SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä - Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kiuruvesi KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA 4. Kylä/rekisterinumero 263-871-0002-0001 Kiuruveden asema 263-405-0020-0387 Ratavartianpuisto (asuinrakennukset) 7. Peruskartta/Koordin. 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo - 8. Osoite 6. Kohdetyyppi 9. Omistaja ja omistajan osoite PK 3323 08, 09 7 060 029-3 480 923 (asemarakennus) 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Ratakatu 1 74700 Kiuruvesi Ratakatu 5 (asuinrakennukset) 74700 Kiuruvesi Ratahallintokeskus PL 185 00101 Helsinki Asuinrakennukset: Mika Hyvönen Ratakatu 5 74700 Kiuruvesi Rakennus n:o I II III Nyk.käyttö asema tavaramakasiini vesitorni Alkup. käyttö asema sama sama Rak.aika 1924 1924 1924 Ivar Pladhan Kerrosluku 1+1 1 Perusta lohkokivi lohkokivi, betoni lohkokivi Runko hirsi, lauta tiili Kattomuoto aumattu mansardikatto satulakatto satulakatto Kate aluksi pärekatto, myöh. mineriitti- mineriittilevy, uusittu huopatiili kate, konesaumattu pelti uusittuhuopakatteeks katteeksi 2003 Vuoraus peiterima peiterima -, lomalauta Ulkovärit keltainen, valkoiset listat ja keltainen, valkoiset listat ja (tiili), punainen, valkoiset ikkunanpuitteet ikkunanpuitteet listat Kunto hyvä hyvä hyvä, korjattu 2003 Erityispiirteet 1920-luvun klassismin tyylipiirteitä Rakennus n:o IV V - VI VII Nyk.käyttö rata-autotalli vaihdekoppi ( 2 kpl ) ulkorakennus Alkup. käyttö sama sama navetta / liiteri Rak.aika 1957 1950-luku 1924 Kerrosluku 1 1 1 Perusta betoni nurkkakivi lohkokivi, betoni Runko lauta lauta hirsi, lauta Kattomuoto satulakatto pyramidikatto satulakatto Kate huopa (pun.) huopa ( pun. ) tiili Vuoraus peiterima lomalauta -, peiterima Ulkovärit keltainen, valkoiset listat ja keltainen punainen, valkoiset listat ikkunanpuitteet Kunto pelti ( harmaa Erityispiirteet ) hyvä hyvä hyvä
Rakennus n:o VIII IX X Nyk.käyttö huoltorakennus kaivo kellari Alkup. käyttö sama sama kellari Rak.aika 1954 1920-luku 1924 Kerrosluku 1 1 Perusta betoni kivi lohkokivi Runko lauta lauta hirsi, lauta Kattomuoto satulakatto pyramidikatto satulakatto Kate huopa huopa huopa Vuoraus lomalauta -, lomalaudoitus Ulkovärit keltainen valkoinen, vihreä, punainen punainen, listat valkoiset Kunto hyvä hyvä hyvä Erityispiirteet koristeellinen Rakennus n:o XI XII XIII Nyk.käyttö asuinrakennus asuinrakennus sauna Alkup. käyttö kahden perheen asuintalo rakennusmestarin asuintalo sauna Rak.aika 1923, 1972 1924 1950 Kerrosluku 1 1 1 Perusta lohkokivi betoni lohkokivi Runko hirsi hirsi hirsi Kattomuoto satulakatto satulakatto satulakatto Kate peltikate peltikate tiili Vuoraus pystylaudoitus peiterimoin lomalauta - Ulkovärit keltainen, valkoiset listat keltainen, valkoiset listat punainen, valkoiset listat Kunto hyvä hyvä hyvä Erityispiirteet Rakennus n:o XIV XV Nyk.käyttö ulkorakennus sauna-liiterirakennus Alkup. käyttö ulkorakennus navetta ja sauna Rak.aika 1924 1924 Kerrosluku 1+1 1 Perusta nurkkakivi lohkokivi Runko lauta hirsi, lauta Kattomuoto satulakatto satulakatto Kate huopa (punainen) huopa (punainen) Vuoraus pystylauta, lomalauta -, lomalauta Ulkovärit punainen punainen, valkoiset listat Kunto hyvä hyvä Erityispiirteet 11. RAKENNUSHISTORIA Kun Savon rata Kuopioon asti oli valmis vuonna 1889, ryhtyivät yläsavolaiset kunnat ajamaan radan jatkamista pohjoiseen. Kiuruveden kuntakokouksessa asia oli esillä 1893, ja seuraavana vuonna kiuruvetinen valtiopäivämies Heikki Tikkanen tekikin valtiopäivillä ehdotuksen radan jatkamisesta Iisalmen kautta Kajaaniin. Rataa jatkettiin Iisalmeen saakka vuonna 1901. Kiuruvedellä alettiin nyt ajaa aktiivisesti poikkiradan rakentamista Iisalmesta Ylivieskaan, Savon radalta Pohjanmaan radalle. Kyösti Kallio ehdotti vuoden 1909 valtiopäivillä koneellista tutkimusta Iisalmen ja Haapajärven välillä, minkä jälkeen oli tehtävä esitys radan rakentamisesta. Lopulta päädyttiin radan rakentamiseen Iisalmen, Kiuruveden, Pyhäjärven, Haapajärven, Nivalan ja Ylivieskan alueille. Rakennustyöt alkoivat joulukuussa 1917. Iisalmen ja Kiuruveden välinen rataosuus avattiin väliaikaiselle liikenteelle joulukuun 1. päivänä 1923. Vuonna 1925 alkoi väliaikainen liikenne Ylivieskaan saakka ja rata oli vakinaisessa käytössä vuonna 1926. Aluksi asema aiottiin rakentaa lähelle laivalaituria, mutta se sijoitettiin kuitenkin Kallion maalta lohkaistulle tontille noin 1.5 km päähän kirkonkylästä. Rautatie vaikutti Kiuruveden kyläkuvaan: kylältä asemalle rakennettiin Asematie Otto I. Meurmanin laatiman taajaväkisen yhdyskunnan asemakaavan mukaisesti. Kaupallista toimintaa suunnattiin nyt aseman suunnalle: Osulan varasto, kauppa ja huoltoasema, Otavan kahvila (1928) ja Matkustaja- koti Tapiola (1953) rakennettiin aseman tuntumaan. Rautatien myötä laivaliikenne tyrehtyi eikä vuonna 1907
valmistuneelle vesiyhteydelle Kiuruvedeltä Iisalmeen ollut enää käyttöä. Toiminta asemalla oli vilkasta: Kiuruvesi oli vuonna 1948 maamme suurimpia puutavaran lähetysasemia. Kiuruveden asema, V-luokan asematalo, rakennettiin 1923. Asemarakennuksen on suunnitellut Ivar Pladhan ja se edustaa 1920-luvun klassismia. Asemarakennuksessa oli alkuaan neljä virkahuonetta, odotussali ja kuusi asuinhuonetta. Odotussalia on pienennetty ja naistenhuoneen paikalle on rakennettu sosiaalitilat. Asemalla asui virkailijoita (mm. asemapäällikkö). Muut rakennukset, tavaramakasiini ja asuinalue työntekijöiden virkahierarkian mukaisine rakennuksineen, ryhmiteltiin aseman ympärille. Asuntokohtaisiin ulkorakennuksiin kuuluivat navetat, puuliiterit, aitat, kellarit ja käymälät. Höyryvetureihin tarvittava vesi saatiin vesitornista ja pumppuasemalta. Aseman viereinen ulkorakennus (1924) toimi alkuaan navettana. Rakennus muutettiin varastoksi 1950-60-lukujen vaihteessa. Ulkorakennuksen läheisyydessä on suuri sauna (1950) ja kaunis kaivokatos. Asema-alueelle rakennettiin kaksi asuintaloa (1923 ja 1924), joissa oli yhteensä neljä huoneistoa. Kolmen perheen asuintalo rakennettiin liikennepuolen henkilökunnan asunnoiksi. Siinä asuivat mm. junanlähettäjä (suorittaja) ja asemamiehet. Vuonna 1972 talo muutettiin kolmen perheen asunnosta kahden perheen taloksi. Rakennusta lämmitetään uuneilla, lisälämmönlähteenä ovat sähköpatterit. Talon vieressä ovat kellari ja ulkoliiteri. Liiterin vieressä on ollut aikoinaan navetta, joka on purettu 1950-60-lukujen vaihteessa, jolloin asemalla loppui karjan pito. Asemasta kauempana olevassa rakennusmestarin asuintalossa on yksi huoneisto. Rakennukseen ei ole tehty juurikaan muutoksia vuosien varrella. Sen vieressä on liiteri- ja saunarakennus, joka alkuaan toimi liiterinä ja navettana. Aseman asuinrakennuksen vesijohdot ja viemärit on asennettu 1970-80-luvuilla. Asuinrakennukset varastoineen ja saunarakennuksineen siirtyivät vuonna 2000 valtion kiinteistösijoitusyhtiö Kapiteeli Oy:lle, joka myi asuinkiinteistöt samana vuonna edelleen yksityiselle. Asemalla on vielä vesitorni (1924), varastohalli, 2 vaihdekoppia, huoltorakennus sekä rata-autotalli. Alueelta on purettu ainakin paja (1975), asuin- ja varastorakennus, jossa oli ruokatupa ja puuliiteri (1988) sekä suuri ulkohuone. Kiuruveden aseman rakennukset edustavat 1920-luvun klassismia. Tyyppipiirustusten suunnittelijoita olivat Carl Ungern, Gunnar Aspelin ja Ivar Pladhan. Julkisivujen sommittelussa on harmonista symmetriaa ja selkeitä rakennuksen muotoja. Julkisivujen reunalaudoitukset ovat leveät, kaiteissa on käytetty vinoristikkoja sekä koristeaiheina julkisivuissa ja kattolappeilla puolipyöreitä lunetti-ikkunoita. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Asema-alueen pohjoispuolella on Kallion pientaloalue ja Asemakolmion rivitaloalue, eteläpuolella Sahan teollisuusalue. Asema-aluetta rajaavat suuret puuvarastot lännessä ja luoteessa. 13. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Asemakaavassa (1967) ei suojelumerkintöjä. Taajaman osayleiskaavassa (2005 valtakunnallisesti merkittävä rakennuskohde. Valtakunnallisesti merkittävä alue (sk-1), joka on säilytettävä. Asema-alueen rakennukset (asemarakennus, tavaramakasiini 1924, ulkorakennus 1923, asuinrakennus 1923, ulkorakennus 1924, rakennusmestarin asuintalo 1924, kellari ja sauna 1924) kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviä rautatieasemia koskevan menettelytapasopimuksen piiriin, jonka Museovirasto, Ympäristöministeriö, VR-yhtymä Oy ja Ratahallintokeskus tekivät 1998. Alueita tai rakennuksia luovutettaessa tulee kauppakirjaan merkitä kohteen sisältyminen valtakunnallisesti merkittäviin rautatieasema-alueisiin ja menettelytapasopimukseen. Omistajanvaihdoksesta tulee tiedottaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Museovirastoa tulee kuulla rakennuslupaa vaativista toimista. Kohteista tulee huolehtia niin, että alueen luonne säilyy eikä rakennuksen kunto olennaisesti heikkene. Alueita rakennuksineen voi käyttää suojelutavoite huomioon ottaen tavanomaisella tavalla ja suorittaa rakennuksissa niiden historiallisen ominaisluonteen huomioon ottavia, hyvän korjaustavan mukaisia muutoksia ja korjauksia. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Asema-alueen rakennukset edustavat 1920-luvun klassismia, ovat 15. Rakennushistoriallinen x
säilyttäneet ominaispiirteensä hyvin ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Rautatie ja asema ovat vaikuttaneet kunnan kehitykseen merkittävästi liikenneyhteyksien, elinkeinoelämän ja taajaman rakentumisen kannalta. 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen x Asema-alue on taajamakuvan kannalta merkittävä miljöö, joka luo taajaman eteläosaan oman leimansa. 18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA
20. VALOKUVAT Asemarakennus v. 1989 Tavaramakasiini Kaivokatos
Asuinrakennuksia v. 1989 Ulkorakennuksia
Vesitorni v. 2002 Vaihdekoppi 21. LÄHTEET 22. LIITTEET Rakennuspiirustukset 1921 VR:n kiinteistöluettelo Valtionrautatiet 1912-1937 Rautatieasemien suojelutyöryhmän muistio 24.10.1985 Leo Huovinen: Kiuruvesi 1873-1980 23. SUULLISTA TIETOA ANTANEET Niilo Juntunen Lauri Rauhala Osmo Lappi 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys 23.5.1989 Jouko Laitinen Tarkistus, päivitys ja täydennys 31.12.2002 Kaavoittaja Mirja Nuutinen