LIFE integroidut hankkeet

Samankaltaiset tiedostot
YM:n strategia ja LIFE integroidut hankkeet. Laura Höijer, YM, tutkimusjohtaja IP Life, Syke,

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet?

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo

Environment: Nature and BD

The LIFE Programme

Sisävesi LIFE IP -diat

Olli Ojala ja Lasse Järvenpää

Mitä ovat EU:n metsiin liittyvät politiikat, ja miten EU vaikuttaa kansalliseen metsäpolitiikkaan?

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

ET:n EU-edunvalvontaprojektit. Case: vesipolitiikan puitedirektiivi / VPD

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Life+ rahoitus. Pekka Harju-Autti Senior Adviser Min. of Env t, Finland

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.

Communication plan for Ramsar Convention work in Finland

Ajankohtaisia KBBE -ohjelmasta Raimo Pakkanen Tekes

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: INTERREG IVC-hanke

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Itämeren alueen ohjelma Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta

Ahvenanmaan osallistuminen EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuudet vaikuttaa niihin OM

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Merialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

Kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A

LIFE rahoitus Suomessa

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI))

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

Ekologiset yhteydet EU-tasolla

Kohti RESURSSIVIISAUTTA

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Luonnon monimuotoisuus Suomen EU pj kaudella - Kohti post 2020

Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Itämeri -seminaari

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Sininen kasvu Meren hyvä tila

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi. Samarbete för att trygga vårt vattenarv. Luontohelmi Mustionjoki helmeilee

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes

Smart and Green Mining Regions of EU

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty

Sisävesi LIFE ip PURUVESI Hankeen esittely

TUORE keskustelutilaisuus Vihreät Tuotteet EU:n tuotteita koskeva ympäristöpolitiikka

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä

Green Growth 11/20/ Copyright Tekes

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

ELYt ja merialueiden suunnittelu

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa

Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

Kun toimeen tartutaan

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Tilaisuuden avaus. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä Antton Keto

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Transkriptio:

Ohjelma 8.30 Kaffia ja nisua 9.00 Tervetulotoivotus ja johdanto, Ilkka Heikkinen, YM 9.05 LIFE integroidut hankkeet, Pekka Harju-Autti, YM 9.20 Sisävesihankkeen idea, Ilkka Heikkinen YM 9.30 Mikä ihmeen LIFE IP hanke?, Mikko Tiira, MH LP 9.50 Sisävesi LIFE IP hankkeen esittely, Jari Ilmonen, MH LP 10.20 Hankkeeseen osallistuminen, edunsaajista urakoitsijoihin, valtakunnan tasolta alueille, Mikko Tiira, MH LP 10.35 Ryhmäkeskustelujen ohjeistus, Jari Ilmonen, MH LP 10.45 Ryhmäkeskustelut kolmessa ryhmässä 11.45 Loppuyhteenveto

LIFE integroidut hankkeet Pekka Harju-Autti IP Life, Säätytalo, 25.2.14

Taustaa: EU:n ympäristöalan rahoitusvälineen Life- hankkeet edustavat suurimpia kansallisia ympäristönsuojeluhankkeita. Ne ovat olleet suomalaiselle ympäristön- ja luonnonsuojelulle merkittävä panostus jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Kunkin Life-ohjelman taustalla on sitä säätelevä EU:n Life-asetus. Seuraavalla asetuskaudella 2014-20 Life rahoitusvälineen budjetti kasvaa merkittävästi ja samalla asetukseen lanseerataan sisällytetään perinteisten hankkeiden rinnalle aivan uusi hankemuoto - integroidut, eli yhdistetyt, hankkeet. 3

Life-rahoitusvälineen ns. integroidut hankkeet Integroidaan kansallisia rahoituslähteitä tai toisia EU-rahoituslähteitä hankkeen aikana TOP-DOWN instrumentti YM määrittää hankkeen, yhteistyö sidosryhmien kanssa tärkeää. Tavoitteena on siirtyminen perinteisestä alhaalta ylöspäin etenevästä hankesuunnittelusta ylhäältä alaspäin etenevään lähestymistapaan Max. 30% LIFE-hankebudjetista integr. hankkeisiin (n. 850 M ) Jäsenvaltioille taataan 3 hanketta (vähintään 1 Env t-osiosta ja 1 Climate Action osiosta) Lifen rahoitusosuus 60%. Ei varsinaista budjettikattoa, eikä pituussuositusta (esim. 15-20 M ja 5-8 vuotta, mutta komission Life-osuuden rahoitusmaksimi on n. 8-12M ) Hankkeet voivat olla täysin kansallisia (ei tarvita ulkomaisia kumppaneita) Kaksivaiheinen, keskustelullinen hankearviointi ja valintaprosessi. Läpimenotodennäköisyys kierroksella 2014 on suuri. Aikainen lintu nappaa!

Komission esimerkki IP-hankkeesta The Spanish strategy for the conservation of the Iberian Lynx Gov. Andalucía Regional recovery plan for the Iberian Lynx Education, awareness conflict resolution Correction of black spots Reintroduction & monitoring In situ conservation Leasing hunting rights Refuges for rabbits 35 million (of which 66% EU co-financing) LIFE Up to 51 million EARDF Habitats management (recurrent activities) Management plans Others Tourism promotion Captive breeding centres Visitors facilities 0.75 million ERDF National funds (Ministry of Env), Regional (Dept. Agri, ENV, Public works) & private (hunters assoc., land owners, farmers assoc., WWF, etc.). 12 million Under LIFE project Lähde: Maja Mikosinska/DG Env

YM:n linjaukset Life Integroiduista hankkeista Valittu kaksi hankeaihiota valmisteltavaksi 2014 Life IP-hakuun: LIFE Nature koordinoija toiv.osallistujia yhteys EU-tavoitteisiin Habitaatti-, lintu- ja vesipuitedirektiivien kombinaatio sisä- ja rannikkovesialueillamme Metsähallitus aluekehitys- ja maaseuturahastoista? WWF, ELY-keskuksia, MMM, YM Ko.direktiivit ja EU:n oma ohjelma (working paper), Links between the Water Framework Directive (WFD 2000/60/EC) and Nature Directives (Birds Directive 2009/147/EC and Habitats Directive 92/43/EEC) no guidance so far has addressed the specific questions related to the LIFE Resource efficiency koordinoija toiv.osallistujia yhteys EU-tavoitteisiin Alueellinen SYKE resurssitehokkuus TEKES, SITRA, TEM, YM, Aluekeh.rahasto, Maaseudun kehitysrahasto,uumatyöryhmä On myös mahdollista esittää YM:lle uusia ehdotuksia integroiduksi hankkeiksi Ilmastonmuutos puolen hankeaihiota kehitellään 2015 Life-hakuun Aikataulu: 5/2014 Life 2014 haku avataan implementation of WFD in Nat2000 sites 9-10/2014 Hakemusaihioiden ideat tulee esittää komissioon 11/2014-3/2015 Komission arviointi. Neuvottelut komission kanssa 4/2015 varsinainen hakemus komissioon EU:n 2011 Eurooppa 2020 -strategian Resurssitehokas Eurooppa 9/2015 sopimusten allekirjoitus ja hankkeet voivat alkaa

Mitä tekemistä sanalla MAWP on sisävesiemme kanssa? 7

Ilkka Heikkinen IP Life 2014 2020 Vesiluonnon monimuotoisuus

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia: Visio. Vuoteen 2020 mennessä Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on pysäytetty. Luonnon monimuotoisuuden suotuisa tila ja ekosysteemipalvelut on varmistettu vuoteen 2050 mennessä. Suomi suojelee ja käyttää kestävästi luonnon monimuotoisuutta sen itseisarvon takia sekä ihmisten hyvinvoinnin lähteenä sekä kantaa vastuunsa luonnon monimuotoisuudesta kansainvälisenä toimijana. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9

Vesiluonnon monimuotoisuus pois unohduksen virrasta! Suomen sisävesien tila ei parane nykyisillä toimenpiteillä riittävästi Virtavesistöt ja pienvedet sekä rannikkovedet ovat suuria järviä heikommassa tilassa Vesiensuojelutoimet riittämättömiä Vesien tila paranee hitaasti Heikosti hallittuja ja osin tuntemattomia haitallisia prosesseja, kuten ilmastonmuutos, laskeuma, vesirakentamisen ja säännöstelyn pitkäaikaisvaikutukset, maankäyttö/valuma-alue Hyvä perusta: kansallisia strategioita ja suunnitteluprosesseja mm. kalatiestrategia, vesistöjen kunnostusstrategia, lohistrategia, pienvesien ennallistamisen toimenpideohjelman valmistelu, vesienhoidon suunnittelu, Natura 2000 alueiden hoidon käytön suunnittelu Tarvetta parantaa hallinnon eri sektorien välistä yhteistyötä ja vesistöasioiden hallintaa Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10

Mahdollisuus syvään sukellukseen! Meriluonnon osalta VELMU on suuri avaus ja edelläkävijä IP Life on mahdollisuus strategiseen kehittämishankkeeseen, joka palvelee EU yhteisölainsäädännön toimeenpanoa ja mahdollistaa merkittävän läpimurron vesiluonnon monimuotoisuutta koskevassa tieto- ja osaamisvajeessa. Polttopisteessä: Sisävesien luonnon monimuotoisuuden inventointi Natura 2000 verkoston sisävedet Vesipuitedirektiivin suojeluvedet Rannikkovedet siltä osin kuin niillä on ekologinen yhteys em. sisävesiin. Natura 2000 alueiden tilan arviointi (NATA) Natura 2000 alueiden hoidon ja käytön suunnittelu Vesienhoitosuunnitelmat Esittäjän nimi alatunnisteeseen 11

Onnistumisen edellytyksiä Verkostoyhteistyön luominen välttämätöntä Hankkeen rajaaminen toteuttamiskelpoiseksi ja tulosten konkretisointi vaativat harkintaa Asiantuntemuksen kokoaminen ja tietoaukkojen tunnistaminen tehtävä osana valmistelua Kenttätyön osaamisen varmistaminen Viestintä! Lähtötietojen kokoamiseen on varattava riittävästi voimavaroja Menetelmäkehitys on vaativaa kustannustehokkuutta! Esittäjän nimi alatunnisteeseen 12

Siel tuhansissa järvissä yön tähdet kimmeltää Esittäjän nimi alatunnisteeseen 13