PYHTÄÄN KUNTA HALLINTOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 10.12.2012 353 Kunnanvaltuusto 17.12.2012 Voimaantulo 1.1.2013
KUNNAN TOIMINTA-AJATUS Pyhtään kunta luo edellytykset hyvälle elämälle toimien tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntalaisten, naapurikuntien, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. YHTEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltaminen Hallintosäännössä määrätään kunnan hallinnosta, talouden hoidosta, päätöksenteko- ja kokousmenettelystä sekä hallinnon ja talouden tarkastuksesta. Tämän säännön ohella kunnan toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: - kunnanvaltuuston työjärjestys - luottamushenkilöiden palkkiosääntö 2 Palvelutuotannon päävastuualueet Kunnan palvelutuotanto jaetaan päävastuualueisiin, jotka ovat: - hallintopalvelut - sivistyspalvelut - sosiaali- ja terveyspalvelut - tekniset palvelut LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 3 Toimielimet Kunnan luottamushenkilöorganisaation muodostavat kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja seuraavat päävastuualueilla toimivat luottamustoimielimet: Hallintopalvelut 1 Tarkastuslautakunta 2 Keskusvaalilautakunta Sivistyspalvelut 1 Sivistyslautakunta - suomenkielinen jaosto - ruotsinkielinen jaosto Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Tekniset palvelut 1 Tekninen lautakunta 2 Valvontalautakunta
4 Kunnanhallituksen ja lautakuntien yleiset tehtävät Kunnanhallituksen ja lautakuntien tehtävänä on toimialallaan huolehtia niiden tehtävien valmistelusta ja täytäntöönpanosta, jotka lain, asetuksen, erityisen säännön tai tämän hallintosäännön mukaan kuuluvat kunnanhallitukselle, lautakunnalle taikka kunnalle näiden toimielinten toimialalla seurata toimialansa yleistä kehitystä, tehdä sitä koskevia aloitteita ja esityksiä vastata kunnan toiminta-ajatuksen toteuttamisesta, toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita ja seurata toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa suunnittelua ja toteutusta päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä hyväksyä toimialaansa koskevat sopimukset ja valvoa niiden noudattamista pitää yhteyttä muihin kunnan hallinnonaloihin sekä toimialansa viranomaisiin, järjestöihin ja yhdistyksiin sekä seurata niiden kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen toimintaa, joissa kunnalla on osuuksia ja seurata kunnan käyttöoikeutta niissä osallistua ja edistää seudullista yhteistoimintaa omalla toimialueellaan laatia tarvittaessa toimielimen alaisuudessa toimivien yksikköjen toimintaa koskevat ohjeet vahvistaa toimialallaan taksat, maksut ja vuokrat huolehtia kunnalle tulevien maksujen, vuokrien ja korvausten perinnästä sekä antaa niihin liittyvää valvontaa varten tarvittavat tiedot määrätä toimialallaan käteiskassojen pitämisestä, tarkastuksesta, tilittämisestä ja pohjakassan määrästä päättää hallinnassaan olevien alueiden, rakennusten, huoneistojen ja toimitilojen käytöstä, vuokralle antamisesta ja ottamisesta sekä huolehtia omaisuuden hoidosta päättää avustusten, palkintojen ja stipendien jakoperusteista ja jakamisesta huolehtia toimialaansa koskevasta koulutus-, opastus- ja tiedotustoiminnasta suorittaa muut toimielimen toimivaltaan kuuluvat tehtävät. KUNNANHALLITUS 5 Tehtävät Kunnanhallituksen toimivallasta ja yleisistä tehtävistä säädetään kuntalaissa, muissa laeissa ja asetuksissa sekä tässä hallintosäännössä. Kunnanhallituksen tehtävänä on myös valtuuston asettamien tavoitteiden puitteissa huolehtia kunnan toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja tuloksellisesta hoitamisesta sekä toteuttaa kunnan toiminta-ajatusta ja päämäärien saavuttamista. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Keskeiset tehtäväalueet ovat kunnan edunvalvonta valtuuston asioiden valmistelu ja täytäntöönpano hallinnon, toimintojen ja talouden ohjaus, koordinointi ja seuranta maapolitiikka ja kaavoituksen johtaminen elinkeinopolitiikka asuntopolitiikka kuntien välinen ja muu seutuyhteistyö suhdetoiminta joukkoliikenne maaseudun kehittäminen
kulttuuri- ja matkailuasiat. 6 Kokoonpano Kunnanhallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuusto valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan valtuutetuista tai varavaltuutetuista. 7 Toimikausi Kunnanhallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi alkaa ja päättyy valtuutettujen toimikauden vaihtuessa. 8 Esittely Kunnanhallituksen kokouksessa asiat esittelee kunnanjohtaja ja hänen poissa tai esteellisenä ollessaan hallintojohtaja. Kunnanjohtajan ja hallintojohtajan ollessa esteellinen, asian esittelee puheenjohtaja. Pöytäkirjanpitäjänä toimii hallintojohtaja ja hänen poissa ollessaan hallintojohtajan sijaiseksi määrätty viranhaltija. 9 Kunnanhallituksen ratkaisuvalta Jollei laissa, muussa säädöksessä tai johtosäännössä toisin määrätä, kunnanhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat 1 kiinteän omaisuuden ostamista, vaihtamista, lunastamista ja myymistä 2 irtaimen omaisuuden ostamista, vaihtamista, lunastamista ja myymistä 3 sopimuksia, sitoumuksia ja suunnitelmia, jotka koskevat yhtä useampaa osastoa ja joilla on huomattava taloudellinen merkitys 4 kunnan rakennusten ja laitosten luonnospiirustusten hyväksymistä sekä kustannusarvioiden ja urakkasopimusten hyväksymistä, kun rakennusten ja laitosten urakkahinta ylittää 1 miljoona euroa 5 vapautuksen tai lykkäyksen myöntämistä kunnallisen maksun tai sille määrätyn viivästyskoron suorittamisesta, milloin se säädösten tai määräysten mukaan on sallittua 6 osittaisen tai täydellisen vapautuksen tai lykkäyksen myöntämistä kiinteistöveron, kunnallisveron sekä kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun suorittamisesta 7 kunnan saatavien ja kunnalle tulevien suoritusten vakuuksien hyväksymistä, valvomista, muuttamista ja vapauttamista, jollei toisin ole säädetty tai määrätty tai valtuuston päätöksestä muuta johdu 8 vahingonkorvauksen myöntämistä tapauksissa, joissa kunta on katsottava korvausvelvolliseksi; arvoltaan vähäiset vahingonkorvaukset (5 000 euroa) voidaan myöntää siinä toimielimessä, jonka toimialalla vahinko on tapahtunut 9 paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemistä
10 virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltamista sekä pääsopimuksen ja virka- ja työehtosopimuksen mukaisia paikallisneuvotteluja 11 selityksen, vastineen, lausunnon tai muun vastaavan selvityksen antamista kunnanvaltuuston päätöstä koskevaan valitukseen, jos kunnanhallitus katsoo, että kunnanvaltuuston päätöstä ei ole kumottava 12 saatavien poistoa kunnan tileistä, kun saatavan suuruus on yli 5 000 euroa 13 kuntakonsernin johtamista, ohjaamista ja valvontaa sekä ohjeiden antamista kuntaa eri yhteisöissä, yhtiöissä, laitoksissa ja säätiöissä edustaville henkilöille 14 sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja konsernivalvontaa 15 Kymenlaakson pelastuslaitoksen toiminnan seurantaa 16 taidehankintoja. Kunnanjohtaja 10 Kelpoisuusehdot Kunnanjohtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Hyvä käytännön perehtyneisyys kunnallishallintoon katsotaan hakijalle eduksi. 11 Sijaisuus Kunnanjohtajan esteellisenä tai poissa ollessa tai viran ollessa avoinna hoitaa kunnanjohtajan tehtäviä hallintojohtaja. Kunnanhallitus voi kuitenkin, milloin virka on avoinna tai poissaolo kestää kolmea kuukautta pitemmän ajan, ottaa virkaan väliaikaisen hoitajan. Kunnanhallituksen toimivallan siirtäminen ja edustus toimielimissä 12 Toimivallan siirtäminen Kunnanhallitus voi siirtää päätösvaltaansa kuuluvan asian kunnan muun toimielimen, kunnanhallituksen puheenjohtajan tai alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi. Kunnanjohtaja voi siirtää asian, joka hänellä on oikeus ratkaista, alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi. 13 Kunnanhallituksen edustus kunnan toimielimissä Kunnanhallitus valitsee edustajansa seuraaviin toimielimiin: - sivistyslautakunta - sosiaali- ja terveyslautakunta - tekninen lautakunta - valvontalautakunta. SIVISTYSLAUTAKUNTA
14 Tehtävä Perusopetuslain mukaisena opetuksen järjestäjänä sivistyslautakunta vastaa kunnan alueella asuville oppivelvollisuusikäisille järjestettävästä perusopetuksesta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetuksesta. Lautakunta edistää toisen asteen ja aikuiskoulutuksen palveluiden saatavuutta sekä taiteen perusopetuksen toteuttamista. Sivistyslautakunnan tehtävänä on säädettyjen ja muualla määrättyjen tehtävien lisäksi huolehtia opetus-/koulutus-, koulukuljetus-, sekä liikunta- ja nuorisotoimeen liittyvistä tehtävistä sekä koordinoida toimintaa. Sivistyslautakunta vastaa myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta. 15 Kokoonpano Sivistyslautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuusto valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan valtuutetuista tai varavaltuutetuista. 16 Jaostot Lautakunta jakaantuu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen jaostoon. Jaoston jäsenet valitaan asianomaiseen kieliryhmään kuuluvista henkilöistä. Jaostoissa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuusto valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan valtuutetuista tai varavaltuutetuista. Muut jäsenet valitaan asianomaisen kieliryhmän edustajista. Suomenkielisen jaoston jäsenet valitaan sivistyslautakuntaan valittujen oman kieliryhmän jäsenten joukosta. 17 Esittely Sivistyslautakunnassa ja sen jaostoissa asiat esittelee rehtori. Rehtorin ollessa esteellinen esittelijänä toimii rehtorin sijaiseksi määrätty viranhaltija. Ruotsinkielisen jaoston esittelijänä toimii Pyttis svenska skolan johtaja ja hänen sijaisenaan jaoston puheenjohtaja. 18 Sivistyslautakunnan toimivalta Sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, sivistyslautakunta ratkaisee toimialallaan seuraavat asiat: 1 päättää perusopetuslaissa ja asetuksessa koulutuksen järjestäjän päätettäväksi säädetyistä asioista niiltä osin, kuin päätösvaltaa ei ole delegoitu lautakunnan alaisille viranhaltijoille, eivätkä ne kuulu jaostojen päätösvaltaan. 2 päättää opetuksen tuki- ja ohjauspalveluista.
3 päättää tehtäväalueensa talousarvio- ja taloussuunnitteluehdotuksesta ja seuraa vahvistetun talousarvion toteutumista. 4 päättää toiminnan aloittamisesta, muuttamisesta tai lopettamisesta. 5 päättää koulukuljetuksen järjestämisessä noudatettavista periaatteista sekä PL 32 :ssä säädetyistä kuljetuksen avustamisen periaatteista. 6 päättää toimialueensa hallinnassa olevien tilojen ja alueiden käyttöä koskevista säännöistä ja käytöstä perittävistä maksuista siltä osin kuin tehtävää ei ole delegoitu lautakunnan alaisille viranhaltijoille. 7 päättää kirjaston aukioloajoista ja kirjastoauton reiteistä. 8 päättää kirjaston käyttöä koskevista säännöistä. 9 myöntää tehtäväalueensa henkilöstölle harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat yli 3 kuukauden ajaksi ja päättää viranhaltijan/ työntekijän oikeudesta palkkaukseen niiden ajalta. 10 päättää tehtäväalueensa osalta saatavien poistamisesta kirjanpidosta, saatavien perinnästä luopumisesta sekä vapautuksen tai lykkäyksen myöntämisestä kunnallisen maksun ja sille määrätyn viivästyskoron suorittamiselle. 11 myöntää vapautus tai lykkäystä maksun suorittamisesta, mikäli siihen on olemassa erityiset syyt. 12 edustaa koko toimialaa muissa viranomaisissa sekä antaa niiden pyytämät lausunnot ja vastineet. 13 päättää sellaisista toimialaansa liittyvistä asioista, joiden käsittelyn pohjana ovat kieliryhmille yhteiset perusteet tai jaostojen yhteiset/yhteneväiset esitykset. 19 Jaostojen tehtävät ja ratkaisuvalta Sivistyslautakunnan suomenkielinen ja ruotsinkielinen jaosto huolehtivat kieliryhmänsä perusopetuksen järjestämisestä. Jaosto 1 päättää niistä tehtävistä, jotka opetustoimen lainsäädännön mukaan kuuluvat kunnalle ja jotka koskevat omaa kieliryhmää 2 hyväksyy kunnan opetussuunnitelmat esi- ja perusopetusta varten 3 hyväksyy koulujen ja esiopetuksen lukuvuoden työskentelysuunnitelmat 4 päättää koulujen oppilaaksi ottoalueista 5 siirtää vakinaisen opettajanviran haltijan oman kunnan koulusta toiseen 6 vahvistaa perusopetukseen otettavien oppilaiden valintaperusteet 7 päättää toiminnan aloittamisesta, muuttamisesta tai lakkauttamisesta.
20 Nuorisovaltuusto Kunnassa on 11- jäseninen nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuuston keskeisenä tehtävänä on nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen heitä itseään koskevissa ja kiinnostavissa asioissa tekemällä aloitteita tai toimimalla itse. Nuorisovaltuusto määrittelee itsenäisesti toimintatapansa sekä jäsenten valintaa koskevat menettelytavat. 21 Toimivallan siirtäminen Sivistyslautakunta ja sen jaosto voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian alaisensa viranomaisen ratkaistavaksi. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 22 Tehtävät Sosiaali- ja terveyslautakunta vastaa kunnalle lainsäädännössä annettujen sosiaali- ja terveydenhuollon, lasten päivähoidon, raittiustyön, talous- ja velkaneuvonnan tehtävien järjestämisestä sekä sosiaali- ja terveysosaston hallinnosta ja muista valtuuston sille määräämistä tehtävistä, ellei hallintosäännössä ole toisin määrätty. Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristövalvonnan tehtävät siirtyvät Kotkan ja Pyhtään yhteisen ympäristölautakunnan järjestettäväksi 1.1.2013 lukien. Yhteislautakunta toimii myös leirintäalueviranomaisena, terveydensuojeluviranomaisena, ympäristönsuojeluviranomaisena, lääkelain mukaisena nikotiinivalmisteiden lupa- ja valvontaviranomaisena, kemikaalivalvontaviranomaisena sekä seuraavien lakien mukaisena valvonta- tai muuna viranomaisena: kuluttajaturvallisuuslaki, elintarvikelaki, laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi. 23 Kokoonpano Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuusto valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan valtuutetuista tai varavaltuutetuista. 24 Esittely Lautakunnassa asiat esittelee sosiaali- ja terveysjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan johtava hoitaja. 25 Sosiaali- ja terveyslautakunnan ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, lautakunta ratkaisee toimialallaan seuraavat asiat: 1 päättää tehtäväalueensa osalta saatavien perinnästä luopumisesta sekä vapautuksen tai lykkäyksen myöntämisestä kunnallisen maksun ja sille määrätyn viivästyskoron suorittamiselle.
2 valmistelee ne maksujen perusteet, ostopalvelusopimukset ja hankesuunnitelmat, joiden hyväksymistä valtuusto ei ole siirtänyt lautakunnan toimivaltaan 3 vahvistaa toimialansa toimintasäännöt 4 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja kehittämisen ohjaamista 5 päättää eettistä arviointia vaativista tutkimusluvista 6 antaa viranomaislausunnot ja selvitykset toimialaansa kuuluvista asioista 7 päättää lainsäädännön edellyttämällä tavalla yksilöä koskevista sosiaali- ja terveystoimen asioista. 26 Sosiaalihuollon johtava viranhaltija Sosiaali- ja terveysjohtaja toimii lastensuojelulain mukaisena sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana. 27 Toimivallan siirtäminen Sosiaali- ja terveyslautakunta voi siirtää päätösvaltaansa kuuluvan asian alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi. 28 Vanhusneuvosto Kunnassa on vanhusneuvosto, jonka valitsee sosiaali- ja terveyslautakunta toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Neuvoston tehtävänä on ottaa kantaa ja tehdä ehdotuksia vanhusväestöä koskeviin asioihin. TEKNINEN LAUTAKUNTA 29 Tehtävä Tekninen lautakunta huolehtii yhdyskuntateknisten palvelujen tuottamisesta kuntalaisille, yhdyskunta- ja maankäytön suunnittelusta, kaavoituksen valmistelusta, kunnan omistamien kiinteistöjen kunnossapito- ja käyttötehtävistä, vesihuollosta, tielautakunnan tehtävistä sekä kunnalle kuuluvasta rakentamisesta ja rakennuttamisesta. Lisäksi lautakunnan alaisuuteen kuuluu ruokapalvelujen järjestäminen sekä joukkoliikenteen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvät asiat. 30 Kokoonpano Teknisessä lautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuusto valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan valtuutetuista tai varavaltuutetuista. 31 Esittely Teknisessä lautakunnassa asiat esittelee tekninen johtaja ja hänen estyneenä ollessaan kunnaninsinööri.
32 Teknisen lautakunnan ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, tekninen lautakunta ratkaisee toimialallaan seuraavat asiat: 1 päättää hankinnoista kunnanhallituksen vahvistamissa rajoissa 2 huolehtii suunnitelmien, työselitysten ja kustannusarvioiden laadinnasta ja käsittelystä kunnanhallituksen hyväksymän suunnitteluohjeen mukaisesti (tilahankkeiden suunnitteluohjeet) 3 hyväksyy suunnitelmat ja päättää välttämättömistä muutoksista hyväksyttyihin suunnitelmiin kunnanhallituksen hyväksymään enimmäisrajaan saakka sekä valitsee suunnittelijat ja tekee suunnittelusopimukset kunnanhallituksen hyväksymään enimmäisrajaan saakka ja valmistelee muissa tapauksissa esityksen suunnittelijan valinnasta 4 hankkii tarvittavat luvat, oikeudet ja lausunnot rakennushankkeiden toteuttamiseen 5 huolehtii kunnan omistamien ja hallitsemien kiinteistöjen, hallinnassaan olevan omaisuuden, katujen, yleisten alueiden, kaukolämpöverkon sekä puistojen hoidosta ja kunnossapidosta 6 päättää ulkopuolisille annettavista kiinteistöpalveluista, niihin liittyvistä sopimuksista ja maksuista sekä päättää maa-ainesten myynnistä ja metsän myynnistä 7 vuokraa kunnan venepaikat 8 vahvistaa katusuunnitelmat ja niiden muutokset (MRA 41 ja 98 ) 9 tekee kadunpitopäätökset (MRL 86 ) 10 päättää kadun tai muu vastaavan liikenneväylän päällystämisestä ja valaisemisesta 11 huolehtii ja päättää kadun kunnossa- ja puhtaanapitolain mukaisista kunnalle kuuluvista tehtävistä 12 huolehtii yksityistielain ja asetuksen sekä yleisistä teistä annetun lain mukaisista tielautakunnalle määrätyistä tehtävistä, hakee yksityistielain 39 :n mukaista tietoimituksen pitämistä ja käyttää tietoimituksissa kunnan puhevaltaa sekä antaa kunnan suostumukset yksityistielain 96 :n mukaisissa tapauksissa 13 päättää, tekee aloitteita sekä antaa lausuntoja yleisistä teistä annetun lain ja asetuksen mukaisissa asioissa kunnan toimivallan osalta 14 huolehtii niistä kunnalle jätehuoltolain mukaan kuuluvista tehtävistä, joita laissa ei ole osoitettu muille viranomaisille 15 päättää maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n tarkoittaman vähäisen muutoksen tekemisestä asemakaavaan 16 päättää tehtäväalueensa osalta saatavien perinnästä luopumisesta sekä vapautuksen tai lykkäyksen myöntämisestä kunnallisen maksun ja sille määrätyn viivästyskoron suorittamiselle
17 päättää kaavoituskatsauksen hyväksymisestä (MRL 7 ) 18 päättää maankäyttösopimusten tekemisestä (MRL 11 ) 19 päättää asemakaavan ja rantayleiskaavan laatimis- ja käsittelykustannusten perimisestä (MRL 59 ja 76 ) 20 huolehtii yleisten alueiden toteuttamissuunnitelman laatimisesta (MRL 90 ) 21 käyttää kunnan puhevaltaa ja antaa kunnan suostumukset kiinteistönmuodostamislain (554/1995) mukaisissa kiinteistötoimituksissa 22 tekee kunnan toimivallan osalta esityksiä ja antaa lausuntoja maastoliikenne- ja vesiliikennelainsäädännön mukaisista asioista 23 päättää tehtäväalueidensa luvista, sopimusten tekemisestä ja muiden sitoumusten antamisesta talousarvion määrärahojen ja kunnanhallituksen mahdollisesti antamien ohjeiden puitteissa. 24 kiinteän omaisuuden vuokralle antamista ja ottamista noudattaen niitä ohjeita, joita valtuusto mahdollisesti on antanut 25 lykkäyksen myöntämistä tonttien ja muiden alueiden myynti-, vuokraus- tai varausehtojen mukaisen rakentamis- tai muun sellaisen velvollisuuden täyttämiseen 26 rakennuslaissa tarkoitetun kehotuksen antamista maanomistajalle rakentaa asemakaava-alueella sijaitseva rakennus tai tontti. 33 Toimivallan siirtäminen Tekninen lautakunta voi siirtää päätösvaltaansa kuuluvan asian alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi. VALVONTALAUTAKUNTA 34 Tehtävä Valvontalautakunta huolehtii 1 maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen mukaisista kunnan päätettäväksi määritellyistä lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävistä 2 maa-aineslain mukaisista kunnan päätettäväksi määritellyistä lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävistä. 35 Kokoonpano Valvontalautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. 36 Valvontalautakunnassa asiat esittelee rakennustarkastaja. Esittelijän sijaisena toimii tekninen johtaja.
37 Valvontalautakunnan ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, valvontalautakunta ratkaisee toimialallaan seuraavat asiat: 1 maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen mukaiset kunnan rakennus- ja poikkeamislupaviranomaiselle kuuluvat lupa- ja valvonta-asiat 2 maa-aineslupien myöntämistä ja maa-aineslain noudattamisen valvomista koskevat asiat 3 saatavien perinnästä luopumista sekä vapautuksen tai lykkäyksen myöntämistä kunnallisen maksun ja sille määrätyn viivästyskoron suorittamisesta. 38 Toimivallan siirtäminen Valvontalautakunta voi siirtää päätösvaltaansa kuuluvan asian alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi. KOKOUSMENETTELY 39 Määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kunnan toimielimissä sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. 40 Kokousaika ja paikka Toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 41 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja niille, joilla on oikeus tai velvollisuus osallistua kokoukseen, toimielimen päättämällä tavalla vähintään neljä (4) kalenteripäivää ennen kokouspäivää. 42 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 43 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi
ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 44 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 45 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 46 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 47 Läsnäolo toimielimen kokouksessa Kunnan eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: kunnanhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla muun toimielimen kokouksessa kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla sekä kunnanhallituksen edustajalla sivistyslautakunnan ja sen jaostojen, sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä teknisen lautakunnan kokouksessa nuorisovaltuuston edustajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Johtokunnissa läsnäolo- ja puheoikeus voidaan asianomaisen johtokunnan päätöksellä antaa 15 vuotta täyttäneelle henkilölle. Kunnanhallituksen edustuksesta valtuuston kokouksessa määrätään valtuuston työjärjestyksessä. 48 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotusta ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä.
Kunnanhallituksen esittelijästä määrätään tämän säännön 8 :ssä ja lautakunnan esittelijästä asianomaisen lautakunnan säännöksessä (17, 23, 29 ja 34 :t). Keskusvaalilautakunnan esittelijänä on lautakunnan sihteeri. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 49 Esteellisyyden toteaminen Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 50 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään. 51 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä edeltäpäin ilmoitettuna aikana toimielimen päättämässä paikassa. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1 järjestäytymistietoina: toimielimen nimi; kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2 asian käsittelytietoina: asiaotsikko; selostus asiasta; päätösehdotus; esteellisyys; tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen; sekä eriävä mielipide 3 laillisuustietoina oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; sekä merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä.
Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 52 Kunnanhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä. 53 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kunnanhallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava kunnanhallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta seuraavia asioita tai asiaryhmiä, joista kunnanhallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan: tämän hallintosäännön 66 :n 1-3 ja 7-8 kohdissa mainitut asiat. Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta seuraavia asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ilmoittanut, ettei se käytä otto-oikeuttaan: tämän hallintosäännön 66 :n 1-3 ja 7-8 kohdissa mainitut asiat. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. HENKILÖSTÖORGANISAATIO 54 Osastojako Virasto-organisaation päävastuualueisiin pohjautuva osastojako on seuraava: Päävastuualue Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Tekniset palvelut Osasto Hallinto-osasto Opetus- ja nuoriso-osasto Sosiaali- ja terveysosasto Tekninen osasto
Osaston jakamisesta vastuu-/tulosyksiköihin päättää kunnanhallitus ja vastuuyksiköiden jakamisesta pienempiin yksiköihin lautakunta. Osastoa johtaa osaston päällikkö. Osaston päällikkönä toimivan viranhaltijan nimittää kunnanhallitus. Kunnanjohtaja on osastopäälliköiden esimies. 55 Johtoryhmä Kunnanjohtaja, osastopäälliköt sekä hallinto- ja taloussihteeri muodostavat johtoryhmän. Kunnanjohtaja voi täydentää johtoryhmän kokoonpanoa, mikäli katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Johtoryhmä työskentelee kunnan toiminta-ajatuksen ja päämäärien mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyössä osastojen henkilöstön kanssa. Johtoryhmä kokoontuu kunnanjohtajan kutsusta ja puheenjohdolla. Tarvittaessa kunnanjohtaja kutsuu johtoryhmän kokoukseen asiantuntijoita. 56 Henkilöstökokoukset Kunnanjohtaja kutsuu koolle henkilöstökokouksen, kun tavoitteiden saavuttaminen tai tiedottaminen sitä edellyttävät. Osaston päällikkö kutsuu koolle osastokokouksen ja esimies tulosyksikkönsä kokouksen, kun työn yhteinen kehittäminen tai tiedottaminen sitä edellyttävät. 57 Yhteistoimintamenettely Kunnan ja henkilöstön yhteistoiminnasta ja siinä noudatettavasta menettelystä on määräykset laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Kunnan yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta, jossa on sekä työnantajan että työntekijöiden edustus. TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASOISSA 58 Yleismääräys Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää kunnanhallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai tässä hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä muuta määrätty. Kunnan henkilöstöasioista vastaavana viranhaltijana toimii hallinto- ja taloussihteeri, joka toimii myös kunnan palkka-asiamiehenä; hallinto- ja taloussihteeri voi tarvittaessa delegoida palkka-asiamiehen tehtävät alaiselleen viranhaltijalle. 59 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Valtuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi päättää kunnanhallitus, jollei tässä hallintosäännössä toisin määrätä.
Virkanimikkeen muuttamisesta päättää se toimielin, jonka alainen ko. viranhaltija on. 60 Viran haku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kunnanhallitus. Virkasuhteeseen ottamisesta poikkeuksellisesti ilman julkista hakumenettelyä säädetään kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa. 61 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää kunnanhallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. 62 Sivutoimilupa Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisesta ja pitämisen kieltämisestä päättää kunnanhallitus. 63 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. 64 Ratkaisuvalta henkilöstövalinnoissa Kunnanvaltuusto valitsee kunnanjohtajan. Kunnanhallitus valitsee hallintojohtajan, rehtorin, sosiaali- ja terveysjohtajan, teknisen johtajan sekä hallinto- ja taloussihteerin. Osastopäälliköt valitsevat muun henkilöstön. Osastopäälliköt voivat delegoida päätösvaltaansa henkilöstövalinnoissa alaisilleen esimiehille. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa viranhaltijan palvelussuhteeseen. 65 Palkan määrääminen Kunnanhallitus päättää kunnanjohtajan ja osastopäälliköiden palkat. Osastopäälliköt päättävät muun henkilöstön palkat kuultuaan palkka-asiamiestä. 66 Palkka- ja muuta taloudellista etuutta koskevan vaatimuksen käsittely Palkka- ja muuta taloudellista etuutta koskeva vaatimus on toimitettava sille viranomaiselle tai esimiehelle, jonka välitön alainen henkilö on. Hakemus on toimitettava viivytyksettä sille viranomaiselle, jolle kuuluu asian esittely tai ratkaiseminen. Palkka- tai muun palvelussuhteeseen perustuvan vaatimuksen ratkaisee kunnanhallitus.
67 Virka- ja työvapaa Kunnanhallitus ja lautakunnat päättävät alaisensa henkilöstön virka- ja työvapaan myöntämisestä, jollei 67 :stä muuta johdu. Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- tai työvapaan. Sama viranomainen päättää myös sijaisen palkkauksesta. 68 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta Kunnanjohtaja, osaston päällikkö ja vastuualueen esimies ratkaisee alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat: 1 myöntää vuosiloman 2 myöntää oman auton käyttöoikeuden 3 myöntää sellaisen virka- tai työvapaan, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus 4 myöntää harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan 5 myöntää harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan, mikäli harkittavaksi ei tule virka- tai työvapaan ajalta maksettavan palkan määrä 6 myöntää opinto- ja vuorotteluvapaan ja osittaisen virka- ja työvapaan osa-aikalisän saamista varten 7 päättää koulutukseen osallistumisesta 8 antaa alaiselleen viranhaltijalle ja työntekijälle virkamatkamääräyksen 9 määrää tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon 10kunnanjohtaja ja osastopäälliköt päättävät terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja määräävät terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Palkka-asiamies ratkaisee virka- ja työehtosopimusten mukaisten palvelussuhteen kestoon liittyvien pakollisten lisien, määrävuosikorotusten sekä kielilisän myöntämistä koskevan asian, jollei lautakuntien säännöksistä muuta johdu. 69 Ero ja irtisanominen Irtisanomisesta, eron myöntämisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsuhteeseen. Kunnanjohtajan osalta lomauttamisesta ja eron myöntämisestä päättää kunnanhallitus. 70 Henkilöstön kelpoisuusehdot Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa, joka on tämän johtosäännön liitteenä 1. Kelpoisuusvaatimukset vahvistaa kunnanhallitus tai ao. lautakunta.
Kelpoisuusvaatimuksia koskevan päätöksen tehneen toimielimen on viipymättä toimitettava päätöksestä tieto arkistonhoitajalle lisättäväksi edellä tarkoitettuun liitteeseen. Liitteen tulee aina olla ajan tasalla. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti. 71 Toimenkuvaukset Toimenkuvauksessa määritellään henkilöstön asema vastuualueella ja hänen tehtävänsä. Toimenkuvauksen valmistelee lähin esimies yhteistyössä viranhaltijan kanssa. Toimenkuvaukset tarkistetaan esimies-alaiskeskustelun / tuloskeskustelun yhteydessä vuosittain. Toimenkuvaukset tarkistetaan myös henkilöstömuutosten tai tehtävämuutosten yhteydessä. Toimenkuvauksen hyväksyy 1 kunnanhallitus kunnanjohtajan osalta 2 kunnanjohtaja osastopäälliköiden ja muiden välittömien alaistensa osalta 3 osaston päällikkö välittömien alaistensa osalta 4 vastuualueen esimies alaistensa osalta. KUNNAN TALOUS 72 Talousarvion täytäntöönpano Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kunnanhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyy talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. 73 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 74 Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnistä päättää kunnanhallitus.
75 Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta kunnanhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Kunnanhallitus vahvistaa poistolaskelman pohjaksi pienhankintarajan. Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta kunnanhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Kunnanhallitus vahvistaa poistolaskelman pohjaksi pienhankintarajan. 76 Rahatoimen hoitaminen Valtuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kunnanhallitus. 77 Maksujen määrääminen Valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista päättää kunnanhallitus tai asianomainen lautakunta. 78 Riskienhallinta Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. 79 Toimivallan siirtäminen kunnan taloutta koskevissa asioissa Kunnanhallitus voi siirtää taloutta koskevaa toimivaltaansa (70-76 :t) edelleen kunnan muille toimielimille tai viranhaltijoille. TARKASTUSTOIMI 80 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.
Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä. Ulkoinen tarkastus järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johdon apuväline. Sisäisen valvonnan tehtävät ja vastuut kunnan sisällä jakautuvat seuraavasti: Valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista kunnassa. Kunnanhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat sekä valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti. Hallitus antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Lauta- ja johtokunnat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Lauta- ja johtokunnat raportoivat hallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Johtavat viranhaltijat (tilivelvolliset) vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Viranhaltijat raportoivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta kunnanhallitukselle ja ao. lauta- tai johtokunnalle. Tilivelvolliset viranhaltijat on lueteltu tämän hallintosäännön talousosiota koskevassa kunnanhallituksen pysyväismääräyksessä. 81 Tarkastuslautakunta Lautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. 82 Lautakunnan kokoukset Kokousmenettelyssä noudatetaan tämän säännön määräyksiä. Kunnanhallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin. Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Esittelijästä päättää lautakunta. 83 Lautakunnan tehtävät Sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, lautakunnan tehtävänä on 1 arvioida hallinnon ja taloudenhoidon sekä palvelutoiminnan tarkoituksenmukaisuutta
2 seurata tarkastustoimintaa ja tarvittaessa tehdä sitä koskevia kehittämisehdotuksia 3 tehdä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla 4 ratkaista muutkin toimialaansa koskevat asiat, ellei ole muuta viranomaista, jolle päätösvalta kuuluu. 84 Tilintarkastajan valinta Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden JHTT-tilintarkastajan ja yhden JHTT-varatilintarkastajan. JHTT-tarkastajaksi ja JHTT-varatilintarkastajaksi voidaan valita myös JHTT-yhteisö. 85 Vastuun jakaantuminen Jos tilintarkastajia valitaan useampia kuin yksi, tilintarkastajan vastaavat kunnalle tilintarkastuksesta yhteisvastuullisesti. 86 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastajan on laadittava toimikaudekseen tarkastussuunnitelma ja vuosittain kullekin tilikaudelle työohjelma. Tarkastussuunnitelma ja työohjelma on toimitettava tarkastuslautakunnalle tiedoksi. Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa. 87 Tilintarkastajan ilmoitukset Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 73 :n 3 momentin tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Kunnanhallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisina kunnanhallituksen puheenjohtajalle ja kunnanjohtajalle. 88 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalain 75 :ssä mainitun lisäksi esitettävä lausunto 73 :n 1 momentin mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeellisiksi katsomat asiat. 89 Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle Tarkastuslautakunta esittää valtuustolle
1 arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen käsittelyä 2 arvionsa tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianosaisten niistä antamista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta 3 ehdotuksen niistä toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. 90 Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus on osa kunnan johtamis- ja valvontajärjestelmää, jota kunnanhallitus ja kunnanjohtaja käyttävät valvontatoimessaan. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on 1 tutkia ja analysoida hallintokuntien toimintaa suhteessa hyväksyttyihin tavoitteisiin, lainsäädäntöön, päätöksiin ja annettuun ohjeistukseen 2 tukea hallintokuntia tavoitteiden toteutumista uhkaavien riskien tunnistamisessa ja arvioida riskien hallintaa 3 tarkastaa hallintokuntien sisäisen valvonnan toimivuutta 4 arvioida päätöksenteossa käytettävän informaation luotettavuutta. Sisäisellä tarkastuksella on oikeus saada tarkastustehtävänsä suorittamiseen tarvittavat tiedot ja asiakirjat. Sisäistä tarkastusta suoritetaan kunnanjohtajan hyväksymän sisäisen tarkastuksen tarkastusohjeen mukaisesti. Tarkastusohje toimitetaan tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajalle tiedoksi. MUUT MÄÄRÄYKSET 91 Kaksikielisyys kunnan toiminnassa Kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä tiedottamisessa on otettava eri kieliryhmien tarpeet tasapuolisesti huomioon. Kunnan palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita pystytään palvelemaan heidän kielellään kaikilla kunnan tehtäväalueilla. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty ja päätetty. Kunnan järjestyssäännöt, johtosäännöt ja niihin verrattavat ohjeet sekä viralliset ilmoitukset laaditaan sekä suomeksi että ruotsiksi. 92 Tiedottaminen Kunnan tiedottamista johtaa kunnanhallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kunnan tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista kunnan viranhaltijoista. 93 Kunnan asukkaiden aloitteet
Kunnanhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kunnan toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Kunnanhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot kunnanhallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka tehtäväksi aloite kuuluu on ilmoitettava aloitteentekijälle 6 kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. 94 Nimenkirjoitus Kunnan puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa kunnanjohtaja tai kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varmentaa hallintojohtaja tai asianomaisen osaston (asian valmistelleen osaston) päällikkö, jollei kunnanhallitus ole valtuuttanut siihen toisia henkilöitä. Valtuuston tai kunnanhallituksen hyväksymän sopimuksen tai sitoumuksen voi kunnanjohtaja allekirjoittaa yksinkin. Toimielimen nimen allekirjoittaa puheenjohtaja tai esittelijä ja varmentaa sihteeri tai toimielimen määräämä muu viranhaltija. Toimielimen hyväksymän sopimuksen tai sitoumuksen voi ko. toimielimen alainen osastopäällikkö allekirjoittaa yksinkin. Asian vireillepanoa koskevan asiakirjan allekirjoittaa ao. osastopäällikkö tai kunnanjohtaja. Delegoituun päätösvaltaan liittyvän sopimuksen allekirjoittaa ao. viranhaltija. Valmistelua koskevan asiakirjan allekirjoittaa asian valmistelija. 95 Asiakirjojen lunastus Valtuusto päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kunnalle lunastusta. 96 Maaseutuelinkeinoviranomainen Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisena toimii asiasta laaditun seudullisen yhteistoimintasopimuksen nojalla Haminan kaupunki 1.1.2013 alkaen. 97 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta Viranhaltijoiden ratkaistavaksi delegoidut asiat esitetään tämän säännön liitteenä nro 2 (Delegointiliite). Delegointipäätöksen tehneen toimielimen on huolehdittava siitä, että tieto päätöksestä toimitetaan viipymättä arkistonhoitajalle lisättäväksi tässä tarkoitettuun liitteeseen. Liitteen on oltava aina ajan tasalla.
PYHTÄÄN KUNTA LIITE 1 Hallintosääntö Luettelo kelpoisuusehdoista Kunnanviraston virat ja toimet Hallinto-osasto Hallinto- ja taloussihteeri Hallintojohtaja Koulusihteeri Kulttuurisihteeri Kunnanjohtaja Toimistosihteeri Palvelusihteeri Valmistelusihteeri Ammattikorkeakoulu- tai aikaisempi opistotasoinen tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys kunnalliseen laskentatoimeen ja vaativiin toimistotehtäviin. Virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai muu vastaavan tasoinen koulutus. Lisäksi vaaditaan hyvä käytännön kokemus kunnallishallinnon johtavissa tehtävissä. Hyvä ruotsinkielen suullinen ja kirjallinen taito luetaan hakijalle eduksi. Ammattikorkeakoulu- tai aikaisempi opisto- tahi kouluasteinen tutkinto tai muu vastaavan tasoinen koulutus sekä kokemusta toimistotehtävissä. Virkaan soveltuva korkea-asteen tutkinto tai aikaisempi opistotasoinen tutkinto. Virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Hyvä käytännön perehtyneisyys kunnallishallintoon katsotaan hakijalle eduksi. Virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi opistotasoinen tutkinto ja kokemusta vaativista kunnallishallinnon toimistotehtävistä. Ammattikorkeakoulu- tai aikaisempi opisto- tai koulutasoinen tutkinto. Ammattikorkeakoulu- tai aikaisempi opisto- tahi kouluasteinen tutkinto tai muu vastaavan tasoinen koulutus sekä kokemusta toimistotehtävissä. Sivistysosasto Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Tehtävään on kelpoinen henkilö, joka 1) on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, opistoasteen tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jolla on koulutuksen yhteydessä hankittu tai kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana taikka 2) jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta, erityisopetusta tai aineenopetusta tai toimia oppilaanohjaajana.
Kirjastonhoitaja Kirjastolain (904/1998) 8 :n ja kirjastoasetuksen (1078/1998) 4 :n 1 momentissa säädetty kelpoisuus. Kirjastotoimenjohtaja Kirjastolain (904/1998) 8 :n ja kirjastoasetuksen (1078/1998) 4 :n 2 momentissa säädetty kelpoisuus. Tehtävään soveltuva vähintään toisen asteen ammatillinen tutkin- to. Kirjastosihteeri Kouluisäntä Koulunkäyntiavustaja Nuoriso- ja liikuntasihteeri Nuoriso- ja liikunnanohjaaja Ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman mukainen tutkinto, aikaisempi opistoasteinen kirjastomerkonomin tutkinto, informaatio- ja kirjastoalan ammattitutkinto tai soveltuva ammatillinen perustutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Tehtävään soveltuva alan ammatillinen koulutus ja kokemusta vastaavista tehtävistä. Tehtävään soveltuva alan ammatillinen perustutkinto tai alan aikaisempi kouluasteinen ammatillinen tutkinto taikka ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto. Virkaan soveltuva korkea-asteen tutkinto tai aikaisempi opisto tasoinen tutkinto. Rehtori Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) mukainen kelpoisuus. Sosiaali- ja terveysosasto Fysioterapeutti Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain (559/1994) mukainen laillistettu ammattihenkilö fysioterapeuttina. Hammashoitaja Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain (559/1994) mukainen laillistettu ammattihenkilö. Hammashoitajan tai lähihoitajan tutkinto (suu- ja hammashoidon koulutusohjelma). Johtava hoitaja Laitosapulainen / sairaala-apulainen Lastentarhanopettaja Terveystieteiden, terveyshallinnon tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävä johtamistaito ja joka näiden lisäksi on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Laitoshuoltajan ammattitutkinto tai muu vastaava tutkinto. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 7 :n mukainen vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, taikka sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot sen laajuisina kuin