KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2005 vp Kouluterveydenhuollon palveluiden saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Hyvällä ja kattavalla kouluterveydenhuollolla on todistetusti suuri merkitys lasten ja nuorten terveen kehityksen kannalta. Kuitenkin maassamme on kuntia, joissa koululaisten terveystarkastusten väli saattaa olla jopa viisi vuotta. Sinä aikana lapsen elämässä ennättää tapahtua paljon. Sairaus tai kehityshäiriö, johon olisi tarvittu pikaista hoitoa, saattaa jäädä huomaamatta. Ongelmat pahenevat ja haittaavat lapsen koulunkäyntiä ja kehitystä, ja niiden pitkittyessä niihin on vaikeampi puuttua. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä muiden toimijoiden kanssa työstänyt vuonna 2004 voimaan tulleet valtakunnalliset kouluterveydenhuollon laatusuositukset. Laatusuositusten tarkoituksena on varmistaa korkeatasoisen kouluterveydenhuollon toimintaedellytykset ja taata näin kouluterveydenhuollon palveluiden yhdenvertainen saatavuus eri puolilla maata. Suositusten mukaan koululaisten tulisi päästä vuosittain lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolle. Tämä ja monet muut yksittäiset suositukset eivät tällä hetkellä toteudu maamme kunnissa. On tunnettu tosiasia, että lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt hälyttävässä määrin. Useat alan tutkimukset kertovat, että lasten mielenterveyshäiriöt ovat yleisyydessään jo kansantauti. Ahdistus ja masennus vaivaavat lapsia entistä enemmän, ja oireet näkyvät entistä vaikeampina yhä nuoremmilla lapsilla. Kouluterveys 2005 -kyselyn mukaan koululaiset ovat yhä väsyneempiä ja sosiaaliset ongelmat ja väkivalta varjostavat monen lapsen elämää. "Tosihumalaan" itsensä juovien joukko on kasvanut. Epäterveellisten välipalojen syöminen ja syömishäiriöt ovat yleistyneet. Sukupuolitaudit leviävät. Näiden ongelmien ennaltaehkäisyssä kouluterveydenhuollolla on avainrooli. Kuka tunnistaa mahdolliset ongelmat, jos lapsi ei pääse säännöllisesti tapaamaan kouluterveydenhoitajaa ja/tai koulupsykologia? Rikkinäiset perheet, joissa vanhemmatkin voivat huonosti, eivät aina anna lapselle hänen tarvitsemaansa tukea. Kouluterveydenhuollon kriisi sekä ennalta ehkäisevän terveysvalistuksen puutteet ovat olleet olemassa jo vuosia, mutta tilanne on pysynyt ennallaan. Kun kuntien talous on ahtaalla, kouluterveydenhuolto on ollut asia, josta on ollut helppo nipistää. Seurauksena on ollut lastensuojelun ja lastenpsykiatrian kustannusten raju kasvu, ja kunnille on pikemminkin syntynyt enemmän menoja kuin säästöjä. Hallitus sanoo lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn olevan tämän hallituskauden painopistealueena. Kuitenkin vastuu varhaisesta puuttumisesta siirretään kouluterveydenhuollolle ja kuntien perusterveydenhuollolle. Tämä on aivan oikea periaate, mutta käytäntö osoittaa, etteivät kunnat pysty pienentyvillä resursseillaan täyttämään velvollisuuttaan kouluterveydenhuollon laatusuositusten mukaisesti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä korjatakseen valtakunnallisesti vakavan tilanteen ja turvatakseen kaikille koululaisille yhtäläiset mahdollisuudet saada valtakunnallisten suositusten mukaista kouluterveydenhuoltoa? Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2005 Leena Harkimo /kok 2
Ministerin vastaus KK 928/2005 vp Leena Harkimo /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Harkimon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 928/2005 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä korjatakseen valtakunnallisesti vakavan tilanteen ja turvatakseen kaikille koululaisille yhtäläiset mahdollisuudet saada valtakunnallisten suositusten mukaista kouluterveydenhuoltoa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vuodesta 1993 lähtien lähtökohtana on ollut, että kunnat voivat järjestää kansanterveystyöhön kuuluvat tehtävät haluamallaan tavalla. Kuntia on tämän jälkeen tuettu informaatio-ohjauksella. Kouluterveydenhuollossa se on ollut ohjeistuksen antamista kouluterveydenhuollon oppaan ja kouluterveydenhuollon laatusuosituksen muodossa. Opas ja laatusuositus eivät ole kuntia sitovia eikä kunnilla ole velvollisuutta noudattaa ohjeistusta. Samana ajankohtana kouluterveydenhoitajien virkoja on vähennetty ja kouluterveydenhuollon vastaanottokäyntejä on vähennetty huomattavasti. Stakesin toimesta valmistui Kouluterveydenhuollon opas vuonna 2002 tukemaan hyvinvoinnin edistämistä kouluissa ja erityisesti tukemaan kouluterveydenhoitajien ja koululääkäreiden jokapäiväistä työtä. Sosiaali- ja terveysministeriö valmisti yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa Kouluterveydenhuollon laatusuositukset. Laatusuositukset on tarkoitettu ensisijaisesti kouluterveydenhuollosta vastaavalle johdolle ja kunnan päättäjille, jotka ohjeistavat kouluterveydenhuollon palveluja ja osoittavat voimavarat toiminnalle. Laatusuositus kiteyttää kouluterveydenhuollon oppaan sisältämät asiat ja toimii apuvälineenä palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja seurannassa. Oppailla ja suosituksilla on tarkoitus tarjota tutkimukseen perustuvaa tietoa ja hyväksi todettuja käytäntöjä ja työtapoja kunnan kouluterveydenhuollon palvelujen kehittämisen tueksi. Stakes on tarjonnut myös vuodesta 1995 lähtien koulukohtaisia tietoja lasten ja nuorten terveydentilasta, terveystottumuksista ja koulujen terveydellisistä oloista. Vuonna 2005 johtaville hoitajille ja yläkoulujen rehtoreille suunnatun kyselyn mukaan kaikki kunnat eivät tee ohjeiden ja suositusten mukaisia laajoja terveystarkastuksia eivätkä koulujen työolotarkastuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa peruspalveluministerin johdolla terveyden edistämisen aluekierroksen vuoden 2006 alussa. Sen tarkoituksena on kiinnittää kuntien päättäjien huomiota terveyden edistämisen vaikuttavuuteen ja edullisuuteen korjaavaan toimintaan verrattuna. Tähän kuuluvat myös kouluterveydenhuollon palvelut. Tähän saakka terveyden edistämiseen liittyviä tehtäviä on pyritty ohjaamaan sosiaali- ja terveysministeriön toimesta oppailla ja suosituksilla. Jos kyseinen informaatio-ohjaus ei riitä eikä näillä keinoilla päästä toivottuun tulokseen, on jatkossa mahdollisuus antaa kansanterveyslakiin tehdyillä muutoksilla normiohjausta tarkempia säännöksiä. Kansanterveyslain muutoksen yhteydessä marraskuussa 2005 muutettiin myös kansanterveyslakiin (66/1972) sisältyvät kouluterveydenhuollon tehtävät vastaamaan nykykäytäntöä. Kansanterveyslain 14 :n kouluterveydenhuoltoa käsittelevään kohtaan lisättiin seuraava kursiivilla kirjoitettu teksti: "oppilaan ter- 3
Ministerin vastaus veyden seuraamiseen ja edistämiseen kuuluvien neuvonnan ja tarkastusten sisällöstä ja määrästä sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellisesta erikoistutkimuksesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella." Lisäksi kansanterveyslakiin lisättiin velvoite kunnille seurata kunnan asukkaiden terveydentilaa väestöryhmittäin. Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2005 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 4
Ministerns svar KK 928/2005 vp Leena Harkimo /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 928/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Harkimo /saml: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att på riksomfattande nivå korrigera den allvarliga situationen och för att trygga lika möjligheter för alla skolelever att få sådan skolhälsovård som följer de riksomfattande rekommendationerna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Sedan år 1993 har utgångspunkten varit att kommunerna kan sköta sina uppgifter inom folkhälsoarbetet på det sätt de själva önskar. Kommunerna har efter detta stötts genom informationsstyrning. Inom skolhälsovården har detta skett genom anvisningar i form av en handbok för skolhälsovården och en kvalitetsrekommendation för skolhälsovården. Handboken och kvalitetsrekommendationen är inte bindande för kommunerna och kommunerna är inte skyldiga att följa anvisningarna. Samtidigt har antalet skolhälsovårdartjänster skurits ned och antalet besök på skolhälsovårdsmottagningen minskats betydligt. Genom Stakes försorg utarbetades handboken Skolhälsovården år 2002 för att stödja främjandet av välbefinnandet i skolorna och särskilt för att stödja skolhälsovårdarnas och skolläkarnas dagliga arbete. Social- och hälsovårdsministeriet utarbetade tillsammans med Finlands Kommunförbund Kvalitetsrekommendation för skolhälsovården. Kvalitetsrekommendationen är i första hand avsedd för den ansvariga ledningen för skolhälsovården och de beslutsfattare i kommunen som ger anvisningar om skolhälsovårdstjänsterna och anvisar resurser för verksamheten. Kvalitetsrekommendationen sammanfattar innehållet i handboken för skolhälsovården och fungerar som ett hjälpmedel i planeringen, utvecklingen och uppföljningen av tjänsterna. Det är meningen att handboken och rekommendationen skall erbjuda forskningsbaserad kunskap samt konstaterat god praxis och goda arbetssätt som stöd för utvecklingen av kommunernas skolhälsovårdstjänster. Stakes har också sedan år 1995 erbjudit skolspecifika uppgifter om barnens och ungdomarnas hälsotillstånd, hälsovanor och de sanitära förhållandena i skolan. En enkät som år 2005 riktades till de ledande sköterskorna och högstadieskolornas rektorer visar att alla kommuner inte utför de omfattande hälsokontroller som anges i anvisningarna och rekommendationerna och inte heller kontroller av arbetsförhållandena i skolorna. Social- och hälsovårdsministeriet kommer under omsorgsministerns ledning att göra en regionrunda på hälsofrämjandets område i början av år 2006. Dess syfte är att fästa de kommunala beslutsfattarnas uppmärksamhet vid hur effektivt och förmånligt hälsofrämjandet är i jämförelse med korrigerande verksamhet. I detta ingår också skolhälsovårdstjänsterna. Hittills har man strävat att styra det hälsofrämjandet arbetet med handböcker och rekommendationer genom social- och hälsovårdsministeriets försorg. Om informationsstyrningen inte räcker till och dessa metoder inte ger önskat resultat, finns det i och med de ändringar som gjorts i folkhälsolagen en möjlighet att i fortsättningen utfärda bestämmelser som är noggrannare än normstyrningen. I samband med revideringen av 5
Ministerns svar folkhälsolagen i november 2005 ändrades också skrivningen i folkhälsohälsolagen (66/1972) om skolhälsovårdens uppgifter, så att den motsvarar nuvarande praxis. Till den punkt i folkhälsolagens 14 som behandlar skolhälsovården fogades följande kursiverade text: "närmare bestämmelser om innehållet i och omfattningen av den rådgivning och de undersökningar som hör till följandet och främjandet av elevernas hälsa samt om specialundersökningar som är nödvändiga för konstaterande av hälsotillståndet kan utfärdas genom förordning av statsrådet." Till folkhälsolagen fogades därtill en skyldighet för kommunerna att följa hur kommuninvånarnas hälsotillstånd utvecklas i de olika befolkningsgrupperna. Helsingfors den 1 december 2005 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 6