Vinkkejä kasvattajalle nuoren seksuaalikasvatukseen
Saatteeksi Tämän oppaan tavoitteena on edistää kasvattajan tietoja ja taitoja nuoren seksuaalikasvatuksesta. Oppaassa paneudutaan seksuaalikasvatuksen haasteisiin ja se tarjoaa: vinkkejä nuoren kohtaamiseen ja herkästä asiasta puhumiseen tietoja, joita nuorelle on kerrottava taitoja, joita nuoren olisi hyvä oppia asenteita, joiden omaksumisessa kasvattaja auttaa Laadukkaalla seksuaalikasvatuksella edistetään nuoren seksuaaliterveyttä ja hyvinvointia. Sen avulla nuori oppii suhtautumaan itseensä terveesti ja kunnioittavasti. Hyvä itsetunto ja itsensä arvostaminen ovat avaintekijöitä nuoren hyvinvointiin. Opas on suunnattu vanhemmille, isovanhemmille, opettajille, terveydenhoitajille ja muille nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Vinkkejä kasvattajalle nuoren seksuaalikasvatukseen opas on tuotettu osana AHIC-hanketta, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa. Sisällys Mitä seksuaalikasvatus on?...3 Median luomat haasteet seksuaalikasvatukselle...4 Kuinka puhua nuorelle seksuaalisuudesta?...5 Mitä tulisi huomioida, kun puhut nuoren fysiologisista muutoksista?...6 Murrosiän muutokset hämmentävät nuorta...7 Tytöstä naiseksi...7 Pojasta mieheksi...8 Seksi kiinnostaa nuoria!...9 Kondomi ehkäisee raskaudelta ja taudeilta...10 Seksuaalisesta kaltoinkohtelusta varhaiseen puuttumiseen...10 2
Mitä seksuaalikasvatus on? Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisenä olemista: osa persoonallisuutta. Se on enemmän kuin pelkkää käyttäytymistä. Seksuaalisuus kehittyy koko elämän ajan, ja sen muodostumiseen vaikuttavat muun muassa oma kasvu ja kehitys, asenteet itseä ja muita kohtaan, tunteet, ihmiset, joiden seurassa elää, seurustelu, parisuhde, arvot, ihanteet, uskonto ja kulttuuri, ympäristö, yhteiskunta, lait ja mainonta. Seksuaalikasvatuksen tulisi olla kokonaisvaltaista, eikä pelkästään käyttäytymiseen tai riskeihin liittyvää. Kokonaisvaltaisessa seksuaalikasvatuksessa seksuaalisuus nähdään ihmisen voimavarana. Nuorella tulisi olla riittävästi tietoa ja taitoa, jotta hän voi tehdä päätöksiä koskien omaa seksuaalisuutta ja hyvinvointia. Nämä tiedot auttavat myös suojautumaan mahdollisilta riskeiltä. Seksuaalikasvatuksen tavoitteena on lisätä tietoa seksuaalisuudesta, ihmiskehosta, lisääntymisen biologiasta ja sukupuolisesta kanssakäymisestä, ehkäisystä, sukupuolitauti- ja HIV tartunnan ehkäisemisestä, seksuaalisen pakottamisen torjumisesta sekä neuvonta- ja terveydenhuoltopalveluista sekä niiden käyttämisestä. Lisäksi tavoitteena on kehittää nuoren taitoja, jotta hän kykenee tekemään tietoon ja asioiden ymmärtämiseen perustuvia päätöksiä sekä puhumaan seksuaalisuudestaan, tunteistaan ja tarpeistaan. Näin nuori pystyy toimimaan vastuullisesti itseään ja kumppaniaan kohtaan. Oman seksuaalisuuden kokeminen myönteisenä ja hyväksyttävänä asiana on tärkeä osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Hänestä voi kasvaa hyvä vanhempi, kun sen aika koittaa. Seksuaalikasvatuksen tulisi lähteä nuoren tarpeista. Nuoria kiinnostaa erityisesti heidän oma fysiologinen kehityksensä. Heitä mietityttää, ovatko he normaaleja. Poikia kiinnostaa ensimmäinen yhdyntä, tyttöjä puolestaan enemmän raskauteen liittyvät asiat. Nuoret toivovat, että henkilö, jonka kanssa he puhuvat seksuaalisuudesta olisi nuorekas, luonnollinen, aito ja avoin. He eivät pidä tiukkapipoisesta, niuhottavasta tai teennäisestä kasvattajasta. Puhuessaan seksuaalisuuteen liittyvistä asioista nuoren kanssa aikuisen ei tulisi kertoa omista kokemuksistaan. Aikuinen voi myös omalla esimerkillään osoittaa, että trendi jakaa kaikki kaikille tosi-tv:ssä, blogeissa ja muussa mediassa ei ole viisas tapa toimia. Nuoret arvostavat aikuista, joka aidosti pysähtyy kuuntelemaan nuorten ajatuksia. Heille on tärkeää saada tuntea itsensä arvokkaaksi. POHDITTAVAKSI: Miten olen oppinut keskustelemaan seksuaalisuudesta ja seksistä työssäni, perheessäni tai ystäväpiirissäni? Tiedostanko omat tietoni, taitoni ja puutteeni seksuaalikasvattajana? Nuorella on oikeus saada kasvatusta nuori on tärkeä aikuiselle ja aikuinen nuorelle. 3
Median luomat haasteet seksuaalikasvatukselle Mediassa puhutaan seksuaalisuudesta avoimemmin kuin koskaan aikaisemmin. Nuori hakee tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta eri lähteistä, joista osassa tieto voi olla väärä. Liian aikaisten seksikontaktien ja seksuaaliselle hyväksikäytölle altistumisen taustalla on usein median välittämät vääristyneet mielikuvat. Esimerkiksi aikuisen olisi hyvä kertoa nuorelle ero seksin ja pornon välillä. Seksillä tarkoitetaan toimintaa, joka tähtää hyvään oloon. Porno on pääasiassa miehille suunnattua näyteltyä viihdettä, jonka tarkoitus on kiihottaa seksuaalisesti. Siinä korostetaan suuruutta ja täydellistä onnistumista sekä liioitellaan seksin vaikutuksia. Suuri osa nuorista ajattelee, että seurustelu ja seksi ovat sama asia ja ne kuuluvat yhteen. Media tukee myös tätä käsitystä. Joukkoviihde antaa kuvan, että seksi on ainoa tapa osoittaa hellyyttä. Aikuisen tulisi kertoa, että tykkäämistä voi ilmaista monella tavalla. Aikuisen tehtävänä on keskustella nuoren kanssa realiteeteista. Nuorella voi olla epärealistisia käsityksiä ja tavoitteita seksiin ja seksuaalisuuteen liittyen. Hellyyttä ovat kauniit katseet, sanat, hipaisut, kosketukset, pienet lahjat, läheisyys, yhteiset muistot, toisen tunteisiin eläytyminen, toisen hoitaminen, halaukset ja suukottelu. VINKKI: Nuoren kanssa on hyvä keskustella seksiin liittyvistä vaaroista, esimerkiksi kyselemällä, onko nuori tietoinen, että netissä on aikuisia, jotka yrittävät saada tyttöjä ja poikia seurakseen. Jos löydät murrosikäisestä seksikkäitä valokuvia, on niistä hyvä kysyä. Kannattaa kuitenkin miettiä, miten. Nuorelle voi helposti tulla tunne, että vanhempi kyttää hänen tavaroitaan ja tekemisiään. Opeta itsellesi ja nuorellesi mediakriittisyyttä suojele nuorta. 4
Kuinka puhua nuorelle seksuaalisuudesta? Kyetäkseen kasvattamaan nuorta on aikuisen ensin kasvettava itse. Omasta seksuaalisuudestaan epävarma tai ahdistunut aikuinen ei kykene puhumaan siihen liittyvistä asioista lämmöllä ja avoimesti. Aikuisen on hyvä pohtia omaa seksuaalisuuttaan ja omaa suhtautumistaan seksuaalisuuteen. Itseään rakastava ja omat arvonsa tunteva aikuinen on turvallinen malli aikuisuudesta nuorelle. Nuoret toivovat avointa ja vapaata keskustelua. Tärkeää on, että vanhempi osoittaa luottavansa nuoreen. Vanhemman on hyvä ymmärtää, että herkässä ikävaiheessa nuoren voi olla vaikea keskustella seksuaalisuudesta vanhempien kanssa. Aihe on nuorelle arka ja keskustelu saattaa nolottaa. Keskustelun sävyyn kannattaa paneutua. Rakkaus ja seksuaalisuus on myönteinen, elämään kuuluva ja kaunis asia. Nuoren tulisi nähdä seksuaalisuus niin arvokkaana asiana, ettei sitä kannata pilata liian aikaisilla kokeiluilla. Nuoren on hyvä kuulla, että toisesta välittäminen on tärkeintä. Seurustelu, koskettaminen ja rakastelu tulevat myöhemmin ja näillä asioilla ei ole kiire. Nuori tarvitsee tietoa seksuaalisuudesta. Jokaisen aikuisen pitäisi löytää omalle nuorelle sopiva tapa ja etäisyys puhua seksuaalisuudesta. Apuna keskustelussa voi käyttää seksuaalikasvatusmateriaalia. Esimerkiksi yhteinen elokuvahetki tai rupattelutuokio voi toimia virikkeenä seksuaalisuudesta ja seksistä puhumiselle. Aikuisen ei tarvitse tietää asiasta kaikkea. Aitous on keskustelussa tärkeää. Keskusteluissa on hyvä korostaa myös nuoren omaa vastuuta. Nuorelle on hyvä perustella asiat ja kertoa konkreettisesti, millaisia seurauksia esimerkiksi seksuaaliterveyden laiminlyönneillä voi olla. Pelottelua on hyvä välttää. Se vain lisää nuoren ahdistusta. Poikien tapa puhua seksuaalisuudesta voi hämmentää. He voivat voivat esittää provokatorisia kysymyksiä. Näin he pyrkivät testaamaan, voiko aikuiseen luottaa. Pojat ovat hämmentyneitä median ja myyttien kautta välittyvästä seksuaalisuudesta. Nuoret voivat myös dramatisoida tai ajatella mustavalkoisesti, kun puhutaan heille arasta aiheesta. He voivat myös älyllistää kaiken. Nämä ovat nuoren keinoja selviytyä kasvamisen urakasta. Tunteita saa tuntea ja ilmaista hyväksy itsesi ja hyväksy nuori. 5
Mitä tulisi huomioida, kun puhut nuoren fysiologisista muutoksista? Nuori on utelias oman kehonsa ja sen tuntemisen suhteen. Kehon muutoksista olisi hyvä puhua myönteiseen sävyyn. Ennen keskustelun aloitusta aikuisen on hyvä itse kerrata niin sanotut murrosiän muutokset, joita nuorelle ilmaantuu 10 16 vuoden iässä. Puhe muutoksista olisi hyvä aloittaa ennen kuin ne tapahtuvat. Nuori kaipaa positiivista ja lämminhenkistä tukea muutosten keskellä. Nuori tarvitsee opastusta kuukautissuojan käytössä tai parranajossa sekä ihon hoidossa. Näin hän saa vahvistusta sille, että on ainutkertainen ja upea muuttuvassa kehossaan. Nuoren kanssa keskustellessa on hyvä olla hienotunteinen. Intimiteettiä tulisi kunnioittaa. Aikuisen ei esimerkiksi kannata ihmetellä, miksi tytön rinnat eivät ole vielä kasvaneet. Nuoren huoli omasta kehityksestä kannattaa myös ottaa tosissaan. Seksuaaliseen kehitykseen liittyvä vitsailu voi vaikuttaa nuoren itsetunnon kehittymiseen. Lisäksi olisi hyvä kiinnittää huomiota oikean kielen käyttöön, esimerkiksi pojan kanssa kannattaa puhua peniksestä, ei pippelistä. Oikea termi kertoo hänelle miehistymisestä ja myös sukupuolielimen arvokkuudesta. Alatyylin ilmauksia on syytä välttää. VINKKI: Aikuinen voi ottaa nuoren kehitykseen liittyvät muutokset puheeksi kiertoteitse esimerkiksi kysymällä, oletteko kavereiden kanssa puhuneet kuukautisista tai märistä unista. Jos nuori vaivaantuu, niin voit sanoa, että ei ollut tarkoitus hämmentää. Voimme puhua asiasta joku toinen kerta, jos haluat. Älä oleta kuuntele ja anna aikaa lapselle puhu nuoren kanssa kieltä, jota hän voi ymmärtää. 6
Murrosiän muutokset hämmentävät nuorta Murrosiässä lapsen vartalo muuttuu aikuisen vartaloksi. Fyysinen kasvu kestää noin 3 4 vuotta. Kasvamista säätelevät elimistön aineet, joita kutsutaan hormoneiksi. Näkyvimmät muutokset tapahtuvat kehon ulkomuodossa, mutta myös kehon sisällä tapahtuu paljon asioita, joita emme näe. Kehon muutoksia kutsutaan fyysisiksi muutoksiksi. Nopea pituuskasvun vaihe eli kasvupyrähdys alkaa tytöillä heti murrosiän alettua n. 10 vuoden iässä ja on kiihkeimmillään 12 13 vuoden iässä. Poikien pituuskasvu kiihtyy selvästi myöhemmin eli noin 12 13 -vuotiaana, ja se on nopeimmillaan 14 15 -vuotiaana. Kasvupyrähdyksen aikana nuori voi kasvaa jopa 10 cm vuodessa. Jokaisen nuoren kasvu ja kehitys etenee yksilöllisesti, ja on tärkeää antaa niille oma aikansa. POHDITTAVAKSI: Muistele, miten oma murrosikäsi alkoi. Mitä muutoksia havaitsit itsessäsi? Miten niihin suhtauduttiin? Miten olisit toivonut, että aikuiset olisivat suhtautuneet niihin? Tytöstä naiseksi Tytön murrosikä alkaa yleensä rintojen kehittymisellä. Alussa rinnat voivat tuntua aroilta ja olla hieman koholla. Yleensä samaan aikaan rintojen kehittymisen kanssa alkaa pituuskasvupyrähdys ja kasvaa häpykarvoitus. Tytön vartalo saa kaarevat, naiselliset muotonsa. Kuukautiset kertovat terveestä kehityksestä. Rintojen kehittyminen, karvoituksen ilmaantuminen ja valkovuoto ovat merkkejä ensimmäisten kuukautisten lähenemisestä. Valkovuoto on vaaleaa, emättimen erittämää nestettä, joka pitää emättimen kosteana ja puhtaana. Kuukautiset alkavat keskimäärin 13-vuotiaana, monilla kuitenkin jo nuorempana toisilla vanhempana. Kuukautisilla tarkoitetaan noin kerran kuukaudessa, muutaman päivän ajan emättimestä tulevaa veristä vuotoa, joka aiheutuu, kun limakalvon osat irtoavat kohdun seinämästä. Raskas fyysinen harjoittelu voi estää kuukautisten alkamisen. Tällöin harjoitusohjelmaa olisi hyvä keventää. Laihduttaminen voi myös estää kuukautisten alkamisen. Normaali kuukautisvuoto kestää 2 7 päivää. Kuukautisten aikana veristä vuotoa tulee yhteensä enintään pari desilitraa. Kuukautiset voivat olla hyvin epäsäännölliset parin ensimmäisen vuoden ajan. Vuodon aikana on huolehdittava hyvästä hygieniasta. Alapesu aamuin illoin ja kuukautissuojan vaihtaminen useita kertoja päivässä takaavat raikkaan ja puhtaan olon. Vanhemman kanattaa varata terveyssiteitä kotiin etukäteen. Nuoren kanssa olisi myös hyvä harjoitella kuukautissuojan käyttöä. 7
Pojasta mieheksi Pojan murrosikä alkaa noin 12-vuotiaana kivesten kasvulla. Ne saavuttavat aikuiskoon pojan ollessa noin 15-vuotias. Myös kivespussi kasvaa, sen iho ohenee ja muuttuu ensin punertavaksi ja lopulta tummemmaksi. Häpykarvoitus alkaa ilmaantua yleensä vajaan vuoden kuluttua siitä, kun kivesten kasvu alkaa. Tämän jälkeen alkaa peniksen kasvu, joka kestää noin kaksi vuotta. Siitin eli penis kasvaa sekä pituutta että paksuutta. Sukuelinten peseminen päivittäin on tärkeää. Peseydyttäessä esinahka vedetään terskan taakse, jotta kaikki ihopoimut puhdistuvat. Peniksen jäykistymisessä eli erektiossa penis nousee pystyyn. Nuorella erektio voi ilmaantua päivällä tai yöllä, kotona tai koulussa ja minkä tahansa ärsykkeen seurauksena. Terveellä nuorella öisiä erektioita voi olla 2 7 kertaa, ja ne voivat kestää 10 30 minuuttia kerrallaan. Siemensyöksyt alkavat pojilla noin 13 14 vuoden ikäisenä. Siemensyksyssä siemenneste purkautuu ulos jäykistyneen peniksen päästä. Ensimmäinen siemensyksy tulee yleensä yllättäen yöllä. Öisiin, unessa tapahtuviin tahattomiin siemensyöksyihin eli niin kutsuttuihin märkiin uniin liittyy usein seksuaalinen kiihottuminen. Murrosiän puolivälissä, noin 13 14-vuotiaana, pojalla alkaa äänenmurros, jonka seurauksena ääni muuttuu matalammaksi. Äänenmurroksen aiheuttaa kurkunpään kasvaminen. Tämä näkyy kaulassa eteenpäin työntyvänä aataminomenana. Murrosvaiheessa pojan voi olla vaikea hallita ääntään ja suusta voi päästä välillä matalia ääniä. Noin puolella pojista ilmenee murrosiän aikana rintarauhasen turpoamista. Vaikka se mietityttää murrosikäistä poikaa, kyse on normaalista kehityksestä. Rintarauhanen palautuu ennalleen yleensä parissa vuodessa. Aikuisen on tärkeä kertoa, että kuukautiset ja siemensyöksyt kertovat mahdollisuudesta tulla äidiksi ja isäksi. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeä peseytyä päivittäin ja oppia nauttimaan omasta naisen ja miehen vartalosta. 8
Seksi kiinnostaa nuoria! Seksi on osa seksuaalisuutta. Se on toimintaa, joka tavoittelee hyvänolon tunnetta, nautintoa ja seksuaalista tyydytystä. Tytöt ja pojat kaipaavat samalla tavalla toisen ihmisen hellyyttä. Hellyys ja kädestä pitäminen, silittely, suukottelu, hyväily ja halaaminen ovat hyviä seksin muotoja. Kulttuurissamme seksuaalista aktiivisuutta pidetään keskeisenä elämisen laadun mittarina. Tämä kulttuurin piirre on aikuiskeskeinen. Nuorten tarpeet ovat erilaisia kuin aikuisten. Vaikka nuoruus on voimakasta seksuaalisen kehityksen aikaa, tämä ei tarkoita, että nuoruusiässä tulisi ja olisi eduksi kokea seksuaalisuuden alueella kaikkea sitä, minkä ymmärretään kuuluvan aikuisuuteen. Turvaseksissä kunnioitetaan ja arvostetaan omaa ja kumppanin turvallisuutta ja terveyttä. Turvaseksi on vastuullista toimintaa, jossa molemmat haluavat suojautua seksitaudeilta ja raskaudelta. Hyvässä parisuhteessa molemmilla on vastuu niin seksitaudeilta kuin raskaudelta suojautumisessa. Se on tärkeää sekä oman että kumppanin hyvinvoinnin kannalta. Monelta mielipahalta ja katumukselta voi säästyä, kun käyttää järkeä ja välttää alkoholia ja suojaamatonta seksiä. Seksin ei tarvitse kuulua seurusteluun. Monta kertaa nuoret luulevat, että kaikki muut seurustelevat parit ovat jo kokeneet kaiken. Tosiasiassa seurustelu ilman seksiä on tavallista. Seksi kuuluu vakiintuneeseen parisuhteeseen, mutta myös ilman seksiä voi elää hyvän elämän. POHDITTAVAKSI: Mikä on mielestäsi sopiva ikä omille lapsillesi seurustelun aloittamiseen? Mitä ajattelet varhaisista seksisuhteista? Mitä haittoja ja etuja varhain aloitetuista seksisuhteista voi olla? Jaa pohdintasi seksisuhteiden aloittamisesta nuoresi kanssa. 9
Kondomi ehkäisee raskaudelta ja taudeilta Nuoren tiedot siitä, miten seksitaudit tarttuvat ja kuinka tullaan raskaaksi, voivat olla hajanaiset. Nuorilla voi olla virheellisiä käsityksiä esimerkiksi ehkäisystä. He voivat esimerkiksi uskoa, ettei ensimmäisellä kerralla voi tulla raskaaksi, tai että keskeytetty yhdyntä suojaa varmasti raskaudelta. Aikuisen tulisi kertoa nuorelle kondomin käytöstä ja siitä, että se suojaa raskaudelta ja sukupuolitaudeilta. Voit ottaa asian puheeksi kysymällä, oletteko koulussa puhuneet kondomeista. Tärkeää on muistuttaa, että jokaisella on oikeus suojella itseään ja vaatia kondomin käyttöä. Klamydia on tällä hetkellä nuorten yleisin sukupuolitauti. Se tarttuu seksiteitse ja voi hoitamattomana aiheuttaa lapsettomuutta, niveltulehduksia ja raskaushäiriöitä. Tauti hoidetaan antibiootilla. Nuorille on hyvä puhua myös HIVistä, koska taudin leviämistä ei ole saatu pysähtymään. HIV-diagnoosilla on suuri vaikutus nuoren koko loppuelämään. Nuoret ovat riskiryhmässä, jos he harrastavat suojaamatonta seksiä. Mikäli HIV pääsee leviämään nuorten joukkoon, turvaseksin epäsuosio ja tietämättömyys taudista voivat aiheuttaa vaikean epidemian. HIV-infektio on ihmisen puolustusjärjestelmää tuhoava, HI-viruksen aiheuttama tartuntatauti. HIV leviää seksiteitse ja likaisten huumeneulojen kautta. Siihen ei ole olemassa parantavaa lääkitystä, mutta HIV-infektion lääketieteellinen hoito on kehittynyt nopeasti viime vuosina. Hoito on koko elämän kestävä ja erittäin säännöllisesti otettava lääkitys. Seksuaalisesta kaltoinkohtelusta varhaiseen puuttumiseen Aikuisen tehtävänä on kertoa nuorelle seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta. Nuoren ei tarvitse tehdä mitään sellaista seksiin liittyvää, mitä hän ei itse halua. Keskustelusta tulisi välittyä ajatus, ettei nuorella ole kiire kokeiluihin. Aikuisen olisi myös hyvä kertoa, mitä hän itse ajattelee sukupuolisuhteista missäkin iässä tai elämänvaiheessa. Seksuaalisesta kaltoinkohtelusta on myös hyvä puhua nuoren kanssa. On tärkeä sanoa ääneen, että seksuaalirikoksen tekijä voi olla nainen tai uhri poika. Tekijän sukupuolella ei ole vaikutusta asiaan. Tekijä tai uhri voi olla myös saman ikäinen kuin nuori itse on. Ketään ei saa pakottaa seksuaalisiin tekoihin. Jos tyttö pukeutuu seksikkäästi tai käyttäytyy flirttailevasti, siitä ei voi päätellä ihmisen seksuaalisen halun määrää tai valmiutta seksiin. Seurustelukaan ei tarkoita sitä, että nuorella olisi velvoite harrastaa seksiä. Jotain tolkkua, rajat ovat rakkautta anna vapautta ja aseta rajoja. 10
VINKKEJÄ, KUN KESKUSTEU ON VAIKEAA Mikäli yhteinen keskustelu tuntuu vaikealta, nuorelle voi välittää tietoa jättämällä kirjoja luettavaksi tai vinkkaamalla hyviä nettilähteitä (esim. MLL:n Nuortennetti). Nuori voi tutustua niihin itse silloin, kun haluaa. Voit myös ohjata nuoren keskustelemaan seksuaalisuuteen liittyvistä asioista jonkun toisen aikuisen kanssa, jolle on helpompi puhua kuin omalle vanhemmalle tai opettajalle. Vanhemman tehtävä on kuitenkin puhua seksuaalisuudesta nuoren kanssa. Hänen tulisi osoittaa, että tästäkin aiheesta on mahdollisuus puhua aikuisen kanssa. Nuorelle sattuu ja tapahtuu, näin ollen on hyvä antaa hänelle myös mahdollisuus oppia virheistä ja saada uusi mahdollisuus. Muista kiittää nuorta, jos hän kertoo ikävistä tapahtumista. Kehu nuorta, mikäli hän on toiminut järkevästi haastavassa tilanteessa. Pohtikaa yhdessä, miten tällaisissa tilanteissa olisi hyvä toimia. Aikuisena olet nuorelle korvaamaton. Uskalla kuitenkin asettaa nuorelle rajat. Sovi nuoren kanssa kotiintuloajoista, yökyläilystä ja internetin käytöstä. Omat näkemykset on aina hyvä perustella. Välillä tulee tilanteita, jolloin aikuisen tehtävänä on sanoa nuoren puolesta ei. Tällöin voi syntyä kapinaa, mutta nuoren pettymyksen kestää, kun pystyt perustelemaan asian. Varhainen puuttuminen tarkoittaa sitä, että tarvittaessa nuoren asioihin, elämään ja tekemisiin puututaan jo ennen kuin suuria ongelmia syntyy. Varhainen puuttuminen tarjoaa nuorelle tiedon siitä, että hänet ja hänen vaikeutensa on huomattu. Puuttuminen asioiden kulkuun luo turvallista oloa, ja nuori tietää saavansa apua, eikä häntä jätetä yksin ongelmansa kanssa. Nuorelle on hyvä opettaa turvaohjeita: Sano EI Opettele kuuluva, jämäkkä ja vakuuttava EI. Mikäli tilanne tuntuu sinusta ikävältä, poistu paikalta tai nettisivustolta. Saat poistua aina sanomatta sanaakaan. Et tarvitse kenenkään lupaa tai suostumusta epäilyttävästä tilanteesta poistumiseen. Kerro ikävästä tilanteesta aikuiselle. Kerro, vaikka tilanne olisi jo ohi. Aikuinen voi puuttua tilanteeseen ja tukea nuorta. Aikuinen kasvattaa lasta lapsi aikuista. 11
Tämä materiaali on tuotettu Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen vuosina 2013-2014 hallinnoimassa Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC) -hankkeessa, jota rahoittivat Euroopan unioni, Venäjän federaatio ja Suomen tasavalta. Lisätietoja hankkeesta: www.uef.fi/ahic. Materiaalia saa kopioida, välittää, levittää ja esittää. Muokkaaminen ja kaupallinen käyttö kielletty. HYÖDYLLISTÄ KIRJALLISUUTTA Aaltonen, J. 2012. Turvataitoja nuorille. Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn. Väestöliitto, Helsinki. Halonen, M., Reyes, M. & Kontula, O. 2014. Poikanäkökulma seksuaaliopetukseen kasvattajan opas. Väestöliitto, Helsinki. Hannukkala, M., Orkola, T., Peltomaa, M. & Reinikkala, P. 2012. Voimaa. Terveystieto 7 9. WsoySanoma pro. Klemetti, R. & Raussi-Lehto, E. (toim.) 2014. Edistä, ehkäise, vaikuta seksuaali ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Opas 33. Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere.