Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2007

Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2007

Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2007 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta

YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin (09) 156 11 faksi (09) 156 1369 www.ytv.fi Lisätietoja: Niina Tanskanen, puhelin (09) 156 1669 niina.tanskanen@ytv.fi Olli Linsiö, puhelin (09) 156 1391 olli.linsio@ytv.fi Kansikuva: YTV / Hannu Bask Painopaikka Helsinki 2008

Esipuhe YTV Jätehuolto on kehittänyt aktiivisesti yhdyskuntajätteiden ennakointimallia, jonka avulla voidaan tuottaa tietoa jätehuollon toimenpiteiden suunnittelua varten. Suurin osa YTV:lle ohjautuvasta yhdyskuntajätteestä on peräisin kotitalouksista ja julkisista palveluista, joten kotitalouksissa syntyvän jätteen määrän ja laadun seuranta on ennakoinnin kannalta oleellista. Tämän tutkimuksen tuloksena saadaan kuvaus kotitalouksien sekajätteen laadusta eri kiinteistöryhmissä ja kokonaisuudessa pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen on suorittanut Ramboll Finland Oy YTV Jätehuollon toimeksiannosta. Työstä Ramboll Finland Oy:ssä on vastannut Sanna Pulkkinen, aineiston tilastollisen käsittelyn ovat tehneet Anne Vehmas, Hanna Herkkola ja Seela Sinisalo. Tutkimusmenetelmän asiantuntijana työssä on käytetty Virve Toukolaa. Lisäksi lajittelun valvonnassa on ollut mukana Tiina Kumpula Ramboll Finland Oy:stä. Lajittelussa ja keräysseurannassa on tutkimusapulaisina ollut opiskelijoita. YTV:llä projektia ovat ohjanneet Reetta Anderson ja Taija Ståhlberg sekä viimeistelyvaiheessa Niina Tanskanen. Keräysjärjestelyistä on vastannut YTV:n kuljetuspalvelut. Tampereella 2.6.2008 Ramboll Finland Oy Sanna Pulkkinen

Tiivistelmäsivu Julkaisija: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Tekijät: Ramboll Finland Oy:Sanna Pulkkinen,Anne Vehmas,Hanna Herkkola, Seela Sinisalo Päivämäärä 2.6.2008 Julkaisun nimi: Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2007 Rahoittaja / Toimeksiantaja: YTV Jätehuolto Tiivistelmä: YTV pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Jätehuolto järjestää kotitalouksien ja julkisten palveluiden jätehuollon Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla sekä Kirkkonummella. Alueella tehtiin syksyllä 2007 kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimus. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kotitalouksien sekajätteen määrästä ja laadusta. Lisäksi haluttiin vertailla erityyppisten asuinkiinteistöjen jätteen määrää ja laatua sekä selvittää hyötyjätteiden kiinteistökohtaisen keräyksen vaikutusta kotitalouksien sekajätteen määrään ja laatuun. Edelleen haluttiin selvittää sekajätteen laadun mahdollisia muutoksia viimeisen neljän vuoden aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen kuutta eri kiinteistöryhmää. Ne olivat yhden huoneiston kiinteistöt, 2 4 huoneiston kiinteistöt, 5 9 huoneiston kiinteistöt, 10 20 huoneiston kiinteistöt sekä yli 20 huoneiston omistuskiinteistöt ja yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöt. Kiinteistöryhmät valittiin biojätteen, paperin ja keräyskartongin kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen perusteella. YTV-alueen jätehuoltomääräyksissä on säädetty biojätteen kiinteistökohtainen keräysvelvoite vähintään 10 huoneiston kiinteistöille. Keräyskartongin osalta kiinteistökohtainen keräysvelvoite on vähintään 20 huoneiston kiinteistöillä. Paperin erilliskeräys on tyypillisesti vähintään 5 huoneiston kiinteistöillä. Pääkaupunkiseudulla asui vuoden 2007 alussa lähes miljoona ihmistä, joista 77 % asui kerrostaloissa. Tutkimusta varten sekajätettä kerättiin kiinteistöistä, joissa asui noin 15 000 asukasta. Keräysalueet ja kiinteistöt valittiin siten, että ne edustaisivat mahdollisimman hyvin pääkaupunkiseudun asukkaita. Kiinteistöjen valintakriteereinä käytettiin asukkaiden ikäjakaumaa, asukasmäärää huoneistoa kohti sekä alueiden asukkaiden sosioekonomista tasoa. Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla syntyi sekajätettä keskimäärin 165 kiloa asukasta kohden. Luvussa ei ole mukana asukkaiden esimerkiksi Sortti-asemille toimittamia jätekuormia. Tutkimuksen perusteella sekajätteiden määrään ja laatuun vaikuttavat mm. kiinteistökohtainen erilliskeräys, kiinteistön asukkaiden ikäjakauma ja pihanhoito kiinteistöllä. Sekajätettä tuottivat vähiten yli 20 huoneiston omistuskiinteistöissä asuvat (147 kg/asukas/vuosi) ja toiseksi vähiten yhden huoneiston kiinteistöissä asuvat (154 kg/asukas/vuosi). Eniten sekajätettä syntyi 2 4 huoneiston kiinteistöissä (251 kg/asukas/vuosi). Yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä asuvat tuottivat selvästi yli 20 huoneiston omistuskiinteistöissä asuvia enemmän sekajätettä (163 kg/asukas/vuosi), vaikka kyseisten kiinteistötyyppien lajittelumahdollisuudet ovat lähes samanlaiset. Eniten jätteen määrään ja laatuun näyttää tässä tapauksessa vaikuttavan se, että vuokrakerrostaloissa asuu enemmän lapsiperheitä ja nuoria aikuisia kuin omistuskerrostaloissa. Sekajätteen laadussa suurin ero eri kiinteistöryhmien välillä oli puutarhajätteen määrässä. Puutarhajätettä oli 2-4 huoneiston kiinteistöissä lähes 15-kertainen määrä verrattuna vuokrakerrostaloihin. Kaiken biojätteen osuus kotitalouksien sekajätteestä oli yhteensä 40 painoprosenttia eli 67 kiloa asukasta kohden vuodessa. Paperia, kartonkia ja pahvia oli sekajätteessä 17 painoprosenttia eli keskimäärin 28 kiloa asukasta kohden. Näitä jakeita oli eniten 2 4 huoneiston sekä 5 9 huoneiston kiinteistöjen sekajätteissä ja vähiten yhden huoneiston kiinteistöjen sekajätteissä. Yli 5 huoneiston kiinteistöjen sekajätteessä olevan keräyspaperin määrät olivat melko korkeat ottaen huomioon, että lähes kaikissa kiinteistöissä oli paperinkeräysastiat. Muovin osuus kotitalouksien sekajätteestä oli 16 painoprosenttia eli 26 kiloa asukasta kohden vuodessa. Muovijäte oli pääasiassa pakkauksia (arviolta 90 %). Vaippojen osuus sekajätteestä oli 7 painoprosenttia. Yhden huoneiston ja 2 4 huoneiston kiinteistöjen osalta sekajätteen laatu on pysynyt lähes samanlaisena viimeisen neljän vuoden aikana. Yli 20 huoneiston kiinteistöillä kuitupohjaisten materiaalien määrä sekajätteessä on vähentynyt. Kaikissa kiinteistöryhmissä suurimmat muutokset kotitalouksien sekajätteen laadussa ovat tapahtuneet kuitumateriaalien ja muovien määrissä. Kuitumateriaalien (keräyspahvi, keräyskartonki, alumiinipinnoitettu kartonki) määrä sekajätteessä on neljän viimeisen vuoden aikana vähentynyt keskimäärin 22 % eli noin 4 kiloa asukasta kohden. Kovamuovien määrä sekajätteessä on puolestaan lisääntynyt noin 14 % eli noin 3 kiloa asukasta kohden. Avainsanat: jätehuolto, kotitaloudet, jätemäärät, sekajäte, ongelmajäte, keräyskartonki, punnitus, tutkimus Sarjan nimi ja numero: YTV:n julkaisuja 15/2008 ISBN 978-951-798-695-3 ISSN 1796-6965 Sivuja: 37 Kieli: Suomi ISBN 978-951-798-696-0 (pdf) YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta PL 521, 00521 Helsinki, puhelin (09) 156 11, faksi (09) 156 1369

Abstract page Published by: YTV Helsinki Metropolitan Area Council Author:Ramboll Finland Oy:Sanna Pulkkinen,Anne Vehmas,Hanna Herkkola,Seela Sinisalo Date of publication 2.6.2008 Title of publication: The amount and quality of mixed houdehold waste in the Helsinki metropolitan area in 2007 Financed by / Commissioned by: YTV Jätehuolto Abstract: The Helsinki Metropolitan Area Council, YTV Jätehuolto is responsible for organising the waste management for households and public administrations in Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa and Kirkkonummi. YTV Jätehuolto conducted a study in the Helsinki metropolitan area on the composition of domestic waste in autumn 2007. The aim of the study was to gain information on the amount and composition of mixed household waste. In the study, composition of waste generated in different types of residential properties was compared. The effects of property specific collection of household recoverable waste on the quantity and quality of waste were also investigated. Moreover, changes in the composition of the waste during the last four years were observed. Six different types of residential properties (1 apartment, 2 4 apartment, 5 9 apartment, 10 20 apartment residential properties and owner occupied apartment buildings with more than 20 apartments, and tenement buildings with more than 20 apartments) were studied separately. The obligation for different types of residential properties to separately collect paper, biowaste and cardboard was used as a criterion for the selection of the properties. Within the YTV area buildings with more than 10 apartments have the obligation to separately collect biowaste and buildings with more than 20 apartments have to separately collect cardboard. Additionally separate collection of paper is typical to buildings with more than 5 apartments. In the beginning of 2007, 77% of the nearly one million people living in the Helsinki metropolitan area lived in apartment buildings. For the study, mixed waste was collected from circa 15 000 inhabitants. The collection areas and residential properties were selected to represent the inhabitants of the metropolitan area in the best possible way. Demographic structure, number of inhabitants per apartment and socio-economic status of inhabitants were the criteria for the selection of the properties. In 2007, the amount of mixed household waste produced in Helsinki metropolitan area was 165 kg per capita. The figure does not include wastes inhabitants may have taken to e.g. Sortti recycling stations by themselves. Based on the study, property specific collection of household recoverable waste, demographic structure of inhabitants and gardening affect among others the quantity and quality of mixed household waste produced at any particular property. The lowest amount of mixed waste was produced by inhabitants of owner occupied buildings with more than 20 apartments (147 kg/capita/year). Inhabitants of 1 apartment properties produced only slightly more (154 kg/capita/year). The highest amount of mixed waste was produced in 2 4 apartment properties (251 kg/capita/year). Inhabitants of tenement buildings (more than 20 apartments) produced clearly more mixed waste (163 kg/capita/year) than those living in owner occupied apartment buildings, even though the recycling possibilities provided in these property types are almost similar. In this case, the most important factor affecting the quantity and quality of the waste produced seems to be that more families with children and young adults live in tenement buildings than owner occupied apartment buildings. The biggest difference in the composition of the mixed waste in different property types was the amount of gardening waste. Nearly 15 times more gardening waste was produced in 2 4 apartment properties than in tenement buildings with more than 20 apartments. The total share of biowaste in household mixed waste was 40 percent by weight, which is 67 kg/capita/year. The share of paper, board and cardboard was 17 percent by weight, which is 28 kg/capita/year. The share of these waste fractions was the largest in the waste produced in 2 4 apartment properties and 5 9 apartment properties, and the smallest in waste produced in 1 apartment properties. The amount of paper in mixed household waste produced in larger than 5 apartment properties was quite big, considering that nearly all of these properties had the possibility to separately collect paper. The share of plastics in the mixed household waste was 16 percent by weight, which is 26 kg/capita/year. Plastic waste comprised mainly of packaging material (c. 90%). The share of diapers in mixed household waste was 7 percent by weight. The composition of mixed household waste generated in 1 or 2 4 apartment properties has remained nearly unchanged during the last four years. In more than 20 apartment properties the composition has changed due to a decrease in the amount of fibre materials. Generally, the biggest changes in the composition of household mixed waste have been the changes in the amount of fibre materials and plastics. Over last four years, the amount of fibre materials (board, cardboard, and aluminium coated cardboard) in mixed waste has decreased by 22 %, 4 kg per capita. At the same time, the amount of hard plastics per capita in mixed household waste has increased by 14 % (3 kg). Keywords: waste management, households, waste amounts, mixed waste, hazardous waste, cardboard, weighing, study Publication Series title and number: YTV publications 15/2008 ISBN 978-951-798-695-3 ISSN: 1796-6965 Pages: 38 Language: Finnish ISBN 978-951-798-696-0(pdf) YTV Helsinki Metropolitan Area Council, Box 521 00521 Helsinki, phone +358 9 156 11, fax +358 9 156 1369

Sisällysluettelo 1 Johdanto...9 1.1 Yleistä...9 1.2 Tutkimuksen tavoitteet...9 1.3 Tausta ja lähtökohdat...10 1.4 Viimeisimmät kotitalouksien jätteisiin liittyvät tutkimukset...10 2 Otoksen valinta koostumustutkimukseen...12 2.1 Kiinteistöryhmät...12 2.2 Tutkimusalueiden valinta...12 2.2.1 Ikäjakauma...12 2.2.2 Tulotasot...13 2.2.3 Tutkimusalueet...14 2.3 Kiinteistöjen valinta...14 2.4 Tutkimusviikko...15 3 Tutkimus- ja laskentamenetelmät...16 3.1 Jätteiden keräys...16 3.2 Näytteiden valmistus...17 3.3 Käsinlajittelu...18 3.4 Hienoaines käsinlajittelussa...19 3.5 Otosten ja näytteiden määrät...19 3.6 Sekajätteen määrän selvittäminen...20 3.7 Näytteen painon laskeminen...20 3.8 Puutarhajätteen määrän huomioiminen...20 3.9 Tulosten tilastollinen merkitsevyys...21 4 Sekajätteen määrä...22 5 Sekajätteen laatu...23 5.1 Suuret jätejakeet...23 5.2 Sekajätteen laatu jätejakeittain...23 5.3 Kiinteistöryhmien välinen ero...26 6 Tulosten tarkastelu...29 6.1 Sekajätteen laatu biohajoavuuden mukaan...29 6.2 Pakkausjäte sekajätteessä...30 7 Tutkimustulosten vertailu vuoden 2003 2004 tutkimuksen tuloksiin...32 7.1 Vertailu kiinteistöryhmittäin...33 7.1.1 1 huoneiston kiinteistöt...33 7.1.2 2-4 huoneiston kiinteistöt...33 7.1.3 5-9 huoneiston kiinteistöt...33 7.1.4 Vähintään 10 huoneiston omistuskiinteistöt...33

7.1.5 Vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöt... 33 7.2 Kotitalouksien sekajätteen laadun muutokset vuoden 2007 ja 2003 2004 tutkimustulosten perusteella... 33 8 Yhteenveto... 36

9 1 Johdanto 1.1 Yleistä Tulevaisuuden jätemäärien ennakointi on yksi tärkeimmistä keinoista toimivan, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen jätehuollon toteuttamiseksi. Toiminnan muutoksien suunnitteluun ja toteutettujen muutosten tuloksien seuraamiseen tarvitaan luotettavaa tietoa jätteiden määrästä ja laadusta. Luotettavan tiedon saamiseksi YTV on selvittänyt pääkaupunkiseudun kotitalouksissa syntyvän sekajätteen määrää ja laatua. Kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimus tehtiin lokakuussa 2007 viikon mittaisena tarkkailujaksona. Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen kuutta eri kiinteistöryhmää: yhden huoneiston, 2 4 huoneiston, 5 9 huoneiston, 10 20 huoneiston ja yli 20 huoneiston omistus- sekä vuokrakiinteistöjä. Tässä raportissa on kuvattu tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja tutkimuksen tulokset. Lisäksi raportin lopussa on vuoden 2007 koostumustutkimuksen tuloksia verrattu vuoden 2003 2004 koostumustutkimuksen tuloksiin. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa kotitalouksien sekajätteen määrästä ja laadusta. Lisäksi tavoitteena oli vertailla erityyppisten asuinkiinteistöjen jätteen määrää ja laatua sekä selvittää hyötyjätteiden kiinteistökohtaisen keräyksen vaikutusta kotitalouksien sekajätteen määrään ja laatuun. Edelleen tutkimuksessa haluttiin selvittää sekajätteen laadun mahdollisia muutoksia viimeisen neljän vuoden aikana. Tämä tutkimus ei selvittänyt hyötykäyttöön soveltuvien materiaalien lajittelun ympäristövaikutuksia keräysketjun tai hyödyntämismahdollisuuksien osalta. Tuloksia käytetään YTV:n oman toiminnan suunnittelussa jätteen synnyn ehkäisyn suunnittelu tuote- ja materiaalikierrätyksen tehostaminen jätelajikohtaisen hyötykäytön seuraaminen jätteenkäsittelymenetelmien suunnittelu loppusijoitettavan jätteen laadun määrittäminen jätteenkeräyksen suunnittelu jäteneuvonnan suunnittelu strateginen suunnittelu

10 1.3 Tausta ja lähtökohdat YTV:n toimialue muodostuu neljästä kaupungista: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Koko alueella oli 1.1.2006 väestörekisterin tietojen mukaan 988 124 asukasta. Näistä Helsingissä 561 187, Espoossa 231 219, Vantaalla 187 293 ja Kauniaisissa 8 425 asukasta. YTV:n toimialueella asuu 18,7 % koko Suomen väestöstä. Lisäksi YTV Jätehuolto järjestää erillissopimuksella Kirkkonummen jätehuollon 1.4.2008 alkaen. Väestöntiheys pääkaupunkiseudulla oli 1 323 henkilöä km²:llä, kun se Uudenmaan maakunnassa oli 216 henkilöä km²:llä ja koko maassa 17 henkilöä km²:llä. Pääkaupunkiseudulla väestön tulotaso on korkeampi ja työttömyysaste alhaisempi kuin keskimäärin koko maassa. Syksyllä 2006 voimaantullut jätelain osittaisuudistus määritteli, että kunnalliset jätehuoltoorganisaatiot järjestävät kotitalouksien ja julkisen palvelutoiminnan jätehuollon. YTV-alueella oli 1.1.2006 yhteensä 963 674 asuinkiinteistöön rekisteröityä asukasta. Näistä yhden huoneiston pientaloissa asui 10 % asukkaista, 2 4 huoneiston kiinteistöissä 8 %, 5 9 huoneiston kiinteistöissä 5 %, 10 20 huoneiston kiinteistöissä 8 %, vähintään 20 huoneiston omistuskiinteistöissä noin 46 % ja vähintään 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä noin 23 % asukaista. Rakennuksissa, joita ei luokitella asuinrakennuksiksi, asui noin 1,2 % pääkaupunkiseutulaisista. Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) asukasmäärät kiinteistöryhmittäin. Kiinteistöryhmä Osuus väestöstä, % Asukasmäärä 2006 1 huoneiston kiinteistöt 10 % 100 007 2-4 huoneiston kiinteistöt 8 % 78 510 5-9 huoneiston kiinteistöt 5 % 45 808 10-20 huoneiston kiinteistöt 8 % 76 127 yli 20 huoneiston omistuskiinteistöt 46 % 440 325 yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöt 23 % 222 897 Yhteensä 963 674 Tässä tutkimuksessa pääkaupunkiseudun asukasmäärätietona on käytetty YTV:n Seudullinen perusrekisteristä (SePe) laskettua kunkin kiinteistöryhmän osuutta väestöstä ja Väestörekisterikeskuksen julkaisemaa asukasmäärätietoa (taulukko 1). Kiinteistöryhmien asukkaiden prosenttiosuutta pääkaupunkiseudun väestöstä on käytetty, kun laskettiin keskimääräistä jätemäärää asukasta kohden vuodessa (kg/as/a). Vuokrakiinteistöjen määrä on laskettu SePe-rekisteristä kiinteistötietojen perusteella. Vuokrakiinteistöjä ovat mm. kaupunkien, järjestöjen, yhdistysten ja yritysten ylläpitämät vuokrakiinteistöt. Aikaisemmassa tutkimuksessa vuokrakiinteistöjen määrän laskemiseen käytettiin kaupunkien antamaa arviota vuokralla asujien määrästä. 1.4 Viimeisimmät kotitalouksien jätteisiin liittyvät tutkimukset Pääkaupunkiseudulla asumisessa muodostuvan sekajätteen määrää ja laatua on tutkittu viimeksi vuonna 2003 2004 (Jokinen, 2004). Tutkimuksessa selvitettiin kiinteistöryhmäkohtaisesti sekajätteen koostumusta. Kotitalouksien lisäksi pääkaupunkiseudulla on tutkittu palvelualojen sekajätteen koostumusta vuonna 2004 (Jokinen, 2005).

11 Kotitalouksien jätemääriin vaikuttavia tekijöitä on tutkittu vuonna 2006 (Jokinen, 2007). Tutkimuksessa löydettiin useita jätemääriin vaikuttavia tekijöitä. Kotitalouksien ja asukkaiden ominaisuuksista tilastollisesti merkitseviksi tekijöiksi nousivat talouden koko, talouden vanhimman aikuisen ikä, tulotaso, perhetyyppi, nuorimman lapsen ikä, koulutustaso, kotona vietetty aika, asuintyyppi ja asunnon pinta-ala. Henkilöiden kulutuskäyttäytymisestä merkittävämpiä tekijöitä olivat sanomalehtien tilaaminen kotiin ja kestovaippojen käyttö. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on tutkittu lasipakkausten ja pienmetallin keräysjärjestelmän tehostamista sekä hyötykäytön ympäristövaikutuksia vuonna 2007 (Vares ja Lehtinen, 2007a, Vares ja Lehtinen, 2007b).

12 2 Otoksen valinta koostumustutkimukseen 2.1 Kiinteistöryhmät Tarkasteltavat asuinkiinteistöryhmät valittiin kartongin ja biojätteen erilliskeräysvelvoitteen perusteella. Lisäksi yhden huoneiston kiinteistöjä tarkasteltiin erillään muista kiinteistöistä niiden poikkeavan luonteen vuoksi. Yli 20 huoneiston kiinteistöt jaettiin omistus- ja vuokrakiinteistöihin. Vuokrakiinteistöjen tutkimusryhmästä on rajattu pois vanhusten palvelutalot ym. laitosmainen asuminen, jolloin vuokrakiinteistöjen tutkimusryhmä edustaa paremmin tavallista asumista. Tutkimusta varten pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöt jaettiin taulukon 2 mukaisesti kuuteen tutkimusryhmään. Taulukko 2. Koostumustutkimuksen tutkimusryhmät ja kiinteistöryhmien kiinteistökohtainen erilliskeräys (YTV jätehuoltomääräykset 1.9.2005). Tutkimusryhmä Kiinteistötyyppi Kiinteistökohtainen erilliskeräys 1 huoneiston kiinteistöt omakotitalo sekajäte 2-4 huoneiston kiinteistöt rivi- ja pientalo sekajäte 5-9 huoneiston kiinteistöt rivi- ja pientalo sekajäte, paperi 10-20 huoneiston kiinteistöt rivi-, pien- ja kerrostalo sekajäte, biojäte, paperi yli 20 huoneiston omistuskiinteistöt rivi- ja kerrostalo sekajäte, biojäte, kartonki, paperi yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöt rivi- ja kerrostalo sekajäte, biojäte, kartonki, paperi Vuonna 2004 tapahtuneen jätelain uudistuksen myötä asuinkiinteistöllä on ollut mahdollisuus liittyä veloituksetta tuottajayhteisön järjestämään keräyspaperin kiinteistökohtaiseen erilliskeräykseen. YTV:n 1.9.2005 voimaan tulleissa jätehuoltomääräyksissä ei ole asetettu velvoitteita tai rajoituksia kiinteistökohtaiselle keräyspaperin erilliskeräykselle. Aikaisemmin pääkaupunkiseudulla keräyspaperin erilliskeräys tuli olla vähintään 5 huoneiston kiinteistöillä. 2.2 Tutkimusalueiden valinta Tutkimuksen keräysalueiden valinta tehtiin samalla tavalla kuin vuonna 2003 2004 toteutetussa pääkaupunkiseudun kotitalouksien koostumustutkimuksessa (Jokinen, 2004). Vuoden 2007 tutkimuksen keräysalueiden valinta tehtiin vuoden 2006 kiinteistö- ja asukasmäärätietojen perusteella. Koostumustutkimukseen otetut jätteet on pyritty keräämään siten, että koko YTV:n toimialueelta muodostuisi mahdollisimman kattava ja edustava otos. Edustavien otosalueiden valintaan käytettiin alueiden asukkaiden ikäjakaumaa, asukasmäärää huoneistoa kohden ja asukkaiden tulotasoa. 2.2.1 Ikäjakauma Tutkimuksen keräysalueiden määrittämiseksi keräysalueiden asukkaiden ikäjakaumaa verrattiin koko pääkaupunkiseudun ja kunkin kaupungin ikäjakaumiin jokaisessa kiinteistöryhmässä erikseen. Samoin tarkasteltiin asukasmäärää huoneistoa kohti. Tutkimukseen valittujen keräysalueiden asukkaiden prosentuaalisissa ikäjakaumissa sallittiin enintään viiden prosenttiyksikön poikkeama ja asukasmäärässä huoneistoa kohden enintään 0,2 asukkaan poikkeama verrattuna koko kaupungin vastaavan kiinteistöryhmän lukuihin. Ainoastaan tutkimusryhmän 10 20 huoneiston kiinteistöryhmän valinnassa hyväksyttiin suurempi kuin viiden prosenttiyksikön poikkeama sopivan keräysalueen määrittämiseksi, koska ryhmää paremmin edustavia kiinteistöjä ei ollut valittavissa. Asukkaiden ikäjakaumat kunnittain ja kiinteistöryhmittäin ovat esitetty liitteessä 1.

13 Asukkaiden ikäjakauma koko tutkimuksessa noudattaa hyvin koko pääkaupunkiseudun asukkaiden ikäjakaumaa. Poikkeama pääkaupunkiseudun todellisesta asukkaiden ikäjakaumasta on suurimmillaan 15 29-vuotiaiden ikäryhmässä noin kaksi prosenttiyksikköä (Kuva 1). 60,0 Tutkimukseen valittujen kaikkien kiinteistöjen asukkaiden painotettu ikäjakauma suhteessa koko pääkaupunkiseudun ikäjakaumaan 50,0 40,0 Ikäjakauma, tutkimus 30,0 20,0 Ikäjakauma, pääkapunkiseutu 10,0 0,0 0-14 v 15-29 v 30-64 v yli 65 v ikä Kuva 1. Pääkaupunkiseudun ja tutkimukseen valittujen kiinteistöjen asukkaiden ikäjakauma vuonna 2006. Ikäjakauma tutkimuksessa on painotettu kiinteistöryhmien todellisella suuruudella samalla tavalla kuin kaikki tässä raportissa asukasta kohden keskimäärin esitetyt jätetiedot. Myös tutkimuksen eri kiinteistöryhmien asukkaiden ikäjakaumat vastaavat hyvin pääkaupunkiseudun eri kiinteistöryhmien asukkaiden todellisia ikäjakaumia. Liitteen 2 kiinteistöryhmäkohtaisista kuvaajista näkee erikokoisten kiinteistöryhmien ikäjakaumien erot. Nuoria lapsiperheitä (0 14 ja 15 29-vuotiaat) ja nuoria aikuisia (15 29-vuotiaat) asuu eniten yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä. Keski-ikäisiä (30 64-vuotiaat) asuu eniten 5 9 huoneiston kiinteistöissä ja vähiten yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä. Vanhuksia (tässä yli 65-vuotiaat) asuu eniten yli 20 huoneiston omistuskiinteistöissä ja yhden huoneiston kiinteistöissä. Ikäjakaumat ovat melko samanlaiset yhden, 2 4, 5 9 ja 10 20 huoneiston kiinteistöissä. Isojen, yli 20 huoneistojen kiinteistöjen ikäjakaumat poikkeavat muista kiinteistöryhmistä selvästi. Yli 20 huoneiston omistuskiinteistöissä lasten ja nuorten aikuisten osuus on pienempi kuin muissa kiinteistöryhmissä. Sen sijaan yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä lasten ja nuorten osuus on suurempi kuin muun väestön (49 %). Kaikissa muissa kiinteistöryhmissä keski-ikäisten osuus on yli puolet väestöstä. 2.2.2 Tulotasot Väestötietojen perusteella valittujen keräysalueiden sosioekonomista jakautuneisuutta tarkasteltiin vertaamalla valittujen alueiden sijaintia YTV:n alueen alueelliseen tulotasoon (liite 3). Valitut alueet edustavat sosioekonomisesti erityyppisiä alueita siten, että yhdistettynä ne muodostavat mahdollisimman hyvin koko pääkaupunkiseudun aluetta edustavan kokonaisuuden.

14 2.2.3 Tutkimusalueet Väestötietojen ja sosioekonomisen jakauman perusteella valittiin pääkaupunkiseutua hyvin edustavat keräysalueet kiinteistöryhmittäin. Keräysalueita valittiin yhteensä 13, Helsingistä kuusi, Vantaalta neljä ja Espoosta kolme. Keräysalueilta rajattiin kiinteistöjen määrää tutkimukseen tarvittavien kotitalouksien (huoneistojen) määrän mukaan. Tutkimukseen tarvittavien kotitalouksien määrään vaikuttaa alueen koko, jolta jätteet kerätään sekä tulosten haluttu tarkkuustaso. Taulukossa 3 on esitetty tarvittavan otoksen suuruus ja toteutuneen otoksen suuruus kiinteistöryhmittäin. Valitut keräysalueet ja kunkin keräysalueen huoneistojen määrä on esitetty taulukossa 4. Taulukko 3. Koostumustutkimukseen tarvittavan otoksen ja toteutuneen otoksen koko kiinteistöryhmittäin. Pks yhteensä Tarvittava otos Toteutunut otos Ryhmä Huoneistoja Huoneistoja Asukkaita Huoneistoja Asukkaita 1 huoneisto 30 797 850 2 519 869 2 649 2-4 huoneistoa 28 644 800 2 001 819 2 186 5-9 huoneistoa 16 998 650 1 599 715 1 813 10-20 huoneistoa 32 221 850 1 833 856 1 595 yli 20 huoneistoa 361 349 3 210 5 429 3 766 7 003 Yhteensä 470 009 6 360 13 382 7 025 15 246 Tutkimukseen valittiin tarkoituksella suurempi määrä kiinteistöjä isoista kiinteistöryhmistä kuin tutkimuksen tulosten kannalta riittävän tilastollisen edustavuuden saavuttamiseksi olisi ollut tarpeen. Näin varmistettiin, että tutkimukseen saadaan riittävä määrä huoneistoja, vaikka tutkimusviikolla astiatyhjennyksessä olisi poikkeuksia (esim. astiat tyhjennetty ennen tutkimusnoutoa). 2.3 Kiinteistöjen valinta Keräysalueiden valinnan jälkeen tutkimukseen osallistuvien kiinteistöjen määrää rajattiin maantieteellisen tarkastelun avulla. Rajaamalla tutkimusaluetta kiinteistöjen sijainnin perusteella voitiin optimoida keräysreittejä ja vältettiin tarpeettoman pitkät välimatkat tutkimusviikolla. Lisäksi kiinteistöjen valinnassa varmistettiin YTV:n asiakasrekisteritietojen perusteella, ettei tutkimukseen osallistuvilla kiinteistöillä ollut muuta kuin asuintoimintaa. Tutkimukseen valittujen kiinteistöjen osoitteet otettiin valituilta alueilta YTV:n jätteiden keräysreittien listoista syyskuussa 2007. Tutkimukseen valitut kiinteistöt on otettu alueittain samaa keräysrytmiä noudattaviksi. Pienimmissä kiinteistöryhmissä ei ollut valinnan varaa alueen sisällä, vaan mukaan otettiin valitun alueen kaikki samaa keräysrytmiä noudattavat kiinteistöryhmän kiinteistöt. Kiinteistöryhmien välinen huoneistojen asukasmäärän suuruusjärjestys pysyi samana. Taulukossa 4 on esitetty keräykseen valittujen huoneistojen ja asukkaiden lukumäärät kiinteistöryhmittäin ja keräysalueittain. Jokaiseen kuormaan kerättiin jätteitä vähintään kolmelta keräysalueelta ja useimmilta keräysalueilta jätteitä kerättiin samasta kiinteistöryhmästä useana eri päivänä. Tästä johtuen keräysalueiden huoneistomäärät eivät ole samat kuin otoksien ja näytteiden edustamat huoneistomäärät.

15 Taulukko 4. Tutkimukseen valitut sekajätteen keräysalueet ja niiltä valittujen otoksien huoneistomäärät. kiinteistöryhmä / keräysalue Helsinki Vantaa Espoo Yhteensä 53 54 58 63 66 67 31 32 34 43 1 3 6 1 huoneistot 147 216 313 193 869 2 649 2-4 huoneistot 426 216 177 819 2 186 5-9 huoneistot 98 71 309 237 715 1 813 10-20 huoneistot 242 78 235 301 856 1 595 yli 20 omistus 781 602 159 449 1 991 3 398 yli 20 vuokra 438 785 261 291 1 775 3 605 Yhteensä 98 1 461 71 573 1 681 216 309 235 420 490 193 740 538 7 025 15 246 huoneistoja asukkaita Tutkimukseen valittujen kiinteistöjen määrä on valittu siten, että jokaisesta ryhmästä saadaan tilastollisesti edustavat otokset. Tulosten tarkkuuden ja luotettavuuden kannalta sopivana huoneistomääränä yhdessä otoksessa pidetään 50 250 huoneistoa (Jokinen, 2000). Syksyn 2007 koostumustutkimuksessa pienin huoneistomäärä otosta kohti oli noin 71 huoneistoa (5 9 huoneiston kiinteistöt) ja suurin yli 700 huoneistoa (yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöt). Yli 20 huoneiston kiinteistöistä tarvittiin edustavien otosten saamiseksi huomattavasti enemmän huoneistoja kuin pienemmistä kiinteistöistä. Alueen suurimmissa kerrostalokiinteistöissä on yli 200 huoneistoa, eikä muutamaa kiinteistöä voida pitää edustavana määränä 46 %:lle (omistuskiinteistöt) tai 23 %:lle (vuokrakiinteistöt) pääkaupunkiseutulaisista. Tutkimukseen valittujen kiinteistöjen asukasmäärä on 1,5 % pääkaupunkiseudun kokonaisasukasmäärästä. 2.4 Tutkimusviikko Tutkimus järjestettiin lokakuussa viikolla 41 (13. 17.10.2007). Keräysviikko pyrittiin valitsemaan siten, että viikko vastaisi mahdollisimman hyvin kyseisen vuodenajan tyypillistä jätemäärää. Viikon valinnassa pyrittiin välttämään myös pitkiä juhlapyhiä ja koulujen lomakausia. Tutkimusviikko oli puutarhojen syyssiivouksen aikaan. Valitulla viikolla noin puolet puiden lehdistä oli jo pudonnut maahan. Keräysviikkoa edeltävä viikonloppu ja keräysviikko olivat sateisia. Keräysviikolla oli muutama poutaisempi päivä, jolloin lämpötila laski lähelle nollaan. Lämpötila tutkimusviikolla oli 0 +7 C.

16 3 Tutkimus- ja laskentamenetelmät 3.1 Jätteiden keräys Tutkimuksen jätteiden keräys suoritettiin kahden urakoitsijan toimesta pääasiassa kahdella keräysautolla. Yhtenä päivänä käytössä oli kolme keräysautoa. Urakoitsijat keräsivät jätekuormat urakoimiltaan alueilta kiinteistöryhmittäin. Jäteautoon tyhjennettiin kaikki valittujen kiinteistöjen sekajäteastiat siten kuin normaaliin jätteenkeräykseen kuului. Kuormaan ei otettu katoksessa lojuvia esineitä, jos ne eivät kuuluneet jätehuoltosopimuksen piiriin. Suurimman osan ajasta tutkimusavustajat (opiskelijat) olivat jäteautojen mukana ja tekivät muistiinpanoja kiinteistöltä kerättävistä jätejakeista: astioiden määrä, koko, täyttöaste ja sisällön vastaavuus. Tutkimusavustajat varmistivat myös, että kiinteistöillä ei ollut asumisesta poikkeavaa toimintaa (kuten kauppaa tai päiväkotia) ja tarvittaessa poistivat tutkimukseen soveltumattomat kiinteistöt keräyslistalta. Lisäksi he kirjasivat ylös muut havaitsemansa poikkeavat asiat, kuten epäilyksen tyhjennysauton tai pesuauton käynnistä kiinteistöllä ennen tutkimuskeräystä. Yhden huoneiston kiinteistöjen jätteet kerättiin kiinteistöistä, joissa keräysväli on kaksi viikkoa eli keräysjakso edustaa kahta viikkoa. Kiinteistöryhmien 2 4, 5 9 ja 10 20 huoneistoa jätteet kerättiin kiinteistöistä, joissa keräysväli on yksi viikko eli keräysjakso edustaa yhtä viikkoa. Yli 20 huoneiston kiinteistöjen jätteet kerättiin kiinteistöistä, joissa keräys suoritetaan kaksi kertaa viikossa. Näistä kiinteistöistä jätteet kerättiin tutkimusviikolla maanantaina ja torstaina, jolloin keräysjakso edustaa yhtä viikkoa.

17 3.2 Näytteiden valmistus Jätekuormien ja niistä muodostettujen otosten sekä näytteiden käsitteleminen tehtiin Kivikon jäteaseman autohallissa. Kuormat kipattiin jäteautosta suoraan halliin tyhjälle lattialle. Kuormat jaettiin aluksi niin moneen erilliseen kasaan, kuin kuormaa vastaavien otosten määrä oli (1 3). Tämän jälkeen otoksia (kasoja) käsiteltiin täysin erillisinä toisistaan. Otokset käytiin läpi järjestelmällisesti etsien poikkeavan suuria tai painavia jäte-eriä ja repimällä samalla kaikki jätesäkit auki. Suljettuja jätepusseja ei tyhjennetty. Poikkeavan suuret tai painavat jäteerät poistettiin kasasta ja punnittiin erikseen (kuva 2). Niiden painon suhteellinen osuus liitettiin näytteen jätemäärään kappaleessa 3.7 esitetyllä tavalla. Kun poikkeavan suuret jätteet oli poistettu, loppuotoksesta kerättiin satunnaisesti lapioimalla näyte 600-litraiseen jäteastiaan koostumustutkimusta varten. Kuva 2. Suurien ja/tai painavien jätteiden erottelua jäteotoksesta Kivikon autohallin lattialla. Otoksesta eroteltiin mm. pahvia ja puutarhajätettä. (Kuvat, YTV / Kai Widell)

18 3.3 Käsinlajittelu Lajittelussa jäte jaettiin fysikaalisten ominaisuuksiensa mukaan 31 eri jätejakeeseen (liite 4). Jätekomponentit lajiteltiin lajittelupöydältä kullekin jätejakeelle varattuun astiaan (kuva 3). Lajitellut jätteet punnittiin erikseen. Jätejakeet sekä ohjeistus tuotteiden ja materiaalien sijoittamisesta jäteryhmiin on esitetty lajitteluohjeessa liitteessä 4. Kuva 3. 600 l jätenäyte lajiteltiin käsin 31 jätejakeeseen lajittelupöydällä. Käsinlajitellut jätejakeet punnittiin erikseen ja tulokset kirjattiin. (Kuvat, YTV / Kai Widell) Jätteiden lajittelussa materiaalin tunnistus tehtiin silmämääräisesti. Eri materiaalit pyrittiin mahdollisuuksien mukaan irrottamaan toisistaan. Jätteet voitiin myös lajitella eri ryhmiin tuotteen pääasiallisen materiaalin mukaan siten, että muihin ryhmiin kuuluvat materiaalit saivat muodostaa silmämääräisesti arvioituna korkeintaan 5 % esineen painosta. Esimerkiksi muovi- ja kartonkipakkauksien pinnassa oli usein biojätettä. Tällaiset tyhjät pakkaukset laitettiin pakkauksen materiaalin luokkaan. Pakkaukset, joissa oli runsaasti ruokaa sisällä, laitettiin biojätteeseen. Tällä menettelyllä pyrittiin pääsemään todellisiin biojätteen ja pakkauksien painoihin näytteessä. Periaatteena lajittelussa oli, että jätemateriaalit luokiteltiin sen mukaan, miten ne olisi voitu syntypaikalla lajitella ennen jäteastiaan pistämistä. Esimerkiksi paperi-, pahvi- tai kartonkipakkauksista ei voi enää lajittelussa tietää varmaksi, olivatko ne kastuneet jo ennen roskapussiin laittamista vai vasta jätepussissa, astiassa tai näytteen käsittelyssä. Tällaiset pakkaukset lajiteltiin sen mukaan, mikä oli niiden oletettu käyttötarkoitus ja kelpoisuus erilliskeräykseen ennen jätteeksi päätymistä. Esimerkiksi

19 muropakkaus lajiteltiin keräyskartonkiin ja lihan tai kalan käärepaperi muu paperi, pahvi ja kartonki - luokkaan. Mikäli materiaalien erottaminen oli mahdotonta tai jätettä ei voitu muuten laittaa mihinkään ryhmistä 1 25 tai 30, ryhmiteltiin jäte muu palava -, muu palamaton - tai sekalaiset pakkaukset -ryhmään. Vain jos näistäkään ryhmistä ei mikään ollut sopiva ko. jätteelle, se voitiin ryhmitellä sekalaiset jätteet -ryhmään. Tarvittaessa muita materiaaleja sisältävä tuote punnittiin erikseen ja siinä olevien materiaalien osuudet arvioitiin. 3.4 Hienoaines käsinlajittelussa Hienoaineksen seurantamenetelmä toteutettiin kuten vuoden 2003 2004 koostumustutkimuksessa (Jokinen, 2004). Toisella lajittelupöydällä oli 20 mm seula, toisella ei ollut seulaa. Seulan alite, eli hienoaines, punnittiin erikseen. Hienoaineksen koostumus paino-% osuuksin arvioitiin silmämääräisesti. Seulattomalle pöydälle erottunutta jäännösaineksesta suurin osa jaettiin suoraan silmämääräisillä arvio-osuuksilla keittiöjätteeseen, puutarhajätteeseen ja muuhun palamattomaan. Loppu määrittelemätön osa lajiteltiin hienoainekseen. Näin toimittiin, koska huomattava osa hienoaineksesta oli selvästi puutarhajätettä, jonka seulomista ei katsottu tarpeelliseksi. Tilastoinnissa hienoaineksen osuudet on lisätty jätejakeisiin: keittiöjätteeseen, puutarhajätteeseen, maa-ainekseen ja muuhun palamattomaan. Lisäksi hienoaineksen osuus koko näytteessä on esitetty erikseen. 3.5 Otosten ja näytteiden määrät Yhden, 2 4, 5 9 ja 10 20 huoneiston kiinteistöistä kerätyistä kuormista muodostettiin jokaisella tutkimuskerralla kutakin kiinteistöryhmää kohden viisi näytettä, jota pidetään tilastollisen tarkastelun kannalta minimiotosten määränä ryhmää kohden. Yli 20 huoneiston vuokra- ja omistuskiinteistöistä kerätyistä kuormista muodostettiin molempia kiinteistöryhmiä kohden kuusi näytettä. Tulosten käsittelyssä suurten osuus lisättiin käsin lajitellun näytteen massaan kappaleessa 3.7 esitetyllä tavalla, jolloin saatiin todellinen näytteen massa. Taulukossa 5 on esitetty tutkimuksessa käsiteltyjen jätteiden määrät. Taulukko 5. Tutkimuksessa käsiteltyjen kuormien, otoksien ja näytteiden määrät, vaihteluvälit sekä massat yhteensä. Tutkimuksessa käsiteltyjen jätteiden määrät Kuormia 23 kpl Kuormat yhteensä 62 780 kg Otoksien koko 1 000-4 020 kg Näytteitä 32 kpl Suuret jätejakeet yhteensä 13 799 kg Suuret jätekajeet otoksissa 111-1 331 kg Käsinlajitellut jätejakeet yhteensä 3 307 kg Käsinlajitellut jätejakeet näytteissä 92-114 kg

20 3.6 Sekajätteen määrän selvittäminen Sekajätteen määrää tutkimuksen aikana selvitettiin punnitsemalla kaikki koostumustutkimukseen tulevat kuormat. Jokaisen kuorman osalta tiedettiin, kuinka monelta asukkaalta jäte oli kerätty ja kuinka tiheä keräysväli kiinteistöissä oli. Näiden tietojen avulla voitiin laskea jätemäärä asukasta kohden vuodessa jokaiselle tutkitulle kiinteistöryhmälle erikseen. 3.7 Näytteen painon laskeminen Näytteen kokonaispaino muodostuu lajitellun näytteen painosta ja suurien jätejakeiden lajiteltavaa näytettä vastaavasta osuudesta otoksessa. Suuren jätejakeen vastaava osuus saadaan kertomalla suuren jätejakeen paino kertoimella x: x = k/(o s), jossa k on käsin lajitellun näytteen massa, o on otoksen massa, josta suurten erottelu tehty ja s on kaikkien otoksesta eroteltujen suurten jätejakeiden massa. Kerrointa käyttämällä saadaan osuus, jonka verran voidaan olettaa suurta jätejaetta olevan näytteessä. Lisäämällä suurten jätejakeiden osuudet käsin lajitellun näytteen painoon saatiin näytteiden kokonaispainot. Esimerkiksi käsilajitellun näytteen massa on 100 kg, otoksen massa 2200 kg, otoksesta eroteltujen suurten jätejakeiden massa on 200 kg ja suurissa erotellun yksittäisen paistinpannun massa on 4 kg. Tällöin käsin lajitellun näytteen muut metallijätteet ryhmän painon päälle lisätään paistinpannun osuutena 100/(2200 200)*4 kg = 0,2 kg. Tämä vastaa sitä osuutta, minkä verran paistinpannun metallia olisi ollut näytteessä, mikäli otoksessa, josta näyte otettiin, materiaalit olisivat olleet jakautuneina homogeenisesti koko otokseen. 3.8 Puutarhajätteen määrän huomioiminen Vuodenajasta riippuen puutarhajätteen määrä sekajätteessä vaihtelee merkittävästi. Muiden sekajätteessä olevien jätejakeiden määrään vuodenaikojen vaihtelulla ei ole merkittävää vaikutusta. Jotta syksyn 2007 tutkimuksen tuloksia voitiin käyttää koko vuoden tarkasteluun, laskettiin vuoden 2003 2004 tutkimustuloksista puutarhajätteelle kerroin vertaamalla syksyn 2003 tuloksia koko vuoden 2003 2004 tuloksiin. Vuonna 2003 2004 koostumustutkimukset tehtiin kaikkina neljänä vuodenaikana, jolloin puutarhajätteen määrän vuodenaikojen välisestä vaihtelusta on luotettavaa tietoa. K pj = V pj / S pj = 0,655 jossa V pj on vuoden 2003-2004 puutarhajätteen määrä kg/as/a asukasta kohden keskimäärin ja S pj on syksyn 2003 puutarhajätteen määrä kg/as/a asukasta kohden keskimäärin. Tällä kertoimella K pj on kerrottu syksyn 2007 puutarhajätteen määrä muutettaessa jätteen määrä vastaamaan koko vuotta 2007.

21 3.9 Tulosten tilastollinen merkitsevyys Tutkimuksen tuloksena saatuja jätemääriä on verrattu eri kiinteistöryhmien välillä. Varianssianalyysillä on selvitetty, eroavatko eri kiinteistöryhmien keskiarvot tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Jollei tilastollista merkitsevyyttä ole, merkitsevät ryhmien ko. jätejakeiden keskiarvot käytännössä samaa jätemäärää (ja niiden ero johtuu vain vähäisestä satunnaisesta vaihtelusta). Jos taas ryhmien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä, tarkoittaa tämä, että eri ryhmissä ko. jätejaetta on eri määrä. Eri kiinteistöryhmien välisiä tuloksia on helppo verrata silloin, kun keskiarvot ovat hyvin erisuuruisia. Mutta kun keskiarvot ovat lähellä tosiaan, ei voida ilman tilastollista merkitsevyystestausta tietää, kuvastavatko ne samaa vai eri jätemäärää. Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen ryhmittymistä keskiarvonsa ympärille eli millä välillä todellinen jätejakeiden määrä sekajätteessä voi vaihdella. Varianssianalyysi perustuu juuri tämän vaihtelun tarkasteluun. Kun tutkimuksen jätemäärät ovat vaihdelleet paljon, keskihajonnat ovat suuria ja tuloksien välisen eron merkitsevyys pieni. Tällöin ei voida olla varmoja jätejakeen todellisesta määrästä. Tilastollinen merkitsevyystestaus ottaa huomioon keskihajonnan kuvaaman keskiarvon luotettavuuden epävarmuustekijän. Tilastollinen merkitsevyys ei kuvaa tulosten luotettavuutta, vaan tulosten välisen eron merkitystä. Esimerkiksi, vaikka jätejaetta olisi 2 4 huoneiston kiinteistön jätteessä kaksinkertainen määrä verrattuna yhden huoneiston kiinteistöihin, mutta keskihajonnat olisivat 80 % ja 110 %, ei kiinteistöryhmien jätemäärien erolla olisi tilastollista merkitsevyyttä, koska jätemäärä voi vaihdella jopa enemmän saman kiinteistöryhmän eri kiinteistöjen välillä kuin eri kiinteistöryhmien välillä. Toisaalta, jos keskihajonnat olisivat vastaavasti 20 % ja 30 %, olisi kiinteistöryhmien jätemäärien ero erittäin merkitsevä, koska samojen kiinteistöryhmien eri kiinteistöjen jätemäärät olisivat samaa suuruusluokkaa. Varianssianalyysin tulokset on esitetty tekstissä vain tilastollisesti erittäin merkitsevien ja merkitsevien osalta. Merkitsevyys on todettu testisuureen ja p-arvon perusteella. P-arvot on esitetty liitteiden taulukoissa. Kiinteistöryhmien välisten varianssianalyysien tulokset on esitetty omassa taulukossaan painoprosenttijakauman mukaan liitteessä 6 ja kiloa asukasta kohden vuodessa liitteessä 7. p 0,001tilastollisesti erittäin merkitsevä 0,001 < p 0,01tilastollisesti merkitsevä 0,01 < p 0,05tilastollisesti melkein merkitsevä 0,05 < p 0,10tilastollisesti oireellinen p > 0,10tilastollisesti ei-merkitsevä

22 4 Sekajätteen määrä Tutkimukseen kerättiin keräysviikon aikana yhteensä 62 780 kg jätettä. Yhden huoneiston kiinteistöistä kerättiin tutkimusviikon aikana yhteensä 16 328 kg jätettä, joka edustaa kahden viikon jätekertymää. Laskelmissa yhden huoneiston kiinteistöjen jätemäärä on jaettu kahdella, jotta se kuvastaisi viikon jätekertymää. Taulukossa 6 on esitetty jätemäärä keskimäärin asukasta kohden vuodessa kiinteistöryhmittäin. Taulukko 6. Tutkimuksessa mukana olleiden kiinteistöjen huoneisto- ja asukasmäärät sekä asukasta kohden laskettu sekajätteen määrä vuodessa. Syksy 2007 Jätteitä keräysviikolla 41 Kiinteistöryhmä Huoneistoja, lkm Asukkaita, lkm kg/vko kg/as/vko kg/as/a 1 huoneisto 869 2 649 8 195** 3,1 154 2-4 huoneistoa 819 2 186 11 930 5,5 251 5-9 huoneistoa 715 1 813 7 970 4,4 215 10-20 huoneistoa 856 1 595 5 310 3,3 165 yli 20 h. omistus 1 991 3 398 9 910 2,9 147 yli 20 h. vuokra 1 775 3 605 11 450 3,2 163 Yhteensä 7 025 15 246 54 765 3,6* 165 *Yhteensä rivi on tässä yhteydessä laskettu tutkimukseen kerätyistä jätteistä, eikä sitä ole painotettu pääkaupunkiseudun todellisella asukasjakaumalla **1 huoneiston kiinteistöistä kerätty jätemäärä on jaettu kahdella, jotta se vastaisi 1 viikon jätemäärää Asukasta kohden tuotetun jätemäärän suuruusjärjestys kiinteistöryhmien välillä oli sama kuin vuoden 2003 2004 tutkimuksessa. Sekajätettä syntyy vähiten yli 20 huoneiston omistuskiinteistöissä ja eniten 2 4 huoneiston kiinteistöissä. Ero näiden väillä on yli puolitoistakertainen. Kiinteistökohtainen erilliskeräys vaikuttaa kotitalouksien sekajätteen määrään. Yhden huoneiston kiinteistöissä sekajätemäärä asukasta kohden oli kuitenkin lähes samaa tasoa kuin yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä, joissa on paperin, kartongin ja biojätteen erilliskeräys. Yli 20 huoneiston kiinteistöistä vuokrakiinteistöjen sekajätemäärä asukasta kohti oli suurempi kuin omistuskiinteistöjen. 5 9 huoneiston kiinteistöt sijoittuivat tuottamansa jätteen määrältä 10 20 huoneiston kiinteistöjen yläpuolelle ja 2 4 huoneiston kiinteistöjen alapuolelle. Tutkimustulosten perusteella pääkaupunkiseudulla syntyi kotitalousjätettä yhteensä noin 158 566 tonnia vuonna 2007. Asukasta kohden laskettuna sekajätettä syntyi 165 kiloa vuodessa.

23 5 Sekajätteen laatu Koostumustutkimuksen tuloksista näkyy selvästi, että vuoden 2007 koostumustutkimus sattui puutarhojen syyssiivouksen sesonkiviikolle (kuvat 4 ja 5). Puutarhajätteen määrä oli huomattavan suuri, varsinkin 2-4 huoneiston kiinteistöissä. Syksyä 2007 kuvaavat tulokset on esitetty näytteiden kokonaispainoista laskettuina painoprosentti jakaumina ja jätteen määrä asukasta kohden vuodessa liitteessä 5. 5.1 Suuret jätejakeet Suurista jätejakeista puutarhajätteen osuus oli suurin kaikissa kiinteistöryhmissä. Vain yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä tekstiilien ja vaatteiden osuus oli suurin. Puutarhajätteen määrä oli huomattava varsinkin 2-4 huoneiston kiinteistöissä. Muita huomattavan suuria jätejakeita olivat keräyspaperi, keräyspuu sekä vaatteet ja tekstiilit. 5.2 Sekajätteen laatu jätejakeittain Tässä raportissa esitetyt taulukot ja kuvat ovat kaikki suurten jätejakeiden osuuksilla korjattuja (kappale 3.7). Koko vuotta 2007 kuvaavissa tuloksissa puutarhajätteen määrää on korjattu aikaisemmasta tutkimuksesta lasketulla kertoimella (kappale 3.8). Taulukoissa ja kuvaajissa esitetyt tulokset Asukasta kohden keskimäärin, on painotettu pääkaupunkiseudun kiinteistöryhmittäisellä asukasmäärällä (taulukko 1). Kuvassa 4 on esitetty kiinteistöryhmäkohtainen sekajätteen laatu karkealla jaolla. Kiinteistöryhmäkohtainen sekajätteen laatu tarkalla jätejaejaottelulla painoprosenttijakauman mukaan on esitetty liitteessä 6. Kuvassa 5 on esitetty koko vuotta 2007 kuvastava jätteen määrä asukasta kohden vuodessa (kg/as/a) karkealla jäteryhmäjaottelulla kiinteistöryhmittäin. Jätteen määrä asukasta kohden vuodessa tarkalla jätejaejaottelulla on esitetty liitteessä 7.

24 Taulukko 7. Jätejaeryhmien (karkealla jaolla) paino-% jakauma kiinteistöryhmittäin (tarkka jako liitteessä 6) Kiinteistöryhmät 1 huoneisto 2-4 huoneistoa 5-9 huoneistoa 10 20 huoneistoa yli 20 huoneistoa, omistus yli 20 huoneistoa, vuokra Asukasta kohden keskimäärin Jätejakeet p- % p- % p- % p- % p- % p- % p- % Keittiöjäte 30,4 23,8 24,4 21,9 23,5 29,7 25,6 Puutarha- ja muu biojäte* 10,5 26,6 14,7 11,8 9,3 7,6 10,9 Pehmopaperi 3,9 2,9 3,1 2,6 3,5 2,6 3,2 Keräyspaperi, pahvi, kartonki 16,2 17,1 14,8 18,2 17,6 15,9 16,9 Muu paperi, pahvi ja kartonki 0,4 0,5 0,4 0,4 0,9 0,7 0,7 Muovit 17,2 11,1 13,7 15,0 17,8 13,7 15,9 Lasi 2,8 2,0 3,5 3,2 4,1 5,0 3,9 Metallit 3,3 2,0 2,5 3,2 3,4 4,0 3,4 Sähkö- ja elektroniikkaromu 0,3 0,6 0,8 0,6 0,7 1,4 0,8 Puu 1,7 1,9 2,9 4,9 2,0 2,2 2,3 Tekstiilit ja vaatteet 4,4 4,1 5,3 5,4 5,7 6,1 5,5 Vaipat ja kuukautissiteet 3,1 3,6 10,4 8,9 6,8 6,9 6,5 Sekalaiset pakkaukset 0,7 0,4 0,5 0,4 0,7 0,5 0,6 Muu palava 1,5 1,6 0,8 1,4 1,3 2,3 1,6 Muu palamaton 3,3 1,2 1,3 1,8 1,8 0,6 1,6 Sekalaiset jätteet (ei pakkauksia) 0,3 0,5 0,1 0,0 0,6 0,1 0,4 Ongelmajätteet 0,1 0,1 0,6 0,1 0,2 0,6 0,3 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 Josta hienoaineksen osuus 1 0,4 0,4 1 1 1 1 *puutarhajäte korjattu aikaisemmasta tutkimuksesta lasketulla kertoimella 0,655 Taulukko 8. Jätejaeryhmien (karkealla jaolla) jakauma kg asukasta kohden vuodessa kiinteistöryhmittäin (tarkka jako liitteessä 7) Kiinteistöryhmät 1 huoneisto 2-4 huoneistoa 5-9 huoneistoa 10 20 huoneistoa yli 20 huoneistoa, omistus yli 20 huoneistoa, vuokra Asukasta kohden keskimäärin Jätejakeet kg/as/a kg/as/a kg/as/a kg/as/a kg/as/a kg/as/a kg/as/a t/a Yhteensä t/a (963 674 as) Keittiöjäte 46,6 59,7 52,4 36,2 34,5 48,6 42,0 40 518 Puutarha- ja muu biojäte* 16,0 66,7 31,5 19,6 13,7 12,4 19,3 18 563 Pehmopaperi 6,1 7,3 6,6 4,4 5,1 4,2 5,2 5 002 Keräyspaperi, pahvi, kartonki 24,8 43,0 31,7 30,1 25,9 26,0 27,8 26 784 Muu paperi, pahvi ja kartonki 0,6 1,4 0,9 0,7 1,3 1,1 1,1 1 100 Muovit 26,3 27,9 29,4 24,8 26,2 22,4 25,5 24 601 Lasi 4,4 5,0 7,6 5,3 6,1 8,1 6,3 6 060 Metallit 5,0 4,9 5,3 5,3 5,0 6,6 5,4 5 220 Sähkö- ja elektroniikkaromu 0,5 1,5 1,7 1,0 1,0 2,3 1,3 1 277 Puu 2,5 4,9 6,2 8,2 3,0 3,6 3,8 3 655 Tekstiilit ja vaatteet 6,8 10,4 11,3 8,9 8,4 9,9 8,9 8 610 Vaipat ja kuukautissiteet 4,8 9,1 22,4 14,7 10,0 11,3 10,6 10 254 Sekalaiset pakkaukset 1,0 0,9 1,1 0,7 1,1 0,8 1,0 934 Muu palava 2,4 4,0 1,8 2,4 1,9 3,8 2,6 2 484 Muu palamaton 5,0 3,0 2,9 2,9 2,6 0,9 2,6 2 460 Sekalaiset jätteet (ei pakkauksia) 0,4 1,2 0,3 0,1 0,9 0,2 0,6 604 Ongelmajätteet 0,2 0,3 1,3 0,1 0,2 1,0 0,5 440 Yhteensä 153,5 251,2 214,5 165,4 146,9 163,3 164,5 158 566 Josta hienoaineksen osuus 1,2 1,1 0,8 1,0 1,2 1,5 1,0 1 164 *puutarhajäte korjattu aikaisemmasta tutkimuksesta lasketulla kertoimella 0,655

25 Jäteryhmien painoprosenttijakaumat kiinteistöryhmittäin vuonna 2007 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Keittiöjäte Puutarha- ja muu biojäte* Pehmopaperi Keräyspaperi, pahvi, kartonki Muu paperi, pahvi ja kartonki Muovit Lasi Metallit Sähkö- ja elektroniikkaromu Puu Tekstiilit ja vaatteet Vaipat ja kuukautissiteet 1 huoneisto Sekalaiset pakkaukset 2-4 huoneistoa Muu palava 5-9 huoneistoa Muu palamaton 10-20 huoneistoa Sekalaiset jätteet (ei pakkauksia) yli 20 huoneistoa omistus Ongelmajätteet yli 20 huoneistoa vuokra Josta hienoaines osuus Asukasta kohden keskimäärin *puutarhajäte korjattu aikaisemmasta tutkimuksesta lasketulla kertoimella 0,655 Kuva 4. Jätejaeryhmien painoprosenttijakauma kiinteistöryhmittäin karkealla jaolla vuonna 2007.

26 Vuoden 2007 kg/as/a kiinteistöryhmittäin jäteryhmittäin 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Keittiöjäte Puutarha- ja muu biojäte* Pehmopaperi Keräyspaperi, pahvi, kartonki Muu paperi, pahvi ja kartonki Muovit Lasi Metallit Sähkö- ja elektroniikkaromu Puu Tekstiilit ja vaatteet Vaipat ja kuukautissiteet 1 huoneisto 2-4 huoneistoa Sekalaiset pakkaukset 5-9 huoneistoa Muu palava Muu palamaton Sekalaiset jätteet (ei pakkauksia) Ongelmajätteet 10-20 huoneistoa yli 20 huoneistoa omistus yli 20 huoneistoa vuokra Josta hienoaines osuus Asukasta kohden keskimäärin korjattu aikaisemmasta tutkimuksesta lasketulla kertoimella 0,655 Kuva 5. Jätejaeryhmien jakauma kg/as/a vuonna 2007 karkealla jaolla. *puutarhajäte 5.3 Kiinteistöryhmien välinen ero Kiinteistöryhmän vaikutusta kotitalouksien sekajätteen laatuun tutkittiin varianssianalyysin avulla. Jätejakeiden määrän erotessa kiinteistöryhmien välillä tilastollisesti erittäin merkitsevästi tai tilastollisesti merkitsevästi, on kiinteistöryhmällä merkittävä vaikutus syntyvän sekajätteen laatuun. Kiinteistöryhmä vaikutti eniten sekajätteessä olevan biojätteen, pehmopaperin, keräyskuitumateriaalien sekä vaippojen ja kuukautissiteiden määrään. Kiinteistöryhmien välisen varianssianalyysin tulokset on estetty liitteissä 6 ja 7. Tietyn jätejakeen määrän kasvaessa muiden jätejakeiden % -osuus tippuu, ellei myös niiden jätejakeiden määrä kasva samassa suhteessa. Tulosten ymmärtämistä helpottaaksemme tarkastelemme

27 tekstissä jatkossa ainoastaan kg/as/a varianssianalyysin tuloksia. Kiinteistöryhmien välisten paino-% varianssianalyysien tulokset on esitetty liitteessä 6 ja kg/as/a liitteessä 7. Keittiöbiojäte Kaiken biojätteen (keittiöbiojäte, puutarhajäte, maa-ainekset sekä pehmopaperi) osuus kotitalouksien sekajätteestä oli yhteensä 40 paino-% eli 67 kg asukasta kohden vuodessa. Biojätettä oli sekajätteessä yli kaksinkertainen määrä 2 4 huoneiston kiinteistöissä verrattuna yli 20 huoneiston omistuskiinteistöihin. Erot olivat suurimmat puutarhajätteen osalta, mutta myös keittiöbiojätteen määrien erot olivat huomattavia. Keittiöbiojätettä oli kilogrammoina asukasta kohden huomattavasti enemmän myös yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä kuin omistuskiinteistöissä. Muuten kiinteistökohtaisen biojätteen erilliskeräyksen yleisyys näkyy sekajätteen sisältämän keittiöbiojätteen määrässä. Keittiöbiojätteen ja puutarhajätteen määrä eri kiinteistöryhmien välillä erosi toisistaan erittäin merkitsevästi. Puutarhajätettä oli sekajätteessä 2 4 huoneiston kiinteistöissä yli 15-kertainen määrä verrattuna yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöihin. Tutkimustuloksien ja tulosten keskihajontojen perusteella laskettu hajontakerroin vaihteli keittiöbiojätteen osalta eri kiinteistöryhmien välillä 10 20 % ja puutarhajätteen osalta 11 74 %. Pehmopaperi Sekajätteessä ollut pehmopaperi oli yleensä kostunutta ja kosteus on peräisin muista biojätejakeista. Kosteudesta ja kompostointiin soveltuvuudesta johtuen pehmopaperi on tässä tutkimuksessa luokiteltu biojätejakeeksi. Pehmopaperia oli keskimäärin sekajätteestä 3 % eli 5,2 kg asukasta kohden vuodessa. Pehmopaperia oli eniten 2 4 huoneiston ja vähiten yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöjen jätteissä. Kiinteistöryhmien välillä pehmopaperin määrässä (kg/as/a) oli tilastollisesti merkitsevää eroa. Pehmopaperin tutkimustuloksien keskihajontojen hajontakerroin vaihteli välillä 6-28 %. Keräyskuitumateriaalit Kaiken keräyskuitumateriaalin (keräyspaperi, -pahvi ja -kartonki sekä alumiinipinnoitetut kartonkitölkit) osuus kotitalouksien sekajätteestä oli yhteensä 17 paino-% eli 28 kg asukasta kohden vuodessa. Keräyskuitumateriaaleja oli sekajätteessä asukasta kohden eniten 2 4 huoneiston ja 5 9 huoneiston kiinteistöissä. Vähiten kuitumateriaaleja sekajätteessä asukasta kohden oli omakotitaloissa. Ero oli lähes kaksinkertainen keräyspaperin osalta. Keräyspahvia oli sekajätteestä keskimäärin 2 % eli 3 kg asukasta kohden vuodessa. Keräyspahvin määrä sekajätteessä oli suurin 5 9 huoneiston kiinteistöissä ja pienin yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä. Eri kiinteistöryhmien jäte erosi keräyspahvin määrän osalta toisistaan merkitsevästi. Keräyspahvin tutkimustuloksien keskihajontojen hajontakerroin vaihteli välillä 28 62 %. Keräyskartonkia oli keskimäärin sekajätteestä 7 % eli 12 kg asukasta kohden vuodessa. Keräyskartonkia päätyi sekajätteeseen yhden huoneiston kiinteistöissä hieman vähemmän kuin muissa kiinteistöryhmissä. Toiseksi vähiten keräyskartonkia oli yli 20 huoneistojen kiinteistöjen jätteessä ja eniten 2

28 4 huoneiston kiinteistöjen jätteissä. Kiinteistöryhmien välillä keräyskartongin määrässä (kg/as/a) oli tilastollisesti merkitsevä ero. Keräyskartongin tutkimustuloksien keskihajontojen hajontakerroin vaihteli 10 37 %. Alumiinipinnoitettuja kartonkitölkkejä oli keskimäärin sekajätteestä 0,4 % eli 0,7 kg asukasta kohden vuodessa. Alumiinipinnoitettujen kartonkitölkkien määrä vaihteli kiinteistöryhmistä riippuen välillä 0,5 1,7 kg/as/vuosi eli 0,3 0,8 % sekajätteestä. Alumiinipinnoitettujen kartonkitölkkien tutkimustuloksien keskihajontojen hajontakerroin vaihtelivat välillä 37 101 %. Vaipat ja kuukautissiteet Vaippoja ja kuukautissiteitä oli keskimäärin sekajätteestä 7 paino-% eli 11 kg asukasta kohden vuodessa. Yhden huoneiston kiinteistöihin verrattuna (4,8 kg/as/a) vaippoja ja kuukautissiteitä oli lähes kuusinkertainen määrä 5 9 huoneiston kiinteistöissä (22 kg/as/a). Vaippojen ja kuukautissiteiden määrä vaihteli kiinteistöryhmistä riippuen välillä 4,8 22,4 kg/as/a eli 3-10 % sekajätteestä. Koko vuoden tuloksissa vaippojen ja kuukautissiteiden määrän ero kiinteistöryhmien välillä oli erittäin merkitsevä. Vaippojen ja kuukautissiteiden tutkimustulosten keskihajontojen hajontakerroin oli 26 73 %.

29 6 Tulosten tarkastelu 6.1 Sekajätteen laatu biohajoavuuden mukaan Kotitalouksien sekajätteen määrä keskimäärin asukasta kohden vuonna 2007 oli noin 165 kg/as/a. Biohajoavan jätteen määrä kotitalouksien sekajätteestä vuonna 2007 oli 66 % eli 109 kg/as/a (kuva 6). Biohajoavan jätteen osuus sekajätteessä, kg/as/a ja %, keskimääräinen asukas Inerttijäte 18 kg/as/a, 11 % Muu palava jäte 38 kg/as/a, 23 % Biohajoava 109 kg/as/a, 66 % Kuva 6. Sekajätteen laatu biohajoavuuden mukaan. Jako biohajoavaan, muuhun palavaan ja inerttiin jätteeseen. Biohajoavan osan tarkka jako jätejakeisiin on esitetty kuvassa 7. Muu palava sisältää muovit, tekstiilit ja vaatteet. Inerttijäte sisältää lasit, metallit, SER, sekalaiset pakkaukset, sekalaiset jätteet ja ongelmajätteet. Sekajätteen sisältämä biohajoava jäte jakautui biojätteisiin, kuitumateriaaleihin, puuhun sekä vaippoihin ja kuukautissiteisiin kuvassa 7 esitetyllä tavalla. Biohajoavasta jätteestä yli puolet (noin 60 %) oli kompostointikelpoista eli biojätettä. Vaipat ja kuukautissiteet on laskettu sekajätteen biohajoavaan osaan, koska suurin osa niiden painosta on biojätettä tai kuitumateriaalia ja vain hyvin pieni osa muovia. Vaippoja ja kuukautissiteitä jätteessä oli jopa 11 kg/as/a.

30 Sekajätteen sisältämän biohajoavan jätteen jätejakeiden jakautuminen, kg/as/a ja %, keskimääräinen asukas Vaipat ja kuukautissiteet 11 kg/as/a, 10 % Keräyspuu 4 kg/as/a, 3 % Muu paperi, pahvi ja kartonki 1 kg/as/a, 1 % Keräyspahvi- ja kartonki 15 kg/as/a, 13 % Keittiöjäte (biojäte) 42 kg/as/a, 39 % Keräyspaperi 12 kg/as/a, 11 % Pehmopaperi 5 kg/as/a, 5 % Muu biojäte (maa-ainekset) 5 kg/as/a, 5 % Puutarhajäte (biojäte) 14 kg/as/a, 13 % Kuva 7. Sekajätteen sisältämien biohajoavien jätejakeiden jakautuminen. 6.2 Pakkausjäte sekajätteessä Kotitalouksien sekajätteestä pakkauksia oli noin kolmasosa eli 52 kg/as/a. Pakkauksista kuitumateriaalia ja muovia oli yhteensä noin 80 % eli 42 kg/asukas/vuosi. Pakkauksista lasia oli 12 % ja metallia 6 %. Sekalaisia materiaaleja (lähinnä alumiinilla pinnoitettua muovia tai kartonkia) oli 2 % ja lisäksi kuitumateriaaleihin sisältyviä alumiinipinnoitettuja kartonkitölkkejä 1 %. Pakkausten jakautuminen materiaaleittain on esitetty kuvassa 8 ja tarkemmalla jaolla kuvassa 9. Sekajätteen sisältämän pakkausjätteen jakautuminen, kg/as/a ja %, keskimääräinen asukas Metallipakkaukset 3 kg/as/a, 6 % Sekalaiset pakkaukset 1 kg/as/a, 2 % Lasipakkaukset 6 kg/as/a, 12 % Kuitupakkaukset 16 kg/as/a, 32 % Muovipakkaukset 26 kg/as/a, 48 % Kuva 8. Kotitalouksien sekajätteen sisältämien pakkausten jakautuminen materiaaleittain.

31 Sekajätteen sisältämien pakkausjätteen jakautuminen, kg/as/a ja %, keskimääräinen asukas Alumiinipakkaukset 0,8 kg/as/a, 2 % Väritön pakkauslasi 5 kg/as/a, 9 % Värillinen pakkauslasi 1,5 kg/as/a, 3 % Muut metallipakkaukset 2 kg/as/a, 4 % Sekalaiset pakkaukset 1 kg/as/a, 2 % Keräyspahvi 3 kg/as/a, 6 % Keräyskartonki 12 kg/as/a, 22 % PVC ja fluoripitoinen 0,8 kg/as/a, 1 % Alumiinipinnotetut kartonkitölkit 0,7 kg/as/a, 1 % Kovamuovit 14 kg/as/a, 27 % Muu paperi, pahvi ja kartonki 1 kg/as/a, 2 % Kalvomuovit 11 kg/as/a, 21 % Kuva 9. Kotitalouksien sekajätteen sisältämien pakkausten jakautuminen tarkemmalla jaolla

32 7 Tutkimustulosten vertailu vuoden 2003 2004 tutkimuksen tuloksiin Vuoden 2007 tuloksia verrattiin vuoden 2003 2004 tuloksiin kiinteistöryhmittäin varianssianalyysin avulla. Tuloksien vertailu on esitetty liitteessä 8. Vertailu tehtiin kg/as/a luvuista. Prosenttiosuuksien vertailu ei kuvaa yhtä hyvin jonkin jätejakeen todellista määrän muutosta kuin kg/as/a esitetyt tulokset. Vertailussa ei huomioitu puutarhajätteen määrän muutoksen tilastollista merkitsevyyttä, koska vuoden 2007 tutkimus tehtiin syksyllä, jolloin puutarhajätteen määrä oli suurempi kuin muina vuoden aikoina. Pienten kiinteistöjen (1, 2 4, 5 9) osalta tutkimusryhmät olivat molempina vuosina samat, joten niitä voitiin verrata suoraan keskenään. Tulosten vertailua varten isojen kiinteistöjen (10 20, yli 20) ryhmittelyä muutettiin vuoden 2007 tutkimuksen osalta aikaisempaa tutkimusta vastaavaksi. Vuoden 2007 tutkimusryhmä 10 20 huoneiston kiinteistöjen jätemäärät yhdistettiin kiinteistöryhmien suhteellisen osuuden mukaan ryhmään yli 20 huoneiston omistuskiinteistöt. Näin muodostunutta yli 10 huoneistojen omistuskiinteistöryhmää verrattiin vuoden 2003 2004 vähintään 10 huoneistojen omistuskiinteistöryhmään (taulukko 9). Yhdistäminen katsottiin mahdolliseksi, koska vuoden 2003 2004 tutkimuksessa kiinteistöryhmässä vähintään 10 huoneiston omistuskiinteistöissä asuvista noin 13 % asui 10 20 huoneiston kiinteistöissä. Vuoden 2007 tutkimuksen yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöjen ryhmää verrattiin vuoden 2003 2004 tutkimuksen vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöihin. Vertaaminen katsottiin mahdolliseksi, koska vuoden 2003 2004 tutkimuksessa vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöissä asuvista vain noin 5 % asui 10 20 huoneiston kiinteistöissä. Suurin osa vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöistä olisi vuoden 2007 tutkimuksessa kuulunut ryhmään yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöt. Taulukko 9. Isojen kiinteistöjen tutkimusryhmät vuonna 2007 ja vuonna 2003 2004. Yli 20 huoneiston kiinteistöjä verrattiin vähintään 10 huoneiston kiinteistöihin. Lisäksi 10 20 huoneiston kiinteistöjen ryhmä yhdistettiin yli 20 huoneiston omistuskiinteistöjen kanssa. Yhdistettyä tutkimusryhmää verrattiin vähintään 10 huoneiston omistuskiinteistöihin. 2007 2003-2004 huoneistoa asukasta huoneistoa asukasta 10-20 huoneiston kiinteistöt 856 1 595 yli 20 / väh. 10 huoneiston omistuskiinteistöt 1 991 3 398 1 825 3 500 yli 20 / väh. 10 huoneiston vuokrakiinteistöt 1 775 3 605 1 615 3 430 10-20 huoneistojen osuus väh. 10 omistuskiinteistöistä 9 % 13 % 10-20 huoneistojen osuus väh. 10 vuokrakiinteistöistä 3 % 5 % Isoja kiinteistöjä verrattiin kahden tutkimuksen välillä myös omina tutkimusryhminään, ilman omistuskiinteistöryhmien yhdistämistä. Tällöin yli 20 huoneiston omistuskiinteistöjä verrattiin aikaisemman tutkimuksen ryhmään vähintään 10 huoneiston omistuskiinteistöt ja yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöjä verrattiin vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöihin. Näin vertailtaessa 10 20 huoneiston kiinteistöryhmää ei verrattu aikaisempaan tutkimukseen.

33 7.1 Vertailu kiinteistöryhmittäin 7.1.1 1 huoneiston kiinteistöt Yhden huoneiston kiinteistöjen osalta muun biojätteen ja muun paperin, pahvin ja kartongin määrä sekajätteessä oli laskenut tilastollisesti merkitsevästi. Värillisen pakkauslasin määrä oli kasvanut tilastollisesti merkitsevästi. Kokonaisuuden kannalta muutokset eivät ole kovin merkittäviä. 7.1.2 2-4 huoneiston kiinteistöt 2-4 huoneiston kiinteistöjen sekajätteen joukossa olevan keräyskartongin määrä oli noussut tilastollisesti melkein merkitsevästi samalla kun muun lasin määrä oli laskenut. Kokonaisuudessa muutokset eivät ole merkittäviä. 7.1.3 5-9 huoneiston kiinteistöt Tilastollisen tarkastelun perusteella 5-9 huoneiston kiinteistöjen sekajätteen laatu oli muuttunut neljässä vuodessa. Vertailussa 5-9 huoneiston kiinteistöjen sekajätteessä olevan kovamuovin määrä oli kasvanut tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Eroa kahden tutkimuksen välillä oli myös PVC -muovin, tekstiilien sekä vaippojen ja kuukautissiteiden osalta. Kaikkien näiden jätejakeiden määrä sekajätteessä oli kasvanut vuodesta 2003-2004. 7.1.4 Vähintään 10 huoneiston omistuskiinteistöt Isojen omistuskiinteistöjen sekajätteen joukossa olevan alumiinipinnoitetun kartongin määrä oli laskenut ja kovamuovin määrä noussut tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Sekajätteessä olevien tekstiilien määrä oli kasvanut ja keräyspahvin sekä muun paperin, pahvin ja kartongin määrä oli laskenut tilastollisesti merkitsevästi. Kun yli 20 huoneiston omistuskiinteistöjä verrattiin suoraan aikaisemman tutkimuksen ryhmään vähintään 10 huoneiston omistuskiinteistöt, oli sekajätteessä olevan kovamuovin määrä kasvanut tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Keräyspahvin ja alumiinipinnoitetun kartongin määrä sekajätteessä oli laskenut ja sekalaisten pakkausten määrä kasvanut. 7.1.5 Vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöt Tilastollisen tarkastelun perusteella sekajätteen joukossa olevien kuitumateriaalien ja muiden metallipakkausten määrä oli laskenut tilastollisesti merkitsevästi isoissa vuokrakiinteistöissä viimeisten neljän vuoden aikana. 7.2 Kotitalouksien sekajätteen laadun muutokset vuoden 2007 ja 2003 2004 tutkimustulosten perusteella Vuosien 2007 ja 2003 2004 koostumustutkimusten perusteella näyttää, että sekajätteen määrä asukasta kohden on vähentänyt viimeisen neljän vuoden aikana. Otostutkimuksen menetelmän luonteesta johtuen tutkimusvuosien välistä muutosta ei kuitenkaan tilastollisesti testattu, joten ei voida sanoa, onko muutos ollut tilastollisesti merkitsevä. YTV:n Martti Materiaalivirtojen tilinpitojärjestelmän mukaan alueen sekajätemäärät asukasta kohden vuodessa näyttävät kuitenkin myös laskusuuntaa. Väheneminen on lähinnä lajittelun ansiota.

34 Neljässä vuodessa selvimmät muutokset pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen laadussa ovat tapahtuneet sekajätteessä olevan keräyskartongin, muovien sekä vaippojen ja kuukautissiteiden määrissä. Sekajätteen joukossa olevan muovin määrä on kasvanut selvästi kun taas keräyskartongin ja vaippojen määrä on laskenut. Keräyspaperi Vuoden 2007 ja 2003 2004 koostumustutkimuksen tulosten vertailussa sekajätteen joukossa olevan keräyspaperin määrä oli laskenut tilastollisesti merkitsevästi vain isoissa vuokrakiinteistöissä. Kokonaisuudessaan keräyspaperia päätyi kotitalouksien sekajätteeseen vuonna 2007 noin 11 % vähemmän asukasta kohden kuin vuonna 2003 2004. Neljän vuoden aikana muutos oli noin 1,5 kiloa asukasta kohden (taulukko 10). Taulukko 10. Jätejaeryhmien (karkealla jaolla) jakauma kg asukasta kohden keskimäärin vuodessa pääkaupunkiseudulla vuonna 2007 ja 2003 2004 (tarkka jako liitteessä 8) Asukasta kohden keskimäärin kg/as/a Jätejae / vuosi 2007* 2003-2004 Erotus Muutos % Keittiöjäte 42,0 42,7-0,6-2 % Puutarha- ja muu biojäte* 19,3 17,9 1,3 8 % Pehmopaperi 5,2 4,8 0,4 7 % Keräyspaperi 12,5 14,0-1,5-11 % Keräyspahvi ja kartonki 15,3 19,6-4,3-22 % Muu paperi, pahvi ja kartonki 1,1 2,4-1,2-52 % Muovit 25,5 22,4 3,1 14 % Lasi 6,3 6,2 0,1 2 % Metallit 5,4 6,4-1,0-15 % Sähkö- ja elektroniikkaromu 1,3 1,2 0,2 15 % Puu 3,8 4,7-0,9-19 % Tekstiilit ja vaatteet 8,9 7,5 1,4 18 % Vaipat ja kuukautissiteet 10,6 12,2-1,5-13 % Sekalaiset pakkaukset 1,0 0,9 0,1 10 % Muu palava 2,6 3,1-0,5-16 % Muu palamaton 2,6 2,2 0,4 17 % Sekalaiset jätteet (ei pakkauksia) 0,6 0,8-0,2-22 % Ongelmajätteet 0,5 0,4 0,1 16 % Yhteensä 164,5 169,2-4,6-3 % *puutarhajäte korjattu aikaisemmasta tutkimuksesta lasketulla kertoimella 0,655 Keräyskartonki Tilastollisen tarkastelun perusteella kotitalouksien sekajätteessä olevan muun paperin, pahvin ja kartongin määrä oli laskenut tilastollisesti merkitsevästi yli 20 huoneiston omistus ja vuokrakiinteistöissä vuodesta 2003 2004. Keräyskartongin osalta sekajätteen joukossa olevan keräyskartongin määrän lasku yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä oli tilastollisesti merkitsevämpi kuin omistuskiinteistöissä. Sekajätteen joukossa olevan keräyskartongin määrän vähentymiseen on mahdollisesti vaikuttanut keräyskartongin kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen aloittaminen yli 20 huoneiston kiinteistöillä. Alumiinipinnoitetun kartongin määrään on voinut yhtälailla vaikuttaa mahdollinen nestepakkausmateriaalin muutos alumiinipinnoitetusta kartongista vahapintaiseen kartonkiin.

35 Alumiinipinnoitetun kartongin, keräyspahvin ja keräyskartongin tarkastelussa on hyvä muistaa, että asuinkiinteistöjen kiinteistökohtaisessa erilliskeräyksessä nämä jätejakeet lajitellaan samaan jäteastiaan. Näiden jätejakeiden osalta minkä tahansa jakeen määrän vähentyminen sekajätteessä tilastollisesti merkitsevästi on muutos kierrätyksen kannalta parempaan suuntaan. Pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöistä yli 20 huoneiston kiinteistöjä oli noin 69 %. Lajittelumahdollisuuksien parantuminen näissä kiinteistöissä näkyy myös sekajätteen laadussa koko pääkaupunkiseudulla. Kuitumateriaalien (keräyspahvi, keräyskartonki, alumiinipinnoitettu kartonki) määrä sekajätteessä oli neljän viimeisen vuoden aikana vähentynyt yhteensä keskimäärin asukasta kohden laskettuna 4 kg eli 22 % (taulukko 10). Muovit Tutkimuksen mukaan yli 5 huoneiston kiinteistöissä sekajätteen joukossa olevan kovamuovin määrä oli noussut kauttaaltaan tilastollisesti erittäin merkitsevästi tai merkitsevästi. Kovamuovin ja sekalaisten pakkausten määrän kasvuun vaikuttanee elintarvikkeiden pakkausmateriaalien muutokset. Yhä suurempi osa peruselintarvikkeista ja eineksistä pakataan kovamuoviin. 5 9 huoneiston, 10 20 huoneiston ja yli 20 huoneiston kiinteistöt muodostavat noin 82 % pääkaupunkiseudun kotitalouksista (taulukko 1). Sekajätteen joukossa olevan kovamuovin määrän kasvu näissä kiinteistöryhmissä samanaikaisesti vaikutti jo sekajätteen laatuun kokonaisuudessa. Kovamuovien määrä sekajätteessä oli neljän viimeisen vuoden aikana lisääntynyt keskimäärin asukasta kohden laskettuna noin 3 kg eli 14 % (taulukko 10). Vaipat ja kuukautissiteet Alle 5 huoneistojen kiinteistöjen osalta sekajätteen laatu oli pysynyt lähes samanlaisena viimeisen neljän vuoden aikana. Yli 5 huoneiston kiinteistöryhmissä sekajätteen laatu oli muuttunut selvästi. Jätteen laadun ja asukkaiden ikäjakauman perusteella näyttää siltä, että lapsiperheiden pääpaino oli siirtynyt selkeämmin 5 9 huoneistojen kiinteistöihin. Ikäjakauman muutos näkyi vaippojen ja kuukautissiteiden ja kovamuovin määrän kasvuna sekajätteessä. Aikaisemmassa tutkimuksessa vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöjen sekajätteessä olevien vaippojen ja kuukautissiteiden määrä oli suurempi kuin muissa tutkituissa kiinteistöissä. Vuoden 2007 tutkimuksessa vaippojen ja kuukautissiteiden määrä oli selvästi suurin 5 9 huoneiston kiinteistöissä. Vaippojen ja kuukautissiteiden määrä oli laskenut isoissa vuokrakiinteistöissä tilastollisesti melkein merkitsevästi ja noussut 5 9 huoneiston kiinteistöissä tilastollisesti merkitsevästi. 5 9 huoneistojen kiinteistöjen osuus koko pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöistä on vain noin 5 % (taulukko 1), joten kiinteistöryhmän sekajätteen laadussa tapahtuneet muutokset eivät vielä suuresti vaikuta koko pääkaupunkiseudun sekajätteen laatuun. Kokonaisuudessaan sekajätteessä olevien vaippojen ja kuukautissiteiden määrä oli laskenut noin 1,5 kg asukasta kohden. Muutos ei vielä ollut niin suuri, että sillä olisi merkitystä sekajätteen laatuun.

36 8 Yhteenveto YTV Jätehuolto selvitti pääkaupunkiseudun kotitalouksissa syntyvän sekajätteen määrää ja laatua vuonna 2007. Tutkimus tehtiin lokakuussa viikon mittaisena tarkkailujaksona. Tutkimusajankohdasta johtuvaa puutarhajätteen suurta määrää korjattiin kertoimella, joka laskettiin edellisen tutkimuksen tulosten perusteella. Tutkimusjakson keräysseurannan tulosten perusteella kotitalouksien sekajätteen määrä asukasta kohden oli noin 165 kiloa vuodessa. Sekajätteen määrässä ja laadussa oli merkittäviä eroja eri asuinkiinteistöjen välillä. Vähiten sekajätettä tuottivat yli 20 huoneiston omistuskiinteistöissä asuvat (147 kg/as/a) ja eniten 2 4 huoneiston kiinteistöissä asuvat (251 kg/as/a). Yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä asuvat tuottivat selvästi enemmän sekajätettä (163 kg/as/a) kuin yli 20 huoneiston omistuskiinteistöissä asuvat, vaikka kyseisten kiinteistötyyppien lajittelumahdollisuudet ovat lähes samanlaiset. Tämän tutkimuksen mukaan jätteen määrään näyttää vaikuttavan eniten se, että vuokrakerrostaloissa asuu enemmän lapsiperheitä ja nuoria aikuisia kuin omistuskerrostaloissa. Kiinteistöissä, joissa asuu prosentuaalisesti eniten vanhuksia, syntyy vähiten sekajätettä asukasta kohti ja eniten jätettä syntyy kiinteistössä, joissa asuu nuoria aikuisia ja lapsiperheitä (Toukola, 2007). Asukkaiden ikäjakauman lisäksi sekajätteen määrään ja laatuun vaikuttavat mm. kulutustottumukset, asumismuoto, kiinteistön koko, pihan koko, asunnon varustelutaso, kiinteistökohtaiset lajittelumahdollisuudet, alueella jaettavien lehtien ja mainosten määrä sekä asunnon etäisyys aluekeräyspisteistä. Kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen mahdollisuus vähentää sekajätteen määrää. Tämän tutkimuksen perusteella merkittävimmät erot sekajätteen laadussa eri kiinteistöryhmien välillä olivat biojätteen ja kuitumateriaalien sekä vaippojen määrissä. Kaiken biojätteen (keittiöbiojäte, puutarhajäte, maa-ainekset sekä pehmopaperi) osuus kotitalouksien sekajätteestä oli yhteensä 40 painoprosenttia eli 67 kiloa asukasta kohden vuodessa. Keittiöbiojätettä oli sekajätteessä 2 4 huoneiston kiinteistöissä yli kaksinkertainen määrä asukasta kohden verrattuna yli 20 huoneiston omistuskiinteistöihin. Yli 20 huoneiston kiinteistöissä on kiinteistökohtainen biojätteen erilliskeräys, kun taas alle 10 huoneiston kiinteistöissä biojätteen kiinteistökohtainen erilliskeräys on vapaaehtoista. Yhden huoneiston kiinteistöissä omatoiminen biojätteen kompostointi on mahdollisesti yleisempää kuin 2 9 huoneiston kiinteistöissä. Pienissä talonyhtiöissä (2 9) oli runsaasti puutarhajätettä sekajätteen joukossa. Yli 20 huoneiston vuokrakiinteistöissä puutarhajätettä oli kaikkein vähiten sekajätteessä. Vuokralla asujat eivät yleensä tee puutarhatöitä taloyhtiössä, joten pihojen siivouksen tapahtuessa huoltoyhtiön toimesta puutarhajätettä päätyy hyvin harvoin sekajäteastiaan. Suurissa omistuskiinteistöissä pihasiivoukseen tilataan vaihtolavat, joille päätyy puutarhajätteen lisäksi yleensä myös muuta jätettä. 2 9 huoneiston kiinteistöissä pihat ovat usein pieniä, eikä vaihtolavoille ole yhtä suurta tarvetta, jolloin puutarhajätettä päätyy sekajätteeseen. Kaiken keräyskuitumateriaalin (keräyspaperi, -pahvi ja -kartonki sekä alumiinipinnoitetut kartonkitölkit) osuus kotitalouksien sekajätteestä oli yhteensä 17 painoprosenttia eli 28 kiloa asukasta kohden vuodessa. Näissä luvuissa ei ole mukana vaippojen eikä mahdollisesti muussa palavassa olevaa paperikuidun osuutta. Keräyskuitumateriaaleja oli sekajätteessä asukasta kohden eniten 2 4 huoneiston kiinteistöissä ja vähiten yhden huoneiston kiinteistöissä. Ero oli lähes kaksinkertainen keräyspaperin osalta. Lajitte-

37 luinnokkuutta yhden huoneiston kiinteistöjen osalta kasvattanee se, että sekajätteen määrän vähentämisellä voidaan suoraan vaikuttaa oman jätelaskun suuruuteen. Yli 20 huoneiston omistus- ja vuokrakiinteistöiden sekajätteessä oli toiseksi vähiten kuitumateriaaleja muihin kiinteistöryhmiin verrattuna. YTV-alueen jätehuoltomääräyksissä on säädetty keräyskartongin kiinteistökohtainen keräysvelvoite yli 20 huoneiston kiinteistöillä. Kaiken muovin (kalvo- ja kovamuovi sekä PVC ja fluoripitoinen jäte) osuus kotitalouksien sekajätteestä oli yhteensä 16 painoprosenttia eli 26 kiloa asukasta kohden vuodessa. Muovijäte oli pääasiassa pakkauksia (arviolta 90 %). Näissä luvuissa ei ole mukana vaippojen, sähkö- ja elektroniikkaromujen eikä mahdollisesti muussa palavassa (mm. patjat ja huonekalujen pehmusteet) olevien tuotteiden muoviosia. Vaippojen osuus sekajätteestä oli 7 painoprosenttia eli 11 kiloa asukasta kohden vuodessa. Vaippoja ja kuukautissiteitä oli lähes kuusinkertainen määrä 5 9 huoneiston kiinteistöissä verrattuna omakotitaloihin. Väestötietojen perusteella 5-9 huoneiston kiinteistöissä asuu hieman enemmän 0 14-vuotiaita kuin muissa kiinteistöryhmissä. Ongelmajätteitä sekajätteessä oli vähän 0,3 % eli 0,5 kiloa asukasta kohden vuodessa. Toisaalta ottaen huomioon ongelmajätteiden vastaanottoverkoston tiheyden, jätteen vaarallisuuden ja normaalissa elämisessä syntyvän ongelmajätteen määrän vähäisyyden, on tämäkin määrä liikaa. Tässä tutkimuksessa sekajätteen joukosta löytyneestä ongelmajätteestä suurin osa oli maalipurkkeja, paristoja, painekyllästettyä puuta ja jonkin verran lääkkeitä. Vuoden 2003 2004 sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun asukkaat tuottivat sekajätettä 170 kg asukasta kohden vuodessa. Vuoden 2007 sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan asuinkiinteistöillä syntyvän jätteen määrä oli 165 kg asukasta kohden vuodessa. Tutkimusten tulosten vertailun perusteella sekajätteen määrä asukasta kohden on vähentynyt viimeisen neljän vuoden aikana. Vuoden 2007 tutkimus osoittaa, että jätteiden lajittelu on tehostunut isoissa kiinteistöissä. Suurimmat muutokset kotitalouksien sekajätteen laadussa ovat tapahtuneet kuitumateriaalien ja muovien määrissä. Vuoden 2006 alusta YTV aloitti keräyskartongin erilliskeräyksen yli 20 huoneiston kiinteistöissä, joissa asuu 69 % pääkaupunkiseudun asukkaista. Lajittelumahdollisuuksien parantuminen näissä kiinteistöissä näkyy koko pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen laadussa. Kuitumateriaalien (keräyspahvi, keräyskartonki, alumiinipinnoitettu kartonki) määrä sekajätteessä on neljän viimeisen vuoden aikana vähentynyt asukasta kohden laskettuna noin 4 kg eli 22 %. Kotitalouksien sekajätteen laadussa näkyvät myös asukkaiden elämäntilanne sekä mahdolliset kulutustottumusten ja pakkausmateriaalien muutokset. Pääasiassa pakkauksista koostuvan kovamuovin määrä on lisääntynyt asukasta kohden 3 kg eli 14 % viimeisen neljän vuoden aikana.

38 Lähdeluettelo Jokinen, V. 2000. Pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätetilasto sekä kotitalouksien sekajätteen määrän ja laadun seurantamenetelmä. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Helsinki 2000. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2000:14. Jokinen, V. 2004. Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Helsinki 2004. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2004:13. Jokinen, V. 2005. Pääkaupunkiseudun palvelualojen sekajätteen laatu. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Helsinki 2005. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2005:1. Toukola, V. 2007. Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Helsinki 2007. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja 2007:1. Vares, S. ja Lehtinen, J. 2007a. Lasipakkausten keräysjärjestelmän tehostaminen ja lasin hyötykäytön ympäristövaikutukset. Yhteenveto.YTV:n julkaisuja 16/2007. Vares, S. ja Lehtinen, J. 2007b. Pienmetallikeräyksen tehostaminen. VTT tutkimusraportti Nro VTT-R- 06362-07. (http://www.ytv.fi/fin/tietoa_ytv/tiedotteet/arkisto_2007/jatehuolto/jhl_07_10_16.htm)

39 Liitteet Liite 1 Pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöt, huoneistot ja asukkaat kunnittain ja YTV:n sekajätteen keräysalueittain kiinteistöjen huoneistojen määrän mukaan ryhmiteltynä Liite 2 Asukkaiden ikäjakaumat kiinteistöryhmittäin tutkituissa kiinteistöissä ja koko pääkaupunkiseudulla Liite 3 Pääkaupunkiseudun tulotasot YTV:n keräysalueilla Liite 4 Sekajätteen koostumustutkimuksessa käytetty lajitteluohje Liite 5 Kotitalouksien sekajätteen sisältämien jätejakeiden painoprosenttitarkastelu ja jätejakeiden kg/as/a tarkastelu kiinteistöryhmien välillä syksyllä 2007 Liite 6 Kotitalouksien sekajätteen sisältämien jätejakeiden painoprosenttitarkastelu kiinteistöryhmien välillä vuonna 2007 Liite 7 Kotitalouksien sekajätteen sisältämien jätejakeiden kg/asukas/vuosi tarkastelu kiinteistöryhmien välillä vuonna 2007 1Liite 8 Vuoden 2007 ja 2003 2004 koostumustutkimuksen tuloksien kiinteistöryhmäkohtainen tilastollinen vertailu kg/as/a jätejakeittain

Liite 1 1 huoneiston kiinteistöt 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Helsinki 18 3 3 166 13 4,3 12,8 0 0 % 1 8 % 2 15 % 10 77 % Helsinki 20 4 4 210 5 1,3 42,0 0 0 % 1 20 % 4 80 % 0 0 % Helsinki 21 2 2 149 5 2,5 29,8 2 40 % 0 0 % 3 60 % 0 0 % Helsinki 22 5 5 990 22 4,4 45,0 0 0 % 1 5 % 19 86 % 2 9 % Helsinki 23 11 11 957 22 2,0 43,5 1 5 % 3 14 % 15 68 % 3 14 % Helsinki 25 4 4 581 18 4,5 32,3 6 33 % 3 17 % 9 50 % 0 0 % Helsinki 52 178 178 22 652 591 3,3 38,3 141 24 % 68 12 % 268 45 % 114 19 % Helsinki 53 663 663 75 124 1 909 2,9 39,4 343 18 % 302 16 % 1 017 53 % 247 13 % Helsinki 54 30 30 4 051 87 2,9 46,6 15 17 % 17 20 % 51 59 % 4 5 % Helsinki 55 99 99 20 981 275 2,8 76,3 52 19 % 55 20 % 129 47 % 39 14 % Helsinki 56 579 579 69 568 1 739 3,0 40,0 402 23 % 242 14 % 898 52 % 197 11 % Helsinki 57 215 215 29 696 653 3,0 45,5 151 23 % 105 16 % 309 47 % 88 13 % Helsinki 58 344 344 49 281 975 2,8 50,5 184 19 % 144 15 % 467 48 % 180 18 % Helsinki 59 452 452 46 586 1 326 2,9 35,1 271 20 % 198 15 % 700 53 % 157 12 % Helsinki 60 285 285 30 603 906 3,2 33,8 158 17 % 157 17 % 462 51 % 129 14 % Helsinki 61 10 10 595 25 2,5 23,8 2 8 % 7 28 % 13 52 % 3 12 % Helsinki 62 585 585 67 628 1 708 2,9 39,6 344 20 % 252 15 % 918 54 % 194 11 % Helsinki 63 1 178 1 178 135 981 3 571 3,0 38,1 767 21 % 565 16 % 1 857 52 % 382 11 % Helsinki 64 78 78 9 393 258 3,3 36,4 67 26 % 37 14 % 127 49 % 27 10 % Helsinki 65 139 139 19 123 472 3,4 40,5 74 16 % 60 13 % 190 40 % 148 31 % Helsinki 66 240 240 30 057 781 3,3 38,5 185 24 % 104 13 % 403 52 % 89 11 % Helsinki 67 956 956 105 627 2 863 3,0 36,9 634 22 % 416 15 % 1 483 52 % 330 12 % Helsinki 68 1 992 1 992 215 289 5 829 2,9 36,9 1 223 21 % 878 15 % 3 124 54 % 604 10 % Yhteensä 8 052 8 052 935 288 24 053 3,1 39,2 5 022 21 % 3 616 15 % 12 468 52 % 2 947 12 % huoneistoja 0-14v 15-29v 30-64v 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Espoo 01 872 872 101 598 2 567 2,9 39,6 615 24 % 351 14 % 1 352 53 % 249 10 % Espoo 02 725 725 89 214 2 134 2,9 41,8 438 21 % 329 15 % 1 060 50 % 307 14 % Espoo 03 431 431 69 572 1 309 3,0 53,1 284 22 % 198 15 % 647 49 % 180 14 % Espoo 04 939 939 122 028 2 728 2,9 44,7 596 22 % 358 13 % 1 415 52 % 359 13 % Espoo 05 236 236 32 449 687 2,9 47,2 152 22 % 91 13 % 386 56 % 58 8 % Espoo 06 2 100 2 100 263 883 6 375 3,0 41,4 1 436 23 % 902 14 % 3 239 51 % 798 13 % Espoo 07 2 605 2 605 294 024 8 041 3,1 36,6 2 179 27 % 1 023 13 % 4 075 51 % 764 10 % Espoo 08 2 024 2 024 258 162 6 327 3,1 40,8 1 695 27 % 860 14 % 3 313 52 % 459 7 % Espoo 09 410 410 52 764 1 174 2,9 44,9 214 18 % 178 15 % 587 50 % 195 17 % Espoo 32 1 1 121 4 4,0 30,3 2 50 % 0 0 % 2 50 % 0 0 % Espoo 35 4 4 407 6 1,5 67,8 0 0 % 0 0 % 4 67 % 2 33 % Espoo 89 211 211 25 545 618 2,9 41,3 153 25 % 64 10 % 345 56 % 56 9 % Yhteensä 10 558 10 558 1 309 767 31 970 2,9 44,1 7 764 24 % 4 354 14 % 16 425 51 % 3 427 11 % 65vkunta ja urakka-alue Pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöt, huoneistot ja asukkaat kunnittain ja YTV:n sekajätteen keräysalueittain kiinteistöjen huoneistojen määrän mukaan ryhmiteltynä kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas Vantaa 07 2 2 271 6 3,0 45,2 3 50 % 1 17 % 2 33 % 0 0 % Vantaa 31 621 621 69 266 1 741 2,8 39,8 319 18 % 270 16 % 979 56 % 173 10 % Vantaa 32 2 760 2 760 305 423 8 168 3,0 37,4 1 966 24 % 1 080 13 % 4 428 54 % 694 8 % Vantaa 33 2 389 2 389 263 937 6 872 2,9 38,4 1 603 23 % 890 13 % 3 607 52 % 772 11 % Vantaa 34 514 514 60 932 1 444 2,8 42,2 252 17 % 237 16 % 772 53 % 183 13 % Vantaa 35 823 823 94 090 2 297 2,8 41,0 403 18 % 330 14 % 1 223 53 % 341 15 % Vantaa 36 2 573 2 573 285 727 7 573 2,9 37,7 1 795 24 % 972 13 % 4 043 53 % 763 10 % Vantaa 43 1 861 1 861 209 999 5 456 2,9 38,5 1 206 22 % 780 14 % 2 916 53 % 554 10 % Vantaa 44 639 639 70 660 1 690 2,6 41,8 310 18 % 215 13 % 899 53 % 266 16 % Vantaa 68 5 5 558 13 2,6 42,9 4 31 % 0 0 % 7 54 % 2 15 % Yhteensä 12 187 12 187 1 360 863 35 260 2,8 40,5 7 861 22 % 4 775 14 % 18 876 54 % 3 748 11 %

2-4 huoneiston kiinteistöt 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Helsinki 18 1 2 90 2 1,0 45,0 0 0 % 0 0 % 2 100 % 0 0 % Helsinki 19 3 7 454 14 2,0 32,4 1 7 % 10 71 % 3 21 % 0 0 % Helsinki 22 16 52 6 360 126 2,4 50,5 29 23 % 28 22 % 66 52 % 3 2 % Helsinki 23 5 16 1 852 34 2,1 54,5 7 21 % 5 15 % 21 62 % 1 3 % Helsinki 25 8 22 2 583 59 2,7 43,8 17 29 % 3 5 % 31 53 % 8 14 % Helsinki 52 111 296 30 935 745 2,5 41,5 131 18 % 99 13 % 422 57 % 93 12 % Helsinki 53 332 787 64 014 1 791 2,3 35,7 330 18 % 264 15 % 978 55 % 219 12 % Helsinki 54 44 122 12 474 260 2,1 48,0 39 15 % 38 15 % 113 43 % 70 27 % Helsinki 55 170 511 66 547 1 141 2,2 58,3 212 19 % 167 15 % 562 49 % 200 18 % Helsinki 56 400 1 034 105 149 2 564 2,5 41,0 514 20 % 380 15 % 1 326 52 % 344 13 % Helsinki 57 176 444 49 946 1 072 2,4 46,6 244 23 % 154 14 % 540 50 % 134 13 % Helsinki 58 243 530 64 817 1 280 2,4 50,6 260 20 % 150 12 % 665 52 % 205 16 % Helsinki 59 203 492 39 852 1 147 2,3 34,7 255 22 % 134 12 % 632 55 % 126 11 % Helsinki 60 190 462 38 071 1 042 2,3 36,5 221 21 % 172 17 % 498 48 % 151 14 % Helsinki 61 38 134 15 499 305 2,3 50,8 57 19 % 41 13 % 141 46 % 66 22 % Helsinki 62 317 751 61 397 1 722 2,3 35,7 348 20 % 280 16 % 912 53 % 182 11 % Helsinki 63 1 127 3 002 259 062 7 032 2,3 36,8 1 428 20 % 1 006 14 % 3 654 52 % 944 13 % Helsinki 64 151 356 18 473 579 1,6 31,9 129 22 % 77 13 % 322 56 % 51 9 % Helsinki 65 269 727 79 911 1 777 2,4 45,0 309 17 % 293 16 % 928 52 % 247 14 % Helsinki 66 265 693 50 908 1 416 2,0 36,0 254 18 % 222 16 % 756 53 % 184 13 % Helsinki 67 675 1 732 142 833 4 050 2,3 35,3 731 18 % 649 16 % 2 182 54 % 488 12 % Helsinki 68 927 2 281 183 002 5 555 2,4 32,9 1 208 22 % 830 15 % 2 987 54 % 530 10 % Yhteensä 5 671 14 453 1 294 229 33 713 2,2 42,0 6 724 20 % 5 002 15 % 17 741 53 % 4 246 13 % huoneistoja 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Espoo 01 282 648 60 501 1 609 2,5 37,6 392 24 % 228 14 % 830 52 % 159 10 % Espoo 02 444 1 169 131 528 3 304 2,8 39,8 728 22 % 517 16 % 1 782 54 % 277 8 % Espoo 03 296 767 102 531 2 175 2,8 47,1 508 23 % 329 15 % 1 079 50 % 259 12 % Espoo 04 326 765 88 217 2 193 2,9 40,2 537 24 % 317 14 % 1 175 54 % 164 7 % Espoo 05 126 327 39 718 946 2,9 42,0 226 24 % 131 14 % 495 52 % 94 10 % Espoo 06 549 1 336 146 182 3 725 2,8 39,2 895 24 % 552 15 % 2 001 54 % 277 7 % Espoo 07 332 746 69 849 1 904 2,6 36,7 456 24 % 296 16 % 994 52 % 158 8 % Espoo 08 434 1 027 118 231 2 916 2,8 40,5 774 27 % 406 14 % 1 553 53 % 183 6 % Espoo 09 225 622 68 104 1 747 2,8 39,0 420 24 % 247 14 % 908 52 % 172 10 % Espoo 89 60 150 15 571 386 2,6 40,3 89 23 % 65 17 % 207 54 % 25 6 % Yhteensä 3 074 7 557 840 432 20 905 2,7 40,3 5 025 24 % 3 088 15 % 11 024 53 % 1 768 8 % 65vkunta ja urakka-alue kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Vantaa 31 210 552 52 386 1 426 2,6 36,7 324 23 % 226 16 % 759 53 % 117 8 % Vantaa 32 568 1 313 122 557 3 449 2,6 35,5 854 25 % 521 15 % 1 860 54 % 214 6 % Vantaa 33 386 846 80 009 2 154 2,5 37,1 539 25 % 324 15 % 1 087 50 % 204 9 % Vantaa 34 221 581 56 300 1 418 2,4 39,7 241 17 % 222 16 % 816 58 % 139 10 % Vantaa 35 221 519 53 472 1 363 2,6 39,2 279 20 % 221 16 % 717 53 % 146 11 % Vantaa 36 421 986 91 039 2 471 2,5 36,8 565 23 % 364 15 % 1 349 55 % 193 8 % Vantaa 43 541 1 282 119 854 3 402 2,7 35,2 846 25 % 480 14 % 1 830 54 % 246 7 % Vantaa 44 221 553 50 836 1 353 2,4 37,6 268 20 % 204 15 % 725 54 % 156 12 % Vantaa 68 1 2 221 7 3,5 31,6 3 43 % 0 0 % 4 57 % 0 0 % Yhteensä 2 790 6 634 626 674 17 043 2,7 36,6 3 919 23 % 2 562 15 % 9 147 54 % 1 415 8 %

5-9 huoneiston kiinteistöt 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Helsinki 18 1 5 470 13 2,6 36,2 2 15 % 2 15 % 9 69 % 0 0 % Helsinki 19 3 23 859 91 4,0 9,4 1 1 % 7 8 % 49 54 % 34 37 % Helsinki 20 4 32 4 194 96 3,0 43,7 12 13 % 19 20 % 52 54 % 13 14 % Helsinki 21 1 8 283 12 1,5 23,6 0 0 % 6 50 % 4 33 % 2 17 % Helsinki 22 32 226 17 999 369 1,6 48,8 61 17 % 64 17 % 195 53 % 49 13 % Helsinki 23 11 83 8 548 129 1,6 66,3 16 12 % 31 24 % 66 51 % 16 12 % Helsinki 25 3 20 1 862 34 1,7 54,8 7 21 % 6 18 % 19 56 % 2 6 % Helsinki 52 56 363 35 056 922 2,5 38,0 187 20 % 127 14 % 506 55 % 102 11 % Helsinki 53 46 288 21 836 700 2,4 31,2 141 20 % 99 14 % 396 57 % 64 9 % Helsinki 54 22 139 12 404 334 2,4 37,1 64 19 % 69 21 % 161 48 % 40 12 % Helsinki 55 124 811 76 919 1 672 2,1 46,0 285 17 % 247 15 % 868 52 % 272 16 % Helsinki 56 81 516 52 760 1 338 2,6 39,4 287 21 % 164 12 % 749 56 % 138 10 % Helsinki 57 31 206 18 118 452 2,2 40,1 94 21 % 64 14 % 260 58 % 34 8 % Helsinki 58 23 163 17 023 391 2,4 43,5 76 19 % 42 11 % 212 54 % 61 16 % Helsinki 59 34 211 16 141 482 2,3 33,5 95 20 % 58 12 % 267 55 % 62 13 % Helsinki 60 41 284 18 629 525 1,8 35,5 73 14 % 98 19 % 294 56 % 60 11 % Helsinki 61 15 102 9 646 236 2,3 40,9 46 19 % 39 17 % 125 53 % 26 11 % Helsinki 62 26 169 13 174 438 2,6 30,1 107 24 % 74 17 % 237 54 % 20 5 % Helsinki 63 219 1 388 126 890 3 513 2,5 36,1 727 21 % 414 12 % 1 909 54 % 463 13 % Helsinki 64 30 214 8 966 363 1,7 24,7 84 23 % 72 20 % 177 49 % 30 8 % Helsinki 65 37 227 24 291 546 2,4 44,5 78 14 % 111 20 % 280 51 % 77 14 % Helsinki 66 95 647 38 196 1 115 1,7 34,3 188 17 % 193 17 % 653 59 % 81 7 % Helsinki 67 128 791 61 336 1 768 2,2 34,7 302 17 % 272 15 % 983 56 % 211 12 % Helsinki 68 137 878 67 548 2 100 2,4 32,2 433 21 % 316 15 % 1 215 58 % 136 6 % Yhteensä 1 200 7 794 653 148 17 639 2,3 37,7 3 366 19 % 2 594 15 % 9 686 55 % 1 993 11 % huoneistoja 0-14v 15-29v 30-64v 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Espoo 01 45 294 23968 794 2,7 30,2 225 28 % 108 14 % 430 54 % 31 4 % Espoo 02 172 1125 106615 3071 2,7 34,7 726 24 % 407 13 % 1693 55 % 245 8 % Espoo 03 114 766 81919 2064 2,7 39,7 530 26 % 229 11 % 1091 53 % 214 10 % Espoo 04 56 357 30852 937 2,6 32,9 232 25 % 142 15 % 520 55 % 43 5 % Espoo 05 65 444 46399 1279 2,9 36,3 322 25 % 164 13 % 725 57 % 68 5 % Espoo 06 148 996 88059 2727 2,7 32,3 730 27 % 352 13 % 1511 55 % 134 5 % Espoo 07 38 235 20227 603 2,6 33,5 154 26 % 89 15 % 334 55 % 26 4 % Espoo 08 117 765 68696 2141 2,8 32,1 564 26 % 320 15 % 1180 55 % 77 4 % Espoo 09 83 527 52991 1355 2,6 39,1 295 22 % 163 12 % 703 52 % 194 14 % Espoo 89 18 126 10755 349 2,8 30,8 92 26 % 43 12 % 195 56 % 19 5 % Yhteensä 856 5 635 530 481 15 320 2,7 34,2 3 870 25 % 2 017 13 % 8 382 55 % 1 051 7 % 65vkunta ja urakka-alue kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas Vantaa 31 134 873 71 365 2 222 2,5 32,1 510 23 % 333 15 % 1 287 58 % 92 4 % Vantaa 32 114 746 56 725 1 765 2,4 32,1 412 23 % 307 17 % 969 55 % 77 4 % Vantaa 33 22 139 10 950 361 2,6 30,3 127 35 % 51 14 % 178 49 % 5 1 % Vantaa 34 74 448 38 882 1 142 2,5 34,0 218 19 % 170 15 % 657 58 % 97 8 % Vantaa 35 26 161 13 422 401 2,5 33,5 70 17 % 62 15 % 231 58 % 38 9 % Vantaa 36 53 318 25 414 890 2,8 28,6 250 28 % 145 16 % 474 53 % 21 2 % Vantaa 43 56 369 29 617 906 2,5 32,7 176 19 % 143 16 % 518 57 % 69 8 % Vantaa 44 78 515 44 115 1 166 2,3 37,8 233 20 % 161 14 % 624 54 % 148 13 % Yhteensä 557 3 569 290 490 8 853 2,5 32,6 1 996 23 % 1 372 15 % 4 938 56 % 547 6 %

10-20 huoneiston kiinteistöt 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Helsinki 18 10 167 6 597 205 1,2 32,2 10 5 % 59 29 % 106 52 % 30 15 % Helsinki 19 26 418 16 916 556 1,3 30,4 25 4 % 134 24 % 310 56 % 87 16 % Helsinki 20 57 932 79 585 1 596 1,7 49,9 144 9 % 327 20 % 763 48 % 362 23 % Helsinki 21 26 423 36 319 814 1,9 44,6 71 9 % 189 23 % 445 55 % 109 13 % Helsinki 22 64 931 69 645 1 527 1,6 45,6 181 12 % 329 22 % 792 52 % 225 15 % Helsinki 23 72 1 054 112 422 2 037 1,9 55,2 284 14 % 440 22 % 1 055 52 % 258 13 % Helsinki 25 6 88 8 272 185 2,1 44,7 24 13 % 40 22 % 84 45 % 37 20 % Helsinki 52 39 591 54 236 1 664 2,8 32,6 455 27 % 226 14 % 869 52 % 114 7 % Helsinki 53 25 356 26 400 838 2,4 31,5 187 22 % 116 14 % 458 55 % 77 9 % Helsinki 54 111 1 701 95 688 2 667 1,6 35,9 334 13 % 694 26 % 1 332 50 % 307 12 % Helsinki 55 135 2 041 140 698 3 357 1,6 41,9 462 14 % 628 19 % 1 658 49 % 609 18 % Helsinki 56 44 594 53 273 1 394 2,3 38,2 263 19 % 155 11 % 783 56 % 193 14 % Helsinki 57 36 549 39 501 1 057 1,9 37,4 191 18 % 175 17 % 538 51 % 153 14 % Helsinki 58 21 321 27 368 786 2,4 34,8 159 20 % 107 14 % 389 49 % 131 17 % Helsinki 59 25 346 26 653 891 2,6 29,9 220 25 % 180 20 % 434 49 % 57 6 % Helsinki 60 115 1 719 94 584 2 738 1,6 34,5 301 11 % 652 24 % 1 430 52 % 355 13 % Helsinki 61 46 767 40 370 1 253 1,6 32,2 158 13 % 307 25 % 626 50 % 162 13 % Helsinki 62 26 390 29 848 939 2,4 31,8 196 21 % 152 16 % 537 57 % 54 6 % Helsinki 63 71 910 81 274 2 272 2,5 35,8 470 21 % 292 13 % 1 200 53 % 310 14 % Helsinki 64 28 429 17 678 713 1,7 24,8 79 11 % 160 22 % 324 45 % 150 21 % Helsinki 65 50 727 49 295 1 268 1,7 38,9 123 10 % 219 17 % 634 50 % 292 23 % Helsinki 66 62 942 57 185 1 578 1,7 36,2 173 11 % 352 22 % 831 53 % 222 14 % Helsinki 67 71 993 66 042 2 079 2,1 31,8 381 18 % 391 19 % 1 069 51 % 238 11 % Helsinki 68 56 802 57 461 1 853 2,3 31,0 384 21 % 341 18 % 1 000 54 % 128 7 % Yhteensä 1 222 18 191 1 287 310 34 267 2,0 36,7 5 275 15 % 6 665 19 % 17 667 52 % 4 660 14 % huoneistoja 0-14v 15-29v 30-64v 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas 0-14v 15-29v 30-64v Espoo 01 58 863 61163 1918 2,2 31,9 465 24 % 352 18 % 1012 53 % 89 5 % Espoo 02 119 1636 149653 4298 2,6 34,8 1026 24 % 584 14 % 2335 54 % 353 8 % Espoo 03 92 1281 123786 3141 2,5 39,4 714 23 % 411 13 % 1677 53 % 339 11 % Espoo 04 52 723 62367 2054 2,8 30,4 610 30 % 272 13 % 1107 54 % 65 3 % Espoo 05 74 984 88809 2533 2,6 35,1 556 22 % 317 13 % 1460 58 % 200 8 % Espoo 06 102 1404 108901 3523 2,5 30,9 924 26 % 493 14 % 1909 54 % 197 6 % Espoo 07 40 579 45279 1595 2,8 28,4 482 30 % 284 18 % 732 46 % 97 6 % Espoo 08 78 1087 84223 2784 2,6 30,3 719 26 % 441 16 % 1544 55 % 80 3 % Espoo 09 32 451 42986 1130 2,5 38,0 259 23 % 147 13 % 553 49 % 171 15 % Espoo 89 15 191 16315 433 2,3 37,7 85 20 % 72 17 % 249 58 % 27 6 % Yhteensä 662 9 199 783 482 23 409 2,5 33,7 5 840 25 % 3 373 14 % 12 578 54 % 1 618 7 % 65vkunta ja urakka-alue kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto ala/ huoneisto asukas Vantaa 31 41 585 43 834 1 453 2,5 30,2 336 23 % 282 19 % 796 55 % 39 3 % Vantaa 32 51 669 49 310 1 506 2,3 32,7 366 24 % 256 17 % 803 53 % 81 5 % Vantaa 33 21 288 25 935 867 3,0 29,9 307 35 % 104 12 % 451 52 % 5 1 % Vantaa 34 43 603 51 322 1 509 2,5 34,0 333 22 % 210 14 % 857 57 % 109 7 % Vantaa 35 28 434 34 674 979 2,3 35,4 185 19 % 165 17 % 549 56 % 80 8 % Vantaa 36 26 387 28 401 934 2,4 30,4 242 26 % 159 17 % 494 53 % 39 4 % Vantaa 43 66 953 75 900 2 517 2,6 30,2 669 27 % 490 19 % 1 243 49 % 115 5 % Vantaa 44 62 912 71 368 2 045 2,2 34,9 474 23 % 365 18 % 1 069 52 % 137 7 % Yhteensä 338 4 831 380 744 11 810 2,5 32,2 2 912 25 % 2 031 17 % 6 262 53 % 605 5 %

yli 20 huoneiston kiinteistöt 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto huoneisto ala/ asukas 0-14v 15-29v 30-64v Helsinki 18 189 12 637 498 035 15 573 1,2 32,0 451 3 % 5 174 33 % 8 036 52 % 1 912 12 % Helsinki 19 224 14 492 618 293 18 740 1,3 33,0 842 4 % 6 266 33 % 9 266 49 % 2 366 13 % Helsinki 20 313 13 014 786 814 18 632 1,4 42,2 1 499 8 % 4 952 27 % 9 230 50 % 2 951 16 % Helsinki 21 182 10 154 564 007 15 484 1,5 36,4 1 777 11 % 4 397 28 % 7 676 50 % 1 634 11 % Helsinki 22 219 10 663 540 383 14 430 1,4 37,4 1 160 8 % 4 281 30 % 7 373 51 % 1 616 11 % Helsinki 23 197 8 817 582 901 13 551 1,5 43,0 1 456 11 % 3 064 23 % 7 135 53 % 1 896 14 % Helsinki 25 21 1 409 61 028 1 902 1,3 32,1 139 7 % 516 27 % 941 49 % 306 16 % Helsinki 52 216 14 791 894 566 28 028 1,9 31,9 5 497 20 % 5 727 20 % 13 608 49 % 3 196 11 % Helsinki 53 105 6 917 401 412 12 229 1,8 32,8 1 827 15 % 2 548 21 % 5 792 47 % 2 062 17 % Helsinki 54 299 14 091 750 375 21 898 1,6 34,3 2 891 13 % 5 596 26 % 10 351 47 % 3 060 14 % Helsinki 55 299 13 003 755 770 20 013 1,5 37,8 2 302 12 % 4 196 21 % 9 702 48 % 3 813 19 % Helsinki 56 89 5 501 353 843 10 009 1,8 35,4 1 639 16 % 1 630 16 % 4 997 50 % 1 743 17 % Helsinki 57 256 16 580 936 807 28 479 1,7 32,9 4 983 17 % 6 212 22 % 13 848 49 % 3 436 12 % Helsinki 58 119 8 355 491 776 15 136 1,8 32,5 2 374 16 % 3 177 21 % 6 989 46 % 2 596 17 % Helsinki 59 138 13 835 843 541 26 212 1,9 32,2 4 819 18 % 4 963 19 % 12 444 47 % 3 986 15 % Helsinki 60 233 11 090 563 371 16 974 1,5 33,2 1 980 12 % 4 392 26 % 8 239 49 % 2 363 14 % Helsinki 61 147 8 278 413 030 12 329 1,5 33,5 1 093 9 % 3 006 24 % 5 656 46 % 2 574 21 % Helsinki 62 155 10 175 599 034 18 208 1,8 32,9 2 868 16 % 4 429 24 % 9 097 50 % 1 814 10 % Helsinki 63 19 767 54 246 1 760 2,3 30,8 422 24 % 297 17 % 903 51 % 138 8 % Helsinki 64 139 10 162 539 173 16 720 1,6 32,2 1 973 12 % 4 433 27 % 7 827 47 % 2 487 15 % Helsinki 65 96 6 560 349 954 10 246 1,6 34,2 1 139 11 % 2 179 21 % 4 742 46 % 2 186 21 % Helsinki 66 248 15 106 809 885 24 449 1,6 33,1 3 258 13 % 5 416 22 % 12 124 50 % 3 651 15 % Helsinki 67 147 8 987 520 247 16 160 1,8 32,2 2 641 16 % 3 677 23 % 7 637 47 % 2 205 14 % Helsinki 68 157 8 594 552 683 17 764 2,1 31,1 3 686 21 % 4 196 24 % 8 373 47 % 1 509 8 % Yhteensä 4 207 243 978 13 481 174 394 926 1,6 34,1 52 716 13 % 94 724 24 % 191 986 49 % 55 500 14 % huoneistoja 0-14v 15-29v 30-64v 65vkunta ja urakka-alue Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto huoneisto ala/ asukas 0-14v 15-29v 30-64v Espoo 01 192 8 856 517 009 15 545 1,8 33,3 2 386 15 % 4 860 31 % 6 996 45 % 1 303 8 % Espoo 02 78 3 212 222 689 6 546 2,0 34,0 1 236 19 % 1 332 20 % 3 325 51 % 653 10 % Espoo 03 177 9 495 558 839 16 588 1,7 33,7 2 550 15 % 3 977 24 % 8 175 49 % 1 886 11 % Espoo 04 127 5 918 377 346 11 895 2,0 31,7 2 367 20 % 2 629 22 % 5 901 50 % 998 8 % Espoo 05 159 9 006 574 025 16 516 1,8 34,8 2 594 16 % 3 260 20 % 8 525 52 % 2 137 13 % Espoo 06 148 7 893 471 071 15 595 2,0 30,2 3 201 21 % 3 529 23 % 7 367 47 % 1 498 10 % Espoo 07 62 2 551 155 593 5 654 2,2 27,5 1 504 27 % 1 214 21 % 2 653 47 % 283 5 % Espoo 08 164 7 643 451 314 15 219 2,0 29,7 2 940 19 % 4 133 27 % 7 153 47 % 993 7 % Espoo 09 120 6 450 305 140 10 085 1,6 30,3 1 153 11 % 2 469 24 % 4 436 44 % 2 027 20 % Espoo 89 25 1 120 69 633 2 146 1,9 32,4 419 20 % 691 32 % 960 45 % 76 4 % Yhteensä 1 252 62 144 3 702 659 115 789 1,9 31,8 20 350 18 % 28 094 24 % 55 491 48 % 11 854 10 % 65vkunta ja urakka-alue kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä huoneistoja kiinteistöjä Pinta-ala, m2 asukkaita asukasta/ huoneisto huoneisto ala/ asukas Vantaa 31 153 8 104 527 653 15 572 1,9 33,9 2 992 19 % 3 157 20 % 8 067 52 % 1 356 9 % Vantaa 32 120 6 227 374 533 11 228 1,8 33,4 2 115 19 % 2 602 23 % 5 571 50 % 940 8 % Vantaa 33 18 818 54 337 1 777 2,2 30,6 435 24 % 379 21 % 844 47 % 119 7 % Vantaa 34 107 6 386 419 374 12 199 1,9 34,4 2 068 17 % 2 485 20 % 6 217 51 % 1 429 12 % Vantaa 35 216 12 533 773 170 21 841 1,7 35,4 3 107 14 % 4 688 21 % 10 921 50 % 3 125 14 % Vantaa 36 160 7 590 454 133 13 554 1,8 33,5 2 327 17 % 3 254 24 % 6 875 51 % 1 098 8 % Vantaa 43 123 6 451 378 504 11 376 1,8 33,3 2 049 18 % 2 733 24 % 5 284 46 % 1 310 12 % Vantaa 44 162 7 118 432 154 12 868 1,8 33,6 2 433 19 % 3 378 26 % 6 023 47 % 1 034 8 % Yhteensä 1 059 55 227 3 413 858 100 415 1,9 33,5 17 526 17 % 22 676 23 % 49 802 50 % 10 411 10 %

Liite 2 Asukkaiden ikäjakaumat kiinteistöryhmittäin tutkituissa kiinteistöissä ja koko pääkaupunkiseudulla Ikäjakauma kiinteistöryhmittäin pääkaupunkiseudulla 100 % 90 % 23 % 22 % 22 % 20 % 12 % 21 % 80 % 70 % 60 % 50 % 14 % 15 % 14 % 17 % 22 % 28 % 0-14 15-29 40 % 30 % 52 % 53 % 55 % 53 % 52 % 44 % 30-64 20 % yli 65 v 10 % 0 % 11 % 10 % 9 % 10 % 14 % 7 % 1 huoneistot 2-4 huoneistot 5-9 huoneistot 10-20 huoneistot yli 20 omistushuoneistot yli 20 vuokrahuoneistot Tutkimukseen valittujen asukkaiden painotettu ikäjakauma kiinteistöryhmittäin 100 % 90 % 22 % 23 % 25 % 20 % 12 % 23 % 80 % 21 % 70 % 60 % 50 % 15 % 15 % 13 % 18 % 23 % 0-14 15-29 40 % 30 % 54 % 52 % 56 % 54 % 52 % 47 % 30-64 20 % yli 65 v 10 % 0 % 9 % 10 % 6 % 8 % 15 % 7 % 1 huoneistot 2-4 huoneistot 5-9 huoneistot 10-20 huoneistot yli 20 omistushuoneistot yli 20 vuokrahuoneistot

Liite 3 Pääkaupunkiseudun tulotasot YTV:n keräysalueilla