Lapsesta aikuiseksi - Luentomateriaalia alakouluikäisille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsesta aikuiseksi - Luentomateriaalia alakouluikäisille"

Transkriptio

1 Lapsesta aikuiseksi - Luentomateriaalia alakouluikäisille Murrosiän kehitys ja seksuaalisuuden muuttuminen omakohtaisemmaksi aiheuttavat hämmennystä alakouluikäisillä lapsilla. Kysymykset, kuten miten tulla toimeen oman kasvavan ja muuttuvan kehon kanssa, kenen kanssa jutella mieltä askarruttavista asioista, miten suhtautua vastakkaiseen sukupuoleen ja heräävään seksuaalisuuteen, askarruttavat monen alakouluikäisen lapsen mieltä. Yhteiskunta on muuttunut yhä mediakeskeisemmäksi kuluneiden vuosien aikana ja sitä myöten yhä nuoremmat lapset joutuvat tekemisiin kaupallisen seksuaalisuuden kanssa. Lapset eivät pääse välttämään televisiossa esitettäviä eroottispainotteisia musiikkivideoita, mainoksia ja saippuasarjoja, joissa kauniit, hoikat ja isorintaiset naiset ja lihaksikkaat ja hyvin pukeutuvat miehet yrittävät saada katsojaa samaistumaan itseensä tai esittämäänsä roolihahmoon. Lapsi joutuu jatkuvasti tekemisiin television, internetin, iltapäivälehtien, katumainosten ym. esittämän ylierotisoituneen materiaalin kanssa. Lapsi ei kykene yksin erottamaan median fiktiivisyyttä arjen todellisuudesta, ellei hänellä ole aikuista kertomassa ja selventämässä asioita. Media saattaa antaa liioitellun tai vääränlaisen kuvan seksuaalisuuteen liittyvistä asioista lapselle tai nuorelle, joka painii oman muuttuvan kehonsa kassa. Lapsi tai nuori voi median välityksellä muodostaa epärealistisen kuvan seksuaalisuudesta ja sen kehittymisestä täyttäessään omaa tietämystään median tarjoamilla mielikuvilla, uskomuksilla tai odotuksilla taitojen, kokeneisuuden ja ulkonäkövaatimusten suhteen. Oikean, asiallisen ja lasta arvostavan seksuaalikasvatuksen ja opetuksen aloittaminen entistä varhaisemmassa vaiheessa tulee median myötä yhä tärkeämmäksi ja ajankohtaisemmaksi. Parempi vuotta varhemmin, kuin minuutti myöhään. (Hägglund, Tor-Björn, Katajamäki, Marjatta, Pylkkänen Kari ja Taipale Vappu (toim.) Naida vai palaa? Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen vuosikirja 1980.) Lapset näkevät, kuulevat ja kokevat seksuaalisuuteen liittyviä asioita ja näin ollen heille tulisi selittää, mitä näillä asioilla tarkoitetaan eikä siirtää asioiden selittämistä myöhemmälle iälle. Seksuaalikasvatus tai opetus on turvakasvatusta, jonka tarkoituksena on tuottaa seksuaalisesti terve ihminen. Seksuaalisesti terve ihminen on sinut oman seksuaalisuutensa kanssa eli hän kokee oman seksuaalisuutensa turvallisena ja miellyttävänä. Seksuaalisesti terve ihminen ei myöskään tunne syyllisyyttä tai ahdistuneisuutta omasta seksuaalisuudestaan. Seksuaaliseen terveyteen kuuluu lisäksi vapaus ja vastuu seksuaalisuuteen liittyvissä päätöksissä ja valinnoissa. Vapaudella tarkoitetaan seksuaalisuuden toteutumista ilman sosiaalisia painostuksia, kuten kumppanin painostusta tai pakottamista tai toveripaineita. Vastuullisuudella tarkoitetaan ennenaikaisten tai ei-toivottujen raskauksien ehkäisyä, sukupuolitaudeilta suojautumista sekä tautien edelleen tartuttamisen riskin ehkäisyä. Mitä on seksuaalisuus? Seksuaalisuus on jokaisen ihmisen perusominaisuus, joka kehittyy läpi koko elämän. Se on tyttönä tai poikana olemista, kasvamista ja kehittymistä. Seksuaalisuus ei tarkoita samaa kuin seksi. Seksuaalisuus tarkoittaa kykyä rakastaa, halua olla rakastettu sekä 1

2 tunnekuohun kautta saatavaa fyysistä hyvänolon tunnetta. Tunteiden kohteena voi olla henkilö, joka on samaa tai eri sukupuolta. HETERO: Heteroseksuaali tuntee ihastumisen ja rakastumisen tunteita sekä seksuaalista kiinnostusta vastakkaista sukupuolta kohtaan; esimerkiksi poika on kiinnostunut tytöistä ja tyttö pojista. HOMO: Homoseksuaali tuntee ihastumisen ja rakastumisen tunteita sekä seksuaalista kiinnostusta samaa sukupuolta kohtaan, esimerkiksi poika on kiinnostunut pojista ja tyttö tytöistä. LESBO: Tyttö tuntee ihastumisen ja rakastumisen tunteita sekä seksuaalista kiinnostusta tyttöjä kohtaan. BISEKSUAALI: Biseksuaaleja taas ovat ne, joiden seksuaalista halua ohjaavat ihastuminen ja rakastuminen sukupuoleen katsomatta. Biseksuaali voi itse olla joko tyttö tai poika ja voi rakastua ja harrastaa seksiä joko tytön tai pojan kanssa. Nuoruus Nuoruus on vaihe lapsuuden ja aikuisuuden välissä. Nuoruus voidaan jakaa varhaisnuoruuteen (12-16-vuotiaat), nuoruuden keskivaiheeseen (16-19-vuotiaat) ja myöhäisnuoruuteen (19-25-vuotiaat). (Vilkko-Riihelä, Anneli. Psyyke. Psykologian käsikirja ) Nuoruus on suurten muutosten aikaa niin fyysisesti (jokaisesta kasvaa mies tai nainen), psyykkisesti (opitaan tunnistamaan, kokemaan, ymmärtämään ja hallitsemaan erilaisia tunteita) kuin sosiaalisesti (opitaan vuorovaikutustaitoja, tulemaan toimeen muiden kanssa) mutta myös seksuaalisen kasvun ja kehityksen suhteen. Kasvua tapahtuu monella tasolla. Lyhyessä ajassa lapsen biologinen ruumis muuttuu tytöstä nuoreksi naiseksi tai pojasta nuoreksi mieheksi, psykologinen minä kehittyy ja erilaiset sosiaaliset vuorovaikutussuhteet muuttuvat. Jokainen kuitenkin kasvaa ja kehittyy aikuiseksi omaan tahtiinsa. Nuoruudessa lapsi kasvaa aikuiseksi, saavuttaa lisääntymiskyvyn, itsenäistyy ja irtaantuu lapsuuden kodistaan ja perheestään sekä opettelee huolehtimaan itsestään. Aikuisuuden saavuttamista ja aikuiseksi kasvamista odotetaan ja aikuisuuden merkkien toteutumisesta koetaan ylpeyttä ja riemua. Erilaisuus on täysin normaalia. Kaikki me olemme erilaisia ja ainutlaatuisia yksilöitä. Jokainen ihminen myös kehittyy oman aikataulunsa mukaan. Kasvua ja kehitystä määräävät perintötekijät ja tällöin ne määräät myös aikuisuuden merkkien alkamisen ajankohdan ja keston. Toiset kehittyvät varhain ja nopeaan tahtiin ja toiset taas myöhään ja hitaasti. Aina joku ikäryhmästä kehittyy ensimmäisenä ja joku viimeisenä. Oman kehityksen aikataulua voi arvioida tiedustelemalla omien vanhempien kehityksen alkamisajankohtaa ja kestoa. Erilaisuus ja eriaikaisuus ovat täysin normaalia. Lopputulos on aina ainutlaatuinen ja yksilöllinen. Kasvua ja kehitystä tapahtuu aina 20-vuotiaaksi asti, koska silloin vasta voidaan sanoa, että on kasvanut aikuiseksi. Tällaista nuoruudessa tapahtuvaa kehitysvaihetta kutsutaan murrosiäksi. Murrosikä eli puberteetti on merkittävä vaihe nuoren elämässä. Suomalaisilla nuorilla murrosiän muutokset ajoittuvat ikävuosiin

3 Tytöstä nuoreksi naiseksi Murrosiän ensimmäisiä näkyviä merkkejä tytöillä ovat rintojen kasvu. Rinnat alkavat kasvaa 8-13 vuoden iässä ja rintojen kasvu ja kehitys vie kokonaisuudessaan aikaa noin 4-5 vuotta. Kuukautisten alkaminen on merkki fyysisen sukukypsyyden saavuttamisesta. Monilla tytöillä alkaa valkovuoto ennen varsinaisten kuukautisten alkamista. Valkovuoto on merkki hormonitoiminnan käynnistymisestä. (Valkovuoto on nestettä, jota erittyy emättimen limakalvoista ja kohdunkaulan rauhasista. Se auttaa pitämään emättimen limakalvot kunnossa ja terveinä. Valkovuoto voi olla maidonvalkoista ja tahmeaa tai kirkasta ja venyvää. Joskus vuoto voi olla hieman kokkareista. Valkovuoto on tuoksultaan hieman hapan. Jos valkovuoto muuttuu pahanhajuiseksi tai kokkareiseksi, voi kysymyksessä olla hiivatulehdus. Hiivatulehdus tarkoittaa hiivasienen aiheuttamaa emätintulehdusta, joka on melko yleistä tytöillä ja naisilla. Tavallisimmat oireet ovat kutina, kirvely ja kokkareinen valkovuoto sekä emättimen punoitus, arkuus ja jopa haavaumat. Lisätietoa ja hoito-ohjeita saa terveydenhoitajalta tai lääkäriltä. Hiivatulehdukseen on saatavilla lääkkeet apteekista ilman reseptiä.) Tytöillä kuukautiset alkavat ikävuoden välillä. Joillakin tytöillä kuukautiset saattavat alkaa jo 10-vuotiaana ja joillakin vasta 16-vuotiaana, mutta keskimäärin kuukautiset alkavat 13 vuoden iässä. Kuukautisten aikana munasarjoissa kypsyy ja irtoaa kerran kuukaudessa (siitä nimitys kuukautiset) yksi tai useampi munasolu ja kohdun limakalvo valmistautuu vastaanottamaan hedelmöittyneen munasolun. Munasolu kulkee munanjohdinta pitkin kohtuun. Koko matkan ajan munasolu on valmiina hedelmöittymään, edellyttäen että siittiösolu sattuu paikalle. Jos hedelmöitystä ei tapahdu, eli siittiösolu ei kohtaa munasolua, munasolu surkastuu ja poistuu noin vuorokauden kuluttua kuukautisvuotona. Kuukautiset kestävät kerrallaan yleensä noin 3-7 vuorokautta. Kuukautiskierron (kierto= kuukautisten alkamisesta seuraavien kuukautisten alkamiseen) ainoa merkitys on valmistautua vastaanottamaan hedelmöittynyt munasolu eli mahdollistaa raskaus. Hedelmöittyminen tapahtuu, kun poika saa siemensyöksyn ja siinä olevat siittiöt tavoittavat tytön munasolun. Raju laihtuminen (laihdutuskuurit, syömishäiriöt) ja kova fyysinen harjoittelu (kilpaurheilu) voivat siirtää kuukautisten alkamisikää. Kuukautiset ovat aluksi epäsäännölliset mutta tasaantuvat yleensä noin vuoden kuluessa. Monilla tytöillä kuukautiset saattavat aiheuttaa nk. kuukautiskipuja. Tällainen vaiva on hyvin yleinen ja monesti myös perinnöllinen. Kuukautiskipujen lisäksi monet tytöt ja naiset kärsivät muista kuukautisvaivoista, joita ovat epäsäännölliset ja/tai runsaat kuukautiset. Em. kuukautisvaivat ovat hyvin yleisiä, mutta siitä huolimatta kenenkään ei tarvitse niistä kärsiä. Kuukautiskipuihin auttavat usein reipas liikunta ja venyttely, koska liikunta parantaa elimistön verenkiertoa, säännöllinen, monipuolinen ja kuitupitoinen ravinto, kylmät tai kuumat kääreet tai esim. tavalliset apteekista saatavat särkylääkkeet. Naisen tärkein hormoni on estrogeeni. Sen tuotanto alkaa murrosiässä, ja juuri sen vaikutuksesta alkavat ulkoiset sukupuoliominaisuudet kehittyä, kuten rintojen kasvu, karvojen kasvu kainaloihin ja häpykummulle, pituuskasvu, lantion leveneminen ja valkovuodon ja kuukautisten alkaminen. Pääosa estrogeenistä syntyy munasarjoissa ja sen tehtävänä on säädellä kohdun toimintoja. Keltarauhashormonia eli progesteronia erittyy munasarjojen keltarauhasessa ja sen tehtävänä on muokata kohdun limakalvo 3

4 otolliseksi hedelmöittyneen munasolun kiinnittymiselle ja sikiön kasvulle. Ellei munasolu irtoa tai ellei hedelmöittymistä tapahdu, vanha paksuuntunut kohdun limakalvo poistuu kuukautisvuotona. Kuukautisten aikana käytetään kuukautissuojia, jotka imevät itseensä vuodon. Suojia on kahta lajia: terveyssiteet ja tamponit. Siteitä käytetään ulkoisesti, tamponi asetetaan emättimeen sisään. Öisin on parempi käyttää sidettä kuin tamponia tulehdusvaaran välttämiseksi. Erityisesti kuukautisten aikana puhtaudesta huolehtiminen on tärkeää sekä terveyden että viihtyvyyden vuoksi. Peseydy ja vaihda siteitä riittävän usein. Päivisin pitää tamponi vaihtaa vähintään viiden tunnin välein. Naisen sukupuolielimiin kuuluvat: häpyhuulet, häpykieli eli klitoris, emätin, kohtu, munanjohdin ja munasarjat. Pojasta nuoreksi mieheksi Miehen tärkein hormoni on testosteroni. Testosteronipitoisuus on suuri heti syntymän jälkeen, mutta sitten se pienenee ja alkaa suurentua jälleen murrosiän lähestyessä. Testosteronin vaikutuksesta käynnistyy murrosikä eli puberteetti. Murrosiän fyysisiä merkkejä ovat kivesten kasvu, äänenmurros, pituuskasvu, karvojen kasvu kainaloihin ja sukupuolielinten ympärille sekä pienten haituvien kasvu leukaan ja ylähuuleen. Peniksen kasvun ajankohta riippuu murrosiän ajankohdasta. Peniksen eli siittimen kasvu alkaa keskimäärin 10,5-14,5-vuotiaana eli noin vuosi sen jälkeen kun kivesten kasvu on alkanut ja kasvua kestää kahdesta kolmeen vuoteen. Yksilölliset vaihtelut ovat suuria niin kasvun ja kehityksen ajankohdan kuin koonkin suhteen. Joillakin 13-vuotiailla pojilla saattaa olla jo aikuisen miehen penis, mutta joillakin kasvua saattaa tapahtua aina 20- vuotiaaksi asti. Siemensyöksyt ovat merkki fyysisen sukukypsyyden saavuttamisesta. Siemensyöksyssä purkautuu siemennestettä eli spermaa, joka sisältää miehen sukusoluja eli siittiöitä. Jokaisessa siemensyöksyssä on yli 100 miljoonaa siittiösolua. Määrällisesti siemennestettä eli spermaa purkautuu siemensyöksyssä vain noin 1-2 teelusikallista. Alkuun siemensyöksyt tapahtuvat usein itsestä riippumattomista syistä ja yöaikaan. Tällaisista yöllisistä siemensyöksyistä käytetään myös nimitystä märät unet. Yölliset siemensyöksyt ovat täysin normaalia eikä niitä tarvitse hävetä. Siemensyöksyt alkavat pojilla keskimäärin vuoden iässä mutta yksittäiset vaihtelut tässäkin asiassa ovat huomattavia. Miehen sukupuolielimiin kuuluvat: penis, kivekset, lisäkivekset, kivespussi, virtsaputki ja siemenjohdin. Sekä tytöillä että pojilla ihon hiki- ja talirauhasten toiminta vilkastuu ja iho muuttuu aikaisempaa rasvaisemmaksi. Tämä voi aiheuttaa ihomatoja eli mustapäitä ja finnejä (akne). Iho on usein rasvaista sekä kasvoissa että selässä ja myös hiukset voivat rasvoittua nopeasti. Iho-ongelmat ovat hyvin tavallisia pitkälle aikuisikään saakka. Rasvainen ruoka ja liikunnan puute edesauttavat ongelmien syntyä ja laatua. Ihon hoitoon löytyy useita iho- ja finnivoiteita ihan tavallisista päivittäistavarakaupoista ja apteekeista ilman reseptiä. Vaikeammissa ongelmissa apua saa kouluterveydenhoitajalta tai lääkäriltä. Hormonit aiheuttavat myös hien koostumuksessa muutoksia ja henkilökohtainen hygienia 4

5 on entistä tärkeämpää. Peseytymisestä kannattaa huolehtia päivittäin ja vaatteita tulisi vaihtaa riittävän usein. Deodorantin käyttö on myös suotavaa. Minä Oman itsensä löytäminen ja naiseksi tai mieheksi kasvaminen kestää koko elämän. Naisen ja naiseuden ja miehen ja miehisyyden kuvaan vaikuttaa voimakkaasti ympäröivä maailma. Esimerkiksi tv, elokuvat, mainokset, internet ja pelit ovat monen kehittyvän nuoren arkea. Mediasta omaksutaan tietoja ja taitoja ja esimerkkejä siitä, millainen tosimies tai -nainen on ja kuinka nämä toimivat eri tilanteissa. Median tarjoama kuva naisista ja miehistä on useimmiten epärealistinen ja näin ollen se tarjoaa vääränlaisen ja miksei puutteellisenkin kuvan todellisista tytöistä ja pojista, naisista ja miehistä. Aikuisen tehtävä on ohjata, korjata vääriä mielikuvia ja käsityksiä ja näyttää esimerkkiä oman kehonsa kanssa painivalle nuorelle. Aikuisen miehen malli on jokaiselle pojalle tärkeä. Monelle pojalle ensisijainen malli on oma isä. Kehittyessään poika kohtaa samoja iloja ja vaikeuksia kuin oman isänsä sukupolven miehet. Lisäksi jokaisella pojalla on oman sukupolvensa haasteet ja mahdollisuudet. Siitä syystä oman isän antama malli ei välttämättä toimi. Kaikilla ei kuitenkaan ole omaa isää tai häntä tavataan harvoin. Tällöin hyvinä miehen malleina voivat toimia myös muut ympärillä olevat luotettavat aikuiset miehet, kuten esim. isäpuolet, isoisät, sedät, enot, kummit, naapurit, jne. Aikuisilta opitaan myös osoittamaan läheisyyttä tai olemaan osoittamatta sitä. Melkeinpä kaikille ihmisille läheisyys, sen saaminen ja osoittaminen on tärkeää ja omaa syvintä olemusta vahvistavaa. Nuoruus ja erityisesti murrosikä on suurten ja myllertävien tunteiden aikaa. Tunteet ja mielialat vaihtelevat vahvasta heikkoon ja epävarmaan, välillä hämmentää tai nolottaa, rakkauden ja vihan tunteet kilpailevat vuorotellen vallitsevasta tunnetilasta ja välillä haluaa uskoa elämästä selviytymiseen kun taas välillä usko horjuu ja tulevaisuus alkaa näyttää pelottavalta ja tyhjältä. Tällainen tunteiden vuoristorata on merkki nuoren heräilevästä hormonitoiminnasta. Muutokset kehossa aiheuttavat myös muutoksia tunteissa ja mielialoissa. Nuorena hyväksytyksi tulemisen ja kokemisen tarve on suuri ja siitä syystä nuori joutuu pohtimaan hyväksyykö hän itsensä, oman muuttuvan kehonsa ja ailahtelevan mielensä. Nuoruudessa myös oma ulkonäkö aiheuttaa usein hämmennystä ja omaan kehoon liittyviä ahdistavia tunteita: olen lihava, minulla on naama täynnä näppyjä, kukaan ei pidä minusta, kukaan ei varmasti ihastu minuun, minä haisen, vaatteeni ovat sata vuotta vanhoja, hiuksissani on 10 sentin juurikasvu jne. Kaikki nuoret painivat ajoittain samanlaisten hämmennystä herättävien ongelmien parissa. Kukaan ei ole täydellinen. Kaikkien keho muuttuu ja peilistä kurkistaa aivan eri näköinen tai kokoinen kummajainen kuin eilen. Seksuaalisuuden portaat Seksuaalinen kehitysprosessi kestää koko eliniän, mutta suurimmat muutokset tapahtuvat lapsuuden ja murrosiän aikana. Seksuaalisuutta voidaan kuvata portaina, joita lapsi tai nuori nousee vähitellen. Seksuaalisuuden kehittyessä nuoren oma keho muuttuu, 5

6 uteliaisuus muuttuu rohkaistumiseksi ja tunteiden kohteet muuttuvat. Omaan seksuaalisuuteen saattaa elämän aikana liittyä tilanteita, jolloin joutuu palaamaan monta porrasta alaspäin ja aloittamaan kiipeämisen alusta. Mutta vaikka kuinka joutuisi kokemaan pettymyksiä ja epäonnistumisia, aina voi aloittaa portaiden nousemisen uudestaan ja omaan tahtiin. Seksuaalisuuden portailla kehitystä tapahtuu niin järjen, tunteen kuin biologiankin tasolla. (Seksuaalisuuden portaista löydät lisätietoa tietopankista.) 1. porras: Äiti-isä, nainen-mies Lapsena rakastumisen kohde on usein joku lähipiirin aikuinen, kuten tytöillä isä ja pojilla äiti. Kiinnostus omaa alkuperää kohtaan alkaa kehittyä ja kasvaa: mistä vauvat tulevat, miten tytöt ja pojat eroavat toisistaan jne. 2. porras: Julkkisrakkaus Toisella portaalla ihastumisen ja rakastumisen kohteena on joku yleisesti hyväksytty tai monien ihailema sankari, kuten laulaja, filmitähti tai urheilija. Tällainen rakastumisen kohde on sopivan kaukainen ja turvallinen kaivattava. 3. porras: Tuttu-salattu Tällä portaalla ihastumisen kohteena on joku tuttu lähipiirin ihminen, mutta joka halutaan pitää salassa sekä ystäviltä että kohteelta itseltään. Murrosiän muutokset alkavat kiinnostaa: mitä tyttöjen ja poikien kehoissa tapahtuu sekä opetellaan hyväksymään oman kehon muutokset. 4. porras: Tuttu, kaverille kerrottu Tällä portaalla rohkeus lisääntyy ja nuori uskaltaa kertoa kaverilleen ihastuksensa kohteesta. Samalla nuori joutuu opettelemaan olemaan ystävä sekä tunnistamaan ystävyyden arvoisia ihmisiä, joille voi antaa arvioitavaksi ihastumisen tunteensa. 5. porras: Tykkään sinusta Tykkään sinusta portaalla nuori uskaltautuu kertomaan ihastuksestaan kohteelle joko tekstiviestin, kirjelappusen, sähköpostin tai viestinviejänä toimivan kaverin avulla, mutta vielä ei ole riittävästi uskallusta kertoa tunteistaan ihastukselle kasvotusten. Samoihin aikoihin murrosikäisen kehossa tapahtuu muutoksia ja masturbaatio eli itsetyydytys saattaa tulla kuvioihin aiheuttaen samalla hämmennystä ja ujoutta. Oman kehon muutosten myötä myös kiinnostus aikuisten asioihin lisääntyy. 6. porras: Käsi kädessä Käsi kädessä portaalla nuori uskaltaa kertoa ja näyttää ihastumisestaan julkisesti. Nuorella on uskallusta ja halua olla ihastuksen lähellä ja jopa käsi kädessä. Seksuaalista kiihottumista tälle portaalle ei vielä kuulu. Tunnetason kokeminen ja jakaminen on tärkeintä. Seurustelun päättyminen aiheuttaa pettymystä ja hylätyksi tulemisen tunnetta. 6

7 Portaat 7, 8 ja 9 tulevat omakohtaisiksi paljon myöhemmin, mutta ko. portaiden sisällöstä on kuitenkin tärkeä mainita, koska monilla alakouluikäisillä lapsilla on jo mielikuvia tai kysymyksiä seurusteluun ja seksiin liittyvistä asioista. 7. porras: Kiss me Seurusteluun ja kanssakäymiseen liittyy seksuaalista kiihottumista. Suutelu ja halailu kuuluvat tärkeänä osana seurusteluun. 8. porras: Mikä tuntuu hyvältä? Tällä portaalla seurustelukumppanit uskaltavat tunnustella ja kosketella toinen toistaan kokeillen mikä kummastakin tuntuu hyvältä. Seurustelusuhde tuntuu turvalliselta läheisyyden kokemiselta ja toisen kehoon tutustumiselta. Tavoitteena ei kuitenkaan vielä ole yhdyntä vaan erilaiset uskaltautumiset nautintoon kuten toisen hyväilyyn. 9. porras: Rakastelu Viimeisellä eli rakastelu-portaalla nuori on tavannut sellaisen kumppanin, jonka kanssa olisi valmis osoittamaan rakkautta yhdynnän tasolla. Tämän portaan saavuttaminen vaatii aikaa eikä siihen kannata koskaan kiirehtiä ennen kuin on itse varmasti valmis siihen. Fyysinen yhdyntä ja rakkauden tunne yhdessä mahdollistavat fyysisen ja psyykkisen mielihyvän. Tässä vaiheessa nuoren pitäisi myös omata tarvittavat tiedot seksin riskeistä ja niiltä suojautumisesta. Vastuun kantaminen itsestä ja kumppanin kunnioittaminen ovat myös tärkeitä asioita tällä portaalla. Seurustelusta Seurustelu on erilaista eri ikä- ja elämänvaiheissa ja näin ollen seurustelutaitoja opetellaankin koko elämän ajan. Seurustelu on toiseen ihmiseen tutustumista, ihastumista ja rakastumista, toisen läsnäolon ja läheisyyden sietämistä, toiseen tutustumista yhä uudelleen ja uudelleen, yhdessä olemista, tekemistä ja harrastamista, ajatusten vaihtamista, kädestä pitämistä, suutelemista, halailua ja kun seurustelun molemmat osapuolet ovat valmiita, niin ehkä myös seksiä ja yhdyntää. Jokainen seurusteluvaihe on kuitenkin tärkeä aikuisuuden parisuhteen muodostumista ajatellen. Erityisen tärkeää on tiedostaa oma tilanteensa ja kehitysvaiheensa ja se mikä on itselle tärkeää ja ajankohtaista. Liian aikaisin ei kannata ryhtyä vaiheisiin tai tekoihin, joihin ei ole vielä valmis. (Vrt. seksuaalisuuden portaat). Alakouluikäiset lähettelevät esim. kirjelappusia, tekstiviestejä tai sähköpostiviestejä ihastuksensa kohteelleen ja näin ollen paljastavat ihastuksensa ko. henkilöön. Joissakin tapauksissa kaveri saatetaan lähettää viestin viejäksi, koska harvemmissa tapauksissa ihastuksesta uskalletaan kertoa kohteelle ihan suoraan ja kasvotusten. Viestien sisältö muodostuu usein Tykkään susta, aletaaks oleen? tai Ookko mun kaa? tyyppisistä viesteistä. Mikäli ihastuksen kohde vastaa viestiin myöntävästi, alkaa nk. yhdessä oleminen. Tällainen yhdessä oleminen on alakouluikäisille eräänlaista seurustelua ja seurustelun tavoin erittäin tärkeää ja merkittävää aikaa myöhempien seurustelu- ja parisuhteiden muodostumiselle. Yhdessä oleminen ei alakouluikäisten keskuudessa yleensä ole konkreettista yhdessä olemista ja läsnäoloa, vaan lähinnä kirjelappusten, 7

8 tekstiviestien ja sähköpostin lähettämistä ja mesettämistä. Vielä ei ole uskallusta näyttää tunteita niin julkisesti, että uskallettaisiin näyttäytyä julkisesti yhdessä. Omaan ihastukseen tutustuminen ja hänen kanssaan jutteleminen ovat vielä niin uusia ja jännittäviä asioita, ettei uskallusta välttämättä riitä edes juttelemiseen kasvotusten tai puhelimen välityksellä. ja vähän seksistäkin Seksuaalisuus ja seksi kuuluvat tärkeänä osana ihmisen elämään, mutta yleensä vasta aikuisuudessa. Alakouluikäisille lapsille seksi on korkeintaan yksin haaveilemista ja unelmointia. Kenelläkään alakouluikäisellä ei tulisi olla kokemuksia muunlaisesta seksuaalisesta kanssakäymisestä eikä ainakaan yhdynnästä vuotias lapsi ei ole edes fyysisesti tai henkisesti valmis siihen. Sukupuolielimet kehittyvät vähitellen, mutta alakouluikäisen (eikä välttämättä vielä yläkouluikäisenkään) sukupuolielimet eivät ole vielä riittävän kehittyneet yhdyntään. Ja mitä henkiseen kehitykseen tulee, niin alakouluikäinen ei todellakaan henkisiltä valmiuksiltaan ole valmis astumaan aikuisen saappaisiin tällaisissa asioissa. Ammattilaisena voit harkita, mistä seksiin liittyvistä asioista voit kertoa tai jättää kertomatta luokallesi/ryhmällesi. Lapset kehittyvät eri tahtiin ja erilaisissa ympäristöissä, esim. isojen kaupunkilaiskoulujen luokan oppilaat saattavat tietää seksiin liittyvistä asioista huomattavasti pienempien kyläkoulujen samanikäisiä oppilaita enemmän tai toisin päin. Median rooli seksuaalisuuteen liittyvän tiedon synnyssä ja omaksumisessa on myös huomattava. Seksuaaliopetuksen tarkoituksena on antaa kunkin ikäryhmän tarpeita vastaavaa seksuaalisuuteen liittyvää tietoa, eikä aiheuttaa hämmennystä tai ahdistusta tai paineita ja odotuksia omaa kehoa, taitoja ja kokeneisuutta kohtaan. Kartoitusta luokkasi/ryhmäsi tiedoista voit tehdä, esim. pyytämällä nuoria kirjoittamaan nimettömänä kysymyksiä heitä kiinnostavista asioista etukäteen. Seksi on toimintaa, joka tähtää hyvän olon tunteen ja nautinnon saavuttamiseen. Seksi voi toteutua joko yksin tai vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Seksi yksin voi olla haaveilua, fantasioita (seksifantasia on kuvitelma, joka tuottaa seksuaalista mielihyvää), eroottisten virikkeiden käyttöä (elokuvat, lehdet ym.) tai masturbointia eli itsetyydytystä. Seksi vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa voi olla yhdyntää, mutta se voi olla myös paljon muutakin (myös seksiä ilman yhdyntää). Kahden ihmisen välinen seksi voi olla myös flirttailua, hyväilyä, kiihottavia suudelmia tai kumppanin tyydyttämistä käsillä tai suulla. Seksi voi olla pelkkää teknistä suorittamista ilman tunteita tai se voi olla rakastelua, johon kuuluu voimakkaita läheisyyden, rakkauden, nautinnon ja halun tunteita. Seksi vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa (vastakkaista sukupuolta olevan ihmisen kanssa) ja siihen liittyvä yhdyntä mahdollistavat myös lisääntymisen. Yhdynnässä miehen jäykistynyt siitin eli penis työnnetään naisen liukkaaseen emättimeen. Yhdyntä päättyy yleensä miehen siemensyöksyyn, joka on myös edellytys lisääntymiselle. Siemensyöksyn välttäminen ei kuitenkaan estä raskauden mahdollisuutta, koska yhdynnässä raskauden alkamisen mahdollisuus on aina olemassa, ellei raskautta ole estetty jollain ehkäisymenetelmällä, kuten esim. kondomilla, e-pillereillä tai sterilisaatiolla. Seksiä harrastetaan yleensä sen vuoksi, että siitä saadaan nautintoa eli seksin kuuluu tuntua hyvältä ja kiihottavalta. Mitään sellaista, mitä ei halua, ei ole pakko tehdä! Laki on säätänyt suojaikärajan, jonka mukaan alle 16 -vuotiaalle ei saa tehdä mitään seksuaalista tekoa mutta muuten seksille ei ole olemassa mitään ikärajaa. Tärkeintä on pohtia sitä, onko valmis siihen, uskaltaako, haluaako, haluaako kumppani, osaako kantaa vastuun ja osaako suojautua sekä raskaudelta että mahdollisilta seksitaudeilta. Yhdestäkin 8

9 suojaamattomasta yhdynnästä voi tulla raskaaksi tai saada jonkin seksitaudin (ts. sukupuolitaudin). Seksitaudit ovat tartuntatauteja, joita ovat muun muassa: klamydia, tippuri, kuppa, herpes, HIV, hepatiitit ja papilloomaviruksen aiheuttamat seksitaudit, kuten kondylooma. Osa seksitaudeista on helposti hoidettavissa antibioottikuurilla (klamydia, tippuri, kuppa) mutta on olemassa myös joitakin tauteja, joita ei voida parantaa, mutta joiden oireita voidaan lievittää (herpes, papilloomaviruksen aiheuttamat kondyloomat, hepatiitit ja hiv). Kuten seksuaalisuuden portaiden tarkastelussakin tulee esiin, seurusteluun liittyvä seksuaalinen kanssakäyminen, esim. suuteleminen, halailu ja ehkä myös seksi, tulevat ajankohtaisiksi vasta paljon myöhemmällä iällä eli alakouluikäisten seurusteluun ei todellakaan vielä kuulu seksuaalinen kanssakäyminen. Ihastumiset ja toisesta ihmisestä haaveileminen kuitenkin kuuluvat olennaisesti alakouluikäisten lasten ajatus- ja kokemusmaailmaan. Lisätietoa saat: Nettisivuilla voi etsiä tai kysyä tietoa mieltä askarruttavista asioista. Puhelinneuvonta: , ma-ke Neuvontapuhelimessa voi kysyä neuvoa mieltä askarruttaviin seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyviin kysymyksiin nimettömänä. Puhelin toimii normaalin puhelun hinnalla. Hei beibi, mä oon tulta! Nuoren oma seksikirja. WSOY Hei beibi, mä oon tulta! on täsmäisku seksiin liittyvää epätietoisuutta, salamyhkäisyyttä ja pornoteollisuuden vääristämiä roolimalleja vastaan. Kirjassa on runsaasti kaikenlaisia seksiin liittyviä kysymyksiä ja asiallisia vastauksia. Legopalikoista leopardikalsareihin. Pojan matka mieheksi. Tammi Väestöliiton asiantuntijaryhmän kirjoittama kirja on suunnattu yli 12-vuotiaille nuorille miehille. Se on koottu poikien usein esittämien kysymysten perusteella ja tarjoaa myös kasvattajille näköalan mieheksi kasvamisen mielenkiintoiseen ja haasteelliseen aikaan. Minä - Nuori nainen. / Minä - Nuori mies Teoksissa pohditaan keskeisiä nuoria askarruttavia kysymyksiä asiantuntevasti ja ennakkoluulottomasti: ulkonäkö. seurustelu, naiseus/miehisyys, vastuunottaminen, ammatinvalinta, moraali sekä oma identiteetti ovat juuri tällaisia aiheita. Lähteet 9

10 Brandt, Pia, Korteniemi-Poikela, Erja, Cacciatore, Raisa & Huovinen, Maarit Hei beibi, mä oon tulta! Cacciatore, Raisa, Korteniemi-Poikela, Erja, Ryynänen, Juha, Ryynänen Antti & Apter, Dan Legopalikoista leopardikalsareihin. Pojan matka mieheksi. Hägglund, Tor-Björn, Katajamäki, Marjatta, Pylkkänen Kari & Taipale Vappu (toim.) Naida vai palaa? Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen vuosikirja Kannas, Lasse (toim.) Ihanan tukala seksuaalisuus. Mankinen, Tuija & Brandt, Pia. Ala-asteen 6. luokkalaisten seksuaalikasvatustunnit. Raportti. Osa 1. Kevät Martikainen, Liisa (toim.) Minä Nuori mies. Martikainen, Liisa (toim.) Minä Nuori nainen. Rinkinen, Tuija & Aho, Tuulia. Ala-asteen 6. luokkalaisten seksuaalikasvatustunnit. Raportti. Osa 2. Syksy Vilkko-Riihelä, Anneli Psyyke. Psykologian käsikirja. Väestöliitto. Tietopankki. (luettu: syksy 2007) Väestöliitto Väestöliiton seksuaaliterveyspoliittinen ohjelma. 10

11 This document was created with Win2PDF available at The unregistered version of Win2PDF is for evaluation or non-commercial use only. This page will not be added after purchasing Win2PDF.

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Seksuaalisuus työpaja Nina Mömmö-Koskiniemi KM, kasvatuspsykologi, Auktorisoitu seksuaaliterapeutti ja ET Psykoterapeutti www.sileatkivet.fi

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Opetusmateriaali Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tämän tarjoaa sinulle Always ja Tampax Sisältö Mitä oikein tapahtuu? Kasvua joka suuntaan Kuukautiset mitä ne oikein

Lisätiedot

Sexual Education for Adults with Disabilities

Sexual Education for Adults with Disabilities Sexual Education for Adults with Disabilities Tool 3 Korttipeli The European Commission support for the production of this publication does not constitute an endorsement of the contents which reflects

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006

Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006 Liiteet 159 LIITTEET LIITE 1 Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006 Väittämä 1. Murrosiän fyysiset muutokset tapahtuvat teini-ikäisille eri ikäisinä 2. Seksuaaliasiat alkavat kiinnostaa murrosikäisiä

Lisätiedot

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN SEKSI

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN SEKSI TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN SEKSI SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 5 EI JOO 1. Seksi Tavoite: Seksi ja yhdyntä käsitteiden ymmärtäminen. 1. Missä kuvassa

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Alkusanat.. 5. Murrosikä... 6. Tytöstä naiseksi... 8. Pojasta mieheksi. 10. Ihastuminen. 12. Seurustelu 13. Rakkaus.. 15. Itsetyydytys.

Alkusanat.. 5. Murrosikä... 6. Tytöstä naiseksi... 8. Pojasta mieheksi. 10. Ihastuminen. 12. Seurustelu 13. Rakkaus.. 15. Itsetyydytys. 2 SISÄLTÖ Alkusanat.. 5 Murrosikä... 6 Tytöstä naiseksi... 8 Pojasta mieheksi. 10 Ihastuminen. 12 Seurustelu 13 Rakkaus.. 15 Itsetyydytys. 16 Seksi... 18 Ehkäisy 20 Ekan kerran ABC... 22 Kuinka kieltäydyt

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1

KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1 KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1 EI JOO 1. Sukupuoli Tavoite: Oman biologisen sukupuolen tunnistaminen ja eri sukupuolien erottaminen. 1. Oletko sinä tyttö

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

SEKSIÄ ON MONEN- LAISTA

SEKSIÄ ON MONEN- LAISTA SEKSIÄ ON MONEN- LAISTA 1 SISÄLLYSLUETTELO SINÄ...3 MITÄ SEKSI MERKITSEE SINULLE?...4 HYVÄ SEKSI...4 SEKSIÄ ON MONENLAISTA...5 Itsetyydytys Fantasiat Suutelu Kumppanin tyydyttäminen käsin Sukuelinten hierominen

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät

Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät Työpaja/ Väestöliitto Seksuaalikasvatuksen välineitä ja menetelmiä sekä ajan ilmiöitä 3.12.2009 Vierumäki Mika Lehtonen Tuulia Aho Psykiatrinen sairaanhoitaja

Lisätiedot

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 4 EI JOO 1. Tuntematon ja tuttu ihminen Tavoite: Tuntemattoman ja tutun eron ymmärtäminen.

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen TAMK v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä

Lisätiedot

SEKSUAALISUUDEN PORTAAT NUORTEN SEKSUAALIKASVATUSHETKI TOIMINNALLINEN HARJOITUS

SEKSUAALISUUDEN PORTAAT NUORTEN SEKSUAALIKASVATUSHETKI TOIMINNALLINEN HARJOITUS SEKSUAALISUUDEN PORTAAT NUORTEN SEKSUAALIKASVATUSHETKI TOIMINNALLINEN HARJOITUS Mikä on seksuaalisuuden portaat Seksuaalisuuden portaat opetuspaketti on Opetushallituksen materiaali ja sen ovat kehittäneet

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveys

Nuorten seksuaaliterveys Nuorisotoimi 2006 Nuorten seksuaaliterveys www.nurmijarvi.fi Tämä NUORTEN SEKSUAALITERVEYS-kirjanen on tarkoitettu Sinulle NUORI. Kirjasesta löydät tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, raskauden

Lisätiedot

Vinkkejä kasvattajalle nuoren. seksuaalikasvatukseen

Vinkkejä kasvattajalle nuoren. seksuaalikasvatukseen Vinkkejä kasvattajalle nuoren seksuaalikasvatukseen Saatteeksi Tämän oppaan tavoitteena on edistää kasvattajan tietoja ja taitoja nuoren seksuaalikasvatuksesta. Oppaassa paneudutaan seksuaalikasvatuksen

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Koulu ja urheilu!?!? Jan-Erik Romar Åbo Akademi Koulu / opiskelu Urheilu ja tavoitteet Sosiaaliset suhteet Tytöt ja pojat Urheileminen Tyttö Poika Ikä Poissaolo koulusta Ruka-04 4 11 17,9 88 Ruka 2 9 16,8

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Seksioppaan. lisälehdet. Mitä terveydenhoitajasi ei kertonut

Seksioppaan. lisälehdet. Mitä terveydenhoitajasi ei kertonut Seksioppaan lisälehdet Mitä terveydenhoitajasi ei kertonut Alkusanat Seksi on mukava ja terveellinen harrastus. Koska perusasiat, kuten ehkäisy ja seksitaudit, on jo käsitelty terveydenhoitajan antamissa

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Kosketa mua. Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana

Kosketa mua. Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana Kosketa mua Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana Lukijalle Onnea, perheeseenne on tulossa vauva! Keho muuttuu raskauden myötä, joten saatat kokea epätietoisuutta raskauden tuomien muutosten

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Tehtävän tarkoitus: Oppia, että seksitapoja on paljon erilaisia ja huomioida eri seksitapoihin liittyvät

Lisätiedot

Tutustu myös Jaydess -mobiilipalveluun: potilaspalvelu.ehkaisynetti.fi. > Katso video Jaydess-kierukan käytöstä tai kysy lisää asiantuntijalta.

Tutustu myös Jaydess -mobiilipalveluun: potilaspalvelu.ehkaisynetti.fi. > Katso video Jaydess-kierukan käytöstä tai kysy lisää asiantuntijalta. Käyttäjän opas 1 SISÄLTÖ Onneksi olkoon! Olet yhdessä lääkärisi tai hoitajasi kanssa valinnut sinulle Jaydess-kierukan raskauden ehkäisyyn. Toivotamme sinulle onnellista ja tyydyttävää seksielämää ilman

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Ideoita terveys- ja seksuaalikasvatukseen

Ideoita terveys- ja seksuaalikasvatukseen Ideoita terveys- ja seksuaalikasvatukseen Riippumatta siitä oletko tottumaton tai kokenut opettaja, voit saada ideoistamme inspiraatiota ja tietoa. Voit vapaasti käyttää hyväksesi ja kopioida vinkkejämme.

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

Seksi. Seksi on tekemistä eli toimintaa ja sen tarkoitus on tuottaa mielihyvää.

Seksi. Seksi on tekemistä eli toimintaa ja sen tarkoitus on tuottaa mielihyvää. Seksi Seksi on tekemistä eli toimintaa ja sen tarkoitus on tuottaa mielihyvää. Seksi tuntuu hyvälle kehossa ja siitä voi nauttia yksin, kaksin tai monen ihmisen kanssa. Seksin halu vaihtelee eli se on

Lisätiedot

Nuorten käyttämät ehkäisymenetelmät ja suhtautuminen ehkäisyyn

Nuorten käyttämät ehkäisymenetelmät ja suhtautuminen ehkäisyyn Nuorten käyttämät ehkäisymenetelmät ja suhtautuminen ehkäisyyn Kylliäinen, Sari Tuppurainen, Laura 2014 Otaniemi 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Otaniemi Nuorten käyttämät ehkäisymenetelmät ja suhtautuminen

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Sexual Education for Adults with Disabilities

Sexual Education for Adults with Disabilities Sexual Education for Adults with Disabilities Tool 9 Ohje Teemakorttien käyttöön The European Commission support for the production of this publication does not constitute an endorsement of the contents

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Otsalohkon etuosa kypsyy: - persoonallisuus - tunne-elämän säätely - arvostelukyky Puberteetti päättyy

Otsalohkon etuosa kypsyy: - persoonallisuus - tunne-elämän säätely - arvostelukyky Puberteetti päättyy Aikuisen aivot - jäsentynyt, looginen tieto tasapainossa idearikkaan, impulsiivisen tietoisuuden kanssa Otsalohkon etuosa kypsyy: - persoonallisuus - tunne-elämän säätely - arvostelukyky Puberteetti päättyy

Lisätiedot

Avuksi ehkäisyn valintaan

Avuksi ehkäisyn valintaan Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Miehen Aika toiminta

Miehen Aika toiminta toiminta Seksuaaliterveysklinikka Joonas Kekkonen http://www.vaestoliitto.fi/miehen_aika/ http://www.vaestoliitto.fi/seksuaaliterveys/seksuaaliterveysklinikan_nettipa/miehet/ Miehen Ajassa työskentelee

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Tieto lisää nautintoa

Tieto lisää nautintoa Seksitaudit Tieto lisää nautintoa Seksi Seksi on ihmisille luonnollista. Jokaisella on oikeus seksuaalisen suuntautumisensa mukaiseen tyydyttävään seksuaalisuuteen ja seksielämään. Hyvällä seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Käyttäjän opas 1 mirena_kayttajanopas_fin_2018.indd 1 25/09/

Käyttäjän opas 1 mirena_kayttajanopas_fin_2018.indd 1 25/09/ Käyttäjän opas 1 SISÄLTÖ Onneksi olkoon! Olet yhdessä lääkärisi tai hoitajasi kanssa valinnut sinulle Mirena-kierukan raskauden ehkäisyyn. Toivotamme sinulle onnellista ja tyydyttävää seksielämää ilman

Lisätiedot

Murrosikäisen kehityksestä. Martti A Siimes Lastentautiopin professori Helsingin yliopisto

Murrosikäisen kehityksestä. Martti A Siimes Lastentautiopin professori Helsingin yliopisto Murrosikäisen kehityksestä Martti A Siimes Lastentautiopin professori Helsingin yliopisto . Nuoret eivät ole isoja lapsia, eikä pieniä aikuisia . Tytöt ja pojat (naiset ja miehet) ovat erilaisia; erot

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset 12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

LAPSESTANI ON TULLUT MURKKU! Opas seksuaalikasvatukseen luokkalaisten vanhemmille

LAPSESTANI ON TULLUT MURKKU! Opas seksuaalikasvatukseen luokkalaisten vanhemmille LAPSESTANI ON TULLUT MURKKU! Opas seksuaalikasvatukseen 5. 6. -luokkalaisten vanhemmille SISÄLLYS LUKIJALLE... 1 MURROSIKÄ... 2 TYTÖSTÄ NAISEKSI... 2 POJASTA MIEHEKSI... 2 SOSIAALINEN JA PSYYKKINEN KEHITTYMINEN...

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

MURROSIKÄ FYYSINEN KEHITYS JA PSYYKKINEN KASVU

MURROSIKÄ FYYSINEN KEHITYS JA PSYYKKINEN KASVU VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Marika Anni Maarit Hassinen, Sari Annika Kauppinen MURROSIKÄ FYYSINEN KEHITYS JA PSYYKKINEN KASVU Sosiaali- ja terveysala 2009 1 ALKUSANAT Toteutimme tämän opinnäytetyön Vaasan

Lisätiedot

Ei samaa Melko Täysin VÄITTÄMÄT: Täysin Melko eri eikä eri samaa samaa. Palokuntanuoren kannustaminen on minulle helppoa.

Ei samaa Melko Täysin VÄITTÄMÄT: Täysin Melko eri eikä eri samaa samaa. Palokuntanuoren kannustaminen on minulle helppoa. 1 MINÄ PALOKUNTANUORTEN OHJAAJANA -ITSEARVIOINTILOMAKE Alla olevassa luettelossa on väittämiä, jotka kuvaavat nuorisotyön ohjaajaa palokuntanuorten koulutus-, ohjaus- ja kasvatustehtävässä. Valitse jokaisesta

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Hullunkuriset kohtaamiset

Hullunkuriset kohtaamiset Hullunkuriset kohtaamiset Peli seksuaalikasvatukseen 11-13 vuotiaille Pelin idea Peliä pelataan kuin hullunkurisia kysymyksiä ja vastauksia. Osalle korteista on kirjoitettuna tutustumisehdotuksia, jotka

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Signaali Tila Tyypillinen arvo. Kiinnitetty piikki - ei testitietoja saatavilla tai satunnainen digitaalinen signaali

Signaali Tila Tyypillinen arvo. Kiinnitetty piikki - ei testitietoja saatavilla tai satunnainen digitaalinen signaali Napojen puoli Johdin puoli Komponentin/virtapiirin kuvaus ECM piikki Signaali Tila Tyypillinen arvo Oskilloskoopin asetukset (Ehdotetut asetukset - Jännite/aika per jakso) Aaltomuoto Ajotietokone - E36

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

TerveysInfo. Juomat aktiivisen elämäntavan tukena Kalvosarja. murrosikä

TerveysInfo. Juomat aktiivisen elämäntavan tukena Kalvosarja. murrosikä TerveysInfo Alias kortit Alias korttipakka sisältää 120 kpl sanoja än, ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyen. Alias kortteja voidaan käyttää mm. sanaselityspelinä: yksi selittää vuorollaan ja muut

Lisätiedot