Toimintakertomus 2015 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry
TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS RY:N TOIMINNAN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS Yhdistys on perustettu vuonna 1949 ja sen kotipaikka on Turku. Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n sääntöjen 2 :n mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ikääntyvien tasa-arvoista hyvinvointia ja sosiokulttuurista vanhustyötä. Yhdistys edistää vanhusten hyvinvointia tukemalla kansalaistoimintaa. Yhdistys on voittoa tavoittelematon. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana, tarjoaa kohderyhmälleen voittoa tavoittelematta kuntoutumis-, asumis-, hoiva- ja tukipalveluja, harjoittaa tiedotus-, neuvonta- ja koulutustoimintaa, kehittää ja koordinoi vapaaehtoistyötä, tekee aktiivista yhteistyötä julkisen, yksityisen ja järjestösektorin kanssa sekä toteuttaa ikääntyvien elämänlaatua ja palveluita kehittävää hanke- ja projektitoimintaa. TOIMINTAVUOSI 2015 Yleistä Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n palveluksessa oli 31.12.2015 77 työntekijää, joista vakituisia oli 63 ja pitkäaikaisia sijaisia tai muita määräaikaisia 14. Eri palkansaajia oli toimintavuoden aikana yhteensä 209, jonkin verran vähemmän kuin vuotta aiemmin. Osa tukipalveluista oli ulkoistettu taloushallinnon, turvallisuuden, tietotekniikan ja puhtaanapidon ammattilaisille. Kotikunnaan yhteisöön kuului myös suuri joukko vapaaehtoisia sekä eri alojen opiskelijoita, harjoittelijoita ja työhön tutustujia. Henkilökunnalle tarjottiin toimintakertomusvuonnakin koulutusta ja työnohjausta. Koulutuspäiviä kertyi yhteensä 170. Työsuojelutoimikunta ja eettinen työryhmä kokoontuivat säännöllisesti. Työterveyshuollon palvelut olivat varsin kattavat, ja työnantaja kustansi henkilökunnalle edelleen myös vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen. Sairauspoissaoloja ja työtapaturmia oli edellisvuotta enemmän. Vuosi 2015 oli jälleen vilkas ja työntäyteinen; toivottua hengähdysaikaa ruuhkaisten investointivuosien jälkeen ei juuri jäänyt. Tärkeimpiä tehtäviä oli uuden strategian laatiminen vuosille 2016 2018. Työ oli haastavaa: Sote-uudistuksen tarkoista sisällöistä ei ollut varmaa tietoa, yhteiskuntasopimuksesta ei oltu päästy yksimielisyyteen eikä uutta kilpailutuslainsäädäntöä oltu kyetty toimeenpanemaan suunnitellulla aikataululla. Ray:n ja Veikkaus Oy:n yhdistymisen vaikutukset eivät nekään vielä näkyneet käytännössä. Strategiatyö käynnistyi vuoden 2015 alussa toimitusjohtaja Teppo Forssin tekemällä selvityksellä. Toimeksiannon keskeinen tehtävä oli selvittää yhdistyksen kilpailukykytekijöitä suhteessa muihin toimijoihin ja saada ulkopuolista näkemystä organisaation tilasta. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi inflaationmukainen kustannuskehitys erityisesti kiinteistötaloudessa. Turvattu talous on muutoinkin terveen ja kestävän toiminnan ehdoton edellytys. Monet tekijät olivat strategiaa laadittaessa siis arvailujen varassa. Tästä huolimatta yhdistykselle luotiin innovatiivinen, kunnianhimoinen ja rohkeakin strategia, jonka keskeisiä ajatuksia ovat palveluiden monimuotoisuuden turvaaminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sekä se, että paikalliset ja yleishyödylliset toimijat saavat ansaitsemansa arvostuksen. Kuluttajien valinnanmahdollisuuden lisääntyessä ja eettisten arvojen korostuessa kolmannella sektorilla on merkittävä paikkansa yhteiskunnassa. Turun Lähimmäispalveluyhdistys haluaa olla osa tätä kehitystä ja luoda sille omalta osaltaan edellytyksiä. Yhdistys vaikuttaa, verkostoituu aktiivisesti ja innostaa muitakin toimimalla innovatiivisena, esimerkillisenä palveluntuottajana ja kansalaistoimijana. 2
Uusimman yksikkömme Sylvi-kodin kaikki asukaspaikat olivat toimintakertomusvuoden alkaessa ensimmäistä kertaa täynnä, ja jo keväällä 2014 alkanut rekrytointi voitiin saattaa loppuun. Yhdistyksen palvelutuotannossa ei vuonna 2015 tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kaikissa yksiköissä käyttöasteet pysyivät korkeina koko vuoden. Seudullisen puitesopimuksen piirissä olevista kunnista merkittävin asukaspaikkojen ostaja oli edelleen Turun kaupunki. Toimintakertomusvuonna tehtiin normaaleja pintaremontteja ja uusittiin Ryhmäkoti Kaislan keittiöt. Uima-altaasta luovuttiin kesällä ja tilan muutostyöt jumppasaliksi aloitettiin toimintakertomusvuoden lopussa. Kansalaistoiminta oli aktiivista. Käynnissä oli kolme Ray:n rahoittamaa hanketta: Kunto, Avoimet ovet ja Paikka auki. Ne toimivat menestyksekkäästi ja saavuttivat tavoitteensa hyvin. Myös EU-rauhoitteinen Sippe-hanke käynnistyi kuluneena vuonna. Vapaaehtoistyö oli monipuolista, ja vapaaehtoistyön tunteja kertyi yli 3 000. Yhdistys oli aktiivinen toimija monilla foorumeilla, ja myös uusia kumppanuuksia syntyi. Joulukuussa Ray myönsi avustuksen uuteen Liikkuva resurssikeskus hankkeeseen, joka käynnistyy v. 2016. Elokuussa yhdistys sai jatkopaikan Vanhustyön keskusliiton valtuustoon kaudelle 2015 2017. Henkilökunnan koulutukseen panostettiin aikaisempien vuosien tapaan. Laajimpia koulutuskokonaisuuksia olivat asukashallintajärjestelmä DomaCareen liittyvät koulutukset ja Pro Edun lääkehoidon verkkokoulutukset tentteineen. Myös muistiosaaminen, turvallisuus ja ensiaputaidot sisältyivät jälleen koulutussuunnitelmaan. Toimintakertomusvuoteen osui tavanomaista enemmän rekrytointeja, ja toisaalta paneuduttiin tärkeisiin työyhteisöteemoihin, joista tärkeimpiä olivat Kotikunnaan huoneentaulun luominen koko talon yhteistyönä, päihdeohjelman päivittäminen ja epäasiallisen kohtelun toimintamallin laatiminen alusta alkaen uudelleen. Työsuojelutoimikunta ja eettinen työryhmä toimivat aktiivisesti koko vuoden. Henkilöstön tyytyväisyyskysely tehtiin vuoden lopussa. Loppuvuodesta tehdyn asukastyytyväisyyskyselyn tulokset antoivat jälleen aihetta kiittää koko henkilökuntaa hyvästä työstä. Asiakkaiden ja omaisten tyytyväisyys oli pääosin parantunut edellisvuoteen verrattuna, vaikka silloinkin tulokset olivat hyvät. Nyt kaikkien yksiköiden yhteiskeskiarvo oli 4,3 asteikolla, jossa paras tulos on 5. Palvelut Asuinkoti Kotikunnas, Sotainvalidien Asuinkoti, Hoitokoti Venla, Ryhmäkoti Kaisla ja Päiväpaikka Villa jatkoivat toimintaansa tuttuun tapaan, ja myös Sylvi-kodin toiminta alkoi vakiintua asukaspaikkojen täytyttyä. Kotikunnaan ruokasali oli avoinna vuoden jokaisena päivänä. Asiakkaiden hoidon ja palvelun teoreettisena viitekehyksenä olivat toimijuutta tukeva hoitotyö ja sosiokulttuurinen vanhustyö. RYHMÄKOTI KAISLASSA oli toimintakertomusvuonna seudullisen puitesopimuksen myötä asukkaita Turusta ja Raisiosta. Asukkaita oli myös Kaarinasta ja itse maksavina, ja yksi lyhytaikaisasiakas oli Kaislassa valtiokonttorin maksusitoumuksella. Kuluneena vuonna Kaislaan muutti ensimmäinen Turun kaupungin palveluseteliasiakas. Kaislassa asui toimintakertomusvuonna yhteensä 38 asukasta, joiden keski-ikä oli 82,5 vuotta. Kaislassa asui myös kaksi lyhytaikaishoidon asiakasta. Tilastoitavia hoitopäiviä kertyi 10026 ja lyhytaikaishoidon hoitopäiviä 7. Asiakasvaihtuvuutta oli suhteellisen paljon, mutta käyttöaste 28 asukaspaikkaan suhteutettuna pysyi korkeana (98,1 prosenttia). Turun kaupungin osuus kaikista hoitopäivistä oli suurin, 66 prosenttia. Kaarinan kaupungin osuus oli 23 prosenttia, yksityisten asiakkaiden, Raision ja palveluseteliasiakkaiden osuus oli noin 4 prosenttia kukin. 3
Vuoteen 2014 verrattuna Turun sijoittamien asiakkaiden määrä nousi prosentuaalisesti eniten, sotainvalidien määrä puolestaan väheni merkittävästi. Syksyllä toteutetun omaisten tyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 80. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 4,5 (asteikolla 1-5, jossa yksi on huonoin ja 5 paras). Viime vuoteen verrattuna sekä kokonaiskeskiarvo että kaikkien väittämien keskiarvo nousi. SYLVI-KODISSA asui toimintakertomusvuonna kaikkiaan 33 asiakasta. Asukkaiden keski-ikä oli 85,5 vuotta. Tilastoitavia hoitopäiviä oli 8914 ja lyhytaikaishoidon hoitopäiviä 51. Asukasvaihtuvuus oli suhteellisen vilkasta: Sylvi-kotiin muutti toimintakertomusvuoden aikana 8 uutta asukasta. 85 prosenttia asukkaista tuli Sylvi-kotiin Turun kaupungin ostopalveluasiakkaina. Sotainvalidien osuus oli 4 prosenttia, eli edellisvuotta vähemmän. Raision kaupungin osuus pysyi ennallaan 4 prosenttina ja muiden osuus (7 prosenttia) oli sekin edellisen vuoden tasoa. Asukkaita oli myös itse maksavina ja valtiokonttorin maksusitoumuksella. Turun kaupungin tilapäishoito- ja palveluseteliasiakkuudet olivat vähäisiä, vain kaksi asiakasta. Syksyllä tehdyn omaisten tyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 91. Vastausten keskiarvot vaihtelivat välillä 3-4,9 (asteikolla 1-5, jossa 1 on huonoin ja 5 paras) ja kaikkien vastausten keskiarvoksi tuli 4. HOITOKOTI VENLAN toiminta jakaantui edelleen Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ostamaan muistisairaiden pitkäaikaissairaanhoitoon ja tilapäishoitoon. Pitkäaikaissairaanhoidon paikat muuttuvat asteittain muistisairaiden vaativan tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Vuoden 2015 lopussa Venlan kymmenestä huoneesta viisi oli edelleen pitkäaikaissairaanhoidon asukkaiden käytössä ja toiset viisi tilapäishoidon käytössä. Vuoden 2012 jälkeen hoitokotiin ei ole tullut yhtään uutta pitkäaikaishoidon asukasta. Toimintakertomusvuonna Venlassa oli 14-15 asiakaspaikkaa, joista 7 pitkäaikaissairaanhoidon ja 7-8 tilapäishoidon asiakkaiden käytössä. Vuoden lopussa Venlassa oli 7 pitkäaikaishoidon ja 7 tilapäishoidon asiakasta. Pitkäaikaissairaanhoidon hoitopäiviä kertyi vuoden aikana 2555. Asukkaiden keski-ikä oli 83.6 vuotta. Tilapäishoidon tilastoitavia hoitopäiviä oli 2825, joista 47 vuorokautta oli yksityisten asiakkaiden. Hoitopäivät muodostuivat 288 eri hoitojaksosta. Tilapäishoidossa oli vuoden aikana 77 eri asiakasta, joista osa kävi hoitojaksoilla kuukausittain. Asiakkaista 28 oli hoitojaksolla vain kerran. Lyhytaikaishoidon hoitojaksot vaihtelivat muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Venlan tilapäishoidon asiakkaille loppuvuodesta tehdyn tyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 63 ja kaikkien vastausten keskiarvo oli 4,6 (asteikolla 1 5 jossa 1 on huonoin ja 5 paras). ASUINKOTI KOTIKUNNAASSA on 39 yli 65-vuotiaille tarkoitettua palveluasuntoa, joissa asuu palveluasumisen asukkaita, sotainvalideja ja ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen asiakkaita. Toimintakertomusvuonna Kotikunnaan palveluasunnoissa asui 52 eri asukasta, joiden keskiikä oli 91,8 vuotta. Vuoden lopussa Asuinkodissa asui 28 palveluasumisen asukasta. Ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen on Kotikunnaassa mahdollista lähikuntien puitesopimuksen mukaisesti tai palveluseteliasiakkaana. Viime vuonna Asuinkotiin muutti asukas myös Säkylän kunnan kautta. Vuonna 2015 Asuinkodissa asui 7 tehostetun palveluasumisen asukasta; vuoden lopussa heitä oli neljä. Tehostetun palveluasumisen palveluseteliasiakkaille kertyi toimintakertomusvuonna 464 hoitopäivää ja tehostetun palveluasumisen puitesopimusasukkaille 1216 hoitopäivää. Sotainvalidiasiakkaita Kotikunnaan Asuinkodissa asui viime vuonna kaikkiaan 9. He kaikki asuivat täällä myös vuoden lopussa. Tilastoitavia hoitopäiviä kertyi 2607. 4
Asuinkoti Kotikunnaan asukkaille syksyllä tehtyyn kyselyyn vastasi 59 prosenttia asukkaista. Vastausten keskiarvot asettuivat välille 3,1-4,8 (asteikolla 1-5, jossa 1 on huonoin ja 5 paras), ja kokonaiskeskiarvo oli 4.2. Kotikunnaan PÄIVÄPAIKKA VILLAN palvelut on tarkoitettu kotona asuville muistisairaille. Villa on yksi Turun kaupungin tukema muistikuntoutuspaikka, johon asiakkaat ohjautuvat kaupungin kautta. Kotikunnaan päivätoiminnalla on yli 20-vuotinen historia. Muistikuntoutuksen tavoitteena on tarjota aktiivista tekemistä, tukea asiakkaiden toimijuutta ja siirtää muiden palveluiden tarvetta myöhäisemmäksi. Toimintakertomusvuoden aikana Villassa kävi 50 eri asiakasta, joiden keski-ikä oli 80 vuotta. Muistikuntoutuspäiviä oli vuoden aikana yhteensä 1996 eli jonkin verran vähemmän kuin viime vuosina. Asiakasmäärä pyrittiin päivittäin pitämään 11:ssä mutta tähän ei päästy, vaan asiakkaita oli kahdeksasta yhdeksään. Loppuvuonna Turussa otettiin käyttöön muistikuntoutuksen ns. arviointijaksot. Kun asiakkaat aiemmin ohjautuivat muistikuntoutukseen pelkästään muistikoordinaattorien kautta, nyt jonoon voi päästä myös kotihoidon tai geriatrisen arviointiyksikön kautta. Arviointiasiakkaita ehti ohjautua Villaan vain muutama, joten arviointijaksojen toimivuudesta ei ole vielä kuluneelta vuodelta käytännön kokemusta. Toimintakertomusvuonna Päiväpaikka Villan asiakkaille tehtiin tyytyväisyyskysely. Vastausprosentti oli yli 50, ja kaikkien vastauksien keskiarvo oli 4,3 (asteikolla 1 5, jossa 1 on huonoin ja 5 paras). Kotikunnaan FYSIOTERAPIATOIMINTA jatkui Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa solmittujen puitesopimusten mukaisesti. Kotikunnas tuotti aikuisten neurologisen fysioterapian ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien fysioterapian palveluita ja tarjosi kuntoutusta sotaveteraaneille ja itse maksaville asiakkaille. Puitesopimusasiakasvastaanottoja ja kotikäyntejä kirjattiin vuoden aikana 579. Fysioterapian asiakaskäyntejä puitesopimusasiakkaat mukaan lukien oli 1308 ja liikuntaryhmäkertoja 675. Fysioterapeutin palveluita käyttivät myös Kotikunnaassa asuvat sotainvalidit ja talon muut asukkaat. Toimintakertomusvuonna Kotikunnaassa toimi yksi kokoaikainen ja kaksi osa-aikaista fysioterapeuttia. KOTIKUNNAAN KEITTIÖ JA RUOKASALI olivat auki vuoden jokaisena päivänä ja ne palvelivat Kotikunnaan ja Kurjenpesän asukkaita, henkilökuntaa ja omaisia, vapaaehtoisia, projektiasiakkaita, psykiatrisen avohuollon asiakkaita ja talon ulkopuolelta lounaalle tulevia asiakkaita. Keittiö huolehti osaltaan myös Kotikunnaassa järjestettävien tilaisuuksien tarjoiluista. Kotikunnaan ruokasali oli avoinna vuoden jokaisena päivänä. Asiakaspalautetta ravintohuollon toiminnasta saatiin Kotikunnaan vuosittaisen asiakas- ja omaiskyselyn kautta. Henkilökunnalle tehtiin oma kysely. Projekti- ja kansalaistoiminta Yhdistyksen projekti- ja hanketoiminta oli aktiivista ja yhteistyöverkko laaja. Toimintakertomusvuonna yhdistyksen hankkeissa keskityttiin ikääntyneiden omaehtoisen kansalaistoiminnan tukemiseen ja ikääntymisen resurssikeskuksen toimintojen juurruttamiseen. Erityisenä kehittämiskohteena oli toiminnan turvaaminen eristäytyneille ja vähävaraisille vanhuksille. Kotikunnaan omia vapaaehtoisia oli kolmisenkymmentä. Heidän työpanoksensa tunneiksi muutettuna oli toimintakertomusvuonna yli 3 000. Yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa tukivat lahjoituksillaan Plan4It Oy, Ritva Elomaa, Aalto-Setälä Oy ja Turun sos.dem. naisyhdistys ry. RAY:n rahoittamaa KUNTO-TOIMINTAA toteutettiin kumppanuushankkeena Laitilan Vanhaintuki ry:n ja yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa Turussa ja Laitilassa. Kohderyhmään kuuluivat yksinäiset, 5
masentuneet, vähävaraiset, syrjäytyneet ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat yli 60-vuotiaat henkilöt, muistisairautta sairastavat omaishoitajineen ja ikääntyneet mielenterveyskuntoutujat, joista monen liikuntakyky oli heikentynyt. Turussa keskityttiin kotikäynteihin ja asiakkaiden aktivointiin; myös ryhmiä ja korttelitoimintaa järjestettiin. Laitilassa panostettiin ryhmätoimintoihin ja isompiin tapahtumiin. Mukana oli paljon vapaaehtoisia. Turussa tehtiin kotikäyntejä 495 ja muita aktivointikäyntejä 568. Turun Kuntoryhmissä kirjattiin yhteensä 2104 käyntikertaa. HyMy-ryhmä kokoontui Kotikunnaassa kerran viikossa, ja myös Ystäväpiiri-ryhmä kokoontui edelleen. Ystäväpiiri ryhmät jatkuivat, ja ryhmäläisten oma kevätkonsertti toteutui keväällä Turun Seudun Osuuspankin tuella. Ikääntymisen resurssikeskuksen perustamiseen tähtäävä AVOIMET OVET -hanke jatkui RAY:n tuella yhdessä Ruusukorttelin, Lehmusvalkaman ja Turun Ukkokoti ry:n Palvelutalo Wilenin kanssa. Hankkeessa vahvistettiin Kotikunnaan roolia ikääntymisen ja kansalaistoiminnan resurssikeskuksena omalla toimintaalueellaan. Hankkeen myötä syntynyt ikääntyvien Menovinkit-esite otettiin pysyvään käyttöön yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Hankkeen toimintamuotoja olivat mm. Kortteliklubi kotona asuville ikääntyneille, Luonnonläheiset-toiminta ja Kävelytreffit. Kävelytreffejä tuki myös Turun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta. RAY:n Paikka auki avustusohjelma mahdollisti nuoren palkkaamisen Kotikunnaaseen määräaikaiseksi aulatyöntekijäksi. Hanke oli osa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Trainee-kokonaisuutta. Nuoren työtehtävät liittyivät Ikääntymisen resurssikeskuksen toimintaan ja sosiokulttuurisen vanhustyön tukemiseen. Mentorointitukea saatiin Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitosta. Kulttuuriystävät-toimintamallia kehitettiin SPR:n Turun osaston kanssa (päävastuu ja organisointi SPR:llä). Taideapteekki-toiminnan vetäjäksi ei löytynyt uutta toimijaa, joten yhdistyksen kautta laitettiin edelleen liikkeelle taidepillereitä, Turku Energian ja Nils af Ursinin rahaston tuella. Yhteisömusiikkipedagogien vierailut Kotikunnaassa jatkuivat Taiteen edistämiskeskuksen tuella. Yhdessä Palvelutalo Wilenin kanssa toteutettiin Konstvelli-taideprojekti, jossa taiteilijoina olivat ikääntyneet itse. Ikääntyneiden Taiteiden yö -perinnettä jatkettiin ja myös yhteistyö Monitaide-tiimin ja TST ry:n kanssa jatkui (Monitaide-kahvio). Taloushallinto Kotikunnaan taloushallintopalvelut (palkanlaskenta sekä ulkoinen ja sisäinen laskentatoimi) on ulkoistettu tilitoimistoon, jossa näille osa-alueille on määritelty omat vastuuhenkilönsä. Kotikunnaan toimistossa työskentelee osa-aikaisesti yksi yhdistyksen oma työntekijä, joka huolehtii pääasiassa henkilöstö- ja taloushallintoon liittyvistä asioista. Yhdistyksen tilikauden talouskehitys oli varsin positiivista. Myös maksuvalmius on ollut hyvä. Henkilöstökulut pysyivät hyvin hallinnassa, vaikka sairauspoissaoloja oli selkeästi edellistä vuotta enemmän. Kaikkien yksiköiden käyttöaste oli hyvä. Uusinvestointi Sylvi-koti on täysimittaisesti toiminnassa ja sen toiminta on tuottavaa, jolloin sekin on osaltaan vaikuttanut talouden myönteiseen kehitykseen. Tiukka kulukuri kaikissa yksiköissä ja toiminnan tehostaminen ovat tuottaneet merkittävää taloudellistakin tulosta. Hallinto Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n hallitukseen kuuluivat toimintakertomusvuonna Petja Raaska (pj.) sekä muina jäseninä Nina Kallio (varapj.), Hanna Vuorio, Hannu Immonen, Paula Keltaniemi, Hanna-Mari Mäkelä, Marja Pirttisalo, Heikki Suhonen ja Petri Virtanen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. 6
Yhdistyksen toiminnanjohtajana ja hallituksen esittelijänä toimi Pilvi Heiskanen ja sihteerinä Eeva Selinummi. Tilintarkastajana oli tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Yhdistyksen operatiivisesta johtamisesta vastasi johtoryhmä yhteistyössä osastovastaavien kanssa. TULEVA KEHITYS Yhdistyksen tutut palvelumuodot jatkuvat tulevaisuudessakin, mutta myös uusille mahdollisuuksille ollaan avoimia. Fysioterapiapalveluita laajennetaan, mitä silmälläpitäen Kotikunnaan uima-allastila muutetaan fysioterapia- ja ryhmätoimintoihin soveltuvaksi. Kokonaisuuden kannalta oleellisinta on ylläpitää yhdistyksen palvelujen laatu ja hyvä maine - ne ovat tärkein pääomamme nyt ja tulevaisuudessa. Tätä kirjoittaessa on aihetta epäillä, että sote-uudistuksen suuret ratkaisut eivät ehdi konkretisoitua vielä vuoden 2016 aikana, joten odottelu jatkuu. Yhteiskunnallinen tilanne on haastava, mutta samalla mielenkiintoinen. Järjestönä uskomme vahvasti mahdollisuuksiimme selviytyä, muutoksista ja monista epävarmuustekijöistä huolimatta. Haluamme tehdä aktiivisesti ja laajasti yhteistyötä ja vaikuttaa siihen, että kolmannen sektorin toiminta ja palveluiden monimuotoisuus turvataan. Kansalaistoiminnan merkitys yhteiskunnassa kasvaa, mutta toimijoiden tulee olla entistä muuntautumiskykyisempiä ja yhteistyöhakuisempia. Aiomme olla tässä esimerkillisiä. Toivomme, että valtakunnallisessa päätöksenteossa kannetaan huolta myös hyvinvointiyhteiskunnan säilymisestä ja tehdään päätöksiä, jotka mahdollistavat laadukkaan sosiaali- ja terveystyön myös tulevaisuudessa. 7