202 000 39,5 % -91 206,49 Muut rahoituskustannukset -44 666,75-45 600 98,0 % -88 825,79 VUOSIKATE 1 928 660,28 789 800 244,2 % 87 891,56 POISTOT JA ARVONALENNUKSET -898 674,35-789 800 113,8 % -835 871,96 Suunnitelman mukaiset poistot -898 674,35-789 800 113,8 % -835 871,96 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 1 029 985,93 0-747 980,40 36 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 37
TALOUS RAHOITUSLASKELMA TASE 31.12.2015 TALOUS Tilinpäätös 2015 Tilinpäätös 2014 Toiminnan kassavirta Vuosikate 1 928 660 87 892 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -225 086 1 703 574-36 117 51 774 Investointien rahavirta Investointikulut -711 672-2 499 514 Investointien rahoitusosuudet 98 415 1 001 486 Käyttöomaisuuden Myyntivoitto 246 371-366 886 181 371-1 316 658 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 336 688-1 264 883 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset Kårkulla Fab (Kårkulla kiinteistö Oy) 0 0 Antolainasaamisen vähennykset 89 428 89 428 78 594 78 594 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 1 921 945 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -451 500-1 090 048 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 000 000 548 500 41 412 873 309 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -74 013-63 473 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos 50 563-150 399 Korottomien velkojen muutos -491 198-514 648 103 098-110 774 Rahoituksen kassavirta 123 279 841 129 Rahavarojen muutos 1 459 968-423 755 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 1 751 554 291 587 Rahavarat 1.1. -291 587 1 459 968-715 341-423 755 TASETILIT 1.1.2015 2015 31.12.2015 Alkutase Muutos Lopputase VASTAAVAA 27 022 491 1 072 938 28 095 429 PYSYVÄT VASTAAVAT 24 350 031-396 130 23 953 901 Aineettomat hyödykkeet 1 089 037-135 524 953 513 Tietokoneohjelmat 2 698-1 837 861 Vuokra-asuntojen peruskorjaukset 1 086 339-133 687 952 651 Aineelliset hyödykkeet 19 378 637-175 678 19 202 958 Maa- ja vesialueet 647 108 647 108 Rakennukset 16 040 222 968 180 17 008 402 Kiinteät rakenteet ja laitteet 299 751 171 181 470 933 Koneet ja kalusto 858 278 192 587 1 050 865 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 533 279-1 507 627 25 652 Sijoitukset 3 882 357-84 928 3 797 429 Osakkeet ja osuudet 984 749 4 500 989 249 Muut saamiset 2 897 608-89 428 2 808 181 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 164 003 59 664 223 667 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 164 003 59 664 223 667 VAIHTUVAT VASTAAVAT 2 508 458 1 409 404 3 917 862 Saamiset 2 216 871-50 563 2 166 308 Lyhytaikaiset saamiset 2 216 871-50 563 2 166 308 Asiakassaamiset 1 724 114-163 824 1 560 290 Muut saamiset 410 922-63 856 347 066 Siirtosaamiset 145 691 15 486 161 177 Rahoitusarvopaperit 44 44 Osakkeet ja osuudet 44 44 Rahat ja pankkisaamiset 291 543 1 459 968 1 751 511 VASTATTAVAA -27 022 491-1 072 938-28 095 429 OMA PÄÄOMA -9 045 797-1 029 986-10 075 783 Peruspääoma -8 802 608-8 802 608 Aikaisempien tilikausien yli/alijäämä -991 169 747 980-243 189 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 747 980-1 777 966-1 029 986 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT -270 459 14 350-256 110 Lahjoitusrahastojen pääomat -257 321 4 096-253 225 Muut toimeksiantojen pääomat -13 139 10 254-2 885 VIERAS PÄÄOMA -17 706 235-57 302-17 763 537 Pitkäaikainen -9 307 803 451 500-8 856 303 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta -8 005 208 442 586-7 562 622 Lainat julkisyhteisöiltä -1 302 595 8 914-1 293 681 Lyhytaikainen -8 398 432-508 802-8 907 234 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta -442 586-1 000 000-1 442 586 Lainat julkisyhteisöiltä -8 914 0-8 914 Saadut ennakot -15 818 6 301-9 517 Ostovelat -1 311 262 279 119-1 032 142 Muut velat -1 424 258 282 285-1 141 972 Siirtovelat -5 195 594-76 508-5 272 102 Yhteensä 0 0 0 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 AD, taitto Ritva Rähmönen, Zeeland Family Kuvat Kårkullas fotoarkiv, Shutterstock Paperi Multi offset Paino Oy FRAM ab 2016 38 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 39