960 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO V TEOLLS UUSLATOSTEN TOMNTAKERTOMUS. 4S HELSNGN KAUPUNGN TEOLLSUUSLATOSTEN LAUTAKUNNAN JULKASEMA
960 HELS N G N KAUPUNG N TLASTO V TEOLL SUU SLATO STEN TOMNTAKE RTOMUS 45 HELSNGN KAUPUNGN TEOLLSUUSLATOSTEN LAUTAKUNNAN JULKASEMA
SSÄLLYSLUETTELO Siv. Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus....! Vesilaitos... Kaasulaitos.................. 4 Sähkölaitos...... 6 PAASPANO, HELSN Kl96
Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus vuodelta- 960 Teollisuuslaitosten lautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna puheenjohtajana diplomi-insinööri Ossi Kivelä 3. 0. 960 saakka ja diplomi-insinööri Aare Leikola.. 960 alkaen, varapuheenjohtajana sosiaalijohtaja Yrjö Rantala sekä jäseninä-diplomi-insinööri Kauko Hjelt, seppä Kalle Kaukonen, teknikko Vilho Korja, teknikko Jooseppi Kuusikoski, toimitsija Antti Mast 6.6. 960 saakka ja diplomi-insinööri Ossian Rinne 7.6. 960 alkaen, diplomi-insinööri Tor Nessling ja diplomi-insinööri Gunnar Smeds. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli teollisuus- ja rakennustointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Hjalmar Krogius. Lautakunnan sihteerinä toimi teollisuuslaitosten asiamies varatuomari Kurt Söderholm. Lautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana 33 kertaa. Kokousten pöytäkirjat sisältävät 45 pykälää. Diaariin on merkitty 489 saapunutta asiaa. Lähetettyjen kirjelmien lukumäärä oli 333. Lautakunta teki kertomusvuoden aikana muun muassa seuraavat lopulliset päätökset: 3.. 8: Myönnettiin Asunto-osakeyhtiö Lauttasaarentie 6 ja Asunto-osakeyhtiö Lauttakoto nimisille yhtiöille oikeus yhteisen talovesijohdon käyttämiseen. 29.. 07: Vahvistettiin kymmeneksi miljoonaksi markaksi se ylin raja, johon teollisuuslaitosten toimitusjohtajien omalla vastuullaan yhdellä kertaa ostettavien koneiden ja kojeiden sekä raaka- ja tarveaineiden ynnä muiden arvo tai määrä saa nousta. " 29.. 0: Asetettiin jaosto valmistelemaan kaupunginhallitukselle annettavaa lausuntoa Wärtsilä-yhtymän Hanasaaren voimalaitoksen kattilahankintaa koskevasta kirjelmästä. 26.2. 202: Kehotettiin sähkölaitosta yhteistoiminnassa vesi- ja k~asulaitoksen kanssa kehittämään teollisuuslaitosten sekä laitosten kassa- ja tiliosaston välisiä vastuurajoja sellaisiksi kuin ne kaupunginhallituksen järjestelytoimiston tutkimuksessa ja esityksen perusteluissa on hahmoteltu sekä laatimaan kassa- ja tiliosastolle toimintasäännon sitten, kun uuden org"l-nisaation mukaiset toimistopäälliköiden virat on täytetty. 8. 4. 309: Päätettiin, että kaasulaitoksen 00-vuotispäivänä vietetään kuluvan vuoden marraskuun 4. päivää. 6. 5. 392: Oikeutettiin vesilaitos tekemään Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n kanssa lmalan vesisäiliön toillistotiloja koskeva vuokrasopimus. 7.6. 529: Myönnettiin Etelä-Kaarelassa Kalannintien varrella oleville tonteille N:o /3306 ja N:o 2/3306 oikeus yhteisen talovesijohdon käyttämiseen. 6. 2. 090: Hyväksyttiin lisäyksineen ja tarkistuksineen vesilaitoksen sijoitusohjelma vuosille 962-966 "lähetettäväksi kaupunginhallituksen investointitoimikunnalle.
V 6. 2. 09: Hyväksyttiin lisäyksineen ja tarkistuksineen kaasu laitoksen sijoitusohjelma vuosille 962-966 lähetettäväksi kaupunginhallituksen investointitoimikunnalle. 6. 2. 095: Hyväksyttiin lisäyksineen ja tarkistuksineen sähkölaitoksen sijoitusohjelma vuosille 962-966 lähetettäväksi kaupunginhallituksen investointitoimikunnalle. 30. 2. 28: Oikeutettiin sähkölaitos tekemään Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiön ka.nssa sopimus Helsingin kaupungin sähköosuuden siirrosta Mankalan voimalaitokselta Helsinkiin sähkölaitoksen sopimusehdotuksen mukaisesti. Kertomusvuoden aikana on tehty muun muassa seuraavat esitykset: a) Kau pu nginhalli tuks~ue 3.. 7: Tammisalon katuvesijohtojen rakennustöistä. 29.. 95: Salmisaaren hiilikentän laahauskauhalaitteisiin kuuluvan vastapainovaunun ja -radan romuttamisesta. 2. 2. 44: Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen laajennuksen pääpiirustusten hyväksymisestä. 2.2. 49: Kaasun myymisestä lämmitystarkoituksiin erikoissopimuksilla. 26. 2. 94: Pitäjänmäen 0/20 kv sähköaseman 0 kv ulkokojeiston laajennusta koskevista piirustuksista. 26.2. 95: Puhelinkorvausten maksamisesta sähkölaitoksen päivystäville insinööreille, mestareille ja asentajille. 0.3. 227: Vesilaitoksen vedenkulutusmaksujen korottamisesta. 0.3. 232: Kasarmitorin sähköaseman uusimisesta ja 0 kv sähkönsiirtojärjestelmän laajentamisesta. 25.3. 272: Eräiden Etelä-Haagassa työttömyystöinä aloitettujen keskeneräisten vesijohtotöiden loppuunsaattamisesta. 25. 3. 280: Sähkölaitoksen puhelinvaihteiden ja viestiverkostojen laajentamisesta. 8. 4. 309: Kaasulaitoksen 00-vuotisjuhlajulkaisusta. 8.4. 32: Työllisyystöinä tehtävien kaukolämpöjohtotöiden suorittamisesta. 4.4. 344: Työllisyysvuoden 958-959 keskeneräisten kaukolämpöjohtotöiden loppuunsaattamisesta. 4.4. 345: Suvilahden voimalaitoksen muuntoasemapuolella suoritettavien töiden loppuunsaattamisesta. 22.4. 365: Sähköasemien päivystyksen osittaisesta korvaamisesta varallaololla. 6. 5. 400: Alueen varaamisesta Kampin sähköaseman laajentamista ja sähkölaitoksen hallintorakennusta varten. 6. 5. 405: Herttoniemen sähköaseman omistussuhteita ja käyttöoikeuksia koskevan sopimuksen tekemisestä Etelä-Suomen Voimaosakeyhiiön kanssa. 6. 5. 406: Eräiden sähkölaitoksen tilapäisten virkojen muuttamisesta vakinaisiksi. 6. 5. 44: Teollisuuslaitosten varastoihin sidottujen kassavarojen määräämisestä. 20.5. 446: Helsingin kaupungin vedenottoa Hiidenvedestä Karjaanjoen vesistössä koskevan suunnitelman hyväksymisestä. 20.5. 458: Käenkuja 6 rakentamisesta asuntotuotantoon varatuilla määrärahoilla. 7.6. 527: Vuorimiehenkadun vesijohdon rakennustyön aloittamisesta työllisyystyönä. 7.6. 53: Tilapäisten kesäjohtojen ja -postien rakentamisesta liitosalueelle kuluvan kesäkauden ajaksi. 7.6. 540: Sähkölaitoksen muuntamon kojeiston myymisestä. 7. 6. 54: Televisiokeskusantennin hankkimisesta Kivelänkatu 5-7 kiinteistöön. 29.6. 58: Kustannuslaskijan viran perustamisesta kaasulaitokseen. 29.6. 589: Toisen kaukolämpökeskuksen rakentamisesta Salmisaaren voimalaitokselle. 5. 8. 676: Pysäköimisautomaattien hoidosta. 5. 8. 677: Ylijäämäsähkön myynnistä Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiölle.
v 9. 8. 700: Maksamattomien kaasu-, sähkö- ja lämpölaskujen perimisjärjestelmän muuttamisesta. 9.8. 7.: Teollisuuslaitosten varastonhoitajien palkkauksen tarkistamisesta. 26.8. 738: Castreninkadun vesijohdon uusimistyön jatkamisesta työllisyystyöilä. 2.9. 66: Kaasutehtaankadun alkupään rakentamisesta. 2.9. 2: Suvilahden voimalaitoksen turbogeneraattori N:o romuttamisesta. 6. 9. 787: Tilapäisten insinöörin ja kemistin virkojen perustamisesta vesilaitokseen. 6.9. 798: Sähkölaitoksen kaksivuorotyötä tekevien sähkömestareiden työajasta. 30.9. 843: Sllvolan tekojärvisuunnitelmaan sisältyvien maapatojeh, Vantaanjoen yli rakennettavan sman ja. sillalta tekojärvialueelle johtavan tien pääpiirustusten hyväksymisestä. 30.9. 844: Vesilaitoksen jakelupäivystyksen varallaoloajan muuttamisesta. 4. 0. SS?: Kaasulaitoksen varastoihin sidottujen kassavarojen määräämisestä. 4. 0. 898: Sähkölaitoksen varastoihin sidottujen kassavarojen määräämisestä. 4. 0. 905: Sähkölaitoksen käyttöomaisuuden 'arvon korottamisesta. 28. 0. 936~ Hanasaaren voimalaitoksen 50 tonnin satamanosturin siirtämisestä satamalautakunnan hallintoon. ' 28. 0. 944: Ulkokuhtalaisten kaupungin palvelukseen ottamisesta annettujen ohjeiden täy: dentämisestä... 969. Räktinnustoimikunnan asettamisesta Silvolan tekojärven rakennustyötä varten,... 97: Ylimääräisen poiston suorittamisesta kaasulaitoksen koksinkuljetus- ja käsittelylaitteiden osalta. 25.. 002: Ve'silaitoksen eräiden insinöörin ja vastaavien virkojen palkkauksen tarkistamisesta ja uusien virkojen perustamisesta laitokseen.. 25.. 02: Kaasulaitoksen eräiden insinöörin ja vastaavien virkojen palkkaus- ja nimikejärjestelyistä. 25.. 03: Liik:ennelaitokselle myytävän 600 V tasasähkön erikoishinnasta. 25.. 07: Sähkölaitoksen eräiden insinöörin virkojen palkkojen järjestelystä ja laitoksen yli-insinöörin viran rumikke'en muuttamisesta. 9. 2. 060: HaJ,lasaaren voimalaitostontin laajentamisesta. 30. 2. 9: Maanvyörymäh aiheuttamista korjaustöistä Viikin päävesijohdossa Hernepellonkujan kohdalla Varihan Porvoontien varrella. b) Palkkalautakunnalle 26. 2. 83: Pitkäkosken v&!enpuhdistuslaitoksen kayttöpäivystyksen uuden korvausperusteen määräämisestä. 22. 4. 372: Kaasu- ja sähkölåhoksen hallinnassa olevien asuntokiinteistöjen vuokrien tarkistuksesta. Kertomusvuoden aikana on ann,ehu muun muassa seuraavat lausunnot: a) Kaupunginhallitukselle 3.. 3: Kaarlo ]ussilanym. Vantaanjoen veden pilaantumista Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen alapuolella koskevasta kirjelmästä. 3.. 27: Revisioviraston laatimasta sähkölaitoksen toimintaan kohdistetusta tilimoitteesta. 3.. 28: Kuntien Teknilliset Toimihenkilöt ry:n käyttöpäivystäjien työn uudelleenjärjestelyä koskevasta kirjelmästä. 3.. 34: Lojo Elektricitets Ab:n ja kiinteistölautakunnan välisen sopimuksen muutoksesta. 3.. 35: Kuntien Konemestarit ry:n sähkölaitoksen vuorokonemestarien palkkausta koskevasta kirjelmästä, 29.. 80: Eräiden Herttoniemen huvila-asukkaiden vedensaannin parantamista koskevasta anomuksesta. 29.. 82: Nukarin lastenkodin syväkaivoporaukseij. jatkamisesta. 2.2. 46: Yleisen vesipostin rakentamisesta Vartiokylän länsilaidassa Porvoontien varrella olevalle rintamamies-asutusalueelle.
V 2.2. 60: Vuosilomasijaisten vähentämiskomitean mietinnöistä ja. 2. 2. 62: Työttömyystöiden suunnittelukomitean kirjeestä määrärahojen varaamisesta keskeneräisten ja eräiden tärkeiden työttömyystyöohjelmaan otettujen töiden valmiiksi saattamiseksi sähkölaitoksen osalta. 26.2. 82: Edellä mainitusta työttömyystöiden suunnittelukomitean kirjeestä vesilaitosta koskevien töiden osalta. 26.2. 92: SähkölaitokSen kahden osastopäällikön viran täyttämisestä. 26.2. 20: Yhte\äisten tarkastusleimasimien käyttöönottamisesta.' 26. 2. 202: Kaupunginhallituksen järjestelytoimiston suorittamasta teollisuuslaitosten kassaja tiliosaston organisaatiota koskevasta tutkimuksesta. 0. 3. 246: Sisäisistä henkilökuljetuksista. 25.3. 279: Arabian Pienteollisuustalo Oy:n anomuksesta saada myydä sähköä omistamastaan muuntamosta naapurikiinteistölle. 25. 3. 289: Kaupunginreviisorin talousjohtajan viran perustamista teollisuuslaitoksille koskevasta aloitteesta. 8.4. 325: Kuntien Konemestarit ry:n sähkölaitoksen vuorokonemestarien vuosi lomia koskevasta kirjeestä. 4.4. 347: Wärtsilä-yhtymä Oy Hietalahden Telakan anomuksesta saada kaupunginvaltuuston suostumus suurjännitekaapelinsa sijaitsemiselle katumaalla.. 6. 5. 387: Asuntosäästäjät ry:n vesijohtotöiden suorittamista Tammisalossa koskevastaanomuksesta. 6. 5. 388: Lassaksen Omakotiyhdistys ry:n anomuksesta Kaupintien päävesijohdon jatkamisesta Lassaksen omakotialueen kohdalle. 6. 5. 43: Kiinteistölautakunnan laatimasta vuoden 96 katti- ja viemärirakennusohjelmasta. 2. 5. 42: Helsingin maalaiskunnan anomuksesta saada lupa jäteveden puhdistuslaitoksen käyttämiseen Tikkurilassa. 20. 5. 439: Vedenjakelukysymyksestä Laajasalon Hevossalmen alueella. 3.6. 500: Suunnittelevan työvoiman palkkausta ym. tutkivan komitean mietinnöstä. 7.6. 532: Tilapäisten kesävesipostien rakentamisesta Vartiokylän alueelle. 7. 6. 533: Helsingin Pienkiinteistöyhdistysten Paikallisjärjestö ry:n kirjelmästä tilapäisistä vedenottopaikoista liitosalueelle. 7.6. 534: Vesijohtojen rakentamisesta eräisiin Etelä-Kaarelan katuihin. 5.8. 680: Palavan nesteen varastojen paloturvallisuuskomitea :n mietinnöstä. 5.8. 682: Kaupungin kiinteän omaisuuden tarkastajien kertomuksesta vuodelta 959. 26. 8. 734: Helsingin Pienkiinteistöyhdistysten Paikallisjärjestö ry:n liitosalueen vesihuoltotöitä koskevasta anomuksesta. 26.8. 744: Vuositilintarkastajien kertomuksesta vuoden 959 tilintarkastuksesta. 2.9. 759: Etelä-Kaarelan vesijohtojen ja viemäreiden rakentamisesta. 2. 9. 760: Malmin Seudun Kiinteistönomistajat ry:n eräiden Malmin vesijohtojen ja viemäreiden rakentamista koskevasta anomuksesta. 2.9. 765: Veden toimittamisesta Tapiolan keskustan kautta Westendiin ja Tapiolari länsipuolella sijaitsevalle Ylä-Mankkaan tilalle. 6.9. 804: Helsingin Vähittäiskauppiasyhdistys ry:n katutöiden suorittamista koskevasta kirjelmästä. 30.9. 859: Kaupunginhallituksen järjestelytoimiston aloitteesta laskulomakkeiden yhtenäistämiseksi kaupungin virastoissa ja laitoksissa. 4. 0. 903: Oy Abborfors Ab:lle myönnetyn lainan koron alentamisesta... 965: Lohja-Kotka Oy:n kirjelmästä vedenotosta Hiidenvedestä. 25.. 04: Lauttasaaren Säätiön kirjelmästä Lauttasaaren katuvalaistuksesta. 6. 2. 087: Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosta varten lunastettujen maa-alueiden siirtä misestä vesilaitoksen hallintoon.
V 6. 2. 088: Vesihuoltotoimikunnan esityksestä toimenpiteistä Vantaanjoen veden suojaamiseksi kaupungin omalla alueella. 30. 2. 38: Valaistuksen lisäämisestä kaupungin eräillä alueilla. b) Palkkalautakunnalle 3.. 35: Kuntien Konemestarit ry:n sähkölaitoksen vuorokonemestarien palkkausta koskevasta kirjelmästä. 29.. 83: Kuntien Konemestarit ry:n vesilaitoksen konemestarien palkkausta koskevasta kirjelmästä. 26. 2. 203: Kuntien Teknilliset Toimihenkilöt ry:n säännöllistä kolmivuorotyötä suorittavien toimihenkilöiden työaikaa koskevasta kirjelmästä. 0.3. 240: Sähkölaitoksen entisen apulaisjohtajan Ragnar Lindbohmin eläkkeen tarkistuksesta. 6.5. 40: Teollisuuslaitosten kassa- ja tiliosaston entisen kamreerin Arne Ekmanin anomuk. sesta eläkkeensä tarkistamisesta. 5.8. 68: Kuntien Teknilliset Toimihenkilöt ry:n alempien teknillisten viranhaltijoiden palkkauksen tarkistusta koskevasta kirjelmästä.
S S Ä L L Y S J. U E T TEL 0: johdanto... 2 Sivu. Organisaatio ja henkilökunta. Organisaatio... 3 2. Henkilökunta...,...:... 4 2; Toiminta. Vedenhankinta 5 2. Vedentutkimus... 7 3. Vedenpuhdistus... 9 4. Vedenpumppuaminen...,'... 4 5. Vedenjakelu ja vuodot... 5 6. Veden kulutus ja vesijohtoverkkoon pumputtu vesimäärä... 6 7. Sähkönkulutus...:... 7 8. Tarkastustoiminta... 7 9. Saniteettityöt... 7 0. Tariffi... '......... 20 3. Teknilliset laitteet ja uudisrakennustyöt. Vedenhankinta... 2 2. Vedenpuhdistuslaitokset... 24 3. Säiliöt...... 26 4. Vesijohtoverkko......... 27 5. Talojohdot. vesimittarit ja yleiset vesipostit... 30 4. Taloudellinen tulos... "... 33
Vesilaitoksen toimintakertomus vuodelta 960 Vesilaitoksen toiminta on kertomusvuonna edelleen kasvanut voimakkaasti.' Vesijohtoverkkoon pumputtu vesimäärä, joka koko vuonna oli y~~eensä noin 50 milj.m 3, osoittaa lisäyksen olleen edelliseen vuoteenyerrattuna noin 9,6 %. Vedenkulutll:ksen kasvu on siten vuoden kuluessa muodostunut huomattavan suureksi. Vedenhankinnassa on kertomusvuosi ollut kokonaisuutena edeltäjäänsä edullisempi sekä veden määrän että sen laadun suhteen.,riittävän raakaveden saanti on kuitenkin nykyisin yhä enemmän riippuv:ainen Vantaanjoen vesistön säännöstelyn asianmukaisesta h<:>,idosta ja jatkuvasta tarkka~~sta sekä toimenpiteistä v~sistössä. Tutkimustoiminta on kertomusvuonna laajentunut oleellisesti. Erityisesti on kiinnitetty huomiota maku- ja hajuhäiriöiden syiden tutkimiseen ja poistamiseen. Pitkäkosken laitokselle saatiin vuoden lopullajaitt~et veden käsittelemiseksi klooridioksiidilla. Tämä lisäpuhdistusmenetelmä, joka muualla saavutettujen kokemusten mukaan auttaa etenkin fenolihäiriöiden torjumisessa, on ollut toistaiseksi kokeilukäyt?ssä. Pienemmässä mittakaavassa on tutkittu otsonin ja hidassuodatuksen käytön mahdollisuuksia. Ratkaisevia myönteisiä tuloksia haju- ja makuhäiriöiden poistamiseksi ei näillä menetelmillä ole saatu vaan tutkimuksia on edelleen jatkettava.'" Limnologisen tarkkailun perusteella havaittiin ajoissa useita voimakkaita planktonkasvustoja. Kesä-syyskuussa jouduttiin turvautumaan viisi kertaa kuparis~faatin syöttöön raakav'eden laadun parantamiseksi ja täten onnistuttiin estämään häiriöt, joita muutoin olisi esiintynyt johtovedessä. Vantaailjoen vesistöalueella on suoritettu jatkuvasti näytteiden hakua ja havaintojen tekoa. Tarkoituksena on ollut lähinnä pahoj~n paikallisten likaantumisien toteaminen ja niiden seuraaminen sekä likaajien selville saaminen. Täten voidaan myös pitempinä ajanjaksoina asiallisesti seurata raakaveden laatua ja sen muuttumista sekä tehdä ennusteita tulevaisuutta silmälläpitäen. Pyrkimyksenään saada aikaan pääkaupungin vesihuollon suhteen ratkaisuja, joiden toteuttaminen tyydyttäisi voimakkaasti lisääntyvän vedentarpeen, vesilaitos on edelleen kehitellyt laajamittaisia suunnitelmia.
3 Lisäveden ottamista Hiidenvedestä' tarkoittava alustava suuimitelma 'saatiin valmiiksi, ja tätä hanketta koskevat vesioikeuslain mukaiset alkukokoukset pidettiin syyskuussa. Raakaveden hankinnassa esiintyvien suunnitelmien ohella on vireillä puhdistuslaitosten tehon lisääminen ja vesijohtoverkon. laajentaminen., Kertomusvuonna aloitettiin kaksi laajaa uudisrakennustyötä, Pitkäkosken puhdistuslaitoksen laajennus ja Silvolan tekojärven rakentaminen. Edellinen on tarpeen puhdistustehon lisäämiseksi; työn valmistuttua nousee tämän puhdistuslaitoksen teho 50 %:lla eli tehoon 200 l/s. Tekojärvi rakennetaan puhdistuslaitokseen tulevan veden äkkinäisten 'muutosten eliminoimiseksi sekä veden laadun parantamiseksi. Samalla saadaan raakavedelle välitöntä varastotilaa, joka tehostaa ja helpottaa vedenhankinnan hoitamista. Edellä mainittujen uudisrakennustöiden lisäksi on suoritettu normaaleja jakeluverkkotöitä. Taloudellinen tulos oli hyvä. Ylijäämä oli 252,8 mmk (959 42,5 mmk). Edullinen tulos johtuu lähinnä odotettua runsaammasta vedenkulutuksen lisääntymisestä sekä tariffien hintojen korotuksesta ja tariffijärjestelmän muutoksesta. Kokonaiskustannukset ovat kertomusvuonna nousseet 3.3 % (959 6.7 %) ja tuotot 20.0 % (959 26.4 %).. Eino. Kdfaste~'. Organisaatio ja ~enkilökun~. Organisaatio Kertomusvuoden aikana on. vesilaitoksen organisaatio ollut kehityksen alaisena. Huolehtiessaan vesijohtoveden hankinnasta, jakelusta ja myynnistä on laitos viime aikoina joutunut yhä vaativimpien tehtävien eteen, joiden menestyksellinen suorittaminen on edellyttänyt oleellisi.a muutoksia laitoksen organisaatiossa. Teollisuuslaitosten lautakunta asetti 30~ 9. 960 keskuudestaan jaoston valmistele" maan mm. vesilaitok~erplude~ta organisaatiosta johtuvien eräiden virkojen perustamista ja muuttamista koskevia esityksiä. Jaoston suorittamien.valmistelujen pohjalta lautakunta teki 25.. 960 esityksen vesilaitoksen eräiden virkojen palkkauksen tarkistamisesta ja uusien perustamisesta la:itokseen. ' Mainitun laajahkon esityksen käsittelyn viivästyessä kaupungin eri elimissä perusti kaupunginhallitus päätöksellään 0..960 2975 seuraavat vesilaitoksen,. uuden organisaation edellyttämät, erityi,sen kiiree<llis~!?ti saatavat tilapäiset virat: yhden 34 pl:aap. j~.y:q.den,,3~. pl:aan kuuluvan,ijlsinöörin,viran,. k;;tksi 32. pl:aan kuuluvaa kemistin virkaa ja yhden 3. pl:aan kuuluvan 'kemistin viran.
4 Vesilaitoksen uusi organisaatio on esitetty seuraavassa kaaviopiirroksessa ). Toimitusjohtaja Käyttöosasto ------ J akeh,losasto "": Vedenhankintatoimisto Vedentutkimuetoimisto Laitossuunnittelutoimisto Puhdiatuslaitostoimisto Sähkötoimisto Verkonsuunnittelutoimisto Verkkotoimisto Sisäjohtotoimisto Tarkastustoimisto Järjestelytoimisto Tili- ja laskutustoimisto Hankinta.. ja konepajatoimisto Rakennustoimisto Organisaatiota on voitu soveltaa käytännössä käytlöosaston ja' muiden erillistoimistojen, paitsi järjestelytoimiston osalta. Huomattavimmista virkaannimittämisistä mainittakoon fi. tri Jouko Kenttämaan nimittäminen vesilaitoksen ylikemistin virkaan sekä dip. ins. Seppo Prihan paikkaaminen työsopimussuhteeseen rakennustoimiston päälliköksi..2 Henkilökunta Henkilökunnan pakkauksessa toteutettiin kaupunginvaltuuston. 5. 960 tekemään päätökseen perustuva korotus, jonka mukaan palkat suoritettiin taannehtivasti.. 960 lukien 3 %:lla korotettuna. Työntekijöille, jotka kuuluvat työehtosopimuksen alaisuuteen, suoritettiin vastaava korotus samasta ajankohdasta lukien. Eläkkeelle siirtyivät henkilökunnasta vuoden 960 aikana seuraavat henkilöt: Ollut. Kuukausipaikkaiset: palveluksessa Holmström, Sulo, mittarinlukija....2.960 36 v. Landen, Axel A. kemikaalipäivystäjä....4.960 33 v. Viikkopaikkaiset: Airisto, Verner Vilhelm, seppä....3.960 Mattsson, Armas Akseli, työkaluviilaaja....8.960 Uuranen, Kalle Viljam, putkiasentaja....5.960 Virtanen, Hjalmar, putkiasentaja....2.960 8v. 0 v. 35v. 34 v. Vuoden aikana poistui kuoleman kautta laitoksen ylikemisti, fi. lisenssiaatti Sakari Ranta. Henkilökunnan keskuudessa kertomusvuoden aikana tapahtuneet muutokset ilmenevät lähemlnin taulukosta n:o. ) Myöhemmin tulisi perustettavaksi vielä erillinen vedenhankinnan esisuunnittelutoimisto.
5 Taulukko n:o. Henkilökunta. Henkilökuntaryhmä >0_.!!8 Henkilökunnan muutokset j ~ ~ :3., ] "...;.. ".E~ -'" l':'" ]' ~ ;a E- ~~ "ie-i oc._., :~ ii.. o~ >0", :ClJ...,: 2.~.!l.!l 'E..- ~8 ;;.~~ la e ~...: ~ :.; "il :.: " :;; -'" ; ~ il " ~ '.. " :: iil ::c Vakinaiset viranhaltijat... 99 5 2 0 Tilapäiset viranhaltijat... 7 7 Työsopimussuhteessa olevat kuukausipakkaiset... 43 60 29 74 Työntekijät... 230 60 60 4 226 Yhteensäl 379 5 2 90 6 408 _. - 2. Toiminta 2. Vedenhankinta Hydrologinen katsaus Toimintavuoden alkaessa oli vesitilanne Vantaanjoen vesistössä verraten heikko; vedenkorkeudet järvissä olivat alhaalla ja virtaamat pieniä, mikä aiheutui edellisen syksyn kuivuudesta. Kevättulvaan saakka vesitilanne pysyi suurin piirtein ennallaan suuntauksen ollessa kuitenkin hitaasti aleneva. Vuoden alkukuukausina lumipeite lisääntyi huomattavasti ja järvien jäät vahvistuivat. Huhtikuussa lumipeite hävisi ja kuun alkupuolella tapahtui käänne noususuuntaan; jäänlähtö Vantaa).joessa päättyi 8. 4. Kevättulva muodostui keskimääräistä jonkin verran pienemmäksi. Tulvan jälkeen oli ominaista keväisen laskusuunnan tavallista aikaisempi alkaminen, ja kesäkuussa olivat vesivarat vuodenaikaan nähden pienet, jopa niin vähäiset, että tällöin oli turvauduttava säännöstelyaltaiden käyttöön, vaikka sademäärä oli suhteellisen suuri etenkin kuukauden loppupuolella. Loppukesällä vesitilanne parani lyhytaikaisten mutta runsaiden sateiden ansiosta, vaikka varsinainen syysnousu muodostui heikoksi. Marras-joulukuussa oli vedentulo keskimääräistä suurempi ja vesivarat lisääntyivät huomattavasti, sillä lumipeitteen muodostuminen sekä jäätyminen oli heikkoa aika-ajoin tapahtuneiden sulamisien takia. Sademäärä Vantaanjoen vesistöalueella oli toimintavuoden aikana normaalia noin 0 % suurempi, mutta vuotuisen virtaaman keskimääräinen arvo jäi siitä huolimatta noin 5 % pitkän ajanjakson keskimääräistä virtaamaa pienemmäksi ollen 3,0 ms/s. Tämä lienee johtunut vesimäärien varastoitumisesta vesistöön, melko suuresta haihtumisesta kesäkautena sekä edellisenä vuotena tyhjentyneiden pohjavesi-
6 varastojen täyttymisestä. Vantaanjoen pienin virtaama viikkokeskiarvona, 2, m 3 /s, esiintyi 0... 6.7. Suurin virta;lma kevättulvan aikana oli 33,0 m 8 /s; myös joulukuussa esiintyi niin korkea virtaaman arvo kuin 09,0 m 3 /s. - Sademäärä,ja haihtuminen kuukausittain sekä lumipeitteen vesiarvo Vantaanjoen vesistöalueella on esitetty kuvassa n:o. Vantaajoen säännöstely Kuluneen vuoden alkupuoliskolla jatkui siis edellisenä vuonna alkanut niukkavetinen kausi, kevättulvaa lukuunottamatta, aina kesäkuun opulle asti. Riittävän raakavesimäärän saannin varmistamiseksi oli allasvarastoihin turvauduttava jo kesäkuussa sekä heinäkuun alkupuolella. Heinäkuun loppupuolella tilanne parani ratkaisevasti silloin sattuneiden rankkasateiden ansiosta. Säännöstelytoimenpiteet kohdistuivatkin tämän jälkeen etupäässä lupaehdoissa määrättyjen minimijuoksutusten sekä säännösteltyjen järvien vedenpintojen ylärajojen noudattamiseen. Järvien vedenpintojen pitämiseksi ylärajan alapuolella' jouduttiin varsinkin loppuvuodesta juoksu ttamaansäännöstelypatojen kautta hyvinkin suuria vesimääriä. Joulukuun alussa juoksutetut vesimäärät vastasivat jopa kevättulvan aikana juoksutettavia vesimääriä. - Kuvassa n:o 2 on esitetty kaaviomaisesti Vantaanjoen vesimäärät ja vedenkäyttö kuukausittain sekä säännösteltyjen järvien varastotilavuuden muutokset. 200" 50 "" --- SADEHÄÄRÄ KUUKAUDEJJA ---_. YORAAllYCY SADEÄÄRÄ -.-.- L UlflPElrrEEN YE/ARYO _.. -.. - HA/HTUnlYEY YA.9fAJ'TA YCOEYPlffAJTA 200M 50 00 MM r"-"-,..._."\,! ',.)i ~. \ \ / r---...; i i i.i,,) i! 50 r - i --- ~ -t- ---- ---- i i \ ----- \ ". KVUKA/lJ N Y Rl t-:'-"-j! i L,...,_ r--- ~--- f---- - ---- i }...-..- ~, 00M 50 " Yl m :r :zr J[ KUUKAUJ Kuva"n:o'. Vuoden 960 ilmatieteeuisiä at'voja 'Vantaanjoen vesistössä.
7 20U.'.. 960 2O/lllJ.l~.,!" i 442m o/.s,.. ~~!tjom:ti-!!/l6m~ -'8.8ml ~... _', /" ".,.. ~..". -''/ i /... - v'-, i....,. "\"J i!!j i i...'l..,..- ', i," i 5U.' i i i ~''l$ _..., -,,- ~ll!!!a...!!'~~. ~ '. j '.. J fl"!ä rtm?, -- Yl"OEYKJYTTti KtKAUoim ld'l'' --_. EY/f"JiKULUTUfTA YATAAYA ~.. YEOl"NK.A yttt/ KUUKAUOEfA ~'~._- YAlfTAANJOEY YE.fl,uRÄ KUUKAUOEfA,. ~ J"ÅAtllYljJtEL TY./EtY J,Ji;>YEH..... -?:!!"-#. YEJVARATO - 'Ll L6Y'l'~_ /..u!!!~ /.5'lmjt /.?mtf>.l4ml'.s.~/m-j(s --.2!!!f ~~8m#. f.mnth.. f.!!!!!!4. ~!.!. ~!l!!!fl.,!~'!!!-r - -- ~.L~ /.69mtf ls4m~ l.46mtf....,.. :... l'lj.'',l78mff. /.:Bmtt.6Jm-%. lumjt l.iumo/s.5lm~!<ljka.s J m Z 'lz lz' lz X D KUuKAuS, ' Kuva n:o 2. Vuoden 960 vedenkäyttö. Vantaanjoen virtaamat ja säännösteltyjen järvien vesivarasto. Soveltuviin kohtiin on merkitty piirroksessa esitetyt arvot myös laatuna m 8 /s. 2.2 Vedentutkimus Tutkimustoiminta on kohdistunut toisaalta koko Vantaanjoen vesistöalueeseen ja uusiin suunnitelmiin liittyviin järvialtaisiin sekä toi.. saalta uusiin kemiallisiin johtoveden laadun parannusmenetelmiin puhdistuslaitoksilla. Edelleen on laajenevassa määrin kiinnitetty huo.. miota kuluttajille jaettavan veden ominaisuuksiin: tutkimus on laajentunut käsittämään mm. sinkki- ja kuparipitoisuuden määritykset vesijohtovedestä. Raakavesllähteet Vesilaitoksen toimesta suoritettavaa limnologista tutkimusta on tehostettu erityisesti Vantaanjoen, mutta myös Hiidenveden vesistö.. alueen. järvien osalta. Tutkimuksia on tehty. tiheimmin veden laadun kannalta kriitillisinä vuodenaikoina lopputalvella ja kesällä. Kesällä suoritettiin lisäksi 7:n alueella sijaitsevan järven kaikuluotaus syvyyssuhteiden selvittämiseksi. - Limnologiset tutkimukset Vantaanjoessa on keskitetty palvelemaan planktontilanteen tarkkailua. Kesäkuun lopulla jouduttiin Vantaanjoessa Vanhankaupungin laitoksen yläpuolella tuhoamaan Synura uvella-siimaeliön kasvusto kuparisulfaatilla. Mainittu eliö aiheuttaa pienissäkin määrin karvaan sivumaun. Kuparisulfaattiin jouduttiin turvautumaan uudelleen Anabaena circimilis-sinilevän tuhoamiseksi heinä-elokuun aikana Kytäjoessa ja Tuusulanjoessa, sekä viimeksimainitussa paikassa uudelleen, elo-syyskuun vaihteessa. Veden laatuun haitallisesti vaikuttavien levien esiintyminen onkin v~e Vuosina saavuttanut huolestuttavat mittasuhteet. Varsinkin Tuusulanjärvi on tuottanut erityisiä vaikeuksia. Vantaanjoen koko vesistön tarkkailua on voimakkaasti lisätty maaliskuun alusta lähtien. Lähinnä veden fysikaalisten, kemiallisten ja esteettisten ominaisuuksien selvittämiseksi tarvittavien näytteiden haku ja havaintojen teko. on tapahtunut kaksi kertaa viikossa. Tarkoituksena on ollut paikallistaa vesistön pahimmat likaajat, tarkkailla satunnaisten voimakkaiden häiriöiden esiintymistä ja liikkumista joessa sekä seurata, miten kokonaistilanne veden laadun suhteen on kehittymässä. Tavanmukaisten fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien. ohella on määritetty myös vesinäytleiden hajun suhteellin~n voimakkuus. Nk. hajukynnysa)."vo
8 ilmaisee, kuinka monella osalla hajutonta vettä yksi osa näytettä. on laimennettava, jotta sen hajua ei enää havaittaisi. Haju~ynnysarvon perus!eella voidaan myös suunnilleen arvioida, kuinlgl" suuri vaikutus eri osavesistöjen likaantuneella vedellä voi olla juomaveden hajuun. Hajututkimuksissa on ilmennyt, että etenkin Vantaanjoen latvoilla ja useissa sivuhaaroissa on esiintynyt hyvin korkeita hajukynnyksiä, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee: Hyvinkää, Yhdistyneiden Villatehtaiden puro.... Palojoki, Martin alapuolella. Palojoki, Jokela.... Rajamäen tehtaan puro.... Luhtajoki, Pinni.... Vantaanjoki, Riihimäki.....Hyvinkää, Hyyppärän puro. Hajukynnys Keskiarvo Suurin 4000 860 960 90 350. 30 590. Veden. laåduij.- patantaml~enetelmät :~'..ia. ma~. polsta.mlseksi 60000 '6000 20000 0000 0 000 6000 4000. Pitkäkosken laitoksella on toimintavuoden aikana kokeiltu otsonin, klooridioksidin ja hidassuodatuksen vaikutusta puhdistetun veden laatuun. Klooridioksidilla voidaan käsitellä laitoksen koko puhdistettu vesimäärä. Tämä käsittely on ulkomailla useissa tapauksissa todettu tehokkaaksi fenolien aiheuttamia häi~ riöitä eliminoitaessa. Klooridioksidi saatiin käyttöön joulukuussa, mutta raakaveden laadun pysyessä suhteellisen hyvänä ei ole vielä saatu täyttä selvyyttä sen mahdollisuuksista varsinaisissa häiriötilanteissa. Otsonointia ja hidassuodatusta on kokeiltu' pienessä mittakaavassa. Vaikka nämä menetelmät ovat jonkinverran parantaneet veden laatua, mitään ratkaisevaa parannusta ne eivät saa aikaan. Mahdollisuuksia meriveden käyttämiseksi jokiveden ohella tutkittiin myös alustavasti. Kuitenkin maistamiskokeet puhdistetulla vedellä, johon oli sekoitettu vain 0 % merivettä, antoivat huonon kuvan tällaisten seosten käyttömahdollisu uksista. Molemmille laitoksille, Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitokselle tosin vasta vuoden; Jopussa, on s~atu tilat ja, henkilökunta suoritta-! maan säännöllistä' haju-. ja makutarkkailua.; Paitsi" käyttötarkkailuiiä, hajun ja maun»mittaamisella,) on aivan keskeinen asema arvosteltaessa mainittujen, uusien veden laadun parantamismenetelmien tehoa ja merkitystä. Taulukko n:o 2. Vantaanjoen veden ja laitoksilta lähtevän veden tärkeimmät fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet 960 päivittäisten analyysien mukaan. keski Väri, mg/l Pt ).. 202 Permanganaatin kulutus mg/l... Alkaliniteetti mval... 64,5 0,46 Vapaata hiilihappoa C02, mg/l 9)... 6,0 ]äännösklooria, mg/l: - kokonais-.... Vantaanjoki (ottamo) Vanbakaupunki arvo suurin pienin 480 08,5 0,78 0,5 - vapaa... - - Aminoniakkia, mg/l 2) 0,72 2, 5 ph... 6,9 7,' Sameus, ZP X 0 5. 4039 2874 Fenolit, mg/l... 0,003. 0,025 00 38, 0,09 2,6 0,9 6,5 436 0,000 k:~. 3 5, 0,69 2,5 0,4 0,79 7,' 38 0,008 ]obtovesi suurin pienin 3 24,3.,22' 6,5,29. 2,5 8,4 39 0,030 o 0,2 0,2 o 0,02 0,02 6,9 7 0,000 Pitkä koski.]obt:vesi suurin pienin k:.e-~ suurin pienin Vantaanjoki (ottamo) k:.!'~. 94 60,4 0,56 7,5 0,43 7,0 3) 240 40 26,7 29,5 0,93 0,2 9, 0 2,0 0,0 8,7 6,3 2,9 6 4,9 30,7 0,70,3 0,8 6,8 0,25 0,70 0, 0,37 0,03 0,5 8,0 9,6 3) o 7,7 0,90 o 0,0 o o 7,0 ) T~lokset eivät ole täysin vertailukelpoisia menetehnien erilaisuudesta johtuen. - ) Vanhankaupungin laitoksen osalta kuukausittain tehtyjen määritysten mukaan. - 3) Sameus mitataan Sigrist & Weiss piirturimittarilla.
9 2.3 'Vedenpuhdistus Kerlomusvuoden aikana on vedenpuhdistusta suoritettu sekä Vanhankaupungin, että Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksella. Edellisen osuus oli noin 3/5 ja jälkimmäisen 2/5 vesijohtoverkkoon pumputusta vesimäärästä. Varsinaisia käyttöhäiriöitä itse puhdistuslaitoksilla niiden norinaalisessa toiminnassa ei esiintynyt, eikä vesijohtovedessä ollut erityisiä haju- ja makuhäiriöitä lukuunottamatta siinä alkukeväällä ilmennyttä lievää lääkemäistä makua. Laboratoriotyöskentely vedenpuhdlstustoiminnan tarkkallussa Vedenpuhdistusta on valvottu laboratorioissa jokivedestä, eri puhdistusvaiheista ja johtovedestä useasti päivässä otetuin näyttein. Näistä on tehty käytöntarkkailuun välittömästi liittyvät fysikaaliset, kemialliset ja bakteriologiset määritykset. joihin perustuvat kulloin- kin käytettyjen kemikaalien määrät. (Taulukko n:o 2). Yksityiskohtaisen kuvan jokiveden ja johtoveden kokoomuksesta ja ominaisuuksista anta' vat kuukausittain tehdyt analyysit. Tulokset näistä on taulukossa n:o 3 Kuluttajille 'tulevasta vedestä otetaan näytteet vesianalyysejä ja bakteriologista tarkkailua varten -2 kertaa kuukaudessa. Kummallakin laitoksella on noin lo-2 näytepistettä jakelualueella~ enimmäkseen kohdissa, joissa veden vaihtumisen voidaan olettaa olevan vähäisen. Vanhankaupungin laboratoriossa on lisäksi tutkittu Vantaanjoen ja Keravanjoen alajuoksulta otettuja jokivesinäytteitä. Erikoisesti on kiinnitetty huomiota fenolien esiintymiseen. Samoin Pitkäkosken käyttölaboratorio on joka toinen viikko tutkinut näytteet, jotka on otettu raakavesialtaasta ja Tolkkilan suvannosta. Näistä näytteistä on määritetty veden likaantumista osoittavat aineet. Taulukko n:o 3. Vantaanjoen veden ja laitoksilta lähtevän veden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet 960 kuukausittain tehtyjen analyysien mukaan. Vanhakaupunki Pitkäkoski,., v~ntaanjoki (ottamol,-jo_h_o_v_es_i.,-- V_a_'!_ta-,-a_nJ_.O_ki_(_o,tt_am_o k:v~- ~ suurin pienin ka-::~- suurin pienin k:::~. suurin pienin ka":v~' Jc:>htovesi suurin pienin Lämpötila, C... 7,7 Väri. mg/l Pt... 23 Johtokyky 0 8 X H 8... 50.2 Happea. 02 mg/l... 0,0 Hapen kyllästysaste %... 80,3 Haihdutusjäännös, mg/l... 79,8 Hehkutusjäännös, mg/l... 6, Hehkutushäviö. mg/l... 63.5 Permanganaatinkulutus, mg/l... 66.3 Albuminoidiammoniakkia. NH., mg/l...... Piihappoa. Si02, mg7 f;,-;; Alumiinia, A mg/l... Rautaa, Fe mg/l...:... Mangaania, 'Mn mg/l..'... Kokonaiskovuus saks. astetta, do... Kalsiumia, Ca mg/l... Magnesiumia, Mg mg/l '... Sulfaatteja,~S04 mg/l... Klorideja C mg/l..... Nitraatteja,:N03, mg/l,... Nitriitteja, N02, mg/l... Vetykarbon'aatteja; HC03 mg/l... Fluorideja, F mg/l... Fenoleja, mg/l... Kokonaistyppeä. NH4 mg/l 0.65 29,9 7,2 3,7 0,09: 2,8.8 : 5,3. ' 2,9 3,8 0,075 27.8 0,003 22,0 380 24.2 4, 98,4 355,4 290,0 78,8 07,5 0.93 80,8 25,9 2,0 0,20 3,3 4.9 6,5 7,9 8,4 0, 0.30 A5, 0,00 0,3 20 03,0 5,5 67.0 7,0 66,2 50,8 42,0 0,39 0,8,3,3 0,05 2,0, 8, 3.9, 5,3, 8,8,3 0,02 7,3 o 8.0 240,;,8 95,8 67.9 9,0 48,8' 4,7 0.3 8,5,4 0,0 0,04 5, 28.8, 4,8! 47,8 5,3 3.4: O,O~9 2,2 5 280,7 4,8 02.8 205.8 44,2 62,0 0;75 2,2 2,8 0,28 0,06,,6,8 38,8 5,8 68, 24,2 8,0 0;03 0,7 o 87,0 8,0 84, 4,6 8,8 33.0,6 0,4 4.7 0,3 0,03 o 4, 22.9 4.,27,. 0,2,3 o 40,2 64. 22,0 0,20-.' 0,2'6.,.0.0 0,007 0,06 0 8,3 88, 9,8 40,3 88,5 5,8 60.6 0,37 8,9 6.9,6 0.04 2.7,6 4,4 7.7 5.6 4,~ O,OH 35,3 0.008 2,2 9,8 20 4. 9, 85,8 3.4 60,8 87.0 0,78 32, 3,9 2,8 0.08., 3,5 4,8 5,3 22,8 20,0 : 0,0 : 0,80 52,5 0,03 3,s. 0,7 50 6,9 72,7 3,2 65.8 42.0 32,5 0,28 9.8 3, 0,4 0,0,7 8.2 2,8 4, 3,0 0,3 o 7,3 o, 8,2 3, 2, 00. 7.5 7,8 53.9 4,9 0,3 7, 2,2 0,04 0,03 5, 30,0 3,9 50,:, 23,2 4;3 0,006 43,2 " 0.3 0,008 0,9, ' 9,8 5 4,7 7.9 205,6 48,8 76,8. 30.7' 0,8 3.5 3,8 0,09 0,05 6,0 38,0 4,8 73,7 36,0 0,0 0.020 70,8 0,25 0,0,7 0,9 o 8,8 85,7 39,4 80. 34,8 7.7 0,0 3,4 0,6 0,0 o 4, 23,7 3,0 36,6 7,0 0,8 o 3,4 0,06 o 0,4
0 Kuvassa n:o 3 on esitetty keskimääräinen,pesäkeluku 5-vuotiskausittain vuodesta 92 lähtien. Vantaanjoen saastuminen ilmenee l'elvänä' pesäkeluvun kasvussa viimeisinä 5:nä vuotena. Kuva n:o 4. Keskimääräinen pesäkeluku johtovedessä eri kuukau'sina 960. Ravintoalusta liivate-lihaliemi, lämpötila 20 C ja idätysaika 2 vrk. Kuva n:o 5. Keskimääräinen pesäkeluku Vantaanjoen vedessä eri kuukausina 960. Ravintoalusta liivate-lihaliemi, lämpötila 20 C ja idätysaika 2 vrk. Lisäyksenä kuviin 4 ja 5 on mainittava, että keskiarvona bakteerien pesäkeluvulle millilitrassa vettä, ravintoalustalla liivate-lihaliemi (20 C; 2 vrk) saatiin 960: Vanhakaupunki.....Pitkäkoski.... Jokivesi 28000 000, Johtovesi 0,3,0 Taulukko n:a 4. Coli-bakteereita erotettuna kalvosuodatuksella ja idätettynä endo-agar alustalla 37 C:ssa. Keskiaivot viikoittain tehdyistä määrityksistä. Taulukko n:o 5. Coli-aerogenes ryhmien bakteereita (todennäköisin lukumäärä). dätys 2 vrk laktosipeptoni-lihaliemessä 37 C. Näytteet tutkitaan viikottain. (Pitkäkoskella johtovesi joka päivä). Oheisista taulukoista n:o 4 ja 5 ilmenevien bakteriologisten tarkkailu menetelmien lisäksi Pitkäkosken laboratoriossa määritetään pesäkeluku päivittäin käyttämällä ravint.oalustaa agarlihaliemi, idätettynä 37 C 2 vrk. 5000.. /5000 foooo 0000.. 5000.5000 V/Ml 2-25 26-30 3-3,5 36-40 +-+.5.. ~"50.5-55 56-60' YUOJ Kuva n:o 3. jokiveden pesäkelukuien keskiarvot 5-vuotiskausittain 92-960.'
",. "".' --- tmnakqupunld f.5 ---- PiHtäkoTki./.S f.o.0 ~--- 0.5 M -... --- r---- ---- r---- ---- --- ~ Jr..Dr.Y!Z!' r ljl.lz. E Jl. ltjwjfj. on""" Kuva n:o 4. Keskimääräinen pesäkeluku johtovedessä eri kuukausina. - 80000 --- J/Qnhakaupunki 80000 ---- Pi/-kökofki 70000 i 7fJ{)(JO..l.M 60000 60000 ~ooo "0000,0000,0000 r----- '0000 f----- ---- 50000 2tJO()() L- ----- 0000 "0000 ---- ---- r--- ---- --------- ---- ttwffaul/ J J.Y Y 'l' 'le Hll Xl Jll ~ Kuva n:o 5. Keskimääräinen pesäkeluku Vantaanjoen vedessä eri kuukausina. ajooo
2 Taulukko n:o 4. Colibakteereita erotettuna kalvosuodatuksella ia idätettynä endo-agar alustalla 37 C:ssa../ Vantaanjoki, ml:ssa ]ohtovesi, 500 ml:ssa keskimäärin suurin pienin keskimäärin suurin pienin Vanhakaupunki... 7 0 0 0 0 0 Pitkäkoski... 4 60 2 0 0 0 Taulukko n:05. Coli~aerogenes ryhmien bakteereiden todennäköinen lukumäärä. Vanhakaupunki... j. Pitkäkoski... keskimäärin 279 09 Van,taanjoki, ml:ssa ~ suurin 600 500 pienin ]ohtovesi, 00 ml:ssa keskimäärin suurin pienin 35 0 <2 0 3 0 <2 0 Kemikaalien kulutus i Kemikaalien kul\ltus on ollut" kertomusvuon~ na suurempi kuin edellisenä vuonna, sillä run~ saille vesimäärille ominainen humuspitoisuuden kasvu -on 'aiheuttanut koagulanttina. käytetyn aluminisulfaatin ja puhdistetun veden alkalointiin käytetyn jälkikalkin kulutuksen suurenemisen. Yleisvesitilanteen edullisuudesta ja runsaista vesimääristä johtuen on raakavesi kui- tenkin esteettisessä suhteessa ollut keskimääräistä parempaa. Ammoniumsulfaatilla tai kloorilla aktivpitua vesilasia käytettiin yleensä veden lämpötilan ollessa alle + 0 C. Kemikaalien kulutuksen tilastollisia tietoja on. esitetty taulukossa n:o 6. Taulukko n:o 6. Kemikaalien kulutuksen tilastollisia tietoja. Käytetty kg..-3. 2. keskimäärin Grammaa ma kohden eniten vähiten. Vanhakaupunki Aluminiumsulfaattia 7/8 %.... Kalsiumoksidia 00 %.... Klooria..... Aktiivihiiltä.... Vesilasia..... Ammoniumsulfaattia.... 248478 80269 9008 54 00 50 07 28273 77,9 25,3 25,8 46,0 4,00,7 5,00 7,8 6,3 4,3,2 2,6 59,8 8,9,6,9 2,8 0,6 2 Pitkäkoski Aluminiumsulfaattia 7/8 %.... Kalsi umoksidia 00 %.... Klooria.... Aktiivihiiltä.... Vesilasia.... Rikkidioksidia.... Natriumkloriittia (koekäyttö).... i 5995 53542 2 385 45608 52802 27522 30 77,3 3,0 26,0 38,8 0,3 8,8 20,00 5,8 -l,3. -- -. 3,3! 49 4,8 4,6 5,0 7,3 0,3 3. Tattarisuon pohjavesilaitos Kalsiumoksidia... -;....
3 Suodatus Suqdattimien toiminta kummallakin puhdistuslaitoksella on sujunut normaalisti kuten edellisinäkin vuosina.. Va.nhakaupunki Kertomusvuonna oli käytössä 4 pientä eli ns. A-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala oli 2,06 m B, antoisuus 33,7 m 8 fh ja suodatusnopeus 6,3 mfh; 4 suurta eli ns. B-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 32,6 m 3, antoisuus 200,6 m'fh ja suodatusnopeus 6,2 mfh sekä 8 ka:ksois- eli us. C-suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 67,66 m B, antoisuus 334,3 m 8 fh ja suodatusnopeus 4,9 mfh. A-suod. B-suod. c-suod.. Suodattimien käyttöaika yhteensä... 2384 h 55727 h 49764 h Suodatettu vesimäärä...:... 387540 m 8 73260 m 8 6686340 m 8 Suodatettu vesimäärä suodatinta. kohden tunnissa 33,7 m 8 fh 200,6 m 8 fh 334,3 m 8 fh Suodattimien pesujen luku... 8 kpl 55 kpl 050 kpl Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä, keskimäärin... 3930 m S 7204 m' 5796 m 8 Käyttöaika kahden pesun välillä... 29 h 24 min 35 h 56 min 4.7 h 24 min Pesu aika kerrallaan.,... ~... 0 min 0 min 2,6 min Pesu vesimäärä yhteensä... 73398 m 3 203332 m S 26669 m S Pesuvettä pesua kohti... 90,6 m 8 3, m 3 253,6 m 3 Pesuvesimäärä prosenteissa suodatetusta vesimäärästä 2,30%,82%,60% 2. Pitkäkoski Suodatukseen on käytetty kaikkia laitoksen kuuttatoista 2-osaista suodatinta, joista jokaisen pinta-ala on 43,6 m 3 Suodatetusta vesimäärästä ja käyttöajasta laskien saadaan suodattimien antoisuudeksi 82,9 m 8 fh ja suodatusnopeudeksi 4,2 mfh. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot käyvät ilmi seuraavasta yhdistelmästä: Suodattimien käyttöaika yhteensä.... Suodatettu vesimäärä (pesu vesi mukaan luettuna).... Suodatettu vesimäärä suodatinta kohden tunnissa.... Suodattimien pesujen luku.... Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä keskimäärin.... Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä suodatinpinta-alan m 8 kohden.... Käyttöaika kahden pesun välillä.... Pesuvesimäärä yhteensä.... Pesuvettä pesua kohden keskimäärin.... Pesuvesimäärä prosentteina suodatetusta vesimäärästä.... 0 252 h 206969 m' 82,9 m 8 fh 922 9494, m 8 24,2 m 8 57,3 h 363399 m' 89 m S ',8 %
4 Kemlallisesti käsitelty vesimäärä Kemiallisesti käsitellyn veden määrä jakaantui kertomusvuonna kummankin laitoksen osalle seuraavasti:. Vanhakaupunki : Pumputtu verkkoon... 3030570 m 3 eli 97,52 % Selkeytysaltaitlen tyhjennys ja pesu... 228 00 ~ 0,73» Suodattimien pesu... 542 899 ~,75,» ----------------~----------- Yhteensä 307669 m a eli 00,00 % 2. Pitkäkoski : Pumputtu verkkoon... 9685370 m 3 eli 9555 % Selkeytysaltaiden tyhjennys ja pes~... 5076» 2,48» Suodattimien pesu... 363399,7t!» P~hdasvesikaivojen pesu- ja korja,ustyhjen~ys 43 000 0,2» ~~~------------------- Yhteensä 20602530 m 3 eli 00,00 % 3. Tattarisuo: Pumputtu verkkoon 332450 m 3 (sis. Vanhankaupungin verkkoon pumputtuun vesimäärään) 2.4 Vedenpumppuaminen Kertomusvuonna on vedenpumppllaminen ollut edelleen jaettuna kolmen jakelualueen osalle. Pitkäkosken laitos on pumpunnut lmalan vesisäiliöön ja Vanhankaupungin laitos Alppilan vesisäiliöihin. Pitkäkosken jakelualueeseen ovat kuuluneet pohjoiset ja luoteiset esikaupunkialueet, osia Töölöstä sekä Tapiola, ja Otaniemi. Vanhankaupungin jakelualueeseen on kuulunut muu osa!:aupunkia paitsi Pukinmäki, osittain Oulunkylä sekä niiden k?illispuoliset alueet, jotka ovat saaneet veden Tattarisuon pohjavesilaitoksesta. Kesäkuun 6. päivästä alkaen laajennettiin Pitkäkosken jakelualuetta lisäämällä siihen osia Töölöstä. Lisäksi on vettä Pitkäkosken alueelta syötetty Alppilan vesisäiliöiden piirin paineolojen parantamiseksi. Tarvittaessa on taas puolestaan Vanhankaupungin laitoksen vettä. pumputtu lmalan vesisäiliön piiriin. Yhteensä ovat eri "laitokset pumpunneet vettä verkostoon 4999080 m 3 Pumputut vesimäärät sekä keskimääräinen, suurin ja pienin kokonaispumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena selviävät taulukosta n:o 7. Taulukko n:o 7. Vedenpumppuaminen - Tabell n:r. 7. VattenUPPlordring Kokonaispumppuaminen Vanhan-, vuorokaudessa, kaupungin Pitkäkoske:l Yhteensä Pohjavesi- Kaikkiaan laitos laitos pintavettä laitokset pwnputtu Total uppfordring. Kuukausi per dygn " Gammel- Långior:.- Sammanlagt Grundvat- Tota} upp- m8 Månad s tadsverket verket ytvatten tenverken fo..".uing Ke.ki- l' Suurin Pienin määr.i määrä määrä L3 n. n,!l' m B Me:leltal Max. Min. Tammikuu. 274390 3000 3856 90 2580 388370 25205 40420 0330 Helmikuu.. 262420 34520 3758730 26040 3784770 30509 40780 0450 Maaliskuu.. 2847350,392 ~50 4239700 29770 4269470 37724 47930 0340 V Huhtikuu... 2889660 204800 4094460 24840 4ff9300 3730 5660 08680 V Toukokuu.. 279' 0 694800 448590' 28960 454870 45640 6050 22730 V Kesäkuu... 237980 754800 4072 780 29350 40230 33404 i64440 70500 V Heinäkuu.. 226980 762900 3889880 25860 ' 3"95740 2634 48970 93420 V Elokuu... 220 80 2007250,,4208430 27000 4235430 36626 5 870 03560 X Syyskuu... 2'40035Q 9} 900 438250 29800 4348050 44935 57420 20570 X ;okakuu... 234'620 979350 4320970 3040 435380 40367 54200 03990 Xl' Marraskuu.. 2330860 '840970 47830 28600 4200430 38960 49685 97258 X Joulukuu... 2358770 ' 882730 424500 26640 426840 36822 5379 95834 Koko' vuosi ' Hela året... 29 973,260 9685370 49658630 332450 4999080 36588 64440 70500
5 2.5 Vedenjakelu ja vuodot Vedenjakelu on toimintavuonna tapahtunut ilman huomattavia häiriöitä lukuunottamatta lokakuun lopulla Viikin jätevesipuhdistamon rakennustyömaan kohdalla sattuneen maanvyörymän aiheuttamia seurauksia. Tällöin 80 metrin pituinen osa i! 800 mm läpimittaista pääsyöttöjohtoa siirtyi liikkuvan maamassan mukana pois paikaltaan. Tilapäisjohdon rakennustyön aikana tapahtui veden syöttö Herttoniemeen Kulosaaren kautta ja osaksi Tattarisuon pohjavesilaitoksesta. - Verkossa oli edellämainitun lisäksi kaikkiaan 68 vaikutukseltaan 'paik~llista vuotoa, joista 8 oli teräsputkissa. Vuodot 'jakeluverkossa Taulukossa n:o 8 esitetään yhte'enveto johtoverkossa sauuneista vuodoista viideri vuoden aikana. Vuodot tajojohdoissa Katujohdosta kiinteistöille johtavissa talojoli.doissa esiintyi kaikkiaan 39 vuotoa. Vuotojen jakaantuminen erilaatuisten johtojen osalle käy ilmi taulukosta n:o 9, jossa lisäksi on vastaavat tiedot vuosilta 956-959. Taulukko n:o 8 Jakeluverkon vuodot Putken läpimitta \ 956 957 958 959 960 Valu. Valu Valu- Valu- Valu- Teräs [rauta [ Yht. Teräs [rauta [ Yh,t. Teräs rauta [ Yht. Teräs [rauta [ Yht. Teräs [rauta Yht.... 000... ~... l' 800... 2 2 3 5 5 600... 3 3 2 2 3 4 2 3 450... " 400..... 4 4 300... 5 6 7 7 5 6 7 8 250... 2 2 200... 5 5 0 0 5 5 7 7 5 5 50... 2 8 0 7 8' 2 0 2 20 20 8 8 25... 9 9 2 3 3,2 2 4 0 0 00... 3 4 3 3 6 2 3 5 4 75...' 3 4 4 4 50... Yhteensä... 6 48 '54 7 39 46 l' 5 40 [ 45 [ 3 62 75 [ 8 6 69 Verkon pituus m:ssä... 377 620 407359 45309 484828 509039 Vuotoja kpl/km... 0,42 0,2 0,099 0,55 0,36 Taulukko n:o 9. Talojohtovuodot 956-960 Johtoruateria.li 956 957 958 959 960 V:alurautaputki... 60 23 36 37 3 Te~~sput~...:... - 4 3 - - ;..YJyputki... 6 5 7 5 7 Kupariputki... 4 ) - Vuotoja yht. kpl... 70 33 47 42 39 Talojohtoja yht. kpl.... 7276 7506, 7696 8028 8366 Vuotoja kpl/00 kpl... taloj.... 0,96 r 0,43 '," 0,6 0,52 0,47 ) jäätymistapauksia l'
6 2.6 Veden kulutus ja vesijohtoverkkoon pumputtu vesimäärä. Kaikki vesi on jaettu mittarien kautta. Kulutetut vesimäärät olivat näiden mukaan seuraavat: (prosentit laskettu pumputusta kokonaisvesimäärästä) Yksityiskulutus -9 0-2 9, 2. 22 23':""27 3-5. 8.20 6-7 3 30 29 S3 46 28 34 37.38.39.4 42 43 45 44 49 35 52 kaup.osa Keskusta, Kruununhaka, Eira. Katajanokka 39409 m a eli 26,39 % kaup.osa Kallio. Sörnäinen... 7 822 58»» 5.65 t kaup.osa Vallila. Hermanni... 63252»» 3.27» kaup.osa Käpylä. Kumpula, Toukola. Koskela... 2072 58 ~» 4,5 " kaup.osa Töölö. Meilahti, Hietalahti... 72 09 ) 4.42» kaup.osa Ruskeasuo. Pasila... 45962» 0.92» kaup.osa Lauttasaari... 726 234» ) 3,46» kaup.osa Munkkiniemi. Kuusisaari. Lehtisaari... 99738» 2,00» Pohjois-Munkkiniemi... 662065 t.33 Otaniemi. Tapiola... 793884»».58» kaup.osa Etelä-Haaga... 668949»».83» Pohjois-Haaga... 898784».80» kaup.osa Etelä-Kaarela... 33655» 0.67» kaup.osa Pitäjänmäki. Tali... 826863»,65» Pajamäki... 2300» 0.43» kaup.osa-0ulunkylä... 23335»» 0.47» Maunula, Pirkkola... 589 068 D.8» kaup.osa Pakila... 87 357» O. 8» kaup.osa PUlstola, Pukinmäki, Malmi, Tapanila... 99935»» 0.40» kaup.osa Kulosaari..."~ 9066» 0 39"» kaup.osa Herttoniemi. länt. asuntoalue... 02672» 2.,20» Herttoniemi, teoll.... 058209» 2,2» Herttoniemi, itäinen........................... 583 672», 7» kaup.osa Tammisalo... 2835» 0,04» kaup.osa Puotila... 27442» 0.05» Marjaniemi. Vartiokylä... 000» ) 0.02» kaup.osa Laajasalo... 749 ) kaup.osa Tuomarinkylä... 88» kaup.osasuomenlinna... 505»» 0,30» Satamapostit... 27555»» 0,25 D Pystyputkimittarit... 7027» 0.0» Yksityiskulutus 43905263 m 8 eli 87.83 % Yleinen kulutus Kaupungin maksama kulutus... 4"44680 m 8 eli 8,83 % Vesilaitoksen maksama kulutus... 229»» 0.42» ------------------------~--- Yleinen kulutus 4 626 799 m 3 eli 9,25 % Putkiverkon huuhteluihin. vesisäiliöiden puhdistukseen. tulipalojen sammutukseen. rakennusviraston tarpeisiin uusia katuja rakenn.~~essa.lputkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytossa... 45908 m 8 eli 2,92 % Vesijohtoverkkoon pumputtu yhteensä,... 4999080 m 8 eli 00.00 %
7 Mittareilla mitattu yhteensä koko pumputusta vesimäärästä... 48532062 m a eli 97,08 % Vuonna 959 pumpuuiin vesijohtoverkkoon... 4562460 m a Lisäys vuonna 960... 4366470» Keskikulutus vuorokaudessa 960... 36866» Suurin kulutus vuorokaudessa 4. 6.... 64 440 Pienin kulutus vuorokaudessa 5. 6. VedenpuhdlstuBla.tosten kulutus Vedeilpuhdistuslaitosten käyttämä vesimäärä: Pitkäkoski: Selkeyttämisaltaiden tyhjennys ja huuhtelu... 5076 m 8 Suodattimien pesu.... Puhdasvesikaivojen pesu- ja korjaustyhjennys.... 363399» 43000» 9760 m a Vanhakaupunki: Selkeytysaltaiden tyhjennys ja pesu... 228 00 m a Suodattimien pesu... 542899» 688069 m a 770909 m 3 Vettä kemiallisesti käsitelty kaikkiaan 567949 m a Keskimäärin 4 200 m 8 /vrk Vedenkulututukseen liittyvät tilastolliset tiedot käyvät ilmi taulukosta n:o 0, ja kuva n:o 6 esittää graafisesti vedenkulutuksen kehityksen vuodesta 930 lähtien. 2.7 Sähkönkulutus. viemärisuunnitelmia. K yseisiin piirustuksiin liittyvät asennustarkastukset on suoritettu rakennuspaikalla työn eri vaiheissa. - Lisäksi on tarkastustoimistolta pyydettäessä annettu lausuntoja erilaatuisissa vesijohto- ja viemärialaa ~oskevissa kysymyksissä. Eri puhdistuslaitoksissa käytetty energia sekä Helsingin kaupungin sähkölaitokselta 2.9 Saniteettityöt ostetun sähköenergian että Vanhankaupungin laitoksella kehitetyn energian määrät - on. Saniteettitoimisto on suunnitellut ja asentanut kaupungin omistamiin ja rakenteilla oleviin esitetty taulukossa n:o. kiinteistöihin vesi- ja viemärijohtoja. Kertomusvuoden lopulla työt jatkuivat huomattavimpien 2.8 Tarkastustoiminta työkohteiden osalta mm. seuraavissa suureh- Tarkastustoimisto on tarkastanut ja hyväksy- koissa uudisrakennujc;issa: Koskelan sairaskodin nyt toimintavuonna39q sarjaa uudisrakennuk- ;keskusrakennuksessa ja.tuberkuloosisairaalan sia tai -rakenn~sryhmiä sekä vanhojen talojen toimistorakennukse~sa. putkistojen uusimisia koskevia vesijohto- ja Rakennustöiden lisäksi oj;!. suoritettu useita
8 vesi-, vieman- ja lämpöjohtojen korjaus- ja muutostöitä kaupungin omistamissa kiinteis-, töissä, joista mainittakoon Marian sairaalan rakennukset n:o 3 ja 4 sekä kiinteistöviraston rakennukset Katariinankatu ja 3. Asennustoiminnan ohella on toimistossa tut 7 kittu eril<tisia vesi- ja viemärijohtoverkkoon liitettäväksi aiottuja laitteita ja tarvikkeita sekä annettu niistä tarkastuslausuntoja ja -todistuksia. Taulukko n:o 0. Vedenkulutuksen tilastollisia tietoja. Tabell nf' 0. Statistiska uppgiftef' om vattenfäf'bf'ukningen. Vedenkulutus, m S Vattenörbrukning, m' Maksavat kuluttajat Keskikulutus Betalande henkeä kohti konsumenter V U os i Kaupungin Vesijohtoverk vuorokaudessa, 5) Ar Yksityis- maksama koon pumputtu l kulutus kulutus yhteensä Pumpat i vat Medelförhruk-.'",9,0' ~ Privat för- Stadens ;g '" brukning El bo" egen.för-. tenlednings- ning per per-,.. -- ') brukning nätet sam- SOn oeh dygn, 5) ;;0 " " El ""_ 0 " '" > ') manlagt ;.-!l '" 8'- ~9~... 900... 3 556-202904 60, 286 905... 786352-259507 62,2 452-90... 283 997-4255940 80,6 650-95... 4963329 54703 638263 99,6 206 46 920... 536 52 47077 6663349 93,2 2"59 62 925... 689846 623307 8338022 08,9 2445 90 930... 058707 78542 2250 34 39,9 2922 223 935... 2027683 99678 4007908 39,5 340 26 936... 3004808 043729 5059 05 46,6 3262 278 937... 4364668 37840 6534457 57, 344 280 938... 5683506 63272 7530 89 60,6 3605 279) 939... 640008 94'836 8' 32200 60, 3972) 289 940... 5306948 / 3753 8003232 54,8 3984 32 94... 6977403 033703 9295660 64,6 4045 382 942... 648824 038943 20928352 77,2 42093) 3263) 943... 7354950 089350 8829439 55,2 439 32 944... 683547 2 803 803638 50,2 487 299.945... 9 25796 222402 2064793 68,9 4235 320... 2 4360 39805 23023389 7,4 4'7574) 362... 2868065 587566 '24870650 8,9 4782 377 'l~!~'" 948:... 23385082 606330 25705843 85, 497 39, 949; :... 2498352 690985 26303028 86,8 5052 44 950... 248288 86920 2796460 205, 5298 458 952... 27043 0 200952 29664406 23,7 5364 459 952... 2885889 2733 40 3760807 222,8 '.-. 5.54 586) 953... 29747360 2493 20 327870 226,7 5720 535 954... 3437493 2908233 3506420 239,7 5970 57 955... 3353989.., 337350 36972 540 248,2 624 584 956... 3578239 33464 40080.970 260,0 6537 586 957... 35690 3506638 4638270 267,7 6650 52.958... 396064 366536 42327690 265,8 6825 545 959... 40 5225 4224656 4562460 280,9 785 57 i960... 43905263 444680 4999080-7567 634 " ) Joukko kioskeja on pidetty yhtenä kuluttajana. - ) Pohjavesilaitosten kuluttajat tulivat lisää. - 8) Joukko kaupungin omistamia taloja Pirkkolassa siirtynyt yksityisten hallintaan. - 4) Haagan kauppalan sekä Lauttasaaren ja Kulosaaren kuluttajat tulivat lisää. - 5) Henkikirjojen mukaisen keskiväkiluvun mukaan. - 8) stutukset yms. otettu mukaan erillisinä vedenkäyttäjinä. - ') Kulutusarvot mittarilukemakalldelta. '..