KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.7.2014 COM(2014) 489 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Neljästoista kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista FI FI

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Neljästoista kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista 1. JOHDANTO Sen jälkeen kun Latvia otti euron käyttöön 1. tammikuuta 2014, euroalueeseen on kuulunut 18 EU:n jäsenvaltiota. Neuvosto teki 23. heinäkuuta 2014 päätöksen, jonka mukaan Liettua täyttää euron käyttöönottoedellytykset, joten 1. tammikuuta 2015 lähtien euroalueeseen kuuluu 19 jäsenvaltiota. Liettualla on alle kuusi kuukautta aikaa saattaa päätökseen euroon siirtymisen valmistelut. Tässä kertomuksessa arvioidaan, missä vaiheessa euron käyttöönottoon liittyvät valmistelut olivat Liettuassa kesäkuun puolivälissä vuonna 2014 ja miten valuutan vaihtumista koskevan tiedotuskampanjan valmistelussa oli siihen mennessä edistytty. Kertomuksessa esitellään lyhyesti myös viimeisimmän euroa koskevaa yleistä mielipidettä käsittelevän mielipidemittauksen tuloksia. 2. EUROON SIIRTYMISEN VALMISTELUJEN TILANNE LIETTUASSA Liettua on EU:hun vuonna 2004 liittyneistä jäsenvaltioista seitsemäs, joka ottaa euron käyttöön. Liettua oli alun perin asettanut 27. syyskuuta 2005 hyväksytyssä euron käyttöönottoa koskevassa kansallisessa toimintasuunnitelmassa tavoitteeksi, että euro otetaan käyttöön 1. tammikuuta 2007. Tavoitepäivää oli muutettava, kun komissio katsoi 16. toukokuuta 2006 antamassaan Liettuan lähentymiskehityksen arvioinnissa 2006 1, että kyseisenä ajankohtana ei ollut syytä muuttaa Liettuan asemaa EU:n jäsenvaltiona, jota koskee poikkeus. Liettuan hallitus asetti uudeksi tavoitepäiväksi 1. tammikuuta 2015 ( -päivä). Tavoite määritettiin uudessa kansallisessa siirtymäsuunnitelmassa 2, jonka hallitus hyväksyi 26. kesäkuuta 2013 ja jota on sittemmin muutettu joulukuussa 2013 ja kesäkuussa 2014. Kansallista siirtymäsuunnitelmaa on täydennetty 4. joulukuuta 2013 hyväksytyllä kansallisen siirtymäsuunnitelman täytäntöönpanoa koskevalla toimintasuunnitelmalla 3. 2.1. Euron käyttöönottoon liittyvät järjestelyt, lainsäädännön muutokset ja valmistelut julkisella sektorilla Euron käyttöönottoon liittyviä järjestelyjä toteutetaan kolmella tasolla (strategia-, koordinointi- ja asiantuntijataso). Strategisista kysymyksistä vastaa euron käyttöönottoa Liettuan tasavallassa koordinoiva komitea, johon kuuluvat pääministeri (puheenjohtaja), valtiovarainministeri ja Liettuan keskuspankin johtokunnan puheenjohtaja. Käytännön valmisteluja koskevat komitean strategiset päätökset panee täytäntöön euron käyttöönottoa koskevien toimien koordinoinnista vastaava työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri. Eri aloilla tehtävistä valmisteluista vastaa kuusi työryhmää, jotka koostuvat eri laitosten ja elinten edustajista. Muiden Baltian maiden eli Viron ja Latvian tavoin Liettua on päättänyt olla nimittämättä henkilöä, joka toimisi tiedotusvälineiden ensisijaisena yhteyshenkilönä kaikissa euron käyttöönottoon liittyvissä kysymyksissä ja 1 2 3 http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/publication_summary467_en.htm http://www.lb.lt/preparation http://www.lb.lt/preparation FI 2 FI

edustaisi siirtymäprosessia suurelle yleisölle. Maksuton euroa koskeva palvelupuhelin otettiin käyttöön 6. toukokuuta 2014. Liettuan parlamentti Seimas hyväksyi 17. huhtikuuta 2014 euron käyttöönottoa Liettuan tasavallassa koskevan lain, jossa säädetään keskeisistä euron käyttöönoton valmistelua ja toteutusta koskevista seikoista (laissa säädetään esimerkiksi sopimusten jatkuvuusperiaatteesta, käteisrahan vaihtamisesta ja litien käytöstä poistamisesta, litimääräisten summien muuntamisesta euroiksi ja muista kuin käteismaksuista). Liettuassa aiotaan antaa säädöksiä myös muista käyttöönottoon liittyvistä asioista, kuten hintojen kaksoismerkinnästä. Uuden lainsäädännön valmistelussa ja nykyisen lainsäädännön muuttamisessa tulevina kuukausina noudatettavat menettelyt ja aikataulut määritellään kansallisessa siirtymäsuunnitelmassa ja sitä koskevassa toimintasuunnitelmassa. Liettuan valtionhallinnossa ei ole vielä järjestetty järjestelmällistä koulutusta tai tiedotusta euron käyttöönotosta ja sen käytännön merkityksestä työntekijöille. Tätä olisi harkittava uudelleen, sillä asiaan perehtynyt henkilöstö voisi osallistua paremmin euron käyttöönoton sisäisiin ja ulkoisiin valmisteluihin ja toimia hyödyllisinä mielipidevaikuttajina. Euron käyttöönoton yhteydessä liikkeessä on paljon käteistä rahaa, minkä vuoksi turvallisuusriskit ovat tavallista suurempia. Siksi Liettuassa on laadittu turvallisuutta koskeva toimintaohjelma, jonka sisältämillä toimenpiteillä pyritään parantamaan arvokuljetusyritysten suorittamien käteiskuljetusten turvallisuutta käyttöönottovaiheessa. Tässä yhteydessä on myös tärkeää, että euron käyttöönottoon liittyvien julkisten elinten varautumissuunnitelmat toimivat yhteen. Euron käyttöönottoa koskevat valmistelut etenevät julkisella sektorilla hyvin. Koska Liettuassa ei ole nimitetty henkilöä, joka toimisi euron käyttöönoton keulakuvana, vaan vastuut jakautuvat useiden eri elinten ja henkilöiden kesken, on tärkeää varmistaa, että kansalaisten ja tiedotusvälineiden kysymykset ohjataan nopeasti oikeille tahoille. On varmistettava myös, että euron käyttöönotosta vastaavat koordinaattorit ovat jatkuvasti käytettävissä tammikuun 1. päivän 2015 aikoihin, jotta mahdolliset ongelmat voidaan ratkoa nopeasti. 2.2. Valmistautuminen rahoitus- ja pankkisektorilla Liettua aikoo käyttää euroon siirtymisessä niin sanottua big bang -mallia 4 ja 15 vuorokauden rinnakkaiskäyttöaikaa. Liikkeessä olevan käteisen rahan määrä on kasvanut Liettuassa merkittävästi viime vuosina. Liikkeessä on tällä hetkellä 90 miljoonaa litiseteliä. Käytöstä on poistettava yli miljardi liti- ja centaskolikkoa. Virolaisista poiketen latvialaiset ja liettualaiset käyttävät useammin käteistä kuin sähköisiä maksuvälineitä. Vilnassa sijaitseva Liettuan rahapaja valmistaa Liettuan kansallisilla puolilla varustetut eurokolikot. Kaikkiin 370 miljoonaan eurokolikkoon tulee kuvaksi Vytis, haarniskaan pukeutunut ja hevosella ratsastava ritari, joka on myös Liettuan vaakunassa. Kuva valittiin yleisellä mielipidemittauksella vuonna 2004. Eurosetelit lainataan Saksan keskuspankissa olevasta eurojärjestelmän varastosta. Liettuan keskuspankki on tilannut siirtymää varten 132 miljoonaa nimellisarvoltaan erisuuruista euroseteliä. Vaikka unioniin hiljattain liittyneissä jäsenvaltioissa tehdyn komission selvityksen 5 mukaan kuusi kymmenestä liettualaisesta on jo 4 5 Eurosetelit ja -kolikot otetaan käyttöön samana päivänä kuin eurosta tulee Liettuan valuutta. Big bang -vaihtoehtoa on käytetty kaikissa euroalueeseen vuoden 2002 jälkeen liittyneissä jäsenvaltioissa. Ks. pikaeurobarometri (Flash 400), joka toteutettiin 22. 24. huhtikuuta 2014, http://ec.europa.eu/economy_finance/euro/communication/polls/index_en.htm FI 3 FI

käyttänyt euroseteleitä ja -kolikoita, on tärkeää tehdä eurorahojen rakenne ja turvatekijät tutuiksi myös muille liettualaisille. Eurokolikoiden ennakkojakelu rahoituslaitoksille on tarkoitus aloittaa 1. lokakuuta 2014 ja eurosetelien ennakkojakelu 1. marraskuuta 2014. Liikepankkien on määrä aloittaa eurosetelien ja -kolikoiden edelleenjakelu suurille asiakkailleen 1. joulukuuta 2014. Pankit eivät ole vielä toimittaneet arvioitaan siitä, paljonko ne tarvitsevat euroseteleitä ja -kolikoita. Ensimmäisen karkean arvion mukaan ennakkoon jaettavien eurosetelien ja -kolikoiden kokonaisarvo on 3,36 miljardia euroa (noin 91,6 miljoonaa euroseteliä ja 248 miljoonaa eurokolikkoa). Käytettävissä olevien arvokuljetusajoneuvojen määrää selvitetään parhaillaan, ja sitä mukautetaan tarvittaessa ottaen huomioon ajoneuvojen sijainnit ja kierrättämismahdollisuudet sekä mahdollisuus saada arvokuljetuspalveluja naapurimaista. Kansalaiset voivat ostaa eurokolikoiden aloituspakkauksia 1. joulukuuta 2014 alkaen. Tarkoituksena on valmistaa 900 000 kansalaisille tarkoitettua aloituspakkausta, joista kukin sisältää 11,59 euroa. Jotta voitaisiin estää aloituspakkausten hamstraus ja varmistaa, että ne jakautuvat tasaisesti, yksi henkilö voi ostaa kerralla enintään viisi aloituspakkausta. Kansalaisille tarkoitettuja aloituspakkauksia myydään kolmessa Liettuan keskuspankin kassapalvelukonttorissa, 345 pankkikonttorissa ja 330 postitoimistossa. Viimeksi toteutettujen euroon siirtymisten ei ole odotettavissa, että kaikki Liettuan 1,3 miljoonaa kotitaloutta hankkisivat aloituspakkauksen. Keräilijöille tarkoitettuja pakkauksia on saatavilla -päivästä alkaen (yhteensä 42 000 pakkausta). Vähittäiskauppiaille on tarkoitus tarjota kahdenkokoisia aloituspakkauksia: 60 000 kappaletta 111 euron pakkauksia ja 50 000 kappaletta 200 euron pakkauksia (yhteensä 110 000 pakkausta). Komission mielestä on hyvä, että vähittäiskauppiaille on tarjolla erikokoisia aloituspakkauksia. On kuitenkin suositeltavaa tarkastella uudelleen, kattaako aloituspakettien suunniteltu määrä pankeille alustavasti ilmoitetun tarpeen. Jotta rinnakkaiskäyttöjakso sujuisi helpommin, liikkeessä olevien litisetelien ja etenkin litikolikoiden määrää on tärkeää vähentää asteittain ennen -päivää. Pankit ovat sopineet toteuttavansa vuoden 2014 marras- ja joulukuussa asiaa koskevia kampanjoita, joissa pankkien asiakkaita kehotetaan tallettamaan litikolikoita pankkitileilleen. Kampanjoita olisi suositeltavaa täydentää myös käytännön toimilla, jotka kannustavat asiakkaita luopumaan (hamstratusta) käteisestä. Liettualaispankkien olisi tavanomaisesta poiketen esimerkiksi oltava vuoden viimeisten 4 6 viikon ajan veloittamatta maksua käteisen tallettamisesta pankkitilille konttorissa tai alennettava maksua. Toistaiseksi käteistä (seteleitä) voi tallettaa maksutta ainoastaan käteistalletuksia vastaanottavilla pankkiautomaateilla ja setelien talletusautomaateilla (joita on 241 yhteensä 1 239 pankki- ja talletusautomaatista). Pankki- ja talletusautomaatit ottavat litejä vastaan myös -päivän jälkeen, jolloin pankkiautomaateista voi nostaa ainoastaan euroseteleitä. Lisäksi Liettuan keskuspankin olisi vaihdettava kolikoita rajoituksetta viimeisinä -päivää edeltävinä kuukausina. Käteistä rahaa voi vaihtaa veloituksetta ja ilman rajoituksia kaikissa pankkikonttoreissa kuuden kuukauden ajan -päivän jälkeen. Litiseteleitä ja -kolikoita voi vaihtaa veloituksetta enintään tuhannen euron erissä myös 330 postitoimistossa 60 päivän ajan euron käyttöönoton jälkeen. Asiakkaat voivat vaihtaa litiseteleitä ja -kolikoita myös luotto-osuuskunnissa. Liettuan keskuspankki julkaisee luettelon niistä luotto-osuuskuntien toimipaikoista, jotka vaihtavat käteistä. Suurten käteissummien vaihtaminen edellyttää kolme päivää aikaisemmin tehtävää kirjallista ilmoitusta (pankkikonttoreissa rajana on 15 000 litiä; Liettuan posti voi määrittää postikonttoreille eri raja-arvon). Heinäkuusta 2015 alkaen 120 pankkikonttoria vaihtaa käteistä veloituksetta ja ilman rajoituksia vielä kuuden kuukauden ajan. Liettuan keskuspankki vaihtaa litiseteleitä ja -kolikoita euroiksi veloituksetta määräämättömän ajan. FI 4 FI

Vaihdettavien seteleiden ja kolikoiden määrälle ei ole asetettu rajoituksia. Liikepankit ja Liettuan posti lisäävät käteisen rahan varastointivalmiuksiaan, sillä ne joutuvat siirtymäkauden aikana käsittelemään poikkeuksellisen suuria määriä käteistä. Kaikista Liettuan 1 193 pankkiautomaatista voi nostaa euroseteleitä 1. tammikuuta 2015 aamun varhaisista tunneista alkaen. Vaihtorahat on -päivästä alkaen annettava pääsääntöisesti yksinomaan euroina. Tämä on haasteellista etenkin vähittäiskauppiaille. Siksi Liettuan keskuspankki suositteleekin maaliskuussa 2014 antamissaan euroseteleiden ja -kolikoiden käyttöönottoa koskevissa suuntaviivoissa, että pankkien on ennakkojakelutarvettaan arvioidessaan varauduttava siihen, että pienemmän nimellisarvon setelien kysyntä on euron käyttöönoton ensimmäisinä päivinä tavallista suurempaa. Myös Liettuan keskuspankin ja valtiovarainministeriön huhtikuussa 2014 yrityksille antamissa kassanhallintasuosituksissa korostetaan, että yrityksillä olisi oltava vaihtorahan antamista varten riittävästi pienen nimellisarvon euroseteleitä ja kaikkia eurokolikoita. Suuren nimellisarvon setelien (litien ja eurojen) määrää on tärkeää vähentää vuoden 2014 loppua kohden. On myönteistä, että liikepankit aikovat mahdollisuuksiensa mukaan välttää suuren nimellisarvon setelien jakelua euron käyttöönoton huipentuessa. Pankit aikovat olla väliaikaisesti jakelematta pankkiautomaateista yli 50 euron arvoisia seteleitä. Yrityksiä ja kuluttajia olisi myös kannustettava suosimaan sähköisiä maksutapoja -päivän jälkeisinä päivinä. Maksupäätteiden mukauttaminen on määrä suorittaa joulukuussa 2014 niin, että rahayksikkö vaihtuu niissä euroksi heti 1. tammikuuta 2015. Liettuan pankkisektorilla toimii 414 pankkikonttoria, joista 345 tarjoaa käteispalveluja. Osa pankeista aikoo lisätä henkilökunnan määrää käteispalveluja tarjoavissa toimipisteissään. Konttorien laskenta- ja varastointivalmiuksia sopeutetaan tarvetta vastaaviksi. Koska liettualaispankit ovat tavallisestikin auki verrattain pitkään, pankit eivät aio pidentää aukioloaikojaan euron käyttöönottovaiheessa. Vielä ei ole päätetty, ovatko pankki- ja postikonttorit avoinna 1. tammikuuta 2015, joka on yleinen vapaapäivä. Liettuan keskuspankin antamien euroseteleiden ja -kolikoiden käyttöönottoa koskevien suuntaviivojen mukaan pankkikonttorien olisi oltava avoinna -päivän jälkeisinä päivinä. Komissio suosittelee voimakkaasti useimpien pankki- ja postikonttorien pitämistä auki ainakin -päivän iltapäivällä. Pankkien olisi myös toteutettava lisätoimia pitkien jonojen välttämiseksi (esimerkiksi avattava yrityksille erillisiä palvelupisteitä siirtymäkauden ajaksi ja lisätä palvelupisteiden määrää). Pankkien henkilöstölle annetaan euron käyttöönottoa koskevaa erityiskoulutusta syyskuuhun 2014 mennessä. Pankkien tietotekniikkajärjestelmien mukauttaminen on tarkoitus suorittaa heinäkuussa 2014. Hyvitykset kirjataan liikepankkien tileille Liettuan keskuspankissa kolikoiden talletuspäivänä, ja summaa korjataan tarvittaessa kolikkojen laskemisen jälkeen. Pankkien on suositeltavaa noudattaa samaa toimintatapaa sellaisten yritysasiakkaidensa kanssa, joiden on saatava käteistalletukset tililleen nopeasti (esimeriksi myyntiautomaattiyrittäjät). FI 5 FI

Rahoitus- ja pankkialalla suoritettavat valmistelut vaikuttavat kokonaisuudessaan etenevän hyvin. Liikkeessä olevien litisetelien ja -kolikoiden määrää olisi euroon siirtymisen helpottamiseksi vähennettävä merkittävästi jo ennen -päivää. On suositeltavaa hyödyntää käytännön kannustimia, joiden avulla pankkien asiakkaat saadaan luopumaan (hamstraamastaan) käteisestä. Pankit voivat esimerkiksi poistaa tai alentaa pankkitileille tehtäviä käteistalletuksia koskevia palvelumaksuja. On tärkeää, että kaikista pankkiautomaateista voi nostaa euroseteleitä 1. tammikuuta 2015 alkaen. Ne pankkiautomaatit, joita ei teknisten syiden vuoksi saada mukautettua uuteen rahaan, olisi suljettava. Pankkiautomaatteihin ei tulisi siirtymäkauden aikana laittaa yli 50 euron seteleitä, ja pankkien olisi vältettävä suuren nimellisarvon setelien antamista palvelupisteistään. Yrityksiä ja kuluttajia olisi kannustettava suosimaan sähköisiä maksutapoja -päivän jälkeisinä päivinä. On erittäin suositeltavaa, että useimmat pankki- ja postikonttorit pidetään 1. tammikuuta 2015 auki ainakin iltapäivällä. Pankkien olisi myös toteutettava toimia pitkien jonojen välttämiseksi esimerkiksi lisäämällä palvelupisteiden määrää konttoreissaan. 2.3. Väärinkäytösten ja hintakehitystä koskevien väärinkäsitysten ehkäiseminen Hintojen kaksoismerkintä eli esittäminen sekä liteinä että euroina alkaa 23. elokuuta 2014. Hintojen kaksoismerkintää on jatkettava vähintään kuusi kuukautta euron käyttöönottopäivän jälkeen. Euron käyttöönotosta muissa maissa saatujen kokemusten perusteella on suositeltavaa, että kaksoismerkintä päättyy 1. tammikuuta 2016 mennessä. Lisäksi on varmistettava, että päättymispäivästä tiedotetaan kansalaisille selkeästi, jotta he voivat hyödyntää kaksoismerkintäjaksoa tehokkaasti uuden rahan arvon opetteluun. Näin kansalaisten on helpompi totuttautua uuteen rahayksikköön. Hintojen kaksoismerkinnän yksityiskohdista määrätään Liettuan talousministeriön 1. huhtikuuta 2014 antamissa suuntaviivoissa, jotka koskevat tavaroiden ja palvelujen hintojen merkintää kaksoismerkintäkauden aikana. Ennen hintojen kaksoismerkinnän aloittamista 40 tavaran ja palvelun keskimääräisiä vähittäishintoja seurataan ja hinnat julkaistaan kahden kuukauden ajan. Kaksoismerkintäkauden alusta vuoden 2015 puoliväliin seuranta koskee 100 tavaran ja palvelun keskimääräisiä vähittäishintoja. Seurattavat tavarat ja palvelut on määritetty kampanjassa, johon myös yleisö sai osallistua. Hintatilastot julkaistaan säännöllisesti Liettuan tilastokeskuksen virallisten tilastojen verkkosivustolla. Seurannan kohteena on monenlaisia palveluja, joiden hintoja aikaisempien kokemusten perusteella nostetaan euron käyttöönoton yhteydessä herkimmin. Tällaisia ovat muun muassa kampaamojen, ravintoloiden ja kahviloiden sekä autokorjaamojen hinnat. Koska hintojen nouseminen euron käyttöönoton myötä on yksi liettualaisten suurimmista huolista, on tärkeää, että hintojen kehityksestä - päivän jälkeen julkaistaan tietoa jo heti tammikuun 2015 alussa. Liettuan talousministeriö on laatinut euron käyttöönottoon liittyvää hyvää liiketoimintatapaa koskevan sopimuksen. Aiempien euroon siirtymisten yhteydessä toteutettujen vapaaehtoisten hankkeiden tapaan sopimuksen allekirjoittaneet yritykset (kuten vähittäiskauppiaat, rahoituslaitokset ja verkkokaupat) sitoutuvat erityisesti olemaan nostamatta tavaroiden ja palvelujen hintoja euroon siirtymisen varjolla, käyttämään virallista vaihtokurssia ja pyöristyssääntöjä, ilmoittamaan hinnat selkeästi ja ymmärrettävästi molemmissa valuutoissa FI 6 FI

(liteinä ja euroina) ja olemaan johtamatta kuluttajia harhaan. Sopimuksen allekirjoittaneet yritykset saavat oikeuden käyttää erityistä merkkiä, joka osoittaa heidän sitoutuneen sopimuksen sääntöihin. Sopimuskampanjaan on voinut ilmoittautua 1. toukokuuta 2014 alkaen. Kampanjan on tarkoitus alkaa 1. elokuuta 2014 eli ennen hintojen kaksoismerkinnän aloittamista. Liettuan viranomaiset pyrkivät saamaan kampanjaan mahdollisimman paljon osallistujia. Vuoden 2014 huhti- ja toukokuussa eri puolilla Liettuaa järjestettiin 100 seminaaria, joissa kerrottiin kampanjasta yrityksille, mielipidevaikuttajille ja suurelle yleisölle. Tarkoituksena on tavoitella yrityksiä paikallistasolla ja osallistaa yhteisöjen johtohahmoja. Liettuan viranomaiset aikovat järjestää seminaareja kaikissa Liettuan kunnissa. Kampanjan käynnistämisen yhteydessä hyödynnetään myös muita tiedotustoimia, kuten videoita, mainosjulisteita, tiedotuslehtisiä, koululaisille ja kunnille tarkoitettuja hankkeita ja niin sanottua eurobussia. Paikallisviranomaisia olisi kannustettava ottamaan kampanjaan mukaan vapaaehtoisia, kuten kansalaisjärjestöjä ja opiskelijoita, jotta yrityksiin voitaisiin ottaa yhteyttä henkilökohtaisesti. Sopimuskampanjaan on pyrittävä saamaan mukaan palveluntarjoajia, jotka aiempien kokemusten perusteella nostavat hintojaan herkimmin euron käyttöönoton yhteydessä. Palveluntarjoajat toimivat lähellä kuluttajia, minkä vuoksi ne vaikuttavat merkittävästi yleiseen käsitykseen inflaatiosta. Hintojen ilmoittamista ja muuntamista koskevien sääntöjen (kuten pyöristyssääntöjen) noudattamista ja sopimuksen oikeaoppista soveltamista valvoo Liettuan kuluttajansuojaviranomainen. Valvontaan osallistuu myös monia muita laitoksia, kuten valtion elintarvike- ja eläinlääkintävirasto sekä muita tuotteita kuin elintarvikkeita valvova valtion tarkastusvirasto. Myyntipisteiden tehostettua valvontaa toteuttaa noin 330 tarkastajaa. Rikkomuksista voidaan antaa varoitus (luonnollisen henkilön ensimmäinen rikkomus) tai määrätä sakkoja (luonnollisen henkilön toistuvat rikkomukset ja oikeushenkilöiden kaikki rikkomukset). Sopimuksen allekirjoittaneet yritykset, jotka eivät noudata sopimusta asianmukaisesti, menettävät oikeutensa käyttää sopimukseen liittyvää merkkiä. Jos yritykset nostavat hintoja perusteettomasti tai syyllistyvät muihin euron käyttöönottoon liittyviin väärinkäytöksiin, ne merkitään mustalle listalle, joka julkaistaan euron käyttöönottoa koskevalla verkkosivustolla (http://www.euro.lt/). Kansalaisia kehotetaan tarkistamaan, onko liti- ja euromääräiset hinnat merkitty oikein ja onko rahayksikkö muunnettu Euroopan unionin neuvoston 23. heinäkuuta 2014 määrittämän virallisen muuntokurssin perusteella. Kuluttajat voivat tehdä valituksia puhelimitse tai sähköpostitse. Jotta kansalaiset eivät saisi väärää käsitystä hintakehityksestä, todettuihin sääntöjenvastaisuuksiin olisi puututtava nopeasti. Nopeat toimet voivat toimia myös pelotteena. Tarkastajien toteamat ja kuluttajien ilmoittamat epäilyttävät hinnankorotukset olisi tutkittava kunnolla ja korjaaviin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti, mieluiten 48 tunnin kuluessa. Vaikka Liettua on edistynyt merkittävästi vakaan kehyksen luomisessa väärinkäytösten ja hintakehitystä koskevien väärinkäsitysten ehkäisemiseksi, lisätoimia tarvitaan yhä. - päivän jälkeisestä hintakehityksestä olisi julkaistava tietoa jo heti tammikuun 2015 alussa. Liettuan viranomaisten olisi kaikin toimin pyrittävä saamaan mahdollisimman monet yritykset allekirjoittamaan euron käyttöönottoon liittyvää hyvää liiketoimintatapaa koskeva sopimus. Suunniteltua hajautettua toimintatapaa olisi täydennettävä ottamalla hankkeeseen mukaan vapaaehtoisia, kuten kansalaisjärjestöjä ja opiskelijoita, jotka voisivat ottaa yrityksiin yhteyttä henkilökohtaisesti. Sopimuksen kattavuuden suhteen on suositeltavaa kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että sopimukseen saadaan FI 7 FI

sitoutumaan ne palveluntarjoajat, jotka yleensä herkimmin nostavat hintojaan euron käyttöönoton yhteydessä (lähellä kuluttajia olevat yritykset, kuten kampaamot, ravintolat, kahvilat ja autokorjaamot). Hintojen merkintää ja muuntamista koskevia sääntöjä (kuten pyöristyssääntöjä) tai euron käyttöönottoon liittyvää hyvää liiketoimintatapaa koskevaa sopimusta rikkoviin yrityksiin kohdistettavat korjaavat toimenpiteet olisi toteutettava välittömästi. Lopullinen päätös olisi pyrittävä antamaan 48 tunnin kuluessa. 2.4. Siirtymisen valmistelut maaseudulla ja yrityksissä Muiden Baltian maiden eli Viron ja Latvian tapaan Liettua on melko harvaan asuttu maa verrattuna EU:n keskimääräiseen asukastiheyteen 6. Liettua on jakautunut 10 lääniin ja 60 kuntaan. Koska liettualaiset suosivat käteismaksuja, euron käyttöönottoa maaseudulla on tärkeää suunnitella ja valmistella perusteellisesti, jotta siirtyminen sujuu joustavasti. Kaikilla alueilla on oltava toimivat järjestelyt litien vaihtamiseksi euroiksi ja kansallisten setelien ja kolikoiden keräämiseksi. Tämän vuoksi Liettuan viranomaiset ovat laatineet euron käyttöönottoon liittyviä toimia koskevan tarkistusluettelon, jolla voidaan helpottaa edistymisen seurantaa kuntatasolla. Tarkistusluetteloa täydennetään luettelolla kaikkien kuntien yhteyspisteistä. Tarkistusluettelossa mainittujen toimien toteuttamista on tarkoitus seurata säännöllisesti ja järjestelmällisesti. Tiedotusvälineiden ja internetin lisäksi paikallisviranomaiset ovat syrjäisillä alueilla usein ainoa tietolähde. Siksi paikallisviranomaisia on perehdytettävä ja koulutettava kunnolla. Kuluttajajärjestöjen, virastojen ja erilaisten kansalaisjärjestöjen paikallisosastot olisi saatava aktiivisesti mukaan valmisteluihin, jotta paikallistahot tuntisivat euroon siirtymisen omakseen. Käteisen rahan vaihtopalveluja tarjotaan Liettuan keskuspankin ja liikepankkien (345 konttoria) lisäksi myös 330 postitoimistossa ja 22 luotto-osuuskunnassa (ks. edellä 2.2 kohta). Pankkien konttorien, konttorien ulkopuolella sijaitsevien pankkiautomaattien, postitoimistojen ja luotto-osuuskuntien muodostaman verkoston laajuutta maaseudulla on seurattu tarkasti vuoden 2014 alusta. Pienet postitoimistot, joiden varastointivalmiudet ovat rajalliset ja jotka eivät yleensä tarjoa käteispalveluja, saavat avukseen niin sanottua liikkuvaa henkilöstöä. Vähittäiskaupoilla ja etenkin suurilla valintamyymäläketjuilla on merkittävä rooli euron käyttöönotossa, sillä ne toimivat käytännössä rahanvaihtopisteinä. Liettuan suuret valintamyymäläketjut toimivat myös Virossa ja/tai Latviassa, joten niillä on jo kokemusta euron käyttöönottoon liittyvistä haasteista. Useimmat valmistelutoimet aloitetaan vasta, kun neuvosto on hyväksynyt päätöksen, jonka mukaan Liettua täyttää euron käyttöönottoedellytykset. Ennen -päivää on tärkeää varmistaa, että kaikki yritykset mukaan lukien ne, jotka eivät hae tietoa aktiivisesti, ovat valmistautuneet euroon siirtymiseen riittävän hyvin. Käteistä rahaa työssään käsitteleviä perehdytetään euroon ja erityisesti eurosetelien ja -kolikoiden turvatekijöihin Liettuan keskuspankin kehittämässä kouluttajien koulutusohjelmassa. Ohjelma käynnistettiin maaliskuussa 2014. Toukokuun loppuun mennessä oli järjestetty 27 koulutusta, joihin oli osallistunut 735 käteistä työssään käsittelevää henkilöä. Liettuan viranomaisten tavoitteena on kouluttaa noin tuhat eri aloilla toimivaa kouluttajaa joulukuuhun 2014 mennessä. 6 Vuonna 2012 Liettuassa oli 47,7 asukasta neliökilometriä kohden, kun EU:n keskiarvo on noin 116,3 asukasta (Lähde: Eurostat). FI 8 FI

Euron käyttöönotosta Liettuan tasavallassa annetun lain mukaan euron on käytävä maksuvälineenä myyntiautomaateissa -päivästä alkaen. On tärkeää, että paikallisviranomaisten valmistautumista euron käyttöönottoon ohjataan ja seurataan säännöllisesti sen varmistamiseksi, että kaikki tarvittavat muutokset varmasti tehdään. Liettuan postin henkilöstölle olisi annettava asianmukainen koulutus euron käyttöönottoon liittyviä uusia tehtäviä varten. Kuluttajajärjestöjen, virastojen ja erilaisten kansalaisjärjestöjen paikallisosastojen osallistuminen auttaisi paikallistahoja tuntemaan euroon siirtymisen omakseen. Yritysten valmistautumista olisi nopeutettava toimivaltaisten viranomaisten tuella ja niiden valvonnassa. Pk-yrityksiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. 2.5. Euroa koskeva tiedotus Euron käyttöönottoa koskevan tiedotusstrategian yleisenä tavoitteena on varmistaa, että Liettuan väestö saa selkeää, puolueetonta, paikkansapitävää, ajantasaista ja asianmukaista tietoa litistä euroon siirtymisen vaikutuksista ja siihen liittyvistä käytännön muutoksista. On arvioitu, että tiedotusstrategian toteuttamisen jälkeen vähintään 80 prosenttia 7 asukkaista tuntee saaneensa riittävästi tietoa euron käyttöönottoon liittyvistä asioista. Kampanjan tavoitteena on myös lisätä yleistä tietämystä euron käyttöönotosta selittämällä, mitä merkitystä ja hyötyä Liettuan liittymisestä euroalueeseen on, ja käsitellä kansalaisten huolenaiheita. Näin ollen tiedotuskampanjalla on suuri merkitys euroon siirtymisen onnistumisen kannalta. Euroopan komissio toteaa, että tiedotustoimien toteuttamisessa on edistytty merkittävästi vuoden 2014 ensimmäisen puoliskon aikana. Komissio on ilahtunut siitä, että Liettuan viranomaiset aikovat kiinnittää erityishuomiota heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tiedon tarpeeseen. Komissio on tyytyväinen myös siihen, että Liettuassa järjestetään yrityksille, viranomaisille ja kunnille suunnattuja seminaareja ja tiedotustilaisuuksia, joissa pyritään kertomaan yleisistä euron käyttöönottoon liittyvistä seikoista ja edistämään reilua hinnoittelua koskevaa hanketta. Kyseiset toimijat ovat tärkeitä siksi, että ne levittävät tietoa eteenpäin myös muille. Koska suurta osaa tiedotuskampanjan toimista ja etenkään joukkotiedotusvälineissä toteutettavaa kampanjaa ei ole vielä aloitettu, niiden vaikutusta ei voida toistaiseksi arvioida. Mielipidetutkimusten, kuten hiljattain tehdyn Eurobarometrin (Flash EB 400), tulokset osoittavat, että euron kannatus on lisääntynyt Liettuassa (46 prosenttia, +5 prosenttiyksikköä), vaikka väärinkäytökset ja ostovoiman heikkeneminen huolettavatkin selvästi. Mielipidetutkimukset auttavat mittaamaan euron käyttöönottoa koskevan tiedotuskampanjan onnistumista ja havaitsemaan mahdolliset viestintäkanaviin tai -toimiin liittyvät muutostarpeet. Liettuan viranomaisten olisi otettava säännölliset mielipidetutkimukset asianmukaisesti huomioon ja tarvittaessa mukautettava tiedotuskampanjan pääviestejä, jotta euron käyttöönotolle saadaan mahdollisimman laaja kannatus. Valtiovarainministeriön on tärkeää varmistaa kaikkien viestintätoimien osalta, että täysin läpinäkyvät ja syrjimättömät julkiset hankintamenettelyt saadaan päätökseen hyvissä ajoin ja Liettuan julkisia hankintoja koskevan lain mukaisesti. 7 Perustuu Liettuan valtiovarainministeriön 16. huhtikuuta 2013 toimittamaan euron käyttöönottoon liittyviä tiedotustoimia koskevaan avustushakemukseen Communication activities related to euro adoption in Lithuania. FI 9 FI

Komissio aikoo tukea kumppanuussopimuksen avulla tiedotussuunnitelmien toteuttamista sekä luontoissuorituksin että myöntämällä enintään 50 prosenttia tukea yhdessä sovittujen toimien/ryhmien tukikelpoisiin kustannuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi tiedotusasiantuntijoiden palkat, tiedotusvälinekampanja (mainokset televisiossa, radiossa, internetissä, painetuissa tiedotusvälineissä ja ulkotiloissa), seminaarit ja muut tiedotustapahtumat sekä kotitalouksille jaettava euron käyttöönottoon liittyviä käytännön asioita koskeva tiedotusmateriaali. Euroopan keskuspankki osallistuu kansalliseen eurotiedotuskampanjaan järjestämällä eurosetelien ominaisuuksia esittelevän näyttelyn ja muita PR-tapahtumia, toimittamalla julkaisuja ja tukemalla joukkoviestinkampanjaa televisio- ja sanomalehtimainoksilla, ulkomainonnalla ja digitaalisella mainonnalla. Euron käyttöönottoa koskeva verkkosivusto (www.euro.lt) avattiin jo vuonna 2007. Vakiintunut sivusto on kansalaisten tärkein tietolähde. Sivustolla julkaistaan vuorovaikutteinen kartta, johon on merkitty posti- ja pankkikonttorit, joissa litejä voi vaihtaa euroiksi veloituksessa, sekä kartta yrityksistä, jotka ovat allekirjoittaneet euron käyttöönottoon liittyvää hyvää liiketoimintatapaa koskevan sopimuksen. Yritykset voivat allekirjoittaa sopimuksen verkossa. Liettuassa otettiin 6. huhtikuuta 2014 käyttöön maksuton eurotietonumero, joka on myös tärkeä kansalaisille ja muille kohderyhmille suunnattu tiedotuskanava. Palvelulinja antaa tietoa euron käyttöönottoon liittyvistä poliittisista, taloudellisista ja käytännön seikoista. Ajantasaista tietoa euroon siirtymisen valmisteluista on saatavilla myös valtiovarainministeriön verkkosivustolla (http://www.euro.lt/en) ja Liettuan keskuspankin verkkosivustolla (http://www.lb.lt/euro). 3. YLEINEN MIELIPIDE HILJATTAIN LIITTYNEISSÄ JÄSENVALTIOISSA Euroopan komissio on teettänyt vuodesta 2004 alkaen Eurobarometri-tutkimuksia (EB) EU:hun vuosina 2004, 2007 ja 2013 liittyneissä maissa, jotka eivät vielä ole ottaneet euroa käyttöön (uudet jäsenvaltiot, NMS). Tutkimuksissa on pyritty selvittämään euron käyttöönottoa koskevia kansalaisten asenteita ja tietoja. Kevään 2014 NMS 7 -tutkimus (Flash EB 400) 8 on 17. tällainen tutkimus, ja se koskee Puolaa, Tšekkiä, Unkaria, Bulgariaa, Romaniaa, Liettuaa ja Kroatiaa. Tutkimuksen kenttätyö tehtiin huhtikuussa 2014. Tätä kertomusta varten viimeisimmän Eurobarometri-tutkimuksen tietoja verrattiin edellisen tutkimuksen tuloksiin (Flash EB 377, kenttätyö huhtikuulta 2013). 3.1. Euron käyttöönoton kannatus ja koetut vaikutukset Viimeisimmän seitsemässä uudessa jäsenvaltiossa (NMS 7 -maat) tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että aiemmissa tutkimuksissa havaittu euron käyttöönoton kannatuksen lasku on kääntynyt nousuksi. Nykyään enemmistö NMS 7 -maiden väestöstä kannattaa euron käyttöönottoa omassa maassaan: euron käyttöönottoa kannattaa 52 prosenttia (+7 prosenttiyksikköä) vastaajista ja vastustaa 45 prosenttia ( 6 prosenttiyksikköä). Liettuassa suhteellinen enemmistö vastaajista kuitenkin yhä vastustaa euron käyttöönottoa (48 prosenttia, 7 prosenttiyksikköä). Käyttöönottoa kannattaa 46 prosenttia vastaajista (+5 prosenttiyksikköä). Tulokset kuitenkin osoittavat selvästi, että euron käyttöönoton kannatus lisääntyy tasaisesti. Puolet NMS 7 -maiden vastaajista (50 prosenttia, 4 prosenttiyksikköä) odottaa euron käyttöönotolla olevan kielteisiä vaikutuksia omaan maahansa. Tulos on huomattavasti 8 Pikaeurobarometri (Flash 400), joka toteutettiin 22. 24. huhtikuuta 2014 http://ec.europa.eu/economy_finance/euro/communication/polls/index_en.htm FI 10 FI

parempi kuin aiemmissa Eurobarometri-tutkimuksissa, joissa luvut pysyivät lähes muuttumattomina vuodesta 2011 lähtien. Liettuassa tulos on vieläkin parempi. Liettuan kansalaisista 47 prosenttia ( 8 prosenttiyksikköä) odottaa Liettuaan kohdistuvien vaikutusten olevan kielteisiä, ja 41 prosenttia (+6 prosenttiyksikköä) odottaa niiden olevan myönteisiä. NMS 7 -maiden asukkaista 45 prosenttia (+6 prosenttiyksikköä) odottaa euron käyttöönotosta seuraavan myönteisiä vaikutuksia henkilökohtaisella tasolla. Liettuassa henkilökohtaista hyötyä odottavien osuus on myös kasvussa, mutta kasvu ei ole yhtä voimakasta. Vastaajista 35 prosenttia (+2 prosenttiyksikköä) odottaa vaikutusten olevan henkilökohtaisella tasolla myönteisiä, ja 44 prosenttia ( 3 prosenttiyksikköä) odottaa niiden olevan kielteisiä. Näkemykset euron käyttöönoton vaikutuksesta hintoihin ovat kehittyneet myönteisesti. Vuoteen 2012 verrattuna NMS 7 -maiden vastaajista yhä useampi uskoo euron pitävän hinnat vakaina (24 prosenttia, +2 prosenttiyksikköä; vuonna 2013 kasvu oli 13 prosenttiyksikköä). NMS 7 -maiden vastaajista 65 prosenttia ( 2 prosenttiyksikköä) kuitenkin uskoo hintojen nousevan. Liettuassa niiden vastaajien osuus, jotka odottavat euron pitävän hinnat vakaina, on kasvanut 4 prosenttiyksikköä vuodesta 2013 ja on nyt 18 prosenttia. Tästä huolimatta euron käyttöönoton kielteinen vaikutus hintoihin on liettualaisille yhä suuri huolenaihe: 75 prosenttia vastaajista uskoo hintojen nousevan ( 3 prosenttiyksikköä). Huoli hinnoittelua koskevista väärinkäytöksistä on hieman vähentynyt NMS 7 -maissa (71 prosenttia, -3 prosenttiyksikköä). Vastaava laskusuuntaus on havaittavissa myös Liettuassa (70 prosenttia, 5 prosenttiyksikköä). Tutkimuksessa kysyttiin, merkitseekö euron käyttöönotto talouspoliittisen määräysvallan menettämistä. NMS 7 -maiden vastaajista suurin osa (53 prosenttia, +4 prosenttiyksikköä) katsoi, ettei näin ole. Tulokset olivat samansuuntaiset myös Liettuassa (50 prosenttia, +2 prosenttiyksikköä). Tutkimuksessa kysyttiin myös euron käyttöönottoon liittyvistä odotuksista. Kysymyksessä annettiin kuusi vastausvaihtoehtoa (joista sai valita myös useita). Liettualaiset odottivat yleisimmin, että euron käyttöönotto saa kansalaiset tuntemaan itsensä enemmän eurooppalaisiksi (51 prosenttia, +3 prosenttiyksikköä) ja että euron käyttöönotto vahvistaa Euroopan asemaa maailmassa (49 prosenttia, +7 prosenttiyksikköä). Kolmannella sijalla oli odotus, että euro takaa vakaamman julkisen talouden (38 prosenttia, +2 prosenttiyksikköä). 3.2. Tiedot eurosta Liettualaiset olivat huhtikuussa 2014 jo hyvin perillä siitä, että maa on mahdollisesti ottamassa euron käyttöön: 82 prosenttia vastaajista odotti tämän tapahtuvan vuonna 2015. Euroa koskevien tietojen osalta Liettuan tulokset ovat parantuneet merkittävästi vuodesta 2013 ja ovat parhaat kaikista NMS 7 -maista (jaettu kärkisija Tšekin kanssa). Kyselyyn vastanneista 50 prosenttia (+9 prosenttiyksikköä) koki saaneensa tietoa eurosta, ja heistä 42 prosenttia katsoi olevansa melko hyvin perillä asioista. NMS 7 -maissa niiden vastaajien osuus, jotka kokevat saaneensa tietoa eurosta, on kasvanut hieman (42 prosenttia, +1 prosenttiyksikkö). Kuitenkin 56 prosenttia vastaajista ( 1 prosenttiyksikkö) kokee, ettei ole saanut riittävästi tietoa. Vastaajilta kysyttiin, luottavatko he tiettyjen elinten tai ryhmien antamiin tietoihin euron käyttöönotosta. NMS 7 -maiden kansalaiset luottavat eniten maansa keskuspankin (76 prosenttia, +1 prosenttiyksikkö) ja toiseksi eniten EU:n toimielinten (59 prosenttia, +3 prosenttiyksikköä) antamaan tietoon. Vähiten luotettavina eliminä tai ryhminä pidetään toimittajia (28 prosenttia, ei muutosta) sekä ammattiliittoja ja toimialajärjestöjä (29 prosenttia, 1 prosenttiyksikkö). Liettuassa luotetaan eniten Liettuan keskuspankin antamiin tietoihin euron käyttöönotosta (65 prosenttia, +6 prosenttiyksikköä). Seuraavaksi luotettavimpina FI 11 FI

tahoina pidetään EU:n toimielimiä (62 prosenttia, +4 prosenttiyksikköä), verohallintoa (53 prosenttia, +8 prosenttiyksikköä) ja Liettuan hallitusta (52 prosenttia, ei muutosta). Toimittajiin luotetaan vähiten (28 prosenttia, +2 prosenttiyksikköä). Kun vastaajilta kysyttiin tiedotuskampanjan tärkeimpiä asioita, liettualaisten vastaukset olivat yleisen suuntauksen mukaisia. Kyselyyn vastanneista liettualaisista 84 prosenttia (+4 prosenttiyksikköä) piti hintojen kaksoismerkintää kaupoissa tärkeänä tietona. Seuraavaksi tärkeimpinä pidettiin kahden hinnan ilmoittamista laskuissa (74 prosenttia, +4 prosenttiyksikköä) ja kahden summan ilmoittamista palkkakuiteissa (63 prosenttia, +4 prosenttiyksikköä). NMS 7 -maiden vastaajista 79 prosenttia piti yhden euron arvoa tärkeänä tiedotuskampanjassa käsiteltävänä tietona, mutta vain 49 prosenttia ( 2 prosenttia) liettualaisvastaajista katsoi tiedon tärkeäksi. Tämä saattaa johtua siitä, että liti on ollut valuuttakatejärjestelmässä pitkään sidottuna euroon. Sama ero koskee myös tietoa palkkoihin ja pankkitileihin liittyvistä käytännön vaikutuksista. NMS 7 -maiden vastaajista 77 prosenttia (+2 prosenttiyksikköä) pitää niitä tärkeinä, kun taas liettualaiset pitävä tietoja vähemmän tärkeinä (58 prosenttia, 1 prosenttiyksikkö). Kun vastaajilta kysyttiin, mitä kampanjan osaalueita he pitävät olennaisina, liettualaiset pitivät tärkeimpänä televisiomainontaa (72 prosenttia, +2 prosenttiyksikköä). Seuraavaksi eniten mainintoja saivat sanomalehtimainonta (57 prosenttia, ei muutosta) ja radiomainonta (56 prosenttia, -1 prosenttiyksikkö). Tiedotuslehtisiä ja esitteitä pidetään vähemmän olennaisina: niiden prosenttiosuus on vain 30 prosenttia (ei muutosta). Tiedotuskampanjassa on keskityttävä tiedottamaan käytännön vaikutuksista, joita euron käyttöönotolla on Liettuassa. Lisäksi on varmistettava, että hintojen kaksoismerkintää koskevia vaatimuksia noudatetaan asianmukaisesti, ja seurattava hinnoittelua tarkasti siirtymäkauden aikana, sillä kansalaiset ovat huolestuneimpia juuri näistä kysymyksistä. Euroa ja euron käyttöönottoa koskevassa asianmukaisessa tiedotuksessa olisi puututtava kansalaisten pelkoihin ja epäilevään suhtautumiseen euroon. Tiedottamisessa olisi hyödynnettävä kaikkia olemassa olevia tiedotuskanavia, jotta tieto saavuttaisi kaikki väestöryhmät. 4. YLEISET PÄÄTELMÄT JA JATKOTOIMET Käytännön valmistelut etenevät Liettuassa yleisesti tyydyttävästi. Komissio on kuitenkin havainnut tiettyjä osa-alueita, joilla tarvitaan lisätoimia. Liettuan viranomaisia kehotetaan erityisesti toteuttamaan lisätoimia liikkeessä olevien litisetelien ja -kolikoiden määrän vähentämiseksi jo ennen -päivää. Koska euroon liittyvä hintojen nousu on yksi liettualaisten suurimmista huolista, on väärinkäytösten ja hintakehitystä koskevien väärinkäsitysten ehkäisemiseksi suunniteltuja toimenpiteitä tehostettava merkittävästi. -päivän jälkeisestä hintakehityksestä olisi julkaistava tietoa jo heti tammikuun 2015 alussa. On pyrittävä saamaan mahdollisimman suuri osa yrityksistä allekirjoittamaan hyvää liiketoimintatapaa koskeva sopimus. Jos yritykset rikkovat hintojen merkintää ja muuntamista koskevia sääntöjä (kuten pyöristyssääntöjä) tai eivät noudata euron käyttöönottoon liittyvää hyvää liiketoimintatapaa koskevaa sopimusta, on varmistettava, että niitä koskevat korjaavat toimenpiteet toteutetaan hyvin nopeasti. Lopullinen päätös olisi pyrittävä antamaan 48 tunnin kuluessa. Jotta Euroopan komissio voisi arvioida tiedotuskampanjan toteuttamisen edistymistä, on tärkeää, että sille annetaan säännöllisesti tietoa tiedotustoimien etenemisestä ja Liettuan keskuspankin teettämien mielipidetutkimusten tuloksista. Euroopan komissio tarkastelee uudelleen euron käyttöönottoon liittyviä käytännön valmisteluja Liettuassa, Liettuan vastausta tässä kertomuksessa esitettyihin suosituksiin ja meneillään olevan tiedotuskampanjan FI 12 FI

vaikutusta. Komission havainnot julkaistaan uudessa kertomuksessa (viidestoista kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista) ennen vuoden 2014 loppua. FI 13 FI