Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014
3 Korjuujäljen mittarit Metsälain 6 : puunkorjuussa vältettävä käsittelyalueelle kasvamaan jätettävän ja käsittelyalueen ulkopuolella kasvavan puuston vaurioittamista sekä kasvuolosuhteita heikentäviä maastovaurioita. Energiapuuharvennusten korjuujäljessä samat vaatimukset kuin ainespuuharvennuksissa. Korjuujälkeä kuvaavia tunnuksia ovat: Puustovauriot Maastovauriot Ajouraväli Ajouraleveys Harvennusvoimakkuus Puuvalinta.
Korjuujälkitarkastuksen toteutus Ajourasto Täydentävä koealalinja Keskilinja Täydentävä koealalinja Koeala 1:nen koeala 1/2 koealavälin päähän linjan lähtöpisteestä 4
5 Ajouratunnukset ja niiden mittaaminen Ajouraväli vähintään Ajouranleveys 4 4,5 m 20 m Kuva: Metsäteho
Puustovauriot Vauriot jaetaan runkovaurioihin ja juurivaurioihin. Keskimääräinen osuus ei saa nousta yli 5 %:n. Puu katsotaan korjuun seurauksena vaurioituneeksi, kun puuaines on rikkoontunut tai puun latva on poikki puun kuori/pintatuohi on vaurioitunut yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 neliösenttimetrin laajuudelta tai koko rungon alueelta yhteensä 30 cm 2 :n laajuudelta Juurissa otetaan huomioon vain vauriot, jotka ovat enintään yhden metrin päässä rungon keskipisteestä. Alle kaksi senttimetriä paksujen juurien vaurioita ei oteta huomioon. Huom! Vaurioituneita puita ei lasketa kasvatettavaan runkolukuun! 6
Kolhu koivun kyljessä Kuusen juuri vaurioitunut 7 23.5.2014 23.5.20147
8 23.5.2014
Maastovauriot Urapainaumaksi luetaan kangasmaalla yli metrin pituinen ja kenttäkerroksen alareunasta laskettava yli 10 cm syvä painauma. Turvemaalla urapainaumaksi katsotaan yli metrin pituinen turpeeseen leikkautunut yli 20 cm syvyinen painauma. Tavoitteena 0 %, enintään 5 % ajouran pituudesta. 9 23.5.2014
Kohteet eivät aina ole helppoja korjuun kannalta Vaihtelua on paljon - puulajivalinta, harvennusvoimakkuus! 10 23.5.2014 23.5.2014 10
11 Harvennusvoimakkuus Harvennusvoimakkuus riippuu useasta eri tekijästä: Puuston koko (valtapituus, läpimitta) Puuston tiheys Puuston laatu Kasvupaikka Pääpuulaji Maantieteellinen sijainti Yhtä ja samaa sapluunaa ei voi käyttää kaikkialla. Harvennusvoimakkuuden määritys Harvennusmallit (pohjapinta-alaan perustuvat) Käytetään hoidetuissa ja varttuneissa metsissä Harvennusmallit (runkolukuun perustuvat) Käytetään pieniläpimittaisissa tai ylitiheissä metsiköissä.
Hyvän metsän hoidon suositukset Harvennusmallin valinnassa seuraava jako hoitamattomat riukumetsät normaalit hoidetut kasvatusmetsät Jäävän puuston tiheys: Energiapuusuositukset 2010 Metsänhoitosuositukset 2014 Jäävän puuston tiheys: Harvennusmallit, Metsänhoitosuositukset 2014 12 12
13 Runkolukumalli Määritetään puulaji kasvupaikkatyyppi runkoluku keskiläpimitta (toiseksi suurin ja toiseksi pienin puu) Lähde:Korjuun suunnittelu ja toteutus -opas, Metsäteho 2005
Pohjapinta-alamalli Määritetään puulaji kasvupaikkatyyppi puuston valtapituus pohjapinta-ala Ajoura 30 m 14
15 Harvennusvoimakkuus ylitiheillä kohteilla
Harvennusvoimakkuus hoidetuilla kohteilla 16
Tarkastetut energiapuuharvennuskohteet v.2013
Korjuujäljen arvostelusapluuna Arvosana Hyvä Huomautettava Suositustiheyden ylärajaa tiheämpi tai alarajaa harvempi Alle 19 m Yli 46 dm (turvemailla yli 51 dm) Pohjapintaala/runkoluku Harvennusmallin mukainen Ajouraväli 19 m tai enemmän Ajouraleveys Alle 46 dm (turvemailla alle 51 dm) Puustovauriovauriot Maasto- Enintään 5 Enintään 5 % % (rämeillä enintään 10 %) Yli 5 % Yli 5 % (rämeillä yli 10 %) Virheellinen Alle lakirajan - - Yli 15 % Yli 20 % (turvemailla 25 %) Kokonaisarvostelu Kaikki tunnukset hyviä Huomautettavaa yhdessä tai useammassa tunnuksessa Puuston tiheys alle lakirajan tai puustovaurioita liikaa tai maastovaurioita liikaa 23.5.2014 Suomen metsäkeskus 18
23.5.2014 Suomen metsäkeskus 19
23.5.2014 Suomen metsäkeskus 20
23.5.2014 Suomen metsäkeskus 21
Havaitut puutteet energiapuukohteiden korjuujäljessä Runsaasti puustovaurioita (45 % huomautetuista) Hankalat kohteet, kiire, korjuumenetelmän- ja kaluston valinta Kohteita hakattu liian harvaksi (21 % huomautetuista) Onko tavoiteltava runkoluku ollut tiedossa ennen töiden aloitusta? Hieskoivua kasvatetaan lähinnä kuitupuuksi Hakkuutähteitä käytetty puutteellisesti ajouraston vahvistamiseen maastovauriot (12 % huomautetuista). 22
Huonon korjuujäljen seurausvaikutukset Kasvutappiot Laatutappiot puuston lahoutuminen, koroutuminen (sienitaudit) Sekundäärituhot hyönteistuhot lumituhot tuulituhot Puunkorjaajan maineen heikkeneminen 23
Yhteenveto: suositusten mukainen korjuujälki Kohteelle soveltuva hakkuutapa tarkista toimeksiannon oikeellisuus Kasvamaan jää suositusten mukainen määrä mahdollisemman laadukkaita ja hyväkuntoisia puita. Määritä kohteelle sopiva kasvatustiheys ennen aloitusta Ajouraväli on vähintään 20 m Suunnittele/hahmottele urat ennen aloitusta Ajouraleveys 4-4,5 m. Puusto- ja maastovaurioita mahdollisimman vähän Korjuun ajankohta & kantavuuden vahvistaminen. 24
Miten eteenpäin Parhaita koneellisen energiapuun korjuun kohteita ovat hoidetut metsät Ennakko/näkemäraivaus ennen hakkuuta Konekorjuulle vaikeat kohteet miestyönä Jos ei itse pystytä takaamaan metsässä kunnollista työn laatua, kerrotaan se metsänomistajalle. Neuvotaan oikeat toimintatavat Jatkuva työn laadun mittaus myös yrittäjän toimesta Pidetään energiapuuhakkuisiin liittyvä mielikuva myönteisenä toimimalla uskottavasti ja laadukkaasti!!
Kiitos Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Mikko Korhonen johtava esittelijä puh. 050 3523 090 mikko.korhonen@metsakeskus.fi 23.5.2014 26