MANAGEMENT, D1.0.1.3. D1.0.1.3 ereading WP Seminar 3, 18.0.2013 shortened Summary and some slides for Next Media Steering Group Editor(s): Author(s): Helene Juhola, Ilmari Tuomivaara Helene Juhola, Anne Suvanto SL, Ilmari Tuomivaara
Sisällysluettelo 1 Eero Anhava, Sanoma Magazines Finland: Aku Ankan Lataamo... 3 2 Harri Heikkilä & Sami Pekkala, Aalto ARTS: Social media as an UCD tool. Case: Facebook and SMF Aku Ankan lataamo... 4 3 Matias Kivikangas, Aalto BIZ/ICE: Different layout alternatives and MX/Preliminary results... 4 4 Janne Laine, VTT: Preliminary results of layout studies: Case Helsingin Sanomat 5 5 Raisa Halonen, Aalto SCI Media Tehcnology: Tools for photo library... 6 6 Harri Taskinen, Anygraaf: Data journalism in editorial system... 7 7 Lauri Rummukainen, Aalto SCI: Data Journalism Concepts at System Level... 8 8 Lars Holm, Kauppalehti: Visual Power and Kauppalehti... 10 9 Olli Alm, Metropolia: reader... 11 10 Emilia Pesonen, Heli Väätäjäa & Satu Jumisko-Pyykkö: Different layouts Different user experiences?... 11 11 Kari Hurtola: ekey pilot... 12 12 Jose Lee, Conmio: Web sockets utilization to deliver time critical data... 13 13 Tatu Dufva, Conmio: Experiences to utilize TV Application Layer (TAL) (open source library) for building applications for connected TV devices... 14 14 Tatu Dufva, Conmio: Epub 3 version conversion to HTML5 ereading application14 15 Hedon Blakaj, Aalto BIZ: Tablet advertising experiment - status of the work... 14 16 Johanna Mähönen, Tieto: The art of multitasking A field study of reporters work14 17 Ilkka Korjus, Arena Partners & Risto Salminen, Karjalainen: Tablet test with Karjalainen... 14 18 Pia Sundström, Kirjavälitys & Peter Bagge, Otava: Library Licensing: Analysis of the ebook chain and acquisition process. Status of the work... 15 19 Harri Heikkilä, Aalto ARTS: Interfaces of social reading. Exploring Book 2.0... 16 2 (16)
1 Eero Anhava, Sanoma Magazines Finland: Aku Ankan Lataamo Niinhelppopalvelu,ettäisäkinosaakäyttää. AkuAnkanLataamo-palvelujulkaistiin1.8.2013.Lataamostalöytyyskannattuinakaikki AkuAnkatvuodesta1951.Idea palvelunkehittämiseentuli päätoimittajilta. LataamoontarjollaHTML5- sovelluksenaosoitteessa lataamo.akuankka.fisekäiossovelluksena.palvelunhintaon printtilehdenkestotilaajille4,90 e/kk.muillekuukausihintaon9,90e. Palveluuntoiminnallisuuksiinvoi tutustuailmaiseksi.lisäksisisältöönpääseekäsiksimaksuttaviidentarinanverran. MediapalveluidenmaksullisuudensuhteenSpotifyjaNetflixtekevätpohjatyötäja opettavatkuluttajatmasullisuuteen.muidenseurantaonkohtuullisenhedelmätöntä. Lataamonkehittämisessäonnoudatettuketteränkehityksenperiaatetta.Lataamoa testattiinensimmäisenkerranjoulukuussa2012.ryhmäkeskustelussapohdittiinlasten kanssapalvelunkonseptia.palvelunkäytettävyyttätestattiinmaaliskuussaja toukokuussa2013.toukokuussapalveluatestattiinmyösheuristisinmenetelmin. BetatestausoliFacebookissakesä-heinäkuunajan. Nytkunpalveluonollutkäytössäparikuukautta,onhavaittu,ettäkäyttäjätkäyttävät palveluaeritavoinkuintestaustilanteessa.sisäistäanalytiikkaavartentarvitaan kuitenkinuusiamalleja,koskakyseessäonjatkuvakäyttöinenpalvelu. LataamonmyötäonpanostettumyösAkuAnkandigitilaamisenkehittämiseen.Ennen myytiinprinttiäjadigiäpakettina,nytmyydäänmyöspelkkäädigiä.konseptiaon tarkoituslaajentaahollantiinjamyösmuihintuotteisiin,joihinonipr:t.kehittämistäkin vieläriittäämuunmuassastreaming-lukeminen,jatkosarjatelimitenlinkitettytoisiinsa, hakujentarkennus,käyttäjänkiinnostuksenylläpitäminentarjoamallauuttaluettavaa, analytiikankehittäminen,organisaatioidenmuuttamisenaiheuttamankoulutuksen järjestäminen. 3 (16)
2 Harri Heikkilä & Sami Pekkala, Aalto ARTS: Social media as an UCD tool. Case: Facebook and SMF Aku Ankan lataamo AaltoARTSissatutkittiinAkuAnkanLataamo-palveluaheuristisinmenetelmin toukokuussa2013.palvelunkäyttöliittymääkoskevatpäätöksetolijoehdittylyödä lukkoonennentestausta,jotenkaikkiatutkimuksessahavaittujaongelmakohtiaei pystyttykorjaamaan.heuristisessatutkimuksessahavaitutongelmatnousivatesiin myöslataamonfacebook-ryhmässä. LataamonFacebook-ryhmäänkutsuttiin250henkilöä,joista180liittyiryhmään. RyhmäläisillelähetettiinpäivittäinkaksilyhyttäLataamoakoskevaakyselyä. Kvalitatiivistadataasaatiinvastaajienavoimistakommenteista. Kolmetärkeintäparannusehdotustaolivat: 1. Valikonpitäätoimiamyöspystynäytössä. 2. Lukijalleontarjottavasaumatonlukukokemus,seuraavatarinaonoltava vaivattomastisaatavilla. 3. Latausaikaonsaatavalyhyemmäksi.Varsinkinmobiililaajakaistassaonpitkä latausaika. Facebooktoimiiloistavastipikkubugienkorjaamiseen.Kyselyjenkylkiäisenäsaadut kommentitolivatsenverranlyhyitä,etteiniistäirronnuthyödynnettäväädataa tarpeeksi.sosiaalisenmedianavullatehtävääntiedonkeruuseenlieneesyytävarata enemmänaikaajakannustaakaikkiaaktiiviseenkeskusteluun.yleisestivoidaantodeta, että5%facebook-kehittäjäryhmänjäsenistäkommentoiaktiivisesti.äänestyksiinotti osaanoin30%.ryhmäntäytyyollakooltaanriittävänsuuri,jottamyösnk.tavallisia käyttäjiäontarpeeksimukana,eikäryhmänprofiilivääristyliikaaasiantuntijoiden suuntaan. 3 Matias Kivikangas, Aalto BIZ/ICE: Different layout alternatives and MX/Preliminary results Tutkimuksen tarkoituksena on pistää lukulaitteella luettavan Keskipohjanmaa-sanomalehden sivumallit paremmuusjärjestykseen. Muuttujina käytettiin sisällön runsautta (artikkeleiden/uutisten määrä) ja hierarkiaa (ison tilan uutinen versus pikku-uutinen). Vertailusivu oli pelkkiä uutisotsikoita sisältävä listaus. 4 (16)
Tavoiteltu otos on noin 40 henkilöä tasaisesti eri ikä- ja sosioekonomista ryhmistä. Yli 50-vuotiaita on haastavaa saada mukaan. Tähän mennessä layoutversioita on arvioinut 25 henkilöä. Tutkimus jatkuu edelleen, joten otostavoite toteutunee. Mitä lukisit mieluiten? - kysymykseen saatujen vastausten perusteella suosituin ulkoasu on korkeimman hierarkian ja korkeimman runsauden omaava sivu. Lopulliset tulokset raportoidaan joulukuun seminaarissa. 4 Janne Laine, VTT: Preliminary results of layout studies: Case Helsingin Sanomat VTT:n tutkimuksessa verrattiin Helsingin Sanomien viittä eri julkaisuversiota keskenään: painettua lehteä, ipad-sovellusta, näköislehteä, verkkosivuilla luettavaa Päivän lehteä ja verkon hs.fi-uutispalvelua. 5 (16)
Testitilanteessa koehenkilöt saivat ensin tutustua jokaiseen lehtiversioon. Tämän jälkeen heitä pyydettiin valitsemaan suosikkiversionsa kuvitteellisessa tilanteessa, jossa henkilöllä olisi viisi minuuttia aikaa selailla (ei siis lukea) lehteä. 40 koehenkilön vastausten perusteella suosikiksi valikoitui painettu sanomalehti. Koehenkilöt vastasivat kyselyyn, jossa selvitettiin kyseisen lehtiversion sisällön runsautta ja hierarkiaa sekä lehden ulkoasua ja koehenkilön tuntemuksia selailun aikana. Lisäksi lehtien selailua tutkittiin silmänliikekameralla. 5 Raisa Halonen, Aalto SCI Media Tehcnology: Tools for photo library Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on laatia kuva-arkiston hakutyökalu. Valokuvan käyttöikää halutaan pidentää helpottamalla kuvahakua. 6 (16)
Kuvahaku aloitetaan sanahaulla, minkä jälkeen hakua tarkennetaan väri-, tekstuuri- (lähi- tai maisemakuva, kuvan yksityiskohtien jakautuminen) ja sommittelutiedoilla (objektin sijainti kuvassa). Haku perustuu Next Media -hankkeen aikana kehitettyihin algoritmeihin. Kuvahakua on testattu 10 000 kuvan kuva-arkistolla. STT-Lehtikuvalle on tehty oma versio kuvahausta. 6 Harri Taskinen, Anygraaf: Data journalism in editorial system Tänä vuonna projektissa on keskitytty siihen, miten toimitusjärjestelmien ulkopuolista avointa paikkatietoon perustuvaa dataa saataisiin automaattisesti suoraan toimitusjärjestelmään. 7 (16)
Dataan kohdistuu tiedonhakua ja -louhintaa. Lisäksi aineistosta on tarkoitus tehdä suoraan automaattisesti päivittyviä kuvioita uutisten ja muiden juttujen kuvitukseksi. Haasteena on varmistaa, ettei tietopolku tiedon alkuperäisestä lähteestä valmiiseen kuvioon mene rikki, kun tietoja päivitetään. Esimerkkinä ovat kuntauudistusta koskevat tiedot. 7 Lauri Rummukainen, Aalto SCI: Data Journalism Concepts at System Level Tavoitteena on ollut tuottaa toimittajien käyttöön työkaluja datajournalismiin. Toinen työkaluista on kartan visualisointityökalu, johon voi tuoda omaa dataa csv-muodossa. Työkalu soveltuu hyvin korrelaatioiden löytämiseen. Työkalu on responsiivinen eli se skaalautuu näytön koon mukaan. Työkalua piti alkuperäisen suunnitelman mukaan pystyä hyödyntämään suoraan lehtien omissa järjestelmissä, mutta se ei onnistunut. Tuloksena syntyi yleinen hyödyntämistyökalu. Palvelu löytyy osoitteesta media.tkk.fi/nextmedia/data-map/. 8 (16)
Toinen kehitetyistä tuotteista on artikkelikerästyökalu. Sen avulla samaa aihetta käsittelevät artikkelit voi koota aikajanalle julkaisujärjestyksessä. Näin pystyy uudella tavalla seuraaminen tietyn uutisen kehittymistä. 9 (16)
Palvelu toimii osoitteessa media.tkk.fi/nextmedia/data-timeline/. Projektin aikana havaittiin, ettei one size fits all -tyyppistä palvelua ole helppo toteuttaa. Selkeästi on tarvetta helpolle ja kattavalle kustomoinnille. Haasteita aiheutui myös muun muassa siitä, etteivät kaikki selaimet vielä(kään) tue HTML5:tä. 8 Lars Holm, Kauppalehti: Visual Power and Kauppalehti Kauppalehdenmarkkinatiedonesittämistäkoskevakehityshankelaajenikoskemaan kokolehdenuudistamista.kevään2013tutkimuksessahypoteesitosoittautuivattodeksi elikauppalehdensisältöolisekavaa.asiakaslupauslaadustaeitoteutunut. UudettavoitteetovatKauppalehdenkäyttökokemuksenkehittäminenjavaihtoehtoisen markkinatiedonesittämistapojenluominen. Kauppalehti.fi:ssäuutissisältöätarjoillaantärkeysjärjestyksessä,eikäaikajärjestyksen mukaan.lisäksiuutisiatäydennetäänmuistakinlähteistä.kokotarinatarjolle. Kehityshankeonnytkäynnistetty,tuloksiaesitelläänmyöhemmin. 10 (16)
9 Olli Alm, Metropolia: reader Metropolia-ammattikorkeakoulussaonkehitettyrrs-lukijauutisillemobiilikäyttöä vartenelimrrs.ohjelmistoarkkitehtuurinonlisättymahdollisuusseuratamitä artikkeleitakäyttäjätlukevat. Käyttöliittymässäliikutaankolmessatasossa:Päänäkymä,kategorianäkymä(tietyn aiheenuutiset)jaartikkelinäkymä. Päänäkymä Kategorianäkymä Artikkelinäkymä 10 Emilia Pesonen, Heli Väätäjäa & Satu Jumisko-Pyykkö: Different layouts Different user experiences? Tutkimuksessavertailtiinkolmealukulaitteellaluettavanverkkolehdenversiota. 11 (16)
Kukin 19 käyttäjätestiin osallistujasta luki kahta versiota, kutakin viikon ajan. Lisäksi lehtiä arvioitiin viiden asiantuntijan voimin heuristisin menetelmin. Kuluttajatestauksessa miellyttävimmän käyttökokemuksen tarjosi Aalto-yliopiston tuottama versio. Sen ottamista jatkokehityksen kohteeksi suositeltiin. Kaikkia versioita kiitettiin selkeydestä ja helppokäyttöisyydestä. Asiantuntijat suosittelivet kehittämään jokaisen version käyttettävyyttä. Metropolian versiossa oli määrällisesti vähiten käytettävyyshaasteita, mutta Keskipohjanmaan ja Aallon versioissa oli vähemmän vakavia käytettävyyshaasteita. Keskipohjanmaa-lehdenedustajakertoilehdenhyötyneensuurestitutkimuksesta. Havaittujakäytettävyysongelmiaonjokorjattu.Lisäksilehdessätodettiin,ettäon tärkeäätehdäpidempikestoisiakäyttökokemustutkimuksia,jottasaaluotettavia tuloksia. 11 Kari Hurtola: ekey pilot Lähtötilanne:Ihmisethaluavatostaamediaa,muttaharmillisestijokaisellamediallaon omatkirjautumisproseduurinsa.helpotetaanprosessia,tehdäänpalvelu.kyseistä palveluaollaannytlähdössäpilotoimaan. Tarkoituksenaonselvittääosto-jakirjautumisprosessintoimivuuttasekäkuluttajien halukkuuttaniputtaajakäyttääuseampialehtiäyhdelläosto-jakirjautumiskerralla. Lisäksihalutaanselvittää,mitenpalveluvaikuttaapienempiinlehtiin,josalueellaonjo isompilehti.suositaankojompaakumpaa? 12 (16)
Prosessikaaviossasymboloianonyymiakäyttäjääjatunnistautunuttakäyttäjää. Ekey-palvelutoimiiikäänkuinFacebookjaPayPalolisipistettyyhteen.Median ostaminenhalutaantehdämahdollisimmanhelppokäyttöiseksi. 12 Jose Lee, Conmio: Web sockets utilization to deliver time critical data Websocketsmahdollistaareaaliaikaisentiedonsiirrontietokoneidenvälillä. Normaaliyhteydessäpalvelinlähettääpäivityksen,kuntietoakäyerikseenpalvelimelta kysymässä.websocketsienavullayhteysonaukijatkuvasti. Tätäominaisuuttavoidaanhyödyntäämuunmuassachatissä,reaaliaikaisessa seurannassa(pörssikurssit,urheilutulokset ),isojenuutistenjulkaisemisessasuoraan vastaanottajanpäätelaitteeseenjapelaamisessa.lisäksisockettejavoidaanhyödyntää paikkatietoonperustuvissapalveluissa. 13 (16)
13 Tatu Dufva, Conmio: Experiences to utilize TV Application Layer (TAL) (open source library) for building applications for connected TV devices Conmiossa on tutkittu, miten applikaatiota voitaisiin ladata TV-laitteille.Tarvetta olisi muun muassa reaaliaikaisen urheilutiedon välittämiseen katselijoille. Web socketit toimivatmelko hyvin yhden sivun applikaatioissa. Abstraktiolayerin käyttö on tarpeen ja testaustyökalujen puute on haittapuoli kehitystyölle. 14 Tatu Dufva, Conmio: Epub 3 version conversion to HTML5 ereading application TÄMÄ PUUTTUU VIELÄ KOKONAAN!!! 15 Hedon Blakaj, Aalto BIZ: Tablet advertising experiment - status of the work Samasta aiheesta tehty kaksi ilmoitusversiota. Interaktiivinen versio löytyy osoitteesta www.jjcco.fi/dmp/aalto/interactive.html ja staattinen ilmoitus on osoitteessa www.jjcco.fi/dmp/aalto/static.html. Tavoitteena on tutkia interaktiivisuuden merkitystä tablettimainonnassa. Helsingin Sanomat julkaisee ilmoitukset viikolla 40. Helsingin Sanomien yhteystyökumppani kerää analytiikan. Henkilöille, jotka ovat pyytäneet ilmoituksen kautta lisätietoa mainostettavasta tuotteesta/palvelusta, lähetetään ilmoitusta koskeva kysely. Kokeilun tuloksista raportoidaan seuraavassa tulosseminaarissa. 16 Johanna Mähönen, Tieto: The art of multitasking A field study of reporters work Johanna Mähönen Tiedolta on tehnyt etnografista tutkimusta toimituksen arjen työskentelystä. Lopputuloksena on toimittajan dashboard prototyyppi, joka toimii jatkokehityksen pohjana. 17 Ilkka Korjus, Arena Partners & Risto Salminen, Karjalainen: Tablet test with Karjalainen Sanomalehti Karjalainen testasi lehden tablettijakelua omalla levikkialueellaan. Testausta varten rekrytoitiin osallistujia lehti-ilmoituksella painetussa lehdessä. Testaajiksi valittiin 20 taloutta haja-asutusalueelta. Testitaloudet saivat käyttöönsä lukulaitteen ja lukuoikeuden Karjalaisen näköislehteen kuudeksi viikoksi, minkä jälkeen heille tehtiin kysely. 14 (16)
Kyselyn kysymykset olivat pitkälti samoja kuin HBL:n vuoden 2011 Ahvenanmaa - kokeilussa. Lehden lukemisen lisäksi kysyttiin myös käytetystä lukulaitteesta. Kyselyn avulla haluttiin erityisesti selvittää, voiko tablettilehti korvata printtilehden haja-asutusalueella ja mitä siitä oltaisiin valmiita maksamaan. Tablettilehden ei vielä katsottu täysin voivan korvata printtilehteä. Lehden lukeminen tabletilla koettiin helpoksi. Tosin osin vähän hitaammaksi, koska tekstiä piti suurentaa. Näköislehden rakenteeseen ja navigointiin oltiin tyytyväisiä. Pitkiä juttuja oli kuitenkin vähän hankalampi lukea. Parhaat hyödyt: Lehti saadaan aikaisin aamulla. Lehteä voi lukea missä vain. Lehti vie vähemmän tilaa aamiaispöydässä. Lehdestä oltiin valmiita maksamaan 10 15 euroa kuukaudessa. Printtilehden tilaajille sopiva lisämaksu olisi kolme euroa kuukaudessa. 18 Pia Sundström, Kirjavälitys & Peter Bagge, Otava: Library Licensing: Analysis of the ebook chain and acquisition process. Status of the work Sähkökirjojen lainausta tutkittiin kesällä 2013 Helmet-kirjastoissa. 5.6. 26.7. välisenä aikana tehtiin kaikkiaan 3 188 sähkökirjalainaa. Laina-aika oli pääsääntöisesti kaksi viikkoa (88 prosentissa lainoista). Lukuvälineistä käytetyin oli tablettitietokone (60 %). Pöytätietokonetta käytti kolmannes (32 %) ja kahdeksan prosenttia luki sähkökirjoja puhelimesta. Tuotanto- ja hankintapuolen soisi ymmärtävän metadatan merkityksen. Metadataa pystytään hyödyntämään sähkökirjan työnkulussa monipuolisesti. Hankintaketjun osapuolet pystyvät kommunikoimaan metadatan avulla. Metadataa voidaan hyödyntää kirjojen myös esittelyssä. Lisäksi metadatan käyttö lisää muun muassa aineiston hakumahdollisuuksia. 15 (16)
19 Harri Heikkilä, Aalto ARTS: Interfaces of social reading. Exploring Book 2.0 Mikä on sähkökirjan tulevaisuus? Onko se rikastettu versio painetusta kirjasta vai jotakin aivan muuta? Aalto yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ja VTT:n tutkijat uskovat, että verkottumiskehitys vaikuttaa tulevaisuudessa kirjaankin ja eräs sen merkittävimmistä seurauksista on sosiaalisen lukemisen nousu. Uudessa tutkimuksessaan tutkijat jäljittivät sosiaalisen lukemisen historiaa ja erittelevät sen lajityyppejä, pohtivat sen mahdollisia ilmentymiä ja jäljittävät nykyisiä. Aineistona olivat uudet lukupalvelut, sähkökirjaohjelmistot ja kirjaston käyttäjien haastattelut sekä lomakekyselyt. Selvityksen perusteella sosiaalisen lukeminen on laaja ja aktiivisesti kehittymässä oleva alue, johon liittyy perinteisen yhdessä lukemisen ja kirjasta keskustelemisen lisäksi laaja määrä verkottuneita toimintoja jakamisesta jaetun tiedon vastaanottamiseen. Nämä toiminnot vastaavat sosiaalisiin tarpeisiin joiden ilmentymiä on ollut olemassa jo ennen paperikirjaa. Digitaalinen aika mahdollistaa niiden uuden tulemisen. 16 (16)
Näiden uusien toimintojen hyödyllisyys riippuu useasta tekijästä, ensinnäkin eri kirjatyypit suosivat erilaisia toimintoja. Esimerkiksi jaetut alleviivaukset, lainaukset ja keskustelut ovat kysytympiä opiskelussa tai tavoitteellisessa lukemisessa kuin viihteellisessä lukemisessa, jossa merkityksellisemmäksi nousevat mahdollisuudet arvioida ja vastaanottaa suosituksia. Toisekseen hyödyllisyys pohjaa toteutustapaan. Toimivuuden edellytyksenä on se, että toiminto on integroitu kirjaan siten, että se on saavutettavissa optiona joka ei häiritse normaalia lineaarista lukemista. Lisäksi ekosysteemin tulee olla niin laaja että joukkoistamisen edut tulevat esille. Suomessa, jossa ekosysteemit ovat kehittymättömiä jo kielialueen pienuuden tähden, kirjasto voisi tutkijoiden mukaan toimia yhdistävänä tekijänä, koska sillä on sosiaalisen lukemisen kannalta tarpeeksi suuri kustantajariippumaton suomenkielinen valikoima ja käyttäjäkunta. Sosiaalinen lukeminen sopisi kirjaston tavoitteisiin, sillä se mahdollistaisi kiinnostavan kirjallisuuden helpomman löytämisen sekä uuden lukukokemuksen ja voisi houkutella uusia käyttäjiä. 17 (16)