Nuorten EU-julistus Marraskuussa 2007 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry kutsui nuoria ympäri Suomen yhteen Espoon Korpilammelle keskustelemaan Euroopan unionin nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Kuudessa eri komiteassa käsiteltiin teemoja kuten työllisyys ja hyvinvointi, koulutus, integraation tulevaisuus ja kehitysyhteistyö. Näiden komiteoiden esityksistä syntyi asiakirja, joka sai koko konventin hyväksynnän loppukokouksessa, jota johti eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen. Hanke rahoitettiin Euroopan komission tuella. Käsissäsi on nyt eurooppalaisittainkin ainutlaatuinen julistus, jossa nuoret asettavat yhteisiä tavoitteita sekä heidän itsensä että päättäjien yhdessä toteutettaviksi. Siinä nuorten ääni kuuluu selvästi aina päättäjien korviin asti. Kansallista nuorisokonventtia olivat suunnittelemassa Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n jaostoaktiivit Johan Ekman, Anna Ranki, Elina Kiiski, Kyösti Hagert, Jaakko Weuro ja Marianne Muona. 1
1. Perusoikeuksien ja Euroopan unionin integraation tulevaisuudesta Euroopan unioni on vapauden, rauhan, ihmisoikeuksien sekä kestävän taloudellisen- ja sosiaalisen kehityksen edistäjä maailmassa. EU:n tulee puhua yhtenäisellä äänellä edistäessään edellä mainittuja arvoja. EU:n rakenteiden on toimittava sen periaatteen pohjalta, että kaikki eurooppalaiset valtiot, jotka täyttävät jäsenkriteerit, voivat liittyä unioniin. Euroopan unionin päätöksenteon pitää pohjautua kansalaisten tahtoon niin, että EU:n kansalaisten tahdonilmaisulle annetaan entistä paremmat kanavat niin institutionaalisen päätöksenteon kuin suoran kansanvallan kautta. EU:n tulee saada entistä suurempi päätöksentekovalta erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan, ilmastopolitiikan, koulutuspolitiikan, nuorisopolitiikan, sosiaalipolitiikan sekä työllisyyspolitiikan suhteen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta olisi tärkeää, että EU kykenisi tulevaisuudessa nopeasti reagoimaan ja toimimaan Euroopassa tai sen lähialueilla puhkeaviin kriiseihin. EU:n integraation tulee toteutua siten, että EU:hun haluavien maiden on täytettävä kaikki jäsenkriteerit, jos on intoa päästä jäseneksi. Päätökset integraation syvenemisestä tulisi tehdä siten, että yksi tai useampi jäsenvaltio ei perusteettomasti hidasta sitä. Tämän saavuttamiseksi EU tarvitsee perustuslain tai perustuslaillisen sopimuksen, jonka välttämätön osa on EUkansalaisten perusoikeudet. Pyritään lisäämään EU-tietoutta kansalaisten keskuudessa esimerkiksi EU-opetuksen sisällyttämisellä opetussuunnitelmaan ja kehittämällä toukokuista EU-päivää Parlamentin pitää olla kaksikamarinen. Sen alahuoneessa ovat edustettuna EU:n kansalaiset ja ylähuoneessa kansallisvaltiot eri ministerikokoonpanoissa käsiteltävien asioiden mukaan. Parlamentin valtaa tulee lisätä muun muassa antamalla alahuoneelle aloiteoikeus. Parlamenttivaaleissa äänestetään Europuolueiden ehdokkaita kansallisten puolueiden ehdokkaiden sijaan. Komission poliittista vastuuta on lisättävä niin, että se on vastuussa toiminnastaan parlamentille. Euroopan parlamentin tulee nimittää sekä komission puheenjohtaja että komissio kokonaisuudessaan. Komission kokoonpanon tulee heijastaa eurovaalien tulosta. Komission tehostamiseksi komissaarien määrä tulee rajoittaa kahteenkymmeneen. Parlamentin aloitteesta voidaan järjestää euroopanlaajuisia kansanäänestyksiä. EU:n ulkosuhteista vastaa Komission ulkosuhteista vastaava komissaari, eli EU:n ulkoministeri. EU tarvitsee yhteisen pysyvän edustajan YK:n turvallisuusneuvostoon yksittäisten jäsenvaltioiden edustuksen sijaan EU tarvitsee perustuslain tai perustuslaillisen sopimuksen, jotta esittämämme tavoitteet voivat toteutua. Sen laatimiseksi kutsutaan koolle valmistelukunta, johon kuuluu edustajia kansallisista parlamenteista, hallituksista, Euroopan parlamentista ja kansalaisjärjestöistä sekä eri alojen asiantuntijoita. Prosessi on alusta asti avoin kansalaiskeskustelulle, ja sen kulkuun voi ottaa kantaa esim. internetin kautta. 2
2. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuren linjan määrittää rauhan, ihmisoikeuksien ja demokratian kannattaminen. EU:n tulee olla aidosti vahva ja uskottava globaali toimija. EU:n ulkopolitiikkaa on tärkeää tehdä yhdessä, jotta se olisi vaikuttavaa, tehokasta ja demokraattista. EU:n tulee tukea YK-keskeistä maailmanjärjestystä ja alueellisia organisaatioita, esim. Afrikan unionia. YK:n pitkä historia sekä aidosti monenkeskinen ja globaali rooli luo järjestön toiminnalle oikeutuksen ja vakuuttavuutta. EU:n tulee ensisijaisesti olla diplomatian keinoin rauhaa kannattava tekijä maailmassa. Balkanin tilanteen kärjistyminen ja sodan puhkeaminen 1990-luvulla kuitenkin todisti, että EU: lla pitää olla yhtenäisemmät keinot reagoida erityisesti lähialueiden kriiseihin. EU:n laajentuminen on ollut ja on yhä sekä taloudellinen, sosiaalinen että turvallisuuspoliittinen projekti. EU:n suhteessa lähinaapureihinsa on tärkeää huomioida, että monen kerroksen EU on todellisuutta jo tänä päivänä Schengen- ja euroalueen myötä. Monen tason integraatio viitoittaa tietä myös EU:n laajentumisissa uusiin jäsenmaihin tulevaisuudessa. Euroopalle on historian ja kulttuurin valossa vaikea vetää yksiselitteisiä rajoja. Jäsenyydelle on ja tulee olla ihmisoikeudellisia, hallinnollisia ja taloudellisia kriteerejä, jotka ovat kaikille samat. YK:n turvallisuusneuvostossa EU:lla tulisi olla oma pysyvä paikka. Ennen tämän saavuttamista EU:n tulisi koordinoida linjaansa erityisesti Ranskan ja Yhdistyneiden kansakuntien kautta. EU:n tulee ajaa kokonaisvaltaista YK:n turvallisuusneuvoston kokoonpanon uudistamista. Paikkajaon tulisi olla tasapuolisempi suhteessa väestöön ja maiden kokoon. Pysyväisjäsenten veto-oikeudesta on luovuttava. EU:n ulkopolitiikan tulee olla avointa ja demokraattista. Kaikkien jäsenmaiden ääntä on kuultava, mutta tiukasta yksimielisyysvaatimuksesta on luovuttava, siirryttävä esim. malliin, jossa päätöksiin tarvitaan 80 % maista ja 80 % kansalaisista. Ulkopolitiikan toimivallanjaosta EU:n ja kansallisen tason välillä pitää sopia nykyistä tarkemmin. Niillä aloilla, joilla yhteistä ulkopolitiikkaa päätetään tehdä yhdessä, tulee olla riittävät yhteiset resurssit sen toteuttamiseen. EU:lla tulisi olla ulkoministeri ja ulkoministeriö, jotta politiikka todella on koordinoitua ja resursseja käytetään tehokkaasti. Ulkoministerin tulisi olla henkilö, joka ajaa unionin yleistä etua, ja jonka tulee nauttia jäsenmaiden ja EU-parlamentin luottamusta. EU:n integraatio ja tiiviit kauppasuhteet tarkoittavat myös sitä, että alueemme turvallisuutta ja puolustusta tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti. Turvatakuut ovat askel oikeaan suuntaan. EU:lla pitää olla nykyistä yhtenäisemmät puolustuskeinot. EU ei kuitenkaan ole sotilasliitto, eikä EU:ta pitäisi kehittää siihen suuntaan. Euroopan unionin on säilyttävä rauhanomaisena yhteistyöelimenä. EU:n nopean toiminnan joukkojen pitää keskittyä rauhanturvaamiseen ja siviilikriisinhallintaan. Painopisteen tulee olla rauhan vaalimisessa, diplomatiassa ja konfliktien ennakoinnissa. Joukkojen pitäisi olla nopeasti mobilisoitavissa, mutta EU:n johdolla pitää olla korkea kynnys käyttää niitä. EU:n naapuruuspolitiikan pitää olla aktiivista, jotta EU:n ulkorajoille ei syntyisi elintasokuiluja. Sen pitää auttaa lähialueita kehittymään ja ottaa ne osaksi tukirahasto-ohjelmiinsa. Naapuruuspolitiikka voi olla myös laajenemisen esiaste ympäröivät maat voivat pikkuhiljaa tulla yhteistyöhön mukaan ja samalla kehittyä. Tämä voi pitkällä aikavälillä johtaa myös lähialueiden maiden EU jäsenyyteen, mikäli ne täyttävät kriteerit. EU:ssa pitää olla tasapaino laajentumisten ja sisäinen vakauden välillä pitää keskittyä myös integraatioon, ettei laajentuminen vaaranna yhtenäisyyttä. Balkanin maat on EU:n laajentumisen seuraava askel. Kosovon tilanteen ratkeaminen on tärkeä asia Balkanin vakauden ja EU:n laajentumisen kannalta. EU:n tulee lisätä työ- ja koulutusperusteista maahanmuuttoa. EU:n rajoja on avattava esimerkiksi kumppanuusohjelmien kautta kolmansien maiden työntekijöille ja opiskelijoille. Viisumipolitiikan ja Schengen-alueen pitää pysyä itsenäisenä suhteessa EU:hun. 3
3. Euroopan unionin koulutuspolitiikasta Tasa-arvon toteutuminen on yksi Euroopan unionin koulutuspolitiikan suurimpia haasteita. Suvaitsevaisuus on osa kansainvälisyyttä ja tukee sen toteutumista. Kansainvälisyys avaa mahdollisuuksia yhteistyöhön ja verkostoitumiseen koulutuksen saralla. Euroopan Unionin kansalaisia on jatkossakin kannustettava elinikäiseen oppimiseen esimerkiksi helpottamalla koulutukseen pääsyä ja parantamalla koulutuksen laatua. EU:n on oltava houkutteleva koulutetulle työvoimalle. Unionista on löydyttävä koulutusta vastaavia työpaikkoja, jotta koulutuksesta saadaan täysi hyöty. Eurooppalaisen koulutuksen on oltava houkuttelevaa. Kouluttautumismahdollisuudet houkuttelevat unioniin opiskelijoita, jotka osaltaan vetävät puoleensa uutta elinkeinoelämää ja synnyttävät uusia innovaatioita. Euroopan kannalta on tärkeää saada osaavia yksilöitä osaksi työmarkkinoita. Unionin rajojen ei tule luoda esteitä kansainvälistymiselle. Vaihto-ohjelmia on oltava kaikkien ulottuvilla. Niiden tehtävä on tukea ihmisten kansainvälistymistä, monikielisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Lisäksi ne madaltavat työvoiman liikkuvuuskynnystä. Vaihtoohjelmia tulee luoda myös elinikäisen oppimisen tarpeisiin. Kaikilla koulutusasteilla on tunnustettava vaihdon aikana saavutettu osaaminen. Taloudellinen tai kulttuurillinen tausta ei saa vaikuttaa mahdollisuuteen osallistua vaihto-ohjelmaan. Koulutuksen on toteuduttava ja oltava saatavilla tasa-arvoisesti. Sosioekonominen status, kulttuurinen tausta tai sukupuoli ei saa vaikuttaa kouluttautumismahdollisuuksiin. Kaikille tulee taata mahdollisuus lukukausimaksuttomaan opetukseen. Toisen asteen koulutuksesta ei saa koitua opiskelijalle ylitsepääsemättömiä kuluja. Julkisen sektorin tarjoaman koulutuksen on oltava kilpailukykyistä suhteessa yksityisiin kouluihin. Maahanmuuttajien kouluttautumista on tuettava. Kaikkia maahanmuuttajia tulee tukea hankkimaan itselleen toisen asteen koulutus, koska se parantaa maahanmuuttajien sopeutumista yhteiskuntaan. Maasta toiseen muuttavien opiskelijoiden on saatava halutessaan koululta tukea uuteen kulttuuriin sopeutumiseen esimerkiksi kieli- tai kulttuurikurssilla. Unionin jäsenmaiden on kampanjoitava maahanmuuttajiin kohdistuvien ennakkoluulojen vähentämiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä opettajan kykyyn kohdata maahanmuuttajia. 4
4. Euroopan unioni globaalina toimijana Euroopan unioni on oltava nykyistä uskottavampi globaali toimija ja tärkeä neuvottelijaosapuoli. Euroopan unioni on maailman merkittävin kehitysmaiden kumppani kehitysavun, kauppavaihdon ja suorien investointien määrällä mitattuna. Unioni on myös toiminut suunnannäyttäjänä ilmastopolitiikassa ja näin on oltava myös tulevaisuudessa. Kauppapolitiikassa EU on suurvalta, ja sen intressit ovat maailmanlaajuiset. EU:n on toteuttava uskottavaa ilmasto-, kehitys-, kauppa-, maahanmuutto- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen on myös tulevaisuudessa toimittava rauhaa ja demokratiaa rakentavana, sekä ihmisoikeuksia kunnioittavana ja hyvinvointia tukevana, kestävän kehityksen kaikki osa-alueet huomioivana globaalina toimijana. Euroopan unionin tulee toiminnassaan edistää tasa-arvoa. Sen on oltava johdonmukainen politiikoissaan, niin EU:ssa sisäisesti kuin ulkosuhteissaan. Kehittyneiden teollisuusmaiden tulee kantaa vastuuta koko maapallon hyvinvoinnista. Me vaadimme Euroopan unionilta radikaaleja, nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä. EU:n on toimittava edelläkävijänä taisteltaessa ilmaston muutosta vastaan. EU:n tulee käyttää vaikutusvaltaansa saadakseen kaikki maat sitoutumaan kansainvälisiin ilmastosopimuksiin. EU:n on luotava yhteiset toimintaperiaatteet jätteiden kierrätykseen ja käsittelyyn. EU:n jäsenmaiden tulee vähentää päästöjä panostamalla joukkoliikenteeseen, uuden teknologian ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen ja tukemalla ympäristöystävällistä tuotantoa. Jäsenmaat voivat ohjata kulutusta esimerkiksi haittaveroilla. EU:n tulee kehittää päästökauppaa laajentamalla sitä uusille sektoreille, kiristää myöntämisperusteita ja huutokaupata osa oikeuksista. EU:n tulee huolehtia ympäristön ja biodiversiteetin säilymisestä tuleville sukupolville. EU:n tulee kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota mm. Itämeren suojeluun. EU:n tulee turvata puhtaan veden saaminen. EU:lla tulee olla merkittävä rooli ympäristökasvattajana sekä ympäristötiedonantajana. EU:n tulee kehittää omaa ympäristömerkkijärjestelmäänsä ja tämän järjestelmän tulee korvata jäsenmaiden omat järjestelmät. EU:n tulee perustaa mikrolainoitusjärjestelmä. EU:n pitää vaikuttaa vahvasti Maailmanpankin lainojen ehtoihin. Kehitysmaiden epäreilut velat tulee antaa anteeksi. EU:n pitää kehitysyhteistyöllään tukea verojärjestelmien kehitystä ja tarjota asiantuntija-apua. EU:n tulee tukea syntymärekisterin ja väestölaskennan kehittämistä kehitysmaissa. YK:n Vuosituhattavoitteet tulee toteuttaa. Kehityspolitiikan johdonmukaisuus toteutuu, kun muiden politiikkalohkojen toiminta tukee tai ei ainakaan heikennä pyrkimystä kestävään kehitykseen ja köyhyyden poistamiseen. EU:n tulisi löytää yhteinen agenda ja toimia esimerkkinä kestävässä kehityksessä. Maatalouden vientituet tulee poistaa lupausten mukaisesti vuoteen 2013 mennessä EU:n julkisissa hankinnoissa tulisi toteuttaa eettisiä periaatteita. Esimerkiksi Reilun kaupan tuotteita tulisi suosia EU:n toiminnassa. Trip-sopimusta pitää uudelleen tarkastella siten, että elävät organismit, lääkkeet ja ohjelmistot huomioidaan sopimuksessa. EU voi kauppapolitiikkansa kautta vaikuttaa kumppanimaidensa mm. ihmisoikeustilanteeseen ja korruption vähentämiseen. WTO:n sopimuksissa tulee huomioida kaupan ulkopuoliset tekijät kuten työelämä ja ympäristö. EU:n maahanmuuttopolitiikan kriteereitä tulee muuttaa siten että mahdollisimman monelle tarjotaan laillinen väylä tulla EU:hun. 5
5. Euroopan unionin työmarkkinapolitiikasta Työmarkkinapolitiikan kehittäminen muodostaa yhden EU:n keskeisistä haasteista ja mahdollisuuksista. Työmarkkinapolitiikan suhteen pitää puuttua työaikaa, palkkausta, syrjimistä, liikkuvuutta ja hyvinvointia koskeviin kysymyksiin. Työaika ei määrity nykyisen lain mukaan, ja työelämän paineet ovat luoneet harmaan työajan käsitteen. Palkkojen suhteen on huomioitava kuilut erityisesti sukupuolten sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Liikkuvuutta on myös edistettävä sillä tällä hetkellä työllisyystarve ja työvoima eivät kohtaa riittävän hyvin. On luotava ylityökorvausmuoto, jossa palkka maksetaan myös varsinaisen työajan ulkopuolella tehdystä työstä (varalla olo /ylityö /päivystystyö) Työmarkkinatietoisuutta tulisi lisätä kaikilla opintoasteilla lisäämällä opetussuunnitelmaan tietoutta työmarkkinoista, ja käyttämällä lisäksi apuna julkista mainontaa, kampanjointia ym. Työaikavalvontaa tulisi tehostaa sekä ammattiliittojen että työsuojelutarkastajien taholta. Palkkaepätasa-arvon syihin on puututtava. Kaikkien palkkaukseen vaikuttavien tahojen tulisi tehdä yhteistyötä, neuvotella, olla tietoisia palkkauksesta ja tähdätä palkkatasa-arvoon Ihmisellä tulee olla oikeus työhön kaikissa elämänvaiheissa. Elämänvaiheiden siirtymäjaksot pitää ottaa huomioon. Nuoria tulisi sisäänajaa työhön tukemalla nuorten työllistämistä vanhempainvapaalta työelämään palaamisen tulisi olla helpompaa ja sitä tulisi tukea Elinikäistä oppimista tulisi tukea kaikissa työvaiheissa. Työntekijöiden osaaminen tulisi ottaa huomioon kaikissa työuran vaiheissa Maantieteellisestä siirtymisestä tulisi tehdä houkuttelevampaa työntekijöille, ja työnantajia tulisi tukea siirtymisessä heikommille työllisyysalueille EU-maiden välistä työnohjausta tulisi tehostaa madaltamalla byrokraattisia seikkoja ja helpottaa siirtymisprosessia kotouttamalla työntekijöitä Työnantajan tulee edesauttaa työhyvinvointia maksamalla palkkaa oikein, valvomalla työtunteja ja työtehtävien määrää, huolehtimalla fyysisestä työturvallisuudesta, kehittämällä työtä mielekkääksi, kannustaa työntekijöiden elinikäistä oppimista sekä turvaamalla mahdollisuuden positiiviseen ilmapiiriin korjaamalla epäkohdat. Työn tuottavuus lisääntyy siinä suhteessa kuin työntekijän hyvinvointi vahvistuu On luotava kannustinjärjestelmä ketjutettujen määräaikaisten työsuhteiden kokoaikaistamiseksi. 6
6. Demokratia ja osallisuus Euroopan unionin sisällä Tällä hetkellä Euroopan unionissa suurin osa ihmisistä ei koe ensisijaisesti olevansa Euroopan kansalaisia, vaan eurooppalaisuus nähdään oman kansallisuuden poissulkevana tekijänä. Erityisesti keskusteltaessa perustuslaillisesta sopimuksesta on pohdittu Euroopan unionin laajuisia kansanäänestyksiä. Euroopan unionin valtioiden kansalaisilla on tunne, etteivät he pääse riittävästi vaikuttamaan unionin päätöksentekoon parlamenttivaalien välillä. Kansalaisjärjestöjen ja aktiivisten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia tulisi lisätä, jotta Euroopan unionista saataisiin aidosti myös eurooppalaisten ihmisten näköinen. Euroopan unionin on kiinnitettävä huomiota eurooppalaisen identiteetin kehittymiseen, sekä kielen merkitykseen osana mahdollisuutta osallistua yhteisiin asioihin sekä EU:n demokratian kehityksen tukemiseen. Eurooppalaisuus on kuitenkin ennen kaikkea moninaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä, ei samaksi tulemista. Eurooppalaista identiteettiä ei tulisi nähdä paikallisen tai kansallisen identiteetin poissulkevana tekijänä. EU:n alueella tulisi toimia eurooppalaiset tv- ja radiokanavat, jotka välittäisivät ajankohtaisia eurooppalaisia uutisia, mutta myös viihdettä, asiaohjelmia, elokuvia sekä sarjoja monipuolisesti kaikista jäsenvaltioista. Uudistuneen eurooppalaisen yleisradioyhtiön ohjelmat olisivat alkuperäiskielellä ja tekstitettyinä. Tämä media voisi toimia myös poliittisen julkisuuden areenana. Kouluissa tulisi olla enemmän demokratiakasvatusta, joka antaa paremmat valmiudet käsitellä aktiivista kansalaisuutta eri näkökulmista. EU-opetusta tulee uudistaa ja se tulee sisällyttää luontevasti kaikkeen opetukseen ja oppisisältöihin. EU:n tulee luoda jäsennelty foorumi, jolla kansalaiset voivat käydä keskustelua eri teemoista liittyen EU:hun. Lisäksi sama sivusto olisi se foorumi, jolla kansanaloitteet olisivat siellä olisi myös tunnistusjärjestelmä varmentamiseksi henkilön. Erityisesti kansalaisjärjestöjä tulisi rohkaista käyttämään tätä toimintansa työkaluna. Kansanäänestys on mahdollinen osallistumiskeino, jota tulisi kuitenkin käyttää harkiten. Kansanäänestykset olisivat luonteeltaan neuvoa antavia. Jotta kansanäänestyksen tulos olisi validi, päätökset tulee tehdä kaksoisenemmistöllä. 7
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry järjesti marraskuussa 2007 Kansallisen Nuorisokonventin Espoon Korpilammella. Muutaman kokouspäivän aikana kymmenet nuoret eri puolilta Suomea keskustelivat aktiivisesti Euroopan ja Euroopan Unionin tulevaisuuden haasteista jäsennellyn dialogin mukaisesti. Päivien tuloksena on käsissäsi tämä Nuorten EU-julistus. Konventti ja julistus ovat ensimmäisiä laatuaan Euroopassa liittyen jäsenneltyyn dialogiin. Korpilammella tehtiin jälleen kerran historiaa. Konventin tulokset olivat erinomaisia niin osallistujien kuin järjestäjien näkökulmasta. Päivien aikana käytiin paljon monipuolisia ja mielenkiintoisia keskusteluita, joiden tuloksena syntyi innostavia ehdotuksia. Konventin osallistujat osoittivat jälleen kerran, että nuorilla on näkemystä ja halua ottaa asioihin kantaa ja olla osaltaan muakana rakentamassa yhteistä tulevaisuutta. Kokemus oli niin rohkaiseva, että Allianssin tavoitteena on jatkaa prosessia tulevina vuosina. Allianssille konventin järjestäminen oli mielenkiintoinen kokemus ja keino tavoittaa ja ottaa toimintaan mukaan sellaisia nuoria, jotka eivät ole välttämättä kokeneita järjestötoimijoita. Allianssi tulee viemään ehdotuksia eteenpäin päättäjien suuntaan tarmokkaasti niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Suosittelemme lämpimästi muitakin maita järjestämään vastaavia tilaisuuksia. Nuorten äänen pitää kuulua läpi koko Euroopan! Ossi Heinänen, puheenjohtaja Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Tämä projekti on saanut rahoitusta Euroopan komissiolta. Tämän julkaisun mielipiteet ovat täysin nuorisokonventissa olleiden nuorten omia eikä komissiota voida pitää vastuussa tässä julkaisussa esitetyistä asioista. 8 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. on suomalaisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön etu- ja palvelujärjestö. Allianssi on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton järjestö, jonka tarkoituksena on muun muassa edistää osallistumista päätöksentekoon ja nuorten kasvua yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi. Lisätietoa www.alli.fi